F/A-18 E/F Super Hornet

Surkeita moottoreita kaikki. Painesuhde vajaa 30 kun matkustajakoneissa voi olla 70. Tämä on hyötysuhteelle sama kuin mäntämoottorin puristussuhde.
Oletko ikinä tutustunut "Juke" nimiseen kaveriin?

Suomalainen suunnitteluvirtuoosi/aerodynamiikkaguru jonka perinnemateriaaleista valmistetut design to cost -koneet laittavat suorituskyvyssä hanttiin jopa moderneille monitoimihävittäjille. Sinulla voisi olla moottoripuolella paljon annettavaa hänen projekteilleen.
 
Ihan wikipediasta katoin. Boeing 777 suhde on 62. Overall pressure ratio sivulla listaa.
Tuolla tarkkuudella osuu jo ladon oveen ... vai oliko se naapurin? ;-)

Pari tarkennusta siis:
1) Termi Overall compression ratio
- "also means the overall cycle pressure ratio which includes intake ram". Sisältää siis moottorin ilmanoton eteen syntyvän patopaineen. Samaa termiä käytetään hieman yllättäen myös pelkän moottorin sisäisen paineen nousun kuvaamiseen.

2) Matkustajakoneella lennetään yleensä siten, että kahvi ei läiky. Hävittäjällä ei. Jälkimmäisellä operoidaan hyvin vaihtelevissa nopeuksissa, kiihdytyksissä, korkeuksissa jne. joten myös sen moottori on optimoitava toisin kuin ilmalinjurin.
Tästä aiheesta lisää mm. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Overall_pressure_ratio
Sivulla on myös hieman outo vertailu mäntämoottorin puristussuhteen ja suihkumoottorin painesuhteen välillä. Niillä on välillinen yhteys - puristuspaineen ja kaasun moniatomisuuden kautta.

3) Kun Otto-moottorin hyötysuhde lasketaan Carnot'n kaavalla, istutetaan kaavaan puristuksen alkupaine ja loppupaine (tai vastaavat abs. lämpötilat) - ei suinkaan puristussuhdetta.
Tästä muuten seuraa, että moottorin hyötysuhde on parhaimmillaan kun kaasu on pohjassa ja kierrokset max. väännön paikkeilla. Se ei kuitenkaan ole aina taloudellisesti kannattavaa, niin kuin moni on huomannut...
 
Tuossa tällä viikolla HX:n omaan ketjuun kirjoitettiin teksti muiden HX-kandidaattien käytettävyysongelmista.

Mm. murto-osaa Typhooneista Saksassa käytettävissä, puolet Rafaleista käytettävissä, Gripeneilläkin ongelmia ja sitten F-35 laahaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Kun taas nyt kun katsoo niin Super Hornet ja Growler ovat meidän aino järjestelmävaihtoehto, joka on saavuttanut 80 prosentin käytettävyyden, jonka Mattis määräsi.

Ja samalla, kun Superin kanssa kustannukset per lentotunti ovat Hornetin luokkaa, ja siinä vielä päälle yhtenäisyydet Hornetiin, niin SH+Growler on sellainen varman päälle - vaihtoehto mikäli muissa kandidaateissa on liikaa riskejä ja HX-organisaatio pystyy verifioimaan ettei jäädä Superin ainoaksi käyttäjäksi ja pääkäyttäjä pysyy kuvioissa tarvittavan ajan.
 
Tuossa tällä viikolla HX:n omaan ketjuun kirjoitettiin teksti muiden HX-kandidaattien käytettävyysongelmista.

Mm. murto-osaa Typhooneista Saksassa käytettävissä, puolet Rafaleista käytettävissä, Gripeneilläkin ongelmia ja sitten F-35 laahaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Kun taas nyt kun katsoo niin Super Hornet ja Growler ovat meidän aino järjestelmävaihtoehto, joka on saavuttanut 80 prosentin käytettävyyden, jonka Mattis määräsi.

Ja samalla, kun Superin kanssa kustannukset per lentotunti ovat Hornetin luokkaa, ja siinä vielä päälle yhtenäisyydet Hornetiin, niin SH+Growler on sellainen varman päälle - vaihtoehto mikäli muissa kandidaateissa on liikaa riskejä ja HX-organisaatio pystyy verifioimaan ettei jäädä Superin ainoaksi käyttäjäksi ja pääkäyttäjä pysyy kuvioissa tarvittavan ajan.


