F/A-18 E/F Super Hornet

Rannari

Ylipäällikkö
Eikö tuo ole ihan julki lausuttu asia että HN-kalustoa kuormitetaan jonkin verran epätasaisesti jotta poistotkin aikanaan porrastuvat. Joku yksittäinen kone lentää vielä reilummin jotta tulevat korjaustarpeet saadaan ennakoidusti tietoon.

Taisivat viime kierroksellakin Migit poistua ensin ja Drakenien pääosa vähän myöhemmin. Nyt on tietysti vain kaksi lennostoa varustettavana kun viimeksi oli kolme. Järkevällä muutaman vuoden liukumalla varmaan mennään tälläkin kertaa.
 
Draken poistettiin käytöstä vasta kun kaikki Hornetit oli toimitettu (joitain vanhempia yksilöitä oli poistettu jo aikaisemmin), ja koneet romutettiin vasta vuotta myöhemmin.
Draken konetyyppinä poistui luonnollisesti käytöstä vasta Hornetien saavuttua, mutta koneyksilöitä poistettiin koko ajan tasaisesti. Haluan tällä siis tähdentää, että aiemmin poistuneet koneet eivät olleet mikään poikkeus vaan poistoja tehtiin koko ajan. Jos käydään alatyypeittäin poistoaikoja läpi, niin:
BS: Kaikki poistettu -95 mennessä.
CS: 4/5 poistettu ennen 2000.
FS: Yksi lensi vuoteen 2000, muut poistettu aiemmin (näistä näppituntumalla n. puolet 1999).
S: Kaksi poistettu 1999, muut 2000.

Konehistoriikeissa näkyy oikein hyvin se, että koneita on pidetty palveluksessa juuri sen verran kuin tarpeen Hornet-vajeen paikkaamiseksi. Tuosta kun tekee vähän laskuharjoituksia, niin on helppo havaita, että 1999/2000 palveluksessa säilyneitä on osapuilleen yhden laivueen tarpeen verran.
Lisäksi tuntuu, että annat romutusajankohdalle turhan paljon painoa. Itse en näe tuossa muuta kuin normaalia käytännön hitautta ja aikataulu on oikeastaan ollut varsin nopea. Itse asiassa huomattavaa osaa romutettavaksi valituista koneista ei romutettu edes 2001 vaan annettiin ensin muuhun käyttöön. Veikkaan, että näistä monet ovat edelleen olemassa.

Itse asiasta meillä ei kuitenkaan edelleenkään ole erimielisyyttä. Pitää oikeastaan vielä erikseen korostaa, että 2025 meillä ei todellakaan tule olemaan operatiivista valmiutta HX:llä. Silloin alkavat toimitukset ja koulutus saadaan käyntiin. Tämä siis alustavan, karkean aikataulun mukaan. Olennainen pointti on, että valmius ei synny sormia napsauttamalla kun saadaan läjä koneita maahan. Tämä ei taas puolestaan tarkoita, että olisi mitenkään toivottavaa, että jokin tilattu ominaisuus olisi vaiheessa vielä 2025. Jos koneita joudutaan ottamaan pajalle toimitusten jälkeen muutoksia varten, niin siitäkin aiheutuu omat hankaluutensa. Riippuu toki muutoksesta.

P.S. Muutama huomio vielä yllä olevasta listauksesta:
1) Tehty pikaisesti konelista silmäilemällä, joten pienet virheet mahdollisia.
2) Poistettu meinaa viimeistä lentoa. Lienee kuitenkin koneiden todellisen käytön kannalta mielenkiintoisempaa kuin milloin paperit on leimattu.

