F-35 Lightning II

Millä perusteella?

Nykysimulaattorit lienevät varsin realistisia pelejä. G-voimia ei toki saada samalla tavalla mukaan kuin ilmassa, mutta olettaisin että lähes kaikki muu saadaan varsin lähelle todellisuutta.

Simulaattorit voisi hyvin nähdä niin, että tilanne- ja tehtäväkeskeinen koulutus lisääntyy. Mitä haittaa siitä on?

On se vaan niin, että simulaattorissa voidaan perusteita ja teoriaa harjoitella, mutta lopullinen osaaminen tulee vasta lentämällä. Ja niitä lentotunteja pitää tulla tarpeeksi, minusta ei olisi varaa yhtään vähentää, sen jo huomaa tavan autokoulussa, ajotunteja ei voi korvata mulla, valitettavasti tuo tuli aikaisemmassa töissä todistettua, ajoin silloin työkseni bussia. Aivan liian vähäisellä ajokokemuksella nykyään saa ajokortin.
 
Se mitä lentäjät itse ovat simulaattorien merkityksestä kertoneet on että niissä opitaan käyttämään lentokonetta, muttei lentämään. Esimerkiksi se mitä ei tule ajatelleeksi on ettei simulaattori kehitä näkökykyä. Paraskaan monitori tai näyttö ei vastaa oikeaa ympäristöä.
Nykysimulaattorien valttina on mahdollisuus taktiseen harjoitteluun realistisesti simuloiduilla näennäisjärjestelmillä. Tällaiset harjoitukset ovat vaikeita ja kalliita toteuttaa oikeilla koneilla ja laitteilla. Nykyään myös harjoituskoneissa on tällaisia ominaisuuksia. Joku Hawk voi simuloida lentäjälle Hornetin tutkaa ja ohjuksia jne.
 
Nykysimulaattorien valttina on mahdollisuus taktiseen harjoitteluun realistisesti simuloiduilla näennäisjärjestelmillä. Tällaiset harjoitukset ovat vaikeita ja kalliita toteuttaa oikeilla koneilla ja laitteilla. Nykyään myös harjoituskoneissa on tällaisia ominaisuuksia. Joku Hawk voi simuloida lentäjälle Hornetin tutkaa ja ohjuksia jne.
Eikös aika suuri hyöty ole myös se, että voidaan harjoitella asioita ilman että ulkopuolinen näkee mitä harjoitellaan?
 
Varsinkin häivekoneilla taktinen osaaminen korostuu kaartotaistelun kustannuksella! Oikeastaan virhe on tapahtunut jos joudutaan kaartotaisteluun, koska sen tulos on aina arvaamaton.
Häivekoneella ilmataistelun pitäisi olla sitä että ohjus laukaistaan turvallisesti vastapuolen tutkakantaman ulkopuolelta.
Sitten kaarretaan ”näkymättömiin”. Häivekoneen ilmataistelumuoto on väijyttäminen.

Tiukat kaarrot ovat juuri niitä jotka lyhentävät rungon käyttöikää.

Simulaatiossa taktisen kehittymisen mahdollisuudet ovat laajat.

PS
Paras työnjako ruotsalaisten kanssa olisi se että gripenit menisivät syöteiksi ja meidän F-35 laukaisisivat väijystä ohjukset.
 
Viimeksi muokattu:
Varsinkin häivekoneilla taktinen osaaminen korostuu kaartotaistelun kustannuksella! Oikeastaan virhe on tapahtunut jos joudutaan kaartotaisteluun, koska sen tulos on aina arvaamaton.
Häivekoneella ilmataistelun pitäisi olla sitä että ohjus laukaistaan turvallisesti vastapuolen tutkakantaman ulkopuolelta.
Sitten kaarretaan ”näkymättömiin”. Häivekoneen ilmataistelumuoto on väijyttäminen.
...mites sitten jos vastapuolellakin on häivekone?
 
