Käsittääkseni tekijät ovat: 1. muoto 2. materiaali 3. pinnoite. Jos halutaan todella alhaista heijastetta, niin kaikki tarvitaan. Miksi ihmeessä ne muuten käyttäisivät niin paljon aikaa ja vaivaa niiden pinnotteiden tarkastamiseen ja ylläpitämiseen?
F-35 Lightning II
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
Käsittääkseni tekijät ovat: 1. muoto 2. materiaali 3. pinnoite. Jos halutaan todella alhaista heijastetta, niin kaikki tarvitaan. Miksi ihmeessä ne muuten käyttäisivät niin paljon aikaa ja vaivaa niiden pinnotteiden tarkastamiseen ja ylläpitämiseen?
Juurikin näin.
Ehkä tässä onkin se syy puheille että viestiversioissa olisi huonommat häiveominaisuudet. Eli ei tarjota sitä pinnoitetta tai että monet maat eivät edes halua sitä huollontarpeen ja kustannusten takia. Tai että koneet pitäisi lennättää ulkomaille uudelleenkäsittelyyn.
Juurikin noin
Tuon haluaisin ymmärtää.
- Miten paljon heikompi stealth sitten olisi?
- Mutta, toisaalta, miten paljon helpompi se olisi sitten huoltaa ja ylläpitää?
Ihan kun olisin jostain ulkomaan lehdestä lukaissut että juurikin tämä olisi ollut B2 koneiden huollon ongelma. Huoltoluukkua peittävän kerroksen kuivuminen oli vienyt päivän tai pari... Jos muistini pitää paikkansa, olivat siihen kehitelleet jotain teippi versiota...
//edit
Sitä jäin miettimään, että miten lie sitten jälki asennettavissa moinen pinnoite, maailmassa kun monilla asioilla on tapana muuttua vuosien saatossa.
Pistetäänpä välillä faktaa pöytään kun tuntuu taas samat vanhat jutut pyörivän täällä.
Täältä löytyy norjalaisen hävittäjälentäjän omakohtaiset kokemukset F-35:stä.
http://blogg.regjeringen.no/kampfly...stuff-top-gun-eller-noe-helt-annet/#more-1050
Kirjoittaja on siis Norjan ilmavoimien hävittäjälentäjä, jolla on yli 2000 lentotunnin kokemus F-16 hävittäjästä eli kyseessä on erittäin kokenut hävittäjälentäjä.
Täältä löytyy kyseisen kaverin muut kirjoitukset: http://blogg.regjeringen.no/kampfly/author/dolby/
Esim. häiveominaisuuksista juttua http://blogg.regjeringen.no/kampfly/2015/04/08/lavsignatur-og-stealth-myte-eller-fakta/
Itse uskoisin enemmän oikeaa hävittäjälentäjää, jolla on oikeaa kokemusta kuin vaikkapa Pierre Spreytä tai Carlo Koppia tai random-blogisteja, joiden kokemus on hyvin rajoitettua.
Jos norja ei taivu niin Google auttaa...
Fakta on, että jos ulkomaalaisille myydyissä koneissa olisi huonommat häiveominaisuudet, niin ostajat tietäisivät sen helposti eikä tuollaista asiaa voisi salata keneltäkään. Lisäksi noin suuri huononnus olisi erittäin vaikea tehdä siten, että sitä ei huomaisi jo paljaalla silmällä.
Toinen fakta on se, että JAS Gripenin usein mainostetut lentotuntien hinnat eivät sisällä muita kuin aivan välittömät kustannukset eli polttoaineen ja öljyt ja aivan alimman tason huollot. F-35:n mainitut lentotunnit sisältävät henkilöstöjen palkat, kaikki huollot, päivitykset ja valmistajan tuen. Nämä asiat voi helposti tarkistaa jos haluaa. Lentotuntihintoja ei voi noin verrata, koska pelkästään huollot ja palkat lisäävät lentotuntien hinnat noin kolminkertaisiksi. Fakta on että Sveitsin ilmavoimat laski Gripen NG:n lentotuntien hinnan olevan noin 24,000 dollaria.
Täältä löytyy norjalaisen hävittäjälentäjän omakohtaiset kokemukset F-35:stä.
http://blogg.regjeringen.no/kampfly...stuff-top-gun-eller-noe-helt-annet/#more-1050
Kirjoittaja on siis Norjan ilmavoimien hävittäjälentäjä, jolla on yli 2000 lentotunnin kokemus F-16 hävittäjästä eli kyseessä on erittäin kokenut hävittäjälentäjä.
