F/A-18 E/F Super Hornet

En muista, olenko jo kysynyt, mutta nyt kun nousi taas kyber puheenaiheeksi...

Jossakin uutisessa oli, että Growler voisi tosiaan tehdä kyber-hyökkäyksen tutkaa vastaan. Onko se olevinaan jonkinlainen "SQL-injektio", ts. tutka ei saakaan odottamaansa syötettä (tavanomaista tutkaheijastetta), vaan sen sijaan tutkalle syötetään jotakin komentoja siinä samalla? Ja saisiko tutkan muka lähettämään jotakin dataa takaisin Growlerille?
Tiedä näistä, kyber kuitenkin mainittu Growlerin yhteydessä. Jotenkin datalinkkeihin yhdistetyt tietokonejärjestelmät tuntuisivat helpommalta kohteelta kuin tutkan vastaanottimet. Ja kuten kyberissä yleensäkin, ihmisten tekemän taustatyön vaatimus onnistuneelle hyökkäykselle on suuri.
 
Uskoisin, että tulee uusi rooli "Electronic Warfare Officer" tms. Luulen, että tuossa on niin monta spesiaalijuttua, että normilentäjän työtaakkaa ei ehkä kannata enää sillä kuormittaa, kun se nousee jo muutenkin tuotaessa uusia ilmasta maahan ja ilmasta mereen -asejärjestelmiä käyttöön HX:n myötä. Etenkin, kun takapenkkiläinen ei voi edes teoriassa lentää konetta, jos siellä ei ole ohjaimia.

Harjoittelu varmasti tapahtuu pitkälti simulaattorilla ja kerran vuodessa (?) Jenkkeihin kokeilemaan sotamoodeja viikoksi. Toki passiivisia sensoreita varmasti ulkoilutettaisiin ihan Suomessakin harjoituksissa.
Ei se mikään uusi rooli ole. Semmoisia on ollut Suomen Ilmavoimissa jo pitkään, 1930-luvulta lähtien. Ehkä hiukan eri nimikkeellä eri aikakausina, mutta funktio sama. Sähkömagneettisen spektrin hyödyntäminen taistelussa. Tapoja on ollut monia, vaikkapa sodanaikaiset "Radiokomppaniat" mainiten. Asia ei vaan ole ihan hirveästi rummutettu, mutta ei se mikään salaisuuskaan ole. Kun vähän miettii. Lentäviäkin alan vehkeitä on ollut jo vuosikymmeniä.
 
Onhan niitä ollut Hansasta alkaen (tosin ilmav. itsenäinen radiotiedustelu komppaniana vasta 1942 ja pataljoonana 1944, sitten tietysti 1955) kuunteluasemat sitten erikseen. Fokker ja Casa sitten. Mikä nyt kuuluu kenellekin. Mutta kyllähän se perus radioväki on vain kukonaskeleen päässä elsosta kun kyse on kuitenkin spektrin hallinnasta. Growler ja F-35 tarjoaisivat huiman loikan tällä puolella. Gripen on vähän ruipelo, joka pullistelee mutta Globaali on kyllä tilannevalvontaan ja taistelunjohtoon kiva lisä. En kuitenkaan pitäisi välttämättä ihan yhtä terävänä kuin häive ja AEA. Ennakkovaroituksena toki hyvä.
Se on vaan kumma, että etenkin ruotsalaiset gripukkafanit esittää kuinka Gripeniin saa "samanlaisen" EW:n jaettuna 64:ään eikä tarvittaisi 14 erillistä Growleria. No, eikö sitten muka X kappaletta F-35:sta ole samalla tavalla tosi laajalle jaettu AWACS/AEW&C eikä tarvitse kahta Globaalia? Sitä ei ruotsalainen omahyväinen möp taatusti myönnä. Voi hermostuksissaan alkaa puhua ehkä strategisesta valinnasta... :sneaky:
 
