Falklandin sota

AKE-ukki

Ylipäällikkö
KOKO MAAN PUOLUSTUS RAHAN EDELLE
AAMULEHTI
Pääkirjoitus 8.9.2010

Yleinen asevelvollisuus sopii Suomelle, jolla ei ole varaa palkka-armeijaan eikä yksipuoliseen aseriisuntaan

Raha on kiistatta tärkeä asia. Erityisesti jos sitä on 1,7 miljardia euroa. Mutta isokaan raha ei ratkaise kaikkea.

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Panu Poutvaara on laskenut, että näin paljon "ylimääräistä" rahaa kuluu Suomen puolustuksen hoitamiseen nykyisenkaltaisen yleisen asevelvollisuuden avulla. (AL 6.9.)

Virallisesti Suomen puolustusmenot ovat tänä vuonna noin 2,7 miljardia euroa, mutta Poutvaaran laskuopin mukaan ne ovat todellisuudessa yli 60 prosenttia suuremmat.

Poutvaaran mukaan yleinen asevelvollisuus aiheuttaa suuria piilokustannuksia, koska varusmiehet menettävät asepalveluksensa takia työtuloja. Asevelvollisuus saattaa myös viivästyttää opintojen aloittamista ja hidastaa työkokemuksen karttumista.

Poutvaaran johtopäätös on sama kuin äskettäin puolustuspoliittisen ohjelmansa julkaisseilla vihreillä: asevelvollisuus vapaaehtoiseksi ja nykyinen suuri reservi pienemmäksi.

Vihreiden ehdotuksessa varusmiehiä koulutettaisiin enää noin 5 000-10 000 vuodessa. Se johtaisi puolueen näkemyksen mukaan ajan mittaan siihen, että sodan ajan joukkojen vahvuus putoaisi nykyisestä 350 000:sta 75 000-150 000:een.

Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll epäilee, että lopputulos olisi vielä niukempi. Varusmiehiä olisi vuosittain koulutuksessa vain noin 3 000, ja kriisitilanteessa joukkoja olisi tarjolla vain 42 000 miestä. (AL 5.9.)

Vaikka entistä pienemmillä joukoilla olisi entistä parempi varustus, karu tosiasia Limnéllin mukaan on, ettei varsinkaan 42 000 miestä pystyisi puolustamaan koko maata, vaan lähinnä pääkaupunkiseutua ja joitain muita yhteiskunnan solmukohtia.

Jos vapaaehtoisuus on niin hieno asia kuin vihreät esittävät, niin missä päin maata ollaan valmiita siihen, ettei sikäläisiä kotikontuja tarvitse enää yhteisvoimin puolustaa?

Yleinen asevelvollisuus nousee aika ajoin keskustelun kohteeksi myös Suomessa. Viime aikoina näkemyksiä ovat kirvoittaneet erityisesti Ruotsin päätös luopua asevelvollisuudesta ja Saksassa esiin nostetut aikeet tehdä samoin.

Suuntaus maailmalla on kohti ammattiarmeijaa, mutta Suomella ei ole ainakaan juuri nyt mitään erityistä perustetta lähteä kiirehtimään tällaista muutosta. Toki erityistä ammattitaitoa vaativiin tehtäviin voidaan palkata asiantuntijoita. mutta pääjoukko koostuisi yhä asevelvollisista.

On epäilemättä totta, että asepalvelus aiheuttaa laskennallisia taloudellisia tappioita, mutta jos koko maan puolustus halutaan säilyttää - kuten on syytä tehdä - niin ei asevelvollisten korvaaminen palkka-armeijallakaan taatusti halvaksi tule.

Laskennallisia tulonmenetyksiä tärkeämpi kriteeri on oman maan puolustaminen. Sekään ei tietenkään voi maksaa mitä tahansa, mutta olisi uhkarohkeaa lähteä nyt esitettyjen radikaalien leikkausten tielle.

Suomen geopoliittisessa asemassa oleva maa ei voi lähteä yksipuolisen aseriisunnan tielle, jos se haluaa ylläpitää uskottavaa itsenäistä puolustusta.
 

Bodyguard

Kenraali
baikal kirjoitti:
Bodyguard: en tarkoita nyt ollenkaan meitä foorumin keskustelijoita, kun arvioin puolustuskeskusteluja. Puolustuskeskustelua on Suomessa hallinnut jo liian pitkään pajatus pääluvusta, onko se 350, 250 vai mitä se on? Ja kun joku haluaa jotain säväyttävää nostaa threadille, niin otetaas yleinen asevelvollisuus tai varusmiespalvelus, tai ammattiarmeijaan siirtyminen. Sanojen ja teemojen kilinää ja kalinaa...suunnattuna vaalikarjalle, joka ei asiasta tosiasiassa tajua yhtään mitään.

Kun puhutaan reservistä niin on melkein se ja sama puhutaanko 250 vai 350 tuhannesta reserviläisestä...taistelujoukkojen lukumäärä on paljon kiintoisampi ja "kertovampi" teema. Puhutaanko siitä? Njet. Puhutaanko siitä, mikä lkm OIKEASTI VOIDAAN vyöttää säälliseen sotisvarustukseen ja panna taisteluun? Njet. Koko ajan puhutaan reservistä, joka on oikeasti pauttiarallaa miljoona ukkoa. No, ei puhuta sitten, vaan väännetään reippaasti edelleen, onko Suomessa 250 vai 350 tuhatta sotilasta vai jopa enemmän? Vai vähemmän?

Sitten seuraa jatkokysymys: paljonko pitää olla, että puolustus on uskottava? Kenen silmissä? Oman väestön vai naapurien? Oma väestö "tarvitsee" ison numeron, naapureita luvuilla ei kuseteta.

baikalin käsitys: maavoimillamme on tällä hetkellä eurooppalaisittain oikeasti hyvä suorituskyky ihan ilman lkm-kikkailuja. Raskasta arsenaalia meillä on valitettavan vähän, toisaalta tykistöä meillä on jokatapauksessa edelleen runsaasti.

Lukumääräkeskustelu ohjaa keskustelun mielestäni nykyisellään vikaurille. Pitäisi päästä jonkinlaiseen "suorituskykykeskusteluun".
Poliitikot puhuu politiikkaa, sehän on niiden duuni (heh, heh). Joo, lukumäärät tietty ovat niiitä konkreettisia asioita joita asiaaharrastamattomatkin tajuaa. Tietysti niitä voidaan helposti käyttää väärin ja antaa väärä kuva sen kautta. Sitähän se politiikka on, asioiden muokkaamista omiin tarpeisiin.

Suomen maavoimien suorituskyky on pohjoismaalaisittain ja miksei eurooppalaisellakin mittakaavalla hyvä. Onko se riittävä, se on sitten eri asia.
Tietysti, jos ajattelee, minkälainen voimavara toisaalta reserviläisarmeija on. Mun mielestäni esim jääkäri-kirvesmies tai jääkäri-kuorma-autokuski, alikessu-teleasentaja yms. on joustavampi kuin pelkkä private/Schütze. Reserviläisyksiköissä on keskimäärin monen siviilialan ammattilaisia, joten sen ei niin herkästi tarvitse turvautua esim pioneerien tai korjaamoyksiköiden apuun. Osa noista siviiliosaajista tietty sijoitetaan esim korjaamoyksiköihin, mutta ei joka jamppaa.

Suomi on (ainakin joissain) "teknologia-aselajeissakin" ehkäpä jopa eurooppalaista huipputasoa. Jos vaan mietitte, missä asemassa Suomalainen teollisuus on teletekniikassa ja elektroniikassa ( ei bulkkielektroniikassa ). Onpa täällä maailman johtavia yrityksiä muunlaisessakin tekniikassa.

Suorituskykykeskustelun vaikeus on siinä, että kun ei ole ammattilainen, niin ei tiedä riittävästi yksityiskohtia. Harrastelija on harrastelija, joka alalla. Mielipiteethän syntyvät taustatiedoista, päättelystä ja mielikuvista (asenteista). Mitä suurempi aktiivisuus asiaa kohtaan on, sitä enemmän saa taustatietoa ja ymmärtää enemmän. Mielikuvien/asenteiden vaikutus pienenee ( ei tosin ehkä samassa suhteessa, mutta kuitenkin ). Ammattilaisella on aina paremmat taustatiedot ja parempi kyky analysoida niitä kuin harrastelijalla.
Mutta kyllä kai me harrastelijatkin saamme pohdiskella. Jos vaikka oppisimme jotain.

Anyway, pitkät työpäivät vaativat veronsa. Tekstit on vähän sekavia ja harhailevia.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
Tommoset Poutvaarat saa painua hevon helvettiin! Noi tilastotieteilijät kuvittelee olevansa jotain v...n neroja kun kaivelevat tietoja ja tilastoja joka saakelin asiasta ja esittelevät ne faktoina meille muille "tyhmille"! Tosiasia on että tilastot kertovat juuri sitä mitä sieltä halutaan hakea. Tämä on tullut eteen työssäni monen monta kertaa kun meitä tavallisia raatajia ei kuunnella kun isoja suuntaviivoja vedellään "kovalla tiedolla ja ammattitaidolla".

Olen tietyin varauksin sitä mieltä että sanonta "mikään ei valehtele niinkuin tilastot" pitää usein paikkansa. Noi tieteilijät elävät numeroiden ja teorioiden kanssa ja todellinen kontakti käytännön elämään on olemattoman heikko.

On tieteentekijöilläkin paikkansa ja se on hyvin ansaittu jos ja kun johtopäätökset tehdään yhdessä muun portaan ja yhteiskunnan osapuolien kanssa, mutta totuus jää kauas jos nämä kirjaviisaat pääsevät vaikuttamaan ylhäisessä yksinäisyydessään suuriin päätöksiin. Silloin usein lyödään sitä päätä karjalan mäntyyn niin että veri lentää...

Tarkennuksena mielipiteeseeni maanpuolustamisen henkilöstöjakaumasta vakinaisen väen osalta on että sodanajan johtotehtävissä (komppania-tasolta ylöspäin) on oltava ammattisotilaita. Vaikka reserviläiset ovat moni-osaajia siviilipuolen ammattiensa puolesta, tarvitaan juuri päätöksentekoon = taktisiin ja strategisiin päätöksiin ne vähät ammattisotilaat joihin armeijalla on rahaa. Lisäksi korkean