Täältä löytyy kyseisen kaverin muut kirjoitukset: http://blogg.regjeringen.no/kampfly/author/dolby/
Esim. häiveominaisuuksista juttua http://blogg.regjeringen.no/kampfly/2015/04/08/lavsignatur-og-stealth-myte-eller-fakta/
Itse uskoisin enemmän oikeaa hävittäjälentäjää, jolla on oikeaa kokemusta kuin vaikkapa Pierre Spreytä tai Carlo Koppia tai random-blogisteja, joiden kokemus on hyvin rajoitettua.
Jos norja ei taivu niin Google auttaa...
Fakta on, että jos ulkomaalaisille myydyissä koneissa olisi huonommat häiveominaisuudet, niin ostajat tietäisivät sen helposti eikä tuollaista asiaa voisi salata keneltäkään. Lisäksi noin suuri huononnus olisi erittäin vaikea tehdä siten, että sitä ei huomaisi jo paljaalla silmällä.
Toinen fakta on se, että JAS Gripenin usein mainostetut lentotuntien hinnat eivät sisällä muita kuin aivan välittömät kustannukset eli polttoaineen ja öljyt ja aivan alimman tason huollot. F-35:n mainitut lentotunnit sisältävät henkilöstöjen palkat, kaikki huollot, päivitykset ja valmistajan tuen. Nämä asiat voi helposti tarkistaa jos haluaa. Lentotuntihintoja ei voi noin verrata, koska pelkästään huollot ja palkat lisäävät lentotuntien hinnat noin kolminkertaisiksi. Fakta on että Sveitsin ilmavoimat laski Gripen NG:n lentotuntien hinnan olevan noin 24,000 dollaria.
RPG83
Soome Majori
Kuuluuko tähän varaosat? Entä tiedetäänkö, sisältyikö Korean diiliin varaosia ja kuinka monen vuoden tarpeiksi? Kiinnostaisi haarukoida hintaa pelkälle koneelle + tarvittavalle tukeutumismateriaalille ilman varaosia.
fulcrum
Greatest Leader
B-2:n alkuaikoina näin olikin, häivemateriaaleissa on kuitenkin kehitytty paljon viimeisen 20 vuoden aikana nimenomaan keston ja huoltohelppouden osalta. Se on toki vielä osin arvoitus miten stealth-koneet 'ikääntyvät' kun pinnoitteet kuluvat, kone rasittuu ja toleranssit alkavat heittää...muistaakseni F-35:n osalta on väitetty että RAM-pinnoitteen häiveominaisuudet paranisivat iän myötä, mutta jää nähtäväksi pitääkö tämä paikkaansa yhtä hyvin kuin "itsepuhdistuva M-16".
No ei noissa jutuissa nyt mitään ihmeellistä ollut. F-35 on parempi kuin 30 vuotta vanha F-16A...ylläri?
Fakta on toisaalta myös että Sveitsi valitsi Gripenin vaikka se evaluaation perusteella jäi merkittävästi jälkeen suorituskyvyssä. Koneen hintaedun on siis oltava huomattava ainakin Rafale/Typhooniin verrattuna.
Tässä eräästä amerikkalaisesta dokumentista nappaamani vertailu:
LAAR on kevyt rynnäkkökoneprojekti jonka tulevaisuus on tällä hetkellä epävarma. Nuo luvut vaikuttavat järkeenkäyviltä (vähän ihmetyttää ikivanhan A-10:n alhaiset huoltokustannukset?). Jos oletamme että Gripenin käyttökustannukset ovat hiukan F-16:tta alemmat, niin tällöin sen käyttökustannukset verrattuna F-35:een olisivat noin puolet, mikä jälleen kuulostaa järkeenkäyvältä. Se on sitten eri asia että missä määrin niillä kompensoidaan joissain suhteissa huonompaa suorituskykyä.
RPG83
Soome Majori
Jos katsomme hetken tuota kanadalaista dokumenttia pro F-35 -näkökulmasta?
Virkkeen alussa käytetään termiä "häiveanalyysi". Lopussa annetaan ymmärtää, että kyse on tutkaheijasteesta(?). Jos kyse on häiveanalyysistä, niin voisiko olla, että siinä on mitattu havaittavuutta eri tavoilla? Tutkassa kone voi näkyä hyvinkin heikosti, mutta kenties ir-häive ei ole yhtä kehittynyt, ja se on vaikuttanut analyysin lopputulokseen.