Viimeksi muokattu:
Onhan niitä ollut Hansasta alkaen (tosin ilmav. itsenäinen radiotiedustelu komppaniana vasta 1942 ja pataljoonana 1944, sitten tietysti 1955) kuunteluasemat sitten erikseen. Fokker ja Casa sitten. Mikä nyt kuuluu kenellekin. Mutta kyllähän se perus radioväki on vain kukonaskeleen päässä elsosta kun kyse on kuitenkin spektrin hallinnasta. Growler ja F-35 tarjoaisivat huiman loikan tällä puolella. Gripen on vähän ruipelo, joka pullistelee mutta Globaali on kyllä tilannevalvontaan ja taistelunjohtoon kiva lisä. En kuitenkaan pitäisi välttämättä ihan yhtä terävänä kuin häive ja AEA. Ennakkovaroituksena toki hyvä.
Se on vaan kumma, että etenkin ruotsalaiset gripukkafanit esittää kuinka Gripeniin saa "samanlaisen" EW:n jaettuna 64:ään eikä tarvittaisi 14 erillistä Growleria. No, eikö sitten muka X kappaletta F-35:sta ole samalla tavalla tosi laajalle jaettu AWACS/AEW&C eikä tarvitse kahta Globaalia? Sitä ei ruotsalainen omahyväinen möp taatusti myönnä. Voi hermostuksissaan alkaa puhua ehkä strategisesta valinnasta... :sneaky:

Kyse lienee siitä kumpi on kustannus tehokkaampi, yksi Globaali vai x määrä F-35 ilmassa koko ajan. Eli kuinka monta F-35 tarvitaan jotta saadaan samanlainen kattavuus kuin Globaalilla.
 
Tom Clancyni lukeneena, luulen että tuollainen kaikennäkevä silmä on aivan ykkösluokan kohde vihulaiselle. Joten se ei tule koskaan lentämään yksinään vaan aina hävittäjäsuojauksessa.
Se ei varmaankaan tule koskaan lentämään vihollisen hallitsemassa ilmatilassa. Jotain on mennyt pahasti pieleen jos vihollishävittäjä pääsee tuollaista iskuetäisyydelle. Siinä ei suojaus siinä vaiheessa enää auta.
 
Aivan, mutta tuskin kumpikaan sodan osapuoli tyytyy operoimaan pelkästään omalla puolella rintamaa.
 
Aivan, mutta tuskin kumpikaan sodan osapuoli tyytyy operoimaan pelkästään omalla puolella rintamaa.
Tutkavalvontakone on tyypillisesti n. 250 - 300 etulinjasta. Sinne saakka ei vastapuolta päästetä koskaan. Ainakin Suomen idea on, ettei omat koneet lennä ikinä vastapuolen ilmatilaan, vaan ammutaan tarpeeksi kaukaa vastapuolen it:stä. Niin niin... ne satojen kilometrien kantamaympyrät ovat ihan höpön höpöä kun puhutaan liikehtivästä maalista, lisäksi maapallon kaarevuutta ja maastoesteitä voidaan käyttää vielä siinä vaiheessa jos on lähestyttävä alle 100 km päähän esim S-400:sta. Ei se ammu jos ei maali näy. :) Ja saadaan se ehkä muutenkin näkymättömäksi tai ainakin vaikeammin havaittavaksi....

Vastapuolen sen sijaan, saadakseen aikaiseksi jotain, on tultava tälle puolelle. Sitten tuleekin tulta niin edestä, ylhäältä kuin alhaalta. Suomi on laittamassa ilmapuolustuksen todella kuntoon, se on puolustuksen lukko joten se onkin viisaasti tehty. Tulee HX, LV2020:n Mk-41+ESSM, korkeatorjuntakyky (jos siihen se miljardi saadaan nyt) jne jne jne... Hyvältä näyttää tällä hetkellä.
 
Tutkavalvontakone on tyypillisesti n. 250 - 300 etulinjasta. Sinne saakka ei vastapuolta päästetä koskaan. Ainakin Suomen idea on, ettei omat koneet lennä ikinä vastapuolen ilmatilaan, vaan ammutaan tarpeeksi kaukaa vastapuolen it:stä. Niin niin... ne satojen kilometrien kantamaympyrät ovat ihan höpön höpöä kun puhutaan liikehtivästä maalista, lisäksi maapallon kaarevuutta ja maastoesteitä voidaan käyttää vielä siinä vaiheessa jos on lähestyttävä alle 100 km päähän esim S-400:sta. Ei se ammu jos ei maali näy. :) Ja saadaan se ehkä muutenkin näkymättömäksi tai ainakin vaikeammin havaittavaksi....

Vastapuolen sen sijaan, saadakseen aikaiseksi jotain, on tultava tälle puolelle. Sitten tuleekin tulta niin edestä, ylhäältä kuin alhaalta. Suomi on laittamassa ilmapuolustuksen todella kuntoon, se on puolustuksen lukko joten se onkin viisaasti tehty. Tulee HX, LV2020:n Mk-41+ESSM, korkeatorjuntakyky (jos siihen se miljardi saadaan nyt) jne jne jne... Hyvältä näyttää tällä hetkellä.

