F/A-18 E/F Super Hornet

Suomessa homma varmaan menisikin niin että takapenkkiläinen olisi peruskoulutukseltaan pilotti ja myöhemmin koulittu erikoishommiin. Jenkeillä on erilaiset systeemit.
Rahan ja ajan tuhlausta.
Lentäjän koulutus on kallista ja aikaavievää, parempi keskittyä olennaisuuksiin.

Tuohon heittoistuimen käyttöön vielä. Jos pilotti on kuollut, konekiin on tod.näk vaurioitunut.
 
Rahan ja ajan tuhlausta.
Lentäjän koulutus on kallista ja aikaavievää, parempi keskittyä olennaisuuksiin.

Tuohon heittoistuimen käyttöön vielä. Jos pilotti on kuollut, konekiin on tod.näk vaurioitunut.

Todennäköisempi tilanne voisi olla, että pilotti vetäisee vähän liian tiukan kurvin ja 9g:tä saa tajun kankaalle. Tällöin WSO saattaa olla tajuissaan, joten ainakin sen verran pitäisi lentää, että saa koneen vaakalentoon ja pilotti virkoaa.

Tai sitten pilotti saa sydänkohtauksen tms.
 
Rahan ja ajan tuhlausta.
Lentäjän koulutus on kallista ja aikaavievää, parempi keskittyä olennaisuuksiin.

Tuohon heittoistuimen käyttöön vielä. Jos pilotti on kuollut, konekiin on tod.näk vaurioitunut.

Meidän koulutusmäärillämme täysin marginaalinen kustannus.
 
Todennäköisempi tilanne voisi olla, että pilotti vetäisee vähän liian tiukan kurvin ja 9g:tä saa tajun kankaalle. Tällöin WSO saattaa olla tajuissaan, joten ainakin sen verran pitäisi lentää, että saa koneen vaakalentoon ja pilotti virkoaa.

Tai sitten pilotti saa sydänkohtauksen tms.
Eikös koneet osaa itsekin nykyään tuon? :unsure:
 
Joskus näin jonkun dokumentin takapenkkiläisten työn kuvasta. Tomcateissa ja super horneteissa ei tainnut olla edes ohjaimia takana. Strike eaglessa taas takapenkkiläinen sai pitkillä ja väsyttävillä lennoilla lennellä joskus matkalentoa kun lentäjä söi eväitä ja oli tauolla. Onhan tossa sekin ero ettei vähäisellä lentokoulutuksella kannata edes yrittää laskeutumista lentotukialukselle.
 
Todennäköisempi tilanne voisi olla, että pilotti vetäisee vähän liian tiukan kurvin ja 9g:tä saa tajun kankaalle. Tällöin WSO saattaa olla tajuissaan, joten ainakin sen verran pitäisi lentää, että saa koneen vaakalentoon ja pilotti virkoaa.

Tai sitten pilotti saa sydänkohtauksen tms.

Tapahtuuko tuota tajun menoa useinkin?
Laskeutuminen on hiukan eri asia, kun koneen oikaisu.
Puhumattakaan kuinka isolla todennäköisyydellä WSO on tajuissaan tuossa tilanteessa?
Sairaskohtaus on toki mahdollinen, mutta sotilaslentäjillä ei kovin yleinen ongelma, koska he ovat yleensä kohtuulllisen nuoria ja hyväkuntoisia, puhumattakaan, että heidän terveydentilaansa seurataan tarkemmin kuin normikansalaisen.

Koska koneita saa rahalla uusia, jenkeissä on varmasti laskettu olevan parempi pelastaa lentäjät, kuin riskeerata sekä kone, että lentäjät.
 
Ai, luulin, että ilmavoimien lentäjien siirtyminen yksityissektorille oli ongelma koska lentäjien koulutus on kallista ja aikaa vievää.

Minä taas olen käsittänyt että kaikki lentävä henkilökunta käy suhteellisen pitkälle läpi saman myllyn kunnes tehtävät eriytyvät. Jopa kirjoituspöytämiehet ovat Ilmavoimissa lentäjäkoulutettuja.

Toki voin olla väärässäkin.
 
Minä taas olen käsittänyt että kaikki lentävä henkilökunta käy suhteellisen pitkälle läpi saman myllyn kunnes tehtävät eriytyvät. Jopa kirjoituspöytämiehet ovat Ilmavoimissa lentäjäkoulutettuja.

Toki voin olla väärässäkin.