Varapuolustusministerin lausunto tietysti sotii tätä vastaan, mutta tiedämme myös, että poliitikot sotkevat käsitteitä. Entä jos niin on käynyt nytkin? En myöskään löytänyt nopealla vilkaisulla alkuperäislähdettä tälle väitteelle - löytääkö joku muu? Onko vastaus annettu haastattelussa toimittajalle vai kenties parlamentille kuulemisessa?
Toki norjalainen pilotti vertaa konetta norjalaisille tuttuun koneeseen eli heillä nykyisin käytössä olevaan koneeseen ja siihen mikä on hänelle tutuin.. F-35:n kun pitäisi olla niin kauhean huono suorituskyvyltään... Norjalaisten F-16AM-koneet muuten ovat kaikkein suorituskykyisimmistä päästä F-16-koneita, sillä ne ovat kevyempiä kuin uudemmat versiot ja lisäksi niissä on perinteistä tehokkaammat Pratt and Whitney F100-220E -moottorit 27,000 lbf/12,150kgf työntövoimalla. Teho-painosuhde niissä on suunnilleen sama kuin viimeisimmissä F-16 Block 50/52 koneissa ja paljon parempi kuin vaikkapa JAS Gripenin ja varsinkaan JAS Gripen NG-versiossa. Toki F-22 ja EF Typhoon ovat noita F-16AM:ä suorituskykyisempiä, mutta F-16AM on muuten edelleen aika kova kone perussuorituskykyä vertailtaessa.
F-16:n käyttökustannukset ovat noin 25,500 dollaria tunti. Tuossa luvussa ei ole Samalla kaavalla F-35:n kulut ovat n. 32,500 dollaria tunti. F-16:n kustannuksista tosin puuttuu esim. maalinosoituspodin ja lisäpolttoainetankkien kustannukset, joita ei F-35:n osalta tarvita erikseen.
RPG83
Soome Majori
Väite, että Gripen olisi merkittävästi halvempi (suhteellinen käsite) kuin Rafale tai Typhoon, on mielestäni ongelmallinen:
- Kun Puola osti vuonna 2002 48 hävittäjää, niin C/D-mallin Gripeniä tarjottiin 3,2 miljardin euron hintaan. (Lähde) Hinta per kone olisi näin ollen n. 67 miljoonaa euroa (tänä päivänä n. 84 miljoonaa euroa).
- Gripen E on kuitenkin lähes kokonaan uusi konetyyppi. Sveitsin tehdessä kauppoja E-Gripenillä oli paljon vähemmän tilauksia kuin vanhalla Gripenillä Puolan tehdessä kauppoja. Näin ollen hinnankin voi kuvitella olevan huomattavasti korkeampi kuin 84 miljoonaa euroa.
- Itävalta osti vuonna 2003 18 Tranche 2 Eurofighter Typhoonia. Myöhemmin poliitikot muokkasivat sopimusta, ja hinta nousi. Tässä yhteydessä alkuperäiseksi yksikköhinnaksi paljastui 109 miljoonaa euroa per kone. Auki jää, onko 109 miljoonaa euroa vuoden 2003 vai 2008 euroissa. (Lähde) Tänä päivänä hinta per kone on vuoden 2003 euroilla n. 136 miljoonaa euroa ja vuoden 2008 euroilla n. 119 miljoonaa euroa.
- Gripen E kelpasi Brasilialle. Hinnat vaihtelevat järkyttävästi kurssivaihtelujen mukaan, ja kauppaan sisältyy ilmeisen paljon kaikkea, mutta hinta per kone voi olla n. 142 miljoonaa euroa. (Lähde)
Inflaatiotiedot: https://www.statbureau.org/en/eurozone/inflation-calculators
Sarek1
Ylipäällikkö
Häivepinnoitteen ominaisuuksien muuttumiseen ajan ja kulumisen myötä on vaikea uskoa pätevän muuta lainalaisuutta kuin "kaikista autoista tulee lopulta Opeleita" -sääntöä. Muutenhan pinnoitetta vanhennettaisiin keinotekoisesti ominaisuuksien parantamiseksi. Muotoilun ja pintamateriaalin ominaisuuksia tuskin halutaan ainakaan huonontaa pinnoitteella.