Mitä noihin nykyaikaisiin simulaattoreihin tulee, niin onhan ne viety erittäin pitkälle joilla päästään lähelle todellisuutta. Mutta sitä oikeaa lentämistä ei vaan korvaa mikään, G-voimat ym aistimukset puuttuu simuista kokonaan. Hävittäjälentäjälle tämä on tärkeää että tietää miltä mikäkin liike tuntuu ja osaa niihin tuntemuksiin varautua ettei käy oikealla lennolla huonosti menettäessään asentotajuntansa liian vähäisen harjoittelun vuoksi.

Minäpä väitän - ehkä hieman provosoidenkin - että oikean sotakoneen lentäminen simulaattorin kautta voi tulevaisuudessa olla huomattavasti nykyistä käytäntöä tehokkaampi tapa sotia ilmassa. Siinähän jäävät pois kaikki nämä lentäjän suorituskykyä rajoittavat ja heikentävät psyykkiset ja fyysiset tekijät. Koneiden (teko)äly ja muu suorituskyky kasvaa koko ajan, ja vaikka usein puhutaankin miehittämättömistä ilma-aluksista, tulevien konesukupolvien myötä yksi vaihtoehto voisi olla ohjaajan fyysisen sijainnin siirtyminen juurikin sinne simulaattoriin, jossa lentokokemuksesta tulee erilainen, mutta ei välttämättä lainkaan suorituskyvyn kustannuksella vaan päinvastoin. Oikeaa lentämistä simulaattori ei tietenkään - ja onneksi - korvaa, mutta tarvitseeko sen korvata, jos kaikki koneen ohjaamiseen ja tehtävän suorittamiseen liittyvät menetelmät voidaan tehdä simulaattorin (tai pikemminkin etäohjaamon) kautta? Vaatii toki tiedonsiirtomenetelmien kehittämistä ja kehittymistä edelleen, mutta väitän, ettei siitä hetkestä olla kaukana.
 
Paraskaan monitori tai näyttö ei vastaa oikeaa ympäristöä.
Näkökyvyn - etenkin kolmiulotteisen - kannalta ei vastaakaan, mutta lähestyy kovaa vauhtia.

En tiedä millaisilla resoluutiolla, kontrasteilla ja väriavaruuksilla simut toimivat. Mutta sen tiedän että jo aika tavanomainen 4K -näyttö antaa melko laadukasta kuvaa jos siihen syötetään sellaista. Ja kehitys on nopeaa.

Jos ajatusleikittäisiin, että laadukas simulaattori näyttäisi vaikka kolmen 14-bittisen 8K -näkymän yhdistelmää niin kyllä sillä päästäisiin aivan eri tason visuaaliseen toteutukseen kuin joillain menneen maailman ehkä full hd - tai vieläkin huonomman tason simuloinneilla.

En tunne simulaattoreita ja niiden toimintaa, mutta oletan että grafiikan tuottaminen ja näyttäminen olisi tehty kohtalaisen helposti päivitettäväksi ilman että muuta kokonaisuutta tarvitsee sorkkia liikaa.

Silloin kun uudet koneet ovat täällä, on simulaattoritekniikka - etenkin grafiikan tuottamisen ja näyttämisen suhteen - jo ihan eri tasolla kuin nyt.
 
Näkökyvyn - etenkin kolmiulotteisen - kannalta ei vastaakaan, mutta lähestyy kovaa vauhtia.

En tiedä millaisilla resoluutiolla, kontrasteilla ja väriavaruuksilla simut toimivat. Mutta sen tiedän että jo aika tavanomainen 4K -näyttö antaa melko laadukasta kuvaa jos siihen syötetään sellaista. Ja kehitys on nopeaa.

Jos ajatusleikittäisiin, että laadukas simulaattori näyttäisi vaikka kolmen 14-bittisen 8K -näkymän yhdistelmää niin kyllä sillä päästäisiin aivan eri tason visuaaliseen toteutukseen kuin joillain menneen maailman ehkä full hd - tai vieläkin huonomman tason simuloinneilla.