Eikö tuo ole ihan julki lausuttu asia että HN-kalustoa kuormitetaan jonkin verran epätasaisesti jotta poistotkin aikanaan porrastuvat.
Eipä tuo sinänsä erityistä yrittämistä vaadi kun koneet on toimitettu kolmen vuoden aikana. Sen verran liukumaa tulee luonnostaankin jos kuormitetaan yhtä paljon.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Eipä tuo sinänsä erityistä yrittämistä vaadi kun koneet on toimitettu kolmen vuoden aikana. Sen verran liukumaa tulee luonnostaankin jos kuormitetaan yhtä paljon.
Eniten lennetty kone oli 401 mutta pienimmät tunnit oli jollain alkupään koneella ( 415 tms. ) oten ihan toimitusjärjestyksen mukaan ei tunteja ole kertynyt. Lehtijutun mukaan vaihteluväli oli tuolloin n. 1000 - n. 2500 tuntia per kone. Jutun aihe taisi olla se että kalustolle tuli tuolloin 100000 tuntia täyteen joten keskiarvo oli tuolloin 1600 tunnin tasolla. Voihan tuo poikkeuksellisen vähän käytetty olla myös joku pidempään remontissa ollut kolarikone.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Itse asiasta meillä ei kuitenkaan edelleenkään ole erimielisyyttä. Pitää oikeastaan vielä erikseen korostaa, että 2025 meillä ei todellakaan tule olemaan operatiivista valmiutta HX:llä. Silloin alkavat toimitukset ja koulutus saadaan käyntiin. Tämä siis alustavan, karkean aikataulun mukaan. Olennainen pointti on, että valmius ei synny sormia napsauttamalla kun saadaan läjä koneita maahan. Tämä ei taas puolestaan tarkoita, että olisi mitenkään toivottavaa, että jokin tilattu ominaisuus olisi vaiheessa vielä 2025. Jos koneita joudutaan ottamaan pajalle toimitusten jälkeen muutoksia varten, niin siitäkin aiheutuu omat hankaluutensa. Riippuu toki muutoksesta.
Jep. Sinä ymmärrät, mutta ehkä foorumilaisille on hyvä selventää vielä seuraava. Jos toimitaan niin, että Hornet korvataan suoraan kone kerrallaan huomattavasti suorituskykyisemmällä H-X koneella, niin ilmavoimien operatiivinen suorituskyky laskee. Vasta kun niitä on riittävä määrä ja orkesteri on saatu toimimaan, palautuu ja ohitetaan Hornettien suorituskyky.

Ja ei siinä 2025-2030 välillä ole tosiaan mahdollista tapahtua mitään kovinkaan erikoista. Softaa ja eksoottisempia tutkamoodeja voi lähinnä kehittää vielä.
 
Onko sinulla tietoa asiasta, vai oliko tuo vahvasti ilmaistu mielipide?