Nykyisellään F-35 taitaa olla lähtökohtaisesti "lämmin" kone koska siihen on rakennettu tarkoituksella jäähdytysjärjestelmä, jossa polttoainetta kierrätetään kuoren tuntumassa jotta lämpöjälki pienenisi. Tämä lienee varmaankin eräänä syynä sille, että tankattavan polttoaineen lämpötilan suhteen kone on melko kranttu. Suuri lämmöntuotto ei ole ihme tai kumma, onhan koneessa tehokas moottori, suuritehoinen tutka jne. Kuinkahan esim. "adaptive cycle"" - moottorin pulttaaminen runkoon vaikuttaisi lämpöominaisuuksiin? Sellaista ei vielä ole olemassa, mutta spekulatiivisia ovat monet muutkin ominaisuudet siihen saakka kunnes kone saadaan ihan oikeasti palveluskäyttöön.
Julkisissa lähteissä esitetyn perusteella F-35:n huolto ei ole ihan jokaisen rasvapeukalon heiniä joten sopii varovaisesti epäillä varusmiesten päästämistä porkkaamaan koneen järjestelmiä. Aseistuksen yms. täydentämiseen ehkä?
---
Kun täällä nuo norjalaisten F-16 -hävittäjät putkahtelevat esille keskustelussa niin olisi mukava saada tietoa siitä, kuinka ne pärjäävät oikeissa harjoituksissa meidän Hornettejamme vastaan? Siitähän pitäisi kai olla kokemusta kun ollaan kolmen maan kesken lennelty pohjoisessa?
Nykyisellään F-35 taitaa olla lähtökohtaisesti "lämmin" kone koska siihen on rakennettu tarkoituksella jäähdytysjärjestelmä, jossa polttoainetta kierrätetään kuoren tuntumassa jotta lämpöjälki pienenisi. Tämä lienee varmaankin eräänä syynä sille, että tankattavan polttoaineen lämpötilan suhteen kone on melko kranttu. Suuri lämmöntuotto ei ole ihme tai kumma, onhan koneessa tehokas moottori, suuritehoinen tutka jne. Kuinkahan esim. "adaptive cycle"" - moottorin pulttaaminen runkoon vaikuttaisi lämpöominaisuuksiin? Sellaista ei vielä ole olemassa, mutta spekulatiivisia ovat monet muutkin ominaisuudet siihen saakka kunnes kone saadaan ihan oikeasti palveluskäyttöön.
Julkisissa lähteissä esitetyn perusteella F-35:n huolto ei ole ihan jokaisen rasvapeukalon heiniä joten sopii varovaisesti epäillä varusmiesten päästämistä porkkaamaan koneen järjestelmiä. Aseistuksen yms. täydentämiseen ehkä?
---
Kun täällä nuo norjalaisten F-16 -hävittäjät putkahtelevat esille keskustelussa niin olisi mukava saada tietoa siitä, kuinka ne pärjäävät oikeissa harjoituksissa meidän Hornettejamme vastaan? Siitähän pitäisi kai olla kokemusta kun ollaan kolmen maan kesken lennelty pohjoisessa?
Hyvä, jos saadaan faktoja pöytään. Keskustelu on aina silloin hedellisempää.
Olisin esipuheen perusteella odottanut artikkeleilta enemmän. Ne oli hyvin kirjoitettu, mutta oli kyllä suunnattu aika aloittelijalle / maallikolle. Se on sinänsä mielenkiintoista, että ulkoinen kuorma vaikuttaa merkittävästi. Tosin ei mikään yllätys. F-16 ei ollut alunperin suunniteltu kantamaan raskasta ulkoista kuormaa. Operoivatko norjalaiset F-16:sta esim. tyypillisesti lisätankeilla? Norjalle F-35 suurine sisäisine polttoainekuormineen varmasti soveltuukin hyvin siinä mielessä, että heillä tosiaan on maalla mittaa se 1700km ja laajat merialueet, joilta vihulainen saattaa ilmestyä.
Se tuli artikkelista myös hyvin esille, miten jopa F-16, joka ei missään nimessä ole häivekone, on paljon helpompi havaita, jos sillä on ulkoista varustusta, vs. cleani kone. Tämä on ollut käsitykseni, että ulkoinen kuorma aiheuttaa hyvin merkittävän osan käytännön tutkaheijasteesta, vaikka mitään täsmällisiä lukuja ei ole löytynytkään. Siten, jos F-35 ottaa ulkoista kuormaa, niin se näkyy käytännössä siinä kuin muutkin. Tämä esim. @Einomies1 kannattaa lukea!