En tunne simulaattoreita ja niiden toimintaa, mutta oletan että grafiikan tuottaminen ja näyttäminen olisi tehty kohtalaisen helposti päivitettäväksi ilman että muuta kokonaisuutta tarvitsee sorkkia liikaa.

Silloin kun uudet koneet ovat täällä, on simulaattoritekniikka - etenkin grafiikan tuottamisen ja näyttämisen suhteen - jo ihan eri tasolla kuin nyt.
Ja tarvitseeko todellista näkymää edes täysin millintarkasti esittää simulaattoriympäristössä? Käsittääkseni esimerkiksi F-35 on rakennettu niin, että se kokoaa ja käsittelee hyvin omatoimisesti erilaista sensoridataa ja tekee siten lentäjän puolesta todella paljon informaation käsittelyä, paljon enemmän kuin mihin edeltävien sukupolvien koneissa on totuttu. Uskoisin, että tulevaisuudessa tekoälyn ja koneen rooli datan käsittelyssä kuin myös päätöksienkin teossa korostuu entisestään. Ihmisen rajat datan käsittelyssä (puhumattakaan aistihavainnoiden rajoista) on varmasti jotakuinkin saavutettu myös taistelulentämisen näkökulmasta, joten kyllä näkisin lentäjänkin tulevaisuuden olevan jossain muualla kuin siellä cockpitissä... ehkäpä osana entistä laajempaa tiimiä, joka yhden koneen (tai koneiden/droneparven) taistelusta vastaa...
 
Simulaattorien näytön rajoitus ei ole resoluutio, vaan syvyysvaikutelman puuttuminen. Paraskaan HD ei auta jos näkymät on vain kahdessa ulottuvuudessa.
 
Simusotalentäessäkin (omakohtaisesti ww2 masiinat) näkö- ja havainnointikyky on olennaisessa osassa, vaikka käytössä olisi VR:n tms. sijaan vain yksi ruutu. Avaruudellinen hahmottamiskyky ja kokemus avittavat lentäjää arvioimaan että minne ja miten kannattaa katsoa, missä tutkanruudulla näkyvä vastustaja oikeasti on tai minne oman rungon taakse kadonnut kaartotaisteluvastustaja meni. Tai miltä kaukainen kone näyttää ja kuinka sitä seurataan yms. Aloittelija jumittuu herkästi tuijottamaan yksityiskohtia, mittareita tai skannaa taivasta epätasaisesti, mitä kokeneempi. Tuollaisiakin asioita voi varmasti treenata simussa kustannustehokkaati.
 
Ja tarvitseeko todellista näkymää edes täysin millintarkasti esittää simulaattoriympäristössä? Käsittääkseni esimerkiksi F-35 on rakennettu niin, että se kokoaa ja käsittelee hyvin omatoimisesti erilaista sensoridataa ja tekee siten lentäjän puolesta todella paljon informaation käsittelyä, paljon enemmän kuin mihin edeltävien sukupolvien koneissa on totuttu. Uskoisin, että tulevaisuudessa tekoälyn ja koneen rooli datan käsittelyssä kuin myös päätöksienkin teossa korostuu entisestään. Ihmisen rajat datan käsittelyssä (puhumattakaan aistihavainnoiden rajoista) on varmasti jotakuinkin saavutettu myös taistelulentämisen näkökulmasta, joten kyllä näkisin lentäjänkin tulevaisuuden olevan jossain muualla kuin siellä cockpitissä... ehkäpä osana entistä laajempaa tiimiä, joka yhden koneen (tai koneiden/droneparven) taistelusta vastaa...


En tunne simulaattoreita, mutta kuvasta ja sen näkemisestä ymmärrän jotain. Sillä perusteella sanon, että näkymä tarvitsee esittää juuri niin tarkasti kuin tolkun rajoissa on mahdollista.

Erittäin korkealaatuista kuvaa voidaan nykyisin käsitellä erittäin nopeasti varsin kohtuullisen hintaisilla prosessoreilla. Voit ostaa Verkkokaupasta alle tonnilla läppärin, jossa on M1-prossu, jossa gpu ja cpu on integroitu niin että kokonaisuus on erittäin nopea. Eli sotilassimulaattoreiden hintaluokissa kyky tuottaa laadukasta kuvaa nopeasti ei enää ole iso rahareikä.