Meikäläisellä on jonkun verran tietoa, mutta enempää ei taida viitsiä sanoa, kuin mitä jo sanottu.
Minäkin tiedän joistain asioista jotakin, mutta enpäs voi kertoa ;). Ja kyllä, tuo oli mielipide mutta olisin hämmästynyt mikäli ilmapuolustukseen annettaisiin syntyä olennainen heikennys siirtymän aikana. Siksi emme voi odottaa 2030 saakka että uudet koneet kykenevät taistelemaan. Ilmapuolustus on ehdottomasti kyettävä takaamaan jo ennen 2030 eli viimeistään 2027 vuodesta.
Norjalaiset F-35 koneet saavat IOC hyväksynnän Norjassa 2019 aikana ja ekat koneet saapuivat maahan 2017 lopulla. Osa tästä ajasta menee tietysti pilottikoulutukseen (simu+lennot) ja osittain aikaa venyttää jarruvarjon testaus ja rakentamiset. https://www.flightglobal.com/news/a...ropel-norwegian-air-force-modernisati-443287/
En, juuri sen takia pari pikkumaata ei muodosta kovin vahvaa pohjaa koneen käyttäjäjoukoksi.
Tästä ollaan siis samaa mieltä että käyttäjien määrällä ei ole merkitystä jos parilla maalla on alle 100 konetta ja US NAVYlla yli 500? US NAVY on se joka sanelee tarpeet kun puhutaan MLU:sta. Näinollen US NAVY esittää tarpeet USAlaiselle yritykselle ja siellä tehdään ne päivityskomponentit + ohjelmistot (siis F-18 kysymyksessä) ja muut käyttäjät sitten valitsevat päivityspaketista ne asiat, jotka ne tarvitsevat. Eriasia on sitten esim. jatkuvasti päivitettävät ohjelmistot ja asejärjestelmät, joita käyttäjät voivat hankkia koska vaan.
Miksi elso-koneen ilmataistelukyvyn kehittämiseen käytettäisiin rahaa? Koneiden kehitys yleensä tehdään sen ensisijaista roolia ajatellen. Jos ja kun jostain pitää säästetään, niin säästetään toissijaisista asioista.
Ei siihen käytännössä kuluteta mitään ekstraa vaan ylläpidetään konetyypissä jo olevaa asejärjestelmää (APG-79, JHMCS, aseet). Miksi tästä pitäisi säästää? Growler on erittäin tärkeä US NAVYn taistelukyvylle, huolimatta F-35 tulosta mukaan. NAVY on se keihäänkärki joka lähtee aina ensimmäisenä operaatioon ja sotaan kun USA haluaa sotia. Carrier Strike Groupit on ne joilla USA valvoo etujaan ja pitää vastapuolet varpaillaan ympäri maailman, ei siitä juuri säästetä tulevaisuudessakaan.
Growler on huomattavan paljon kykenevämpi taktisesti kuin Prowler, koska se pystyy yliääninopeuteen ja pystyy osallistumaan taisteluun sekä varsinkin puolustamaan itseään, ilman erityisiä suojakoneita. Hävittäjän nopeus ja ilmasta-ilmaan asejärjestelmä takaavat tämän, siksi nämä ominaisuudet ovat tärkeitä.
Tähän mennessä ilmoitetun mukaan Hornetit alkavat poistua riveistä 2025. Jos tässä yhtään vanhoilla linjoilla mennään, niin yksikkö kerrallaan siirrytään uuteen kalustoon eikä silloin mitään suurempaa päällekkäisyyttä ehdi tulla.
Tuossa oli samalla @Einomies1 vastaus / tietoa.
Katso Ruuti tuo Slammerin viesti, siinä on järkeä ja olen ihan samaa mieltä. Sinun tiedoistasi en osaa sanoa kun et niitä kerran voi kertoa täällä. On varsin leuhkaa heitellä täällä että "tietää asioista" mutta ei voi kertoa. Ehkä ei kannattaisi sitten mainita mitään jos kerran ei voi tietoa jakaa....
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Minäkin tiedän joistain asioista jotakin, mutta enpäs voi kertoa ;). Ja kyllä, tuo oli mielipide mutta olisin hämmästynyt mikäli ilmapuolustukseen annettaisiin syntyä olennainen heikennys siirtymän aikana. Siksi emme voi odottaa 2030 saakka että uudet koneet kykenevät taistelemaan. Ilmapuolustus on ehdottomasti kyettävä takaamaan jo ennen 2030 eli viimeistään 2027 vuodesta.
Norjalaiset F-35 koneet saavat IOC hyväksynnän Norjassa 2019 aikana ja ekat koneet saapuivat maahan 2017 lopulla. Osa tästä ajasta menee tietysti pilottikoulutukseen (simu+lennot) ja osittain aikaa venyttää jarruvarjon testaus ja rakentamiset. https://www.flightglobal.com/news/a...ropel-norwegian-air-force-modernisati-443287/
Tästä ollaan siis samaa mieltä että käyttäjien määrällä ei ole merkitystä jos parilla maalla on alle 100 konetta ja US NAVYlla yli 500? US NAVY on se joka sanelee tarpeet kun puhutaan MLU:sta. Näinollen US NAVY esittää tarpeet USAlaiselle yritykselle ja siellä tehdään ne päivityskomponentit + ohjelmistot (siis F-18 kysymyksessä) ja muut käyttäjät sitten valitsevat päivityspaketista ne asiat, jotka ne tarvitsevat. Eriasia on sitten esim. jatkuvasti päivitettävät ohjelmistot ja asejärjestelmät, joita käyttäjät voivat hankkia koska vaan.
Ei siihen käytännössä kuluteta mitään ekstraa vaan ylläpidetään konetyypissä jo olevaa asejärjestelmää (APG-79, JHMCS, aseet). Miksi tästä pitäisi säästää? Growler on erittäin tärkeä US NAVYn taistelukyvylle, huolimatta F-35 tulosta mukaan. NAVY on se keihäänkärki joka lähtee aina ensimmäisenä operaatioon ja sotaan kun USA haluaa sotia. Carrier Strike Groupit on ne joilla USA valvoo etujaan ja pitää vastapuolet varpaillaan ympäri maailman, ei siitä juuri säästetä tulevaisuudessakaan.
Growler on huomattavan paljon kykenevämpi taktisesti kuin Prowler, koska se pystyy yliääninopeuteen ja pystyy osallistumaan taisteluun sekä varsinkin puolustamaan itseään, ilman erityisiä suojakoneita. Hävittäjän nopeus ja ilmasta-ilmaan asejärjestelmä takaavat tämän, siksi nämä ominaisuudet ovat tärkeitä.