Liittyen noihin vientimalleihin ja niiden stealthiin, tuossa ylhäällä on muutama ote siitä, että jenkkien ja muiden koneissa voisi olla eroja. Ei kyse varmasti mistään paljaalla näkyvästä erosta olisikaan, vaan pinnoitteista, ja ehkä joistain materiaaleista. Lisäksi esim. Jenkithän ovat kehittäneet monenlaisia stealth-pinnoitteita vuosien aikana. Onko sinulla jotain faktaa siitä, että jenkkien ja vientimallit ovat kaikilta osin absoluuttisen samoja ja niiden RCS on sama? Jos näin on, onko sinulla tietoa, miten vaikea sitä Stealthia olisi Suomessa huoltaa? Miten se soveltuu hajautettuun tukikohtatoimintaan?
RistoJ, laskin ilmavoimien tulevaisuus -ketjussa kanadalaisten selvitysten ja laskelmien pohjalta eilen lävitse lukuja. Ne nyt ovat "tikkuaskin kanteen" exelillä naputeltuja, mutta antavat jotain karkeita suuruusluokkatietoja ehkäpä. Olisiko sinulla tietoa esim. Ilmavoimien budjetista ja Hornet-ohjelman kokonaiskuluista sekä toki lentotuntihinnoista eri tavoin laskettuna? Voisi vähän benchmarkata niihin.
Ihan hyvä, että jaksoit kaivaa eri tietoja esiin. Hävittäjäkauppojen yksikköhinnat taitavat olla aika ainutkertaisia per kauppa, vaikka ilman muuta, jotain suuruusluokkaa sieltä voikin saada irti.
Oleellista on kuitenkin se, että esim. Kanadan tapauksessa (muistaakseni, katsokaa ilmavoimien tulevaisuus-ketju) koko F-35 ohjelma olisi ollut 45,8 miljardia, ja siitä koneiden hankinta oli viitisen miljardia. Vuotuinen kokonaiskulu miljardin --> viiden vuoden kulut jo kattavat varsinaisen hankintahinnan. Eli hyvin tärkeää on katsoa kokonaiskustannuksia ja kokonaissuorituskykyä, osana muuta ilmapuolustusjärjestelmää.
Minä näistä mitään tiedä mutta sattu monitorin viereen Air International Mach 2015 Siitä ihan pieni sitaatti viime syksyn ja talven aikana tapahtuneesta testitoiminnasta.
"The aeroplane performed really well during hot weather testing right upp to the 48.8C test. At that temperature the aircraft's fuel was only 3.8C from its fuel-hot caution limit of 62.7C "That's pretty impressive because the fuel is used as a heat sing for everything else," Piercy Enthused."
fulcrum
Greatest Leader
En ole kuullutkaan että 220E:ssa olisi selkeästi kovempi työntövoima. Ymmärtääkseni -220 oli lähinnä luotettavuuspäivitys. Lisäksi F-16 tarvitsi ilmanottoaukon muutoksen pystyäkseen hyödyntämään alkuperäistä PW-200 -sarjan moottoreita voimakkaampien mottien työntövoimaa.
...nyt jää taas mysteeriksi miten tämän on tarkoitus osoittaa F-35 tässä suhteessa kilpailukykyiseksi uudempien hävittäjien kanssa, se että se on melkein yhtä hyvä kuin aikaisemman sukupolven kone?
Kaavion pointti olikin että siinä oli (luultavasti) keskenään vertailukelpoisia lukuja. Gripenin ylläpitokustannukset todennäköisesti tuossa kaaviossa sijoittuisivat johonkin samaan kohtaan A-10:n kanssa.
F-35:n huoltokustannuksia nostaa merkittävästi sekä koneen yleinen koko ja polttoaineen kulutus, myös asekuilujen vaatimat luukut ja muut mekanismit. Ja myös stealth-pinnoitteet, mutta niitä laitetaan nykyisin myös ei-stealth -koneisiin joten ne eivät ole F-35:lle ainutlaatuinen kuluerä.
fulcrum
Greatest Leader
Eurofighterin vientiasiakkaat (Itävalta ja Saudi-Arabia) tilasivat molemmat ylijäämäkoneita joten hinnassa oli luultavasti jonkun verran alennusta (Itävallan koneet olivat lopulta muistaakseni Tranche 1:stä ja jopa käytettyjä?). Tämäkin tekee hintavertailuista vähän vaikeita. Oman vissiin tilasi uusia koneita mutten ole nähnyt yksikköhintaa mainittavan.
