Kriisissä Venäjä haluaisi kontrollin Pohjois-Lapissakin – norjalaisten kartat paljastavat, mikä on pelin henki Pohjolassa
Iltalehti vieraili Norjan F-35-tukikohdassa. Ørlandissa kirkastui syy sille, miksi Suomi ja Norja kehittävät pohjoisessa yhteistä taistelukykyä.
Ikävä kyllä Venäjä on palannut kylmän sodan aikaiseen sotilasoppiinsa, jossa se pyrkisi kriisitilanteessa hallitsemaan Pohjois-Norjaa ja laajaa osaa Suomen Lapista. Näin arvioivat norjalaiset.
Samaan arvioon on päätynyt Suomen Ulkopoliittinen instituutti.
Venäjä on sijoittanut moottoroidut jalkaväkiprikaatit Norjan rajan tuntumaan Petsamoon ja Suomen rajan läheisyyteen Alakurttiin.
Pohjois-Lappi ja Norjan koilliskolkka sijaitsevat mustalla eli vaaravyöhykkeellä.
– Emme pystyneet tekemään paljoakaan mustalla alueella, ja pystyimme toimimaan vain rajoitetusti harmaalla alueella, kunnes saimme F-35:n ja sen asejärjestelmän. F-35 on suunnanvaihtaja sekä harmaalla että mustalla alueella, Knutsen painottaa. Hän käyttää amerikkalaishävittäjästä englanninkielistä game-changer-ilmaisua.
Kuplia puhkomaan
Kansainvälisessä sotilasslangissa venäläisten tavoitteesta käytetään englanninkielistä lyhennettä A2/AD.
Häiveominaisuus, asejärjestelmä ja sensorit. Siinä on kiteytettynä syy, miksi Norja valitsi F-35:n: kyetäksemme operaatioihin tässä ympäristössä, joka on takapihamme, Knutsen sanoo.
Kartta- ja uhkakuvien arviointi on saanut Suomen ja Norjan syventämään nopeasti puolustusyhteistyötään. Puolustusministerit
Antti Kaikkonen ja
Frank Bakke-Jensen allekirjoittivat kesäkuussa Tuusulassa
aiesopimuksen.
Maat tutkivat mahdollisuudet yhteiseen operaatiosuunnitteluun alueilla, joilla suomalaisilla ja norjalaisilla on jaettuja huolia.
Yhteinen taistelukyky
Käytännössä kirjaus tarkoittaa yhteistä taistelukykyä Finnmarkissa ja Pohjois-Lapissa. Sitä myös harjoitellaan.