Katso Ruuti tuo Slammerin viesti, siinä on järkeä ja olen ihan samaa mieltä. Sinun tiedoistasi en osaa sanoa kun et niitä kerran voi kertoa täällä. On varsin leuhkaa heitellä täällä että "tietää asioista" mutta ei voi kertoa. Ehkä ei kannattaisi sitten mainita mitään jos kerran ei voi tietoa jakaa....
Kannattaa lukea Slammerin ja meikäläisen välinen keskustelu (myös myöhemmät viestit). Kuten huomaat sen jälkeen, niin meillä on yhteisymmärrys asioista.

Huomaa erityisesti, että jos tehtäisiin, kuten meinasit, niin nimenomaan ilmapuolustuksessa olisi syntynyt / syntyisi heikennys siirtymän aikana.

Huom. Ei tapahdu niin, että vuonna 2025 koneet eivät pystyisi mihinkään, ja sitten 2030 olisivat "täysin valmiita". Kyllä niillä tulee olla kohtuu hyvät kyvyt jo 2025, mutta erilaisia asioita voi viilata vielä 2030 asti. Ja kehitys jatkuu senkin jälkeen.

Ei ole tarkoitus leuhkia. Mutta en ollut varma, kannattaako asiaa julkisesti sanoa. Mutta nyt voi, kun oli julkisesti tiedossa. Suomessa oli 1990-luvun lopussa kolme laivuetta Hornetteja ja yksi laivue Drakeneita. Samaa periaatetta voi toteuttaa myös nyt, ja on mahdollista että tarpeen vaatiessa pidetään jopa enemmän Hornetteja rivissä. Viimeksi Migeistä ja vanhemmista Drakeneista luovuttiin kohtuu nopeasti. Olivat vanhentuneita ja Venäjän ilmavoimat oli syvimmän heikkouden tilassa juuri 90-luvun lopussa.
 
Viimeksi muokattu:
Tykkäykset: PSS
Me tarvitsemme täysin taistelukykyisen ja sotavalmiin koneen 2025, kun ekat alkavat tulla palvelukseen eikä vuotta-kahta myöhemmin, saati 5 vuotta myöhemmin. Hornetit alkavat poistua 2025 aikoihin eikä 2 konetyyppiä ole varaa tai järkeä tukea koko laivaston osalta yhtä aikaa. Siihen ei ehkä edes pystytä.
NÄIN MINÄ SANOIN.
Kyllä se targetti on siellä 2030. H-X ekat vuodet menee sisäänajossa ja harjoittelussa. Ja määrätkin alussa pieniä. Toimitukset 2025-2030. Ylimenovaiheessa tietysti maksaa enemmän.
NÄIN SINÄ SANOIT.

ELI: minä korostin taistelukykyä ja sinä harjoittelua ja sisäänajoa. Mitä eroa näissä on? Eivät ne sulje toisiaan pois tietenkään mutta koneiden täytyy pystyä toimimaan ainakin kriisissä mahd. pian saapumisen jälkeen. Kyllä HN-pilotteja (lennonopettajia) koulutettiin Leemoressa jonkun verran ennen koneiden saapumista (jossa Charles ja Kim olivat mukana). Se ero on 1990-luvun ja 2020-luvun välillä että suomessa ei ollut Hornettiin sopivia ohjuksia (keskimatka) maassa kuten meillä tulee nyt olemaan 2025. US-koneet ja ehkä Gripen on tässä mielessä hyviä vaihtoehtoja.
Kannattaa lukea Slammerin ja meikäläisen välinen keskustelu (myös myöhemmät viestit). Kuten huomaat sen jälkeen, niin meillä on yhteisymmärrys asioista.
Joo, luin ja rupesit komppaamaan Slammeria aika nopeasti. Eipä mitään, väärinymmärryksiäkin syntyy ja tässä taidetaan olla loppujen lopuksi kaikki 3 samaa mieltä, vivahde-eroilla?
Huomaa erityisesti, että jos tehtäisiin, kuten meinasit, niin nimenomaan ilmapuolustuksessa olisi syntynyt / syntyisi heikennys siirtymän aikana.
??? :unsure:Mitä sinä nyt selität? Miten niin?
Ei ole tarkoitus leuhkia. Mutta en ollut varma, kannattaako asiaa julkisesti sanoa. Mutta nyt voi, kun oli julkisesti tiedossa. Suomessa oli 1990-luvun lopussa kolme laivuetta Hornetteja ja yksi laivue Drakeneita. Samaa periaatetta voi toteuttaa myös nyt, ja on mahdollista että tarpeen vaatiessa pidetään jopa enemmän Hornetteja rivissä. Viimeksi Migeistä ja vanhemmista Drakeneista luovuttiin kohtuu nopeasti. Olivat vanhentuneita ja Venäjän ilmavoimat oli syvimmän heikkouden tilassa juuri 1998-1999.
Joo, luin kyllä tämän. Eipä tämä nyt suuri salaisuus ollut. Ihan hyvä tieto kylläkin, joka nimenomaan vahvistaa sen käsityksen mitä teroitin: hävittäjien iskukyky tulee taata myös tulevan siirtymän aikana.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Joo, luin kyllä tämän. Eipä tämä nyt suuri salaisuus ollut. Ihan hyvä tieto kylläkin, joka nimenomaan vahvistaa sen käsityksen mitä teroitin: hävittäjien iskukyky tulee taata myös tulevan siirtymän aikana.
Juuri näin. Iskukyky tulee taata.

