Aivan eri kysymys on se, missä määrin on otettava huomioon, että aktiivisten häivejärjestelmien toiminnasta realistisessa taisteluympäristössä ei ole paljon vertailukelpoista näyttöä. Siihen en kuitenkaan puutu, koska piti puhua enemmän lähietäisyydestä.
Löytyy, katso esim USAFin F-117:n kokemuksista Persianlahden sodasta. (Oletan sinun puhuvan nimenomaan passiivisesta häiveestä. Aktiivinen olisi esim elsoa.)
Koelentäjien mukaan liikehtii paremmin kuin vaikka Hornet, mutta säilyttääkö liike-energiansa myös aggressiivisessa liikehdinnässä vai tuleeko siitä helppo maali?
Ei säilytä, kuten ei hornetkaan. Mutta omaa hornettia huomattavasti paremman alisoonisen kiihtyvyyden, joten saa sen energian nopeammin takaisin. Hornet lentäjän luonnehdinta kolmevitosesta: "kuin hornet neljällä moottorilla"
Riittävätkö suorituskyky ja aseistus sen kohdatessa raskaammin aseistettuja sekä nopeampia ilmaherruushävittäjiä kuten SU-35S?
Toivottavasti ei ikinä saada selville.
Sisäisissä asetiloissa on siis neljä AIM-120 AMRAAM ohjusta, joiden testiolosuhteissa saavuttama osumatodennäköisyys on noin 50%.
Tällä hetkellä kaksi. Block 3f koneissa neljä ja Block 4x koneissa (2021-2025?) kuusi AMRAAMia kuiluissa.
http://www.airforcemag.com/DRArchive/Pages/2017/March 2017/March 28 2017/Let’s-Do-More-Shots.aspx
Löytyykö ilmataistelupuutteita ensikontaktin jälkeen, ja mikä on haavoittuvuus takaa-ajajien tulituksessa? Onko pyrittävä pakenemaan nopeampia Flankereita sekä niiden laukaisemia ohjuksia? Riittääkö tässä tilanteessa suorituskyky ja mitä merkitsee voimanlähteen suuri lämpöjälki?
Kaiken järjen mukaan häivekone laukaisee ohjuksensa ensin. Kohti tulevia AMRAAMeja väistelevä Igor ei välttämättä ensimmäisenä ole toteuttamassa mitään takaa-ajoja vaan kääntyy itse ympäri tai ottaa ohjuksen otsaansa.
Moottorin lämpöjälki ei varmaan ole ihan niin suuri kuin luulet. Suunnittelijat ovat ottaneet sen pienentämisen huomioon mm suuttimen muotoilulla. Lisäksi
koneen P&W F-135 on hävittäjämoottoriksi erittäin korkealla ohivirtaussuhteella.
RF-IR Stealth (Techniques/Benefits) – Aircraft 101
https://www.google.fi/url?sa=t&sour...ghWMA8&usg=AFQjCNGOhgmVkz9BQeTsR6StqR-C81T48g
Lähi- ja näköetäisyyden ilmataistelussa F-35A ominaisuuksineen ja uusin Flanker?
Kohdatessa Flanker on ratkaistava taistelu nopeasti, sillä jos aggressiivisessa liikehdinnässä menetetty liike-energia tekee siitä altavastaajan, eikö se muodostu Flankerin kanssa kohtalokkaaksi? Onko molemmilla osapuolilla lentäjän kypärätähtäin sekä lähietäisyyden lämpöhakeutuvia ohjuksia? On. Kumpi on silloin raskaammin aseistettu ja suorituskykyisempi?
Luultavasti Su-variantit, eri asia sitten on, miten paljon, ja moniko tuolle puukkotappeluetäisyydelle pääsee elossa...
Suomen ilmatilasta. Onko haavoittuvuutta matalien aallonpituuksien tutkia vastaan? Kun rajan tuntumassa on pitkän kantaman ilmatorjunta-ohjuksia ja verkostoituja matalataajuus-tutkia, ovatko häiveominaisuudet uhattuna merkittävällä etäisyydellä itärajasta? Yhdysvaltain asevoimat sekä valtaosa F-35:n vientiasiakkaista kykenevät sijoittamaan laivueet potentiaalisten vastustajien pitkän kantaman tutkien ulkopuolelle.
Ei. Häivehävittäjiä ei ole yritetty tehdä näkymättömiksi kaukovalvontatutkille. Tutkahäiveellä tehdään vihollisen asevaikutus vaikeammaksi. Esim S-400:n kaukovalvontatutka saattaa havaita kolmevitosen satojen kilometrien päästä, mutta sen tulenjohtotutka saa vainun vasta noin 15-30 km:n päästä. (Ilman häirintää).
Minut mielletään F-35 faniksi, mutta olen ennemmin häive-fani. Kaikkine kompromisseineenkin se on yllä olevasta perus-fysiikasta johtuen valovuoden muita ehdokkaita edellä. Tuota kuvaa kun tuijottaa vähän aikaa, ymmärtää miksi se on kuokkinut kaikki hankintakilpailut joihin se on osallistunut.
Perustuuko F-35:n tehokkuus taisteluasetelmien ennalta-arviointiin ja vastustajan ilmatilan lähestymiseen sen pitkän kantaman tutkien peittoalueiden ulkopuolelta?
Ei perustu. F-35 on ainoana HX:ssä mukana olevista koneista suunniteltu operoimaan vihollisen ilmatorjunnan vaikutusalueella. (Ja tuhoamaan se)
Koneen puutteellinen kinemaattinen suorituskyky ja lukumääräisesti vähäinen aseistus heikentävät sen mahdollisuuksia selviytyä taisteluista.
Kone ei ole sen heikompi kinemaattiselta suorituskyvyltään kuin nykyinenkään kalustomme. Muutenkin näissä keskusteluissa koneiden kaartotaisteluominaisuudet ylikorostuvat. Koneensa vahvuuksia ja vihollisen heikkouksia paremmin hyödyntävä, lahjakkaampi, paremmin g-voimia kestävä ja paremmin koulutettu kuski voittaa kahdeksan kertaa kymmenestä.
Tämä voi olla ihan hyvä valinta tai sitten ei, mutta on se luojan lykky, että minä en joudu tekemään päätöstä ja ehkä - jos Huhta ja Gyllis eivät nyt hirveeästi suutu - eivät he myöskään.
Tästä voidaan olla samaa mieltä.
Juuri tästä puhuimme hetki sitten, että se ei oikein skulaa nyt fanikatsomossa. Yksi pieni raaputus jäi siis taas kuin miinaksi todistamaan sen uskonnon, mikä täällä vallitsee. 
Mutta ovathan nämä kalustokirjoituksesi mahtavia, 