Mutta olen samaa mieltä että Gripen tuskin on yksikköhinnassa merkittävästi kilpailijoita halvempi ("merkittävästi" = yli 10%). Huoltokustannukset sillä sen sijaan lienevät halvemmat. Sveitsin valinta perustui varmaankin siihen että Gripen E:n katsottiin nipin napin täyttävän vaatimukset ja oli kokonaisuutena halvin, vaikka suorituskyvyssä Rafale olikin parempi.
fulcrum
Greatest Leader
Pointtini oli se että LPI on aivan samanlainen ominaisuus kuin stealthikin: tekniikoita on monia ja niille kehitetään koko ajan vastatekniikoita. Sillä(kään) alalla ei voi jäädä lepäämään laakereillaan vaan Punaisen kuningattaren prinsiippi on voimassa: pysyäkseen paikallaan pitää juosta. Siksi kirjoittajan heitto "mitä väliä ESM:llä kun on LPI ja Emcon" on melkoista toiveajattelua. 80-luvun LPI-tutkat näkyvät tänä päivänä tutkavaroittimissa kuin Onni-klovni hautajaisissa. Jo Persianlahden sodan aikaan väitettiin että F-117:ää olisi pystytty seuraamaan passiivisesti koneen radio paikantamalla, ja se oli taajuushyppelevä hajaspektriradio.
Olen tuon postauksen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Eihän stealth ole mikään maatamullistava asia, mutta hupaisaa, miten jotkut ajattelevat ettei sille ole tarvetta ja kone sen vuoksi olisi jotenkin huonompi.Carlo Koppin "asiantuntemuksesta" nyt voidaan olla montaa mieltä. Tietysti venäläisten artikkeleja papukaijamaisesti toistamalla voi saada "asiantuntijankin" leiman...
Carlo osaa lukeaa teknisiä artikkeleja venäjäksi (tai näin hän ainakin väitti) joten ei hän pelkkien brosyyrien varassa ole. Eikä hän venäläistä teknologiaa erikoisemmin fanita, hypettää vain silloin kun tarvitaan joku superuhka pitää taikoa esiin oikeuttamaan hänen oma ihmeellinen yksisarvisensa, eli F-22. Kyllä Carlo on kiistatta ilmailulehdistön parhaita teknisiä asiantuntijoita, mutta hänelläkin on tietty ne omat omituisuutensa ja pakkomielteensä.
RPG83
Soome Majori
Itävalta tilasi alkujaan uusia koneita 18 kpl, ja hinta oli 109 miljoonaa euroa per kone, kuten kirjoitin. Sosialistien päästyä hallitus"vastuuseen" sopimus neuvoteltiin uusiksi, ja konemäärä putosi kolmella, ja konemalli vaihtui T2 --> T1. Uusitussa sopimuksessa hinnaksi per kone muodostui 114 miljoonaa euroa. Meidän kannalta relevantimpi on kuitenkin tuo alkuperäinen tilaus, koska siinä konemäärä on suurempi ja konemalli uudempi, joten käytin alkuperäisiä hintoja. Koko juttu löytyy tuosta Lähde-linkistä.
Voi olla. Jotakin painoarvoa antaisin myös sille, että Ruotsi on melkein yhtä neutraali kuin Sveitsi, vaikka Gripen ei täysin ruotsalainen olekaan. Sveitsin ja suurten EU-maiden (etenkin Ranskan?) kanssa on ymmärtääkseni ollut vääntöä viime vuosina, joten Gripenin valinnassa saattoi olla myös ulkopoliittinen aspekti. Ehkä jopa turvallisuuspoliittinen, jos mietitään sitä, että suurin uhka Sveitsiin ei ehkä kohdistukaan enää itäblokista vaan EU:sta.
http://defensetech.org/2015/04/22/navy-leans-toward-building-more-super-hornets-after-f-35c-delays/
The Navy is considering extending production of its F/A-18 Super Hornet beyond 2017 because of delays in production of the Navy’s carrier-launched F-35C and increased demands on the Hornet fleet, service leaders said.
The rapid technological improvement of potential adversaries’ air defense systems has created a circumstance wherein the F-35C’s stealth technology will at times need to work in tandem with the support of Growler electronic jamming aircraft.
The Navy is considering extending production of its F/A-18 Super Hornet beyond 2017 because of delays in production of the Navy’s carrier-launched F-35C and increased demands on the Hornet fleet, service leaders said.
The rapid technological improvement of potential adversaries’ air defense systems has created a circumstance wherein the F-35C’s stealth technology will at times need to work in tandem with the support of Growler electronic jamming aircraft.