??? :unsure:Mitä sinä nyt selität? Miten niin?
Jos oltaisiin tehty, kuten ilmaisit, että uusi H-X pitää olla täysin valmis vuonna 2025 ja sitten sitä otettaisiin käyttöön niin, että aina vanha Hornetti poistuisi alta, niin se johtaisi suorituskyvyn laskuun.

Syy: siinä menee aikaa, ennen kuin uusilla koneilla on merkittävää operatiivista arvoa. Joten, jos Hornetteja poistetaan, suorituskyky laskee.

On hyvin mahdollista, että meillä ei poisteta juuri yhtään Hornettia, ennen kuin ensimmäinen H-X-laivue on kasassa. Näin meillä olisi esim. 2027 kolme laivuetta Hornettia ja yksi laivue H-X. Ja sitten 2030 kolme laivuetta H-X ja yksi Hornet.

Kun vuonna 2027 meillä olisi ensimmäinen laivue H-X valmiina, niin vaikka kone ei välttämättä olisikaan kaikilta osin täysin taistelukykyinen ja sotavalmis, niin koska se on kuitenkin kehittyneempi kuin Hornet, olisi se todennäköisesti yhtä suorituskykyinen kuin Hornet tai jopa suorituskykyisempi. Ja luonnollisesti siitä se kehittyisi.

Näin ollen, tämä mitä sanoit, ei mielestäni pitänyt paikkaansa ja siksi kommentoin.

Me tarvitsemme täysin taistelukykyisen ja sotavalmiin koneen 2025, kun ekat alkavat tulla palvelukseen eikä vuotta-kahta myöhemmin, saati 5 vuotta myöhemmin.
On hyvä, että käydyn keskustelun myötä myös mielipiteesi asiasta on muuttunut. Nähdäkseni asiasta on nyt yhteisymmärrys. Se on tämän foorumikeskustelun tavoite. Ymmärretään, opitaan, ja toivottavasti lopuksi ollaan samaa mieltä :)
 
Tästä ollaan siis samaa mieltä että käyttäjien määrällä ei ole merkitystä jos parilla maalla on alle 100 konetta ja US NAVYlla yli 500?
Siitä ollaan varmaan samaa mieltä, että konemäärä on olennaisempi tekijä kuin käyttäjien määrä. Mutta siitä ilmeisesti ei, etteikö myös käyttäjien määrällä voisi olla merkitystä. Tämä riippuu ihan siitä kuinka isoista käyttäjistä puhutaan ja mitkä ovat niiden intressit. Oma pointtini oli, että elinkaaren hallinta ei tarkoita ainoastaan elinkaaren alkupään riskien välttelyä vaan myös elinkaaren loppupäässä on omat riskinsä, jotka pitää yhtä lailla huomioida. Ei ole mikään salaisuus, että ilmavoimille parasta olisi osua jonnekin keskivaiheille.