Jos vaikka Jyväskylän yläpuolella lentäs rinkiä, niin melkein koko Viro ja ja pitkälti Pietarin itäpuolelle yltää se 450km kantama jolta pitäs matalalla lentävät kohteet nähdä. Eikä Naapuri tuo niitä S-400 ihan rajan pintaan tai eturintamaan, sillä siitä pitää huolen M270 MLRS uusilla ~150km kantavilla ampumatarvikkeilla.
 
Tutkavalvontakone on tyypillisesti n. 250 - 300 etulinjasta. Sinne saakka ei vastapuolta päästetä koskaan. Ainakin Suomen idea on, ettei omat koneet lennä ikinä vastapuolen ilmatilaan, vaan ammutaan tarpeeksi kaukaa vastapuolen it:stä. Niin niin... ne satojen kilometrien kantamaympyrät ovat ihan höpön höpöä kun puhutaan liikehtivästä maalista, lisäksi maapallon kaarevuutta ja maastoesteitä voidaan käyttää vielä siinä vaiheessa jos on lähestyttävä alle 100 km päähän esim S-400:sta. Ei se ammu jos ei maali näy. :) Ja saadaan se ehkä muutenkin näkymättömäksi tai ainakin vaikeammin havaittavaksi....

Vastapuolen sen sijaan, saadakseen aikaiseksi jotain, on tultava tälle puolelle. Sitten tuleekin tulta niin edestä, ylhäältä kuin alhaalta. Suomi on laittamassa ilmapuolustuksen todella kuntoon, se on puolustuksen lukko joten se onkin viisaasti tehty. Tulee HX, LV2020:n Mk-41+ESSM, korkeatorjuntakyky (jos siihen se miljardi saadaan nyt) jne jne jne... Hyvältä näyttää tällä hetkellä.
Venäjä on ottanut käyttöön 400 kilometriä kantavan ilmasta-ilmaan ohjuksen R-37 juuri tuollaisia arvokkaita maaleja vastaan.
 
Venäjä on ottanut käyttöön 400 kilometriä kantavan ilmasta-ilmaan ohjuksen R-37 juuri tuollaisia arvokkaita maaleja vastaan.
Ihan sama mitä se on ottanut. Käytännössä osuman saaminen aerodynaamiseen maaliin yli 100 km etäisyydelle on lottovoittakin harvinaisempi mahdollisuus. Sen ei tarvitse muuta kuin sukeltaa tutkahorisontin alapuolelle ja häirintäkoneet häiritsee mahdollisen tutkavalvontakoneen, niin laukaisu menee varmuudella metsään. Jo ilman näitä toimenpiteitä pelkkä väistö taitaa riittää yleensä. Todellinen maasijoitteisen ilmatorjunnan maksimi kantamakehä on noin 100 km tienoilla, siitäkin jo 50 - 100 km on semmoista, missä osumatodennäköisyys alkaa huonontua jyrkästi.
 
Ihan sama mitä se on ottanut. Käytännössä osuman saaminen aerodynaamiseen maaliin yli 100 km etäisyydelle on lottovoittakin harvinaisempi mahdollisuus. Sen ei tarvitse muuta kuin sukeltaa tutkahorisontin alapuolelle ja häirintäkoneet häiritsee mahdollisen tutkavalvontakoneen, niin laukaisu menee varmuudella metsään. Jo ilman näitä toimenpiteitä pelkkä väistö taitaa riittää yleensä. Todellinen maasijoitteisen ilmatorjunnan maksimi kantamakehä on noin 100 km tienoilla, siitäkin jo 50 - 100 km on semmoista, missä osumatodennäköisyys alkaa huonontua jyrkästi.
Miten mennään tutkahorisontin alapuolelle kun laukaisu tapahtuu MiG-31BM:stä vaikka 20 km korkeudessa?
 