Tämä turvallisuus vetoaa, jos SH + Growler mahdollistaa meille tarvittaessa kyvyn ensi-iskuun sopivien taktiikoiden ja asejärjestelmien kanssa se on riittävän hyvä meille.
Muuten on pakko ottaa vaikka pieni riski koska kyky iskeä on ihan oleellinen suorituskyky.
 
Ihan wikipediasta katoin. Boeing 777 suhde on 62. Overall pressure ratio sivulla listaa.
En oikein tunne tuota hävittäjätekniikkaa, mutta voisiko matalampaa puristuspainesuhdetta hävittäjän moottorissa selittää hävittäjän erilainen käyttöprofiili?

Hävittäjän liikehdintä on tunnetusti huomattavan paljon eloisampaa kuin matkustajakoneen ja lentokorkeus lienee huomattavasti matalampi. Jos pusket suihkariin rankan matkustajalentokonemaisen puristuspainesuhteen ja lähdet tykittämään matalalentoa äänen nopeudella, saattaa moottoriin työntyvä ilmavirta humpsahtaa liekkeihin väärässä kohtaa moottoria kuumenemisen takia. Tuo ilmavirran kuumeneminen johtuu nimenomaan tuosta paineen noususta.

Ei mitenkään terve vaihtoehto suihkumoottorille? Olenko ihan hakusessa?
 
Viimeksi muokattu:

One of the primary limiting factors on pressure ratio in modern designs is that the air heats up as it is compressed. As the air travels through the compressor stages it can reach temperatures that pose a material failure risk for the compressor blades. This is especially true for the last compressor stage, and the outlet temperature from this stage is a common figure of merit for engine designs.

Military engines are often forced to work under conditions that maximize the heating load. ---

Näinhän jo Wikipedia kertoo...
 
Tämä turvallisuus vetoaa, jos SH + Growler mahdollistaa meille tarvittaessa kyvyn ensi-iskuun sopivien taktiikoiden ja asejärjestelmien kanssa se on riittävän hyvä meille.
Muuten on pakko ottaa vaikka pieni riski koska kyky iskeä on ihan oleellinen suorituskyky.
Tuossa tällä viikolla HX:n omaan ketjuun kirjoitettiin teksti muiden HX-kandidaattien käytettävyysongelmista.

Mm. murto-osaa Typhooneista Saksassa käytettävissä, puolet Rafaleista käytettävissä, Gripeneilläkin ongelmia ja sitten F-35 laahaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Kun taas nyt kun katsoo niin Super Hornet ja Growler ovat meidän aino järjestelmävaihtoehto, joka on saavuttanut 80 prosentin käytettävyyden, jonka Mattis määräsi.

Ja samalla, kun Superin kanssa kustannukset per lentotunti ovat Hornetin luokkaa, ja siinä vielä päälle yhtenäisyydet Hornetiin, niin SH+Growler on sellainen varman päälle - vaihtoehto mikäli muissa kandidaateissa on liikaa riskejä ja HX-organisaatio pystyy verifioimaan ettei jäädä Superin ainoaksi käyttäjäksi ja pääkäyttäjä pysyy kuvioissa tarvittavan ajan.
Näissä unohdetaan muutama olennainen asia:

- eri käyttäjien lukuja on turha verrata toisiinsa, erot muodostuvat muista tekijöistä kuin koneista.

- SH on eri kohdassa elinkaartaan verrattuna F-35. Toinen on puolivälissä palvelustaan, toinen vasta alussa. Superin luvut pitääkin olla tässä vaiheessa paremmat. Voitte huviksenne vilkaista miltä ne näyttivät vielä muutama vuosi sitten.

- Josta päästään seuraavaan kohtaan. Koneilla on tarkoitus lentää 2060 luvulle asti. Tietty noin kauas on vaikea yrittää ennustaa, mutta en vain mitenkään kykene näkemään konetta enää tuolloin uskottavana.
 
Näissä unohdetaan muutama olennainen asia:

- eri käyttäjien lukuja on turha verrata toisiinsa, erot muodostuvat muista tekijöistä kuin koneista.