Ei siihen käytännössä kuluteta mitään ekstraa vaan ylläpidetään konetyypissä jo olevaa asejärjestelmää (APG-79, JHMCS, aseet). Miksi tästä pitäisi säästää?
Otetaan esimerkiksi vaikka hypoteettinen tilanne, että joskus tulevaisuudessa Super Hornetiin integroitujen ilmataisteluohjusten todetaan olevan riittämättömiä ajan vaatimuksiin nähden. Tässä vaiheessa US Navy käyttää enää Growlereitaan ja hävittäjäroolissa on toinen konetyyppi. Muilla käyttäjillä on Super Horneteja edelleen hävittäjäroolissa. Muiden käyttäjien kannalta olisi hyvinkin houkuttelevaa integroida Super Hornetiin uusi AIM-222. US Navyn pitää kuitenkin integroida AIM-222 myös uuteen konetyyppinsä ja huomataan, että budjetti ei riitäkään ohjuksen integroimiseen molempiin koneisiin. Oletko täysin vakuuttunut, että tässä tilanteessa US Navy säästäisi jostain muusta integroidakseen uuden ohjuksen Growleriin vaikka konetta ei ole tarkoitettu hävittäjärooliin?
Jos tästä oli epäselvyyttä niin en nyt siis puhu pelkästään olemassaolevien järjestelmien pitämisestä käyttökunnossa vaan myös päivityksistä, jotka ovat välttämättömiä suorituskyvyn ylläpitämiseksi.

Mutta nyt voi, kun oli julkisesti tiedossa. Suomessa oli 1990-luvun lopussa kolme laivuetta Hornetteja ja yksi laivue Drakeneita.
No nyt me ollaan taas erimielisiä kun aiemmalla viestillä yritin juuri todistella, että näin ei ollut. Koneita oli kyllä varmasti ainakin teknisesti ottaen yli kolmen laivueen tarpeen, ehkä enimmillään 3,5 laivueelle, mutta mielestäni noilla luvuilla ei päästä neljään laivueeseen niin millään. Teknisesti käytössä olleiden koneiden määrä ja käytännössä taisteluun käytettävien koneiden määrä ovat myös kaksi eri asiaa, mutta tähän ei tällä hetkellä löydy julkisista lähteistä vastausta.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
No nyt me ollaan taas erimielisiä kun aiemmalla viestillä yritin juuri todistella, että näin ei ollut. Koneita oli kyllä varmasti ainakin teknisesti ottaen yli kolmen laivueen tarpeen, ehkä enimmillään 3,5 laivueelle, mutta mielestäni noilla luvuilla ei päästä neljään laivueeseen niin millään. Teknisesti käytössä olleiden koneiden määrä ja käytännössä taisteluun käytettävien koneiden määrä ovat myös kaksi eri asiaa, mutta tähän ei tällä hetkellä löydy julkisista lähteistä vastausta.
?

Tuosta kun tekee vähän laskuharjoituksia, niin on helppo havaita, että 1999/2000 palveluksessa säilyneitä on osapuilleen yhden laivueen tarpeen verran.
 
Otetaan esimerkiksi vaikka hypoteettinen tilanne, että joskus tulevaisuudessa Super Hornetiin integroitujen ilmataisteluohjusten todetaan olevan riittämättömiä ajan vaatimuksiin nähden. Tässä vaiheessa US Navy käyttää enää Growlereitaan ja hävittäjäroolissa on toinen konetyyppi. Muilla käyttäjillä on Super Horneteja edelleen hävittäjäroolissa. Muiden käyttäjien kannalta olisi hyvinkin houkuttelevaa integroida Super Hornetiin uusi AIM-222. US Navyn pitää kuitenkin integroida AIM-222 myös uuteen konetyyppinsä ja huomataan, että budjetti ei riitäkään ohjuksen integroimiseen molempiin koneisiin. Oletko täysin vakuuttunut, että tässä tilanteessa US Navy säästäisi jostain muusta integroidakseen uuden ohjuksen Growleriin vaikka konetta ei ole tarkoitettu hävittäjärooliin?
Jos tästä oli epäselvyyttä niin en nyt siis puhu pelkästään olemassaolevien järjestelmien pitämisestä käyttökunnossa vaan myös päivityksistä, jotka ovat välttämättömiä suorituskyvyn ylläpitämiseksi.
Olen. Superhornet block III tulee palveluskäyttöön 2020-luvulla, joten se jatkaa aivan varmasti 2050-luvulle, jopa 2060-luvulle. F-35 ja F-18 eivät sulje toisiaan pois vaan toimivat yhdessä kunnes 6-sukupolvi tulee. On selkeästi nähtävissä koneiden elinjaksojen pidentämisen paineita jo nyt kun koneet maksavat maltaita ja uusien suunnittelu vie turkasesti aikaa.
Nykyiset block II versiot päivitetään block III-versioihin ja block I poistetaan käytöstä. En siis ensinnäkään usko tuohon skenaarioon jota esität.

