1.) USN on siirtynyt ensisijaisesti ilmatorjuntaohjuspainotteiseen ilmapuolustukseen 2000-luvulla eikä varsinaisesti haaveile torjuntahävittäjistä. E-2 -koneiden mukanaan tuoma joustava maalittaminen tukee ilmatorjuntapainotteisuutta.
Mainittakoon että myös Venäjällä hävittäjätorjunnan merkitys on supistunut, toki ensisijaisesti budjettisyistä.
Kerroppa käytännön esimerkkejä US NAVYn muuttuneesta painotuksesta? SM-1 ja SM-2 ohjuksia sekä NATO SeaSparrow järjestelmää on käytetty 1980-luvun alusta saakka. Ohjusristeilijät (Guided Missile)saapuivat ilmatorjuntaroolissa US NAVY:n 1950-luvulla. Mikään uusi asia ilmatorjuntaohjus ei suinkaan ole jenkkilaivastossa.
Se että AEGIS-järjestelmää on modifioitu BMD-verkkoon, ei tarkoita että taistelukoneiden CAP olisi jotenkin kuolemassa. Ja todellakin, USN ei haaveile TORJUNTAHÄVITTÄJISTÄ (kuten YYA-suomi aikanaan) vaan panostaa MONITOIMIKONEISIIN. Siksi sinänsä tehokkaat mutta vanhahtavat F-14 ja F-7 koneet on vaihtuneet F-18C/D ja -E/F koneisiin ja tulevaisuudessa F-35C monitoimikoneisiin.
CEC (Co-Operative Engagement Capability) jossa E-2D Hawkeye on osana, ei varsinaisesti sekään poista CAP-hävittäjäsuojan tarvetta. E-2D on kehitetty varsinkin maaltalaukaistavien risteilyohjusten havaitsemiseen matalalla ja rannikkovesillä(Littorals). E-2D kykenee kyllä havaitsemaan ja jakamaan maalitustietoa Aegis-hävittäjille ja risteilijöille BVR-torjuntaa varten mutta ei sekään auta joka paikassa.
Oheisesta Northrop & Grummanin esitteestä käy ilmi mitkä ovat uuden Hawkeyen roolit ja vahvuudet: parantaa mm. risteilyohjusten torjuntakykyä.
E-2D:
http://www.northropgrumman.com/Capabilities/e2dadvancedhawkeye/Pages/default.aspx
http://www.northropgrumman.com/Capa...eye/Documents/pageDocuments/E-2D_Brochure.pdf
CAP= Combat Air Patrol on toiminnassa jatkuvasti kun tukialusryhmä risteilee merellä ja torjunnan etulinja muodostetaan taistelukoneista jotka lentävät 300 km säteellä tukialuksesta ja 360 asteen suunnassa(600km halkaisija).
CAP:llä on omat partiointialueensa ja paikkansa (Station). On ilmiselvää että on paljon järkevämpää käydä taistelua tuolla etäisyydellä jossa voidaan tuhota ohjusta laukaiseva lentokone +300-400 km päässä, mielummin kuin joutua torjumaan niitä sen laukaisemia ohjuksia. Ilmatorjunta eri ohjuksineen muodostaa sitten vasta seuraavat vyöhykkeet. Poikkeuksen tekee BMD-tehtävä johon on sitten modifioituja Ticonderoga- ja Arleigh Burke-luokan aluksia.
2.) Ilmavoimat ei voi luopua HN-kalustosta tai päivityksistä koska kyse on Ilmavoimista jonka eetos on sankarilentäjän lentämä torjuntahävittäjä.
Taidat olla vielä viime vuosikymmenellä? Hornet on saanut monitoimihävittäjän luokituksen ilmasta-maahan kyvyn astuessa voimaan. Hornet kaluston MLU palvelee koko puolustusta koska PV kokonaisuudessaan taistelee Joint-ajattelutapaa hyödyntäen nykyään. Varsovan liiton aikainen eri aselajien oma "yksityissota" on mennyttä eikä niin voida jatkaa. Iskukykytutkimus suositti 2004 mm. hävittäjien ilmasta-maahan kykyyn panostamista yhtenä kaikkein kustannustehokkaimpana ratkaisuna kuten raskaita raketinheittimiäkin. Mikään aselaji ei pärjää enää yksinään joten todennäköistä vihollista vastaan on oltava kykyä vaikuttaa tarvittaessa myös ilmasta.
Jokainen saa olla mitä mieltä hyvänsä mutta selkeästi asenteellinen ja perusteeton kanta asiaan ei ansaitse tämän kummempaa kommenttia.
3.) Ei toki, kaikkea tarvitaan. Suomen tapauksessa niin pitkän kantaman ilmatorjuntaa kuin hävittäjiä. Jos koko rahalla ostetaan hävittäjiä, ei ilmatorjuntaan jää rahaa. Jopa Ilmavoimat puhuu kehittyneen ilmatorjunnan tarpeesta, ks. uusin Siivet -lehti.
Nuo eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Ilmavoimat tai PV:n johtokaan ei tiennyt 2000-luvun alkupuolella että 400 miljoonaa revitään pois PV:n budjetista 2010-luvulla. Ehkä suunnitelmia oli mutta tuollainen summa vaikuttaa jo melkoisesti hankintoihin.
4.) Kehittyneet valtiot kehittävät ja rakentavat hävittäjiään ensisijaisesti pommitustehtäviin. Niissäkin riskialtteimmat tehtävät suorittavat risteilyohjukset.
Mainitse tuollainen "kehittynyt valtio". Minä en itse ole huomannut pommikonetrendiä vaan pikemminkin Swing-role trendin eli koneiden monitoimisuuden vaatimukset joita meillekin halutaan.