Miten mennään tutkahorisontin alapuolelle kun laukaisu tapahtuu MiG-31BM:stä vaikka 20 km korkeudessa?
No kuinkas kaukaa luulet MiG-31:sen tutkan näkevän toisen koneen? Noin niin kuin oikeassa elämässä. Maata vasten (jos se kerta on 20 km metrissä ja meidän AWACS olisi 6 - 8 kilometrissä). Häirityissä olosuhteissa (esim. Growlert tai jotain muuta). Noin 1,4 m läpimittainen antenni...jne jne... Luuletko koneen myös kiipeävän tuollaisessa lastissa sinne 20+ kilometriin? Kyllä se osuman saanti liikehtivään maaliin noilta etäisyyksiltä on semmoista arpapeliä, etten minä ainakaan rakentaisi strategiaani sen varaan. Jotain muuta pitää keksiä.

Nämä NL aikaiset/ Venäjän ihmeaseet ovat aina ylittämässä fysiikan lakien reunaehtoja näillä keskustelupalstoilla ja Wikipediassa, mutta sitten todellisella taistelukentällä ominaisuudet paljastuu - ja ne ovat aina paljon, paljon mitättömämmät. Se on nähty joka paikassa ja joka kerta. Mitenkäs kävi siellä Syyriassa S-400 kanssa - ei yhtään pudotusta ja vastapuoli lenteli suurinpiirtein niin kuin halusi, miten se nyt oikein niin meni? Paljastuiko bluffi vai oliko se itsessään bluffi? Kukapa tietää.

Kyllähän ne voi onnistua sen ampumaan alas mutta voi olla etteivät onnistu. Täällä jostakin syystä venäläiset onnistuu joka asiassa joka kerta ja meikäläiset ei missään koskaan! Sotahistoria Venäjän/NL:n ja Suomen välillä osoittaa asioiden olevat todellisessa elämässä ihan päinvastoin. Suomalaisten teknologiahankinnat, strategia ja taktiikka sekä joukkojen koulutus ovat aina lähtökohtaisesti vetäneet pidemmän korren. Ainoa mikä heidän vahvuutensa on ollut on loputtomat voimavarat. Niitä ei enää ole, ainakaan niin paljon.
 
No kuinkas kaukaa luulet MiG-31:sen tutkan näkevän toisen koneen? Noin niin kuin oikeassa elämässä. Maata vasten (jos se kerta on 20 km metrissä ja meidän AWACS olisi 6 - 8 kilometrissä). Häirityissä olosuhteissa (esim. Growlert tai jotain muuta). Noin 1,4 m läpimittainen antenni...jne jne... Luuletko koneen myös kiipeävän tuollaisessa lastissa sinne 20+ kilometriin? Kyllä se osuman saanti liikehtivään maaliin noilta etäisyyksiltä on semmoista arpapeliä, etten minä ainakaan rakentaisi strategiaani sen varaan. Jotain muuta pitää keksiä.
Jos meillä on AWACS, niin ei ole Growlereita. Venäjällä on omat AWACSinsa jolla voivat johtaa taistelua omalta puolelta. Pari kolme MIGiä hyökkää eri suunnista yhtä AWACSIA vastaan joka painuu pintaan pakoon, niin perässä tulevat hyökkäyslaivueet on torjuttava maatutkista saatavalla tilannetiedolla, kun AWACS on ratkaisevalla hetkellä poissa pelistä.
 
Jos meillä on AWACS, niin ei ole Growlereita. Venäjällä on omat AWACSinsa jolla voivat johtaa taistelua omalta puolelta. Pari kolme MIGiä hyökkää eri suunnista yhtä AWACSIA vastaan joka painuu pintaan pakoon, niin perässä tulevat hyökkäyslaivueet on torjuttava maatutkista saatavalla tilannetiedolla, kun AWACS on ratkaisevalla hetkellä poissa pelistä.
Itse näen asian niin, että 14 Growleria tuo huomattavasti enemmän arvoa puolustuskyvyllemme kuin pari AWACS:ia.

Noista AWACS:eista noilla määrillä tulee mieleen panssarilaivat.
 
Miten muuten Growleria voi käyttää maajoukkojen tukemiseen? Voiko häiritä esimerkiksi naapurin tykistötutkia, ettei omat tuliasemat paljastu. Vai onko hyöty vain ilmasodassa.

Jos ja kun tykistötutkan taajuudet tiedetään niin miksipä ei. Samoin growler voi häiritä vihollisen maajoukkojen käyttämiä radioyhteyksiä. Merellinen tuki onnistuu myös häiritsemällä vihollislaivan tutkia samaan aikaan kun laivaa vastaan hyökätään torjuntaohjuksilla.
 
Back
Top