Toiseksi Growler-laivasto on vain 120+ konetta, joka on pieni osa NAVYn laivastosta mutta sitäkin tärkeämpi osa. Sen ylläpitäminen ja päivittäminen ei tule olemaan ongelma rahallisesti. Kone on niin tärkeä osa laivaston toimintaa että siitä ei tingitä, usko pois. Growlerit tukevat jokaista suurempaa offensiivia jota laivasto suorittaa ilmassa.

Uusi ohjustyyppi ei ole ollut ongelma aikaisemminkaan kustannuksien ja tekniikan osalta integroitaessa vanhempiin koentyyppeihin. Block III ja Growler omaavat hyvät kasvuominaisuudet ja koneiden päivityksissä huomioidaan varmasti tulevat aseet.
 

TBman

Ylipäällikkö
Me tarvitsemme Growlereita n. 12 kpl... F35 satsia 64 kappaletta ja F18 hitaaaaaaaassa poistossa 45 kpl lentävänä... Toivottavasti tulee budjetin ulkopuolelta rahoitus kalustoon ja asialliseen a-tarvikesatsiin.... Sekä uusinta tekniikkaa Growlereihin.
 
Me tarvitsemme Growlereita n. 12 kpl... F35 satsia 64 kappaletta ja F18 hitaaaaaaaassa poistossa 45 kpl lentävänä... Toivottavasti tulee budjetin ulkopuolelta rahoitus kalustoon ja asialliseen a-tarvikesatsiin.... Sekä uusinta tekniikkaa Growlereihin.
Aika optimistista olisi tuo. Pitää muistaa että EA-18G maksaa oikeasti rahaa, tämän lähteen mukaan Australian hallitus maksoi 1,5 miljardia USD 12 koneen muuntamisesta F/A-18 > EA-18G (ajatus hylättiin ja EA:t hankittiin uutena). http://www.adf-serials.com.au/3a46.htm

Linkki on vahvistamaton, enkä tiedä paljonko tehdasuudet häirintäkoneet maksaisivat yhdessä vaikka NGJ:n ja AARGM-ohjusten kera.
12 Growleria olisi tosiaan minimimäärä, koska USN on arvioinut tukialuslennostojen tarvitsevan vähintään 12 konetta pitääkseen 3-4 operatiivisesti valmiina. Tukialusoperaatiot on tietysti eri juttuja mutta kuitenkin.
 

magitsu

Ylipäällikkö
Kiintoisa näkökulma., Jos totta, niin sillä on vaikutuksia.
On the seemingly incessant Super Hornet procurement by the Navy, let me remind everyone of three points:

1. The Navy wants to junk the Block 1 Super Hornets, which use an incompatible software package with Block 2.

2. The Navy has not properly managed the work forces at its depots, so maintenance is backed up.

3. The Navy wants the next generation fighter-sized combat aircraft to be funded. Securing funding will be easier politically if the program is seen to be about replacing fourth generation fighters rather than some fifth generation F-35Cs.
http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?p=388360#p388360
 

TBman

Ylipäällikkö
Aika optimistista olisi tuo. Pitää muistaa että EA-18G maksaa oikeasti rahaa, tämän lähteen mukaan Australian hallitus maksoi 1,5 miljardia USD 12 koneen muuntamisesta F/A-18 > EA-18G (ajatus hylättiin ja EA:t hankittiin uutena). http://www.adf-serials.com.au/3a46.htm

Linkki on vahvistamaton, enkä tiedä paljonko tehdasuudet häirintäkoneet maksaisivat yhdessä vaikka NGJ:n ja AARGM-ohjusten kera.
12 Growleria olisi tosiaan minimimäärä, koska USN on arvioinut tukialuslennostojen tarvitsevan vähintään 12 konetta pitääkseen 3-4 operatiivisesti valmiina. Tukialusoperaatiot on tietysti eri juttuja mutta kuitenkin.
Mutta aussit ottaa todesta muuttuvan maailman. Meidäniin tulisi ottaa tosissaan tilanteet.
Ollaan vielä kusessa ryssien kanssa...
Tuohon pitäisi lisätä 3-5 kpl CASA ja tankkerivarustuksessa niistä 2 kpl, SIGNIT kontilla 1 ja AWACS värkeillä 2...
 