Ja itse olen ollut vielä pitkälle menevämmässä uskossa, että myös Rajavartioston helikopterilentäjät saavat taistelulentäjän koulutuksen ainakin Hawkiin asti. Voin olla väärässäkin.
 
Minä taas olen käsittänyt että kaikki lentävä henkilökunta käy suhteellisen pitkälle läpi saman myllyn kunnes tehtävät eriytyvät. Jopa kirjoituspöytämiehet ovat Ilmavoimissa lentäjäkoulutettuja.

Toki voin olla väärässäkin.

Varusmiehille oli ainakin aikoinaan mahdollisuus hakea Ilmavoimien viestikouluun reserviupseerikurssille. En tiedä, onko tältä pohjalta mahdollista hakea kadettikouluun ja jos on, niin mille linjalle? Onko kadettikoulussa mahdollista olla ilmavoimien linjalla suorittamatta lento-RUK:ta?
 
Minä taas olen käsittänyt että kaikki lentävä henkilökunta käy suhteellisen pitkälle läpi saman myllyn kunnes tehtävät eriytyvät. Jopa kirjoituspöytämiehet ovat Ilmavoimissa lentäjäkoulutettuja.

Toki voin olla väärässäkin.

Sinällään en yllättyisi vaikka siellä olisikin paljon lentokoulutuksen omaavia. Tämä siis siksi, että jonnekinhan ne koulutuksessa raakatut henkilöt menevät. Eli siis Vinka (siis täällä suomessa, jenkeistä en tiedä) koulutuksesta on pitkä matka hävittäjälentäjäksi ja sen jälkeenkin ura voi katketa. Ja koko ajan kyseessä on henkilöt jotka on käynyt Rukkia ja vissiin kadista vaihtelevin menestyksin, mutta epäilemättä kun ovat noin pitkälle päässeet, niin ei kai niitä voi ihan tuosta vain heittää menemään? Hävittäjälentäjäksi kun kuitenkin valitaan ne parhaat yksilöt, siis fyysisesti sopivat, jotka oppivat nopeimmin ja joilla riittää motivaatiota. Ne jotka jäävät noista toiseksi eivät varmana ole huonoa upseerimateriaalia, jos vain motivaatio edelleen riittää.
 
Varusmiehille oli ainakin aikoinaan mahdollisuus hakea Ilmavoimien viestikouluun reserviupseerikurssille. En tiedä, onko tältä pohjalta mahdollista hakea kadettikouluun ja jos on, niin mille linjalle? Onko kadettikoulussa mahdollista olla ilmavoimien linjalla suorittamatta lento-RUK:ta?
Ilmavoimilla on lentoupseerin koulutusohjelman lisäksi kolme muuta opintosuuntaa: johtamisjärjestelmä-, lentotekninen- ja johtokeskusopintosuunta.

sivu 23
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/164589/Valintaopas 2019(web).pdf?sequence=5&isAllowed=y
Ilmavoimien koulutusohjelmasta valmistuneet sotatieteiden kandidaatit sijoittuvat oman toimialansa monipuolisiin kouluttaja-, operointi- ja asiantuntijatehtäviin. Myöhemmässä vaiheessa oma kyvykkyys ja halukkuus vaikuttavat upseerin sijoittumiseen eri tehtäviin.

Ilmavoimien koulutusohjelmaan voi hakeutua, vaikkei olisi aiemmin palvellut Ilmavoimissa.
 
Ja itse olen ollut vielä pitkälle menevämmässä uskossa, että myös Rajavartioston helikopterilentäjät saavat taistelulentäjän koulutuksen ainakin Hawkiin asti. Voin olla väärässäkin.

Tälle olisi kiva saada lähdettä. Joskus aiemminkin olen lukenut saman väitteen foorumilta, mutta PV kertoo toista:

Maavoimien helikopteriohjaajaopintosuunta
Lentokoulutusta annetaan Vinka-kalustolla ja MD500-helikopterilla sekä maisterivaiheessa NH90-kuljetushelikopterilla. Opinnot toteutetaan MPKK:lla, Ilmasotakoulussa ja Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonassa. Sotatieteiden kandidaatin tutkinto on yhdessä tutkintoon johtavien opintojen sekä sotilaslentäjän pätevyyden kanssa edellytyksenä vakinaiseen upseerin virkaan. Maavoimien helikopteriohjaajaopintosuunnalta valmistuneet upseerit työskentelevät helikopteriohjaajina Utin Jääkärirykmentin Helikopteripataljoonassa.

https://upseeriksi.fi/koulutusohjelmat/lentoupseerinko

Lisäys: Täällä siis tuo väite, että kopterilentäjät koulutettaisiin Hawkissa:

https://maanpuolustus.net/threads/vinkan-korvaus-ja-ilmavoimien-alkeiskoulutus.5017/page-9
 
Tota, monissa kaksipaikkaisissa hävittäjissä ei edes ole ohjaimia takaistuimella, mikä varmaan selittää sen heittoistuinhypyn.
 