Mutta aivojen ja silmän yhteispeli on vähän hassu. Näet enemmän kuin kykenet näkemään.

Mitataan näkösi tarkkuus. Näytetään sinulle kaksi kuvaa suklaasta. Toinen on näkösi maksimiresoluutiolla, toinen paljon tarkempi. Et näe eroa kuvan terävyydessä, mutta luultavasti huomaat, että toinen suklaa näyttää enemmän suklaan kuvalta ja toinen enemmän suklaalta. Tätä kutsutaan materiaalintunnuksi.

Samoin voi käydä myös kolmiulotteisuusvaikutelman suhteen. Terävämpi ja mikrokontrastiltaan parempi kuva näyttää kolmiulotteisemmalta vaikka makrokontrasti olisi sama. Yhtä terävistä ja mikrokontrastiltaan samanlaisista makrokontrastiltaan parempi näyttää hiukan enemmän 3D-mäiseltä.

Simulaattorien näytön rajoitus ei ole resoluutio, vaan syvyysvaikutelman puuttuminen. Paraskaan HD ei auta jos näkymät on vain kahdessa ulottuvuudessa.

Riittävä resoluutio, hyvä mikro- ja makrokontrasti + laadukas grafiikan tuottaminen = Todella hyvä kolmiulotteisuusvaikutelma.

Jos kypärän asento ja sijainti otetaan näytettävän grafiikan laskemiseen mukaan, niin kolmiulotteisuusvaikutelma voidaan muuttaa niin että asiat oikeasti muuttuvat esim. pään liikuttamisen mukaan.

Mä pidän isompana riskinä sitä, että jossain kohtaa päätöksentekoportaikkoa - joka laitteiden ja ohjelmien toimittajan tai tilaajan puolella - olisi joku helvetin pönttö, joka tuijottaa pelkästään hintaa ja resoluutiota eikä huomioi esim. bittisyvyyttä, mikroresoluutiota yms. ja sen takia otettaisiin kiljoonapiljoonaa maksavaan laitteistoon joku pellehermannitason grafiikka "koska ihminen ei pysty näkemään kuin X megapikseliä kerrallaan".
 
Siinä on 2018 esimerkki Ranskasta millaista synteettista simulaattoriharjoittelua tulee HX myötä valittiinpa mikä tahansa. F-35 osalta voisi etsiä ketjuun lisää. Suomalaisen Varjon laseja tuntuu moni hamuavan, mm. Dassault ja viimeisimpänä Saab (joka nimenomaan kytki HX-hankkeen valmisteluihin).
 
Ihmisen stereonäköön perustuva syvyysnäkö toimii noin 0,1-10 metriä alueella. Tiukka osasto, ilmatankkaus ja laskeutuminen lienevät ainoita tilanteita, joissa syvyysnäöllä on merkitystä. Lisäksi tietysti ohjaamo, joka usein on toteutettu luonnollisen kolmiulotteisena.

Silti en ole nähnyt simulaattorinäkymää, joka lähellekään vastaisi todellista kokemusta.
 
Mitä noihin nykyaikaisiin simulaattoreihin tulee, niin onhan ne viety erittäin pitkälle joilla päästään lähelle todellisuutta. Mutta sitä oikeaa lentämistä ei vaan korvaa mikään, G-voimat ym aistimukset puuttuu simuista kokonaan. Hävittäjälentäjälle tämä on tärkeää että tietää miltä mikäkin liike tuntuu ja osaa niihin tuntemuksiin varautua ettei käy oikealla lennolla huonosti menettäessään asentotajuntansa liian vähäisen harjoittelun vuoksi.

Tietääkseni jopa G-voimia jollain tavalla nykyään voidaan matkia tosin eihän ne nyt aitoja vastaa mut jotain kummiskii saadaan irti jo.
 
Back
Top