- SH on eri kohdassa elinkaartaan verrattuna F-35. Toinen on puolivälissä palvelustaan, toinen vasta alussa. Superin luvut pitääkin olla tässä vaiheessa paremmat. Voitte huviksenne vilkaista miltä ne näyttivät vielä muutama vuosi sitten.

- Josta päästään seuraavaan kohtaan. Koneilla on tarkoitus lentää 2060 luvulle asti. Tietty noin kauas on vaikea yrittää ennustaa, mutta en vain mitenkään kykene näkemään konetta enää tuolloin uskottavana.


Minä en näe kumpaakaan suoraan sanottuna, minulle se on vain tällaista myyntipuhetta poliitikoille.
 
Minä en näe kumpaakaan suoraan sanottuna, minulle se on vain tällaista myyntipuhetta poliitikoille.
Jos toisen pääkäyttäjä on tuossa kohtaa USAF, ja sitä on säännöllisesti päivitetty ja osia valmistetaan yhä reippaasti, ja toisen pääkäyttäjä olemme me, isoja päivityksiä ei ole tullut 20-vuoteen, osia ei juuri valmisteta ja samasta syystä myös käyttökustannukset ovat raketoineet, tiedän kyllä kumman puolesta itse löisin vetoa...
 
Vähän helpottaisi jos Saksa olisi jo ehtinyt varmuudella ostaa SH/G:t. Ne ei onnistu kuitenkaan pääsemään niistä eroon heti.
Nyt voi olettaa, että vielä tulee Typhoon-vaihtovedätys hyvinkin eteen.
 
- Josta päästään seuraavaan kohtaan. Koneilla on tarkoitus lentää 2060 luvulle asti. Tietty noin kauas on vaikea yrittää ennustaa, mutta en vain mitenkään kykene näkemään konetta enää tuolloin uskottavana.

Jos koneet poistuu 2055-2059, niin mikä lentää 2060-luvulla? Sitä paitsi ajanmukainen tempest olisi käytössä jo 2055 eli ei niin väliä, jos hx päivitykset loppuu vaikka 2049. Viisi vuotta sinnitellään ja annetaan periksi. Luovutetaan vaikka saaria jos joku pyytää. Rahaa vastaan, tottakai.
 
Tuossa tällä viikolla HX:n omaan ketjuun kirjoitettiin teksti muiden HX-kandidaattien käytettävyysongelmista.

Mm. murto-osaa Typhooneista Saksassa käytettävissä, puolet Rafaleista käytettävissä, Gripeneilläkin ongelmia ja sitten F-35 laahaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Kun taas nyt kun katsoo niin Super Hornet ja Growler ovat meidän aino järjestelmävaihtoehto, joka on saavuttanut 80 prosentin käytettävyyden, jonka Mattis määräsi.

Ja samalla, kun Superin kanssa kustannukset per lentotunti ovat Hornetin luokkaa, ja siinä vielä päälle yhtenäisyydet Hornetiin, niin SH+Growler on sellainen varman päälle - vaihtoehto mikäli muissa kandidaateissa on liikaa riskejä ja HX-organisaatio pystyy verifioimaan ettei jäädä Superin ainoaksi käyttäjäksi ja pääkäyttäjä pysyy kuvioissa tarvittavan ajan.

Brittien Typhoonien käytettävyysaste on yli 80%, samoin kuin Intian Rafalen huoltosopimukseen kirjattu minimiaste. Uusimpien F-35 koneiden laivueiden luvut ovat samaa luokkaa.

En tiedä miten tämän sanoisi niin, että voisit uskoa sen, mutta eri ilmavoimien eri lähtiessä julkistettujen käytettävyyslukujen vertailu ei kerro mitään olennaista meidän osaltamme. Rauhan ajan käytettävyysasteeseen ei tämä kisa muutenkaan tule ratkeamaan.
 
En tiedä miten tämän sanoisi niin, että voisit uskoa sen, mutta eri ilmavoimien eri lähtiessä julkistettujen käytettävyyslukujen vertailu ei kerro mitään olennaista meidän osaltamme. Rauhan ajan käytettävyysasteeseen ei tämä kisa muutenkaan tule ratkeamaan.
Kuinkas saman maan luvut kertooko nekään mitään?
 
Back
Top