Ilmavoimilla on lentoupseerin koulutusohjelman lisäksi kolme muuta opintosuuntaa: johtamisjärjestelmä-, lentotekninen- ja johtokeskusopintosuunta.

sivu 23
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/164589/Valintaopas 2019(web).pdf?sequence=5&isAllowed=y

Ei mikään vähäpätöinen tarkennus. Jos siis puhutaan ILMAVOIMIEN LENTÄVÄSTÄ henkilökunnasta niin sopivia tarjokkaita voisi olla vaikka siinä porukassa jolla joku ominaisuus estää etenemisen Hawkista hävittäjäpilotiksi. Näitäkin ilmeisesti on jonkin verran
 
Ja tämä kuva kertoo juuri siitä, mistä kirjoitin.

Rafalen Spectra oli yleisen käsityksen mukaan maailman paras hävittäjä-EW-järjestelmä vuonna 2008. (Raptorissa varmasti myös hyvinkin jees, mutta siitä ei ole juurikaan tietoja saatavilla.)

Typhooninkin järjestelmä on itse asiassa varsin hyvä. Esim. verrattuna vanhempiin jenkkikoneisiin (joita on toki taas sitten tuosta historiasta myöskin päivitetty)

Gripenin oli siis lähellä Spectraa tuolloin.

Molempia on kehuttu myös muualla kuin tuossa Sveitsin evaluaatiossa.

1551019791915.png
 
Ja on melko erikoista US Navylta rakentaa, hankkia ja ylläpitää elso-kone, kun ostamalla F-35 ( jaa, mutta hei) tai Gripen olisi ajanut saman asian.

Ei ei ei. Nyt en kyllä näemmä osannut selittää asiaa ollenkaan. Tarkoitus oli selittää, miltä osin on parempi, miltä osin huonompi, miksi, ja miten tilanne on kehittymässä.

Nuo johtopäätökset mitä teit olivat täysin vääriä.

Katsotaan, jos joku muu toivottavasti osaisi selittää selkeämmin F-35 ja Growlerin erot.
 
Suomessa homma varmaan menisikin niin että takapenkkiläinen olisi peruskoulutukseltaan pilotti ja myöhemmin koulittu erikoishommiin. Jenkeillä on erilaiset systeemit.
Luultavasti näin.
Ja tämä kuva kertoo juuri siitä, mistä kirjoitin.

Rafalen Spectra oli yleisen käsityksen mukaan maailman paras hävittäjä-EW-järjestelmä vuonna 2008. (Raptorissa varmasti myös hyvinkin jees, mutta siitä ei ole juurikaan tietoja saatavilla.)

Typhooninkin järjestelmä on itse asiassa varsin hyvä. Esim. verrattuna vanhempiin jenkkikoneisiin (joita on toki taas sitten tuosta historiasta myöskin päivitetty)

Gripenin oli siis lähellä Spectraa tuolloin.

Molempia on kehuttu myös muualla kuin tuossa Sveitsin evaluaatiossa.

Katso liite: 27943
NWA2, eli tuossa ei arvioida sen hetkistä tilannetta, vaan tulevia versioita, eli suurin piirtein näitä nykyisiä vekottimia.

Eli, Sveitsiläiset arvioivat Rafalen sen hetkiset että myös tulevat ew-kyvyt paremmiksi kuin Greipin vastaavat
 
Viimeksi muokattu:
Ei ei ei. Nyt en kyllä näemmä osannut selittää asiaa ollenkaan. Tarkoitus oli selittää, miltä osin on parempi, miltä osin huonompi, miksi, ja miten tilanne on kehittymässä.

Nuo johtopäätökset mitä teit olivat täysin vääriä.

Katsotaan, jos joku muu toivottavasti osaisi selittää selkeämmin F-35 ja Growlerin erot.

No selitit oikein hyvin, ainakin minulla on asiasta nyt täysin uudet luulot.
 
Back
Top