Tykkäykset: PSS
HävLLv 11 siirtyi Hornetiin 1999-2000. Lainaamasi kohta yritti sanoa, että 1999-2000 poistuneita Drakeneita on niin ikään laivueen verran eli Drakeneita poistui likimain samaa tahtia kuin Horneteja tuli palvelukseen. Uusien väärinkäsitysten välttämiseksi vielä toisin päin: kun HävLLv 11 aloitti Hornet-konversion, Drakeneita oli noin laivueellinen. Kun konversio päättyi, viimeisetkin Drakenit poistuivat.
Mainitsemani "yhden laivueen tarve" viittasi siis HävLLv 11:n tarpeeseen kun laivue ei ollut vielä vastaanottanut Hornetejaan. Hävittäjien kokonaismäärä siis likimain kolme laivueellista.

Olen. Superhornet block III tulee palveluskäyttöön 2020-luvulla, joten se jatkaa aivan varmasti 2050-luvulle, jopa 2060-luvulle.
Minä puhuin tässä yksinomaan väitteestä, että "pelkästään Growler-laivasto takaa pääosin varaosat ja päivitykset". Jos olet sitä mieltä, että US Navy tulee panostamaan varmuudella niin paljon Growlereiden ilmataistelukyvyn ylläpitämiseen, että se riittää meille, niin ei liene muuta vaihtoehtoa kuin tyytyä erimielisyyteen.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
kun HävLLv 11 aloitti Hornet-konversion, Drakeneita oli noin laivueellinen. Kun konversio päättyi, viimeisetkin Drakenit poistuivat.
Kyllä.

Mainitsemani "yhden laivueen tarve" viittasi siis HävLLv 11:n tarpeeseen kun laivue ei ollut vielä vastaanottanut Hornetejaan. Hävittäjien kokonaismäärä siis likimain kolme laivueellista.
Meni siis karkeasti näin. 1 laivue, 1,5 laivuetta, 2 laivuetta, yksi laivue.

Käytännössä mitä tapahtui: Draken-puoli (vanhat kotkat) hoiti operatiivisia tehtäviä (ei enää merkittävästi uutta koulutustoimintaa*) ja "suojasi" untuvikkoja, eli Hornet puolen sisäänajoa ja koulutusta. Kun untuvikoista kehittyi kotkia päästettiin vanhat kotkat eläkkeelle.

*Oli tosin yksi nuori kuski, joka halusi vielä opetella lentämään Drakenia uudenuutukaisen Hornetin sijaan. Ihmettelin asiaa, mutta perustelu oli erinomainen. Draken-puolella oli yllin kyllin koneita ja lentoaikaa tarjolla verrattuna Hornet-puoleen, eikä kalustoa tarvinnut säästellä. Sai siis lentää "sydämensä kyllyydestä". Ja lisäksi olihan se vielä hyvä kokemus päästä ensin lentämään Drakenia ennen myöhempää konversiota Hornetille. Antoi kontrastia.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
*Oli tosin yksi nuori kuski, joka halusi vielä opetella lentämään Drakenia uudenuutukaisen Hornetin sijaan. Ihmettelin asiaa, mutta perustelu oli erinomainen. Draken-puolella oli yllin kyllin koneita ja lentoaikaa tarjolla verrattuna Hornet-puoleen, eikä kalustoa tarvinnut säästellä. Sai siis lentää "sydämensä kyllyydestä". Ja lisäksi olihan se vielä hyvä kokemus päästä ensin lentämään Drakenia ennen myöhempää konversiota Hornetille. Antoi kontrastia.
Voin olla väärässäkin, mutta tuo saattaa olla ihan kätevä tapa edetä uralla. Olettaen siis että ylennys irtoaa paremmin, jos on näyttää enemmän lentotunteja kuin muilla. Mutta epäilemättä lentämään tuonne on lähdetty.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
--

*Oli tosin yksi nuori kuski, joka halusi vielä opetella lentämään Drakenia uudenuutukaisen Hornetin sijaan. Ihmettelin asiaa, mutta perustelu oli erinomainen. Draken-puolella oli yllin kyllin koneita ja lentoaikaa tarjolla verrattuna Hornet-puoleen, eikä kalustoa tarvinnut säästellä. Sai siis lentää "sydämensä kyllyydestä". Ja lisäksi olihan se vielä hyvä kokemus päästä ensin lentämään Drakenia ennen myöhempää konversiota Hornetille. Antoi kontrastia.
Mielenkiintoinen juttu! Ilmavoimat siis suostui tällaiseen mooviin? Sinällään on toki positiivista, mitä enemmän henkilöstöllä on kokemusta kaikenlaisesta, mutta siltikin kuulostaa haaskaukselta. Liekö Drakenin tyyppikoulutusohjelma ollut millainen (lue: oliko lyhyt ja edullinen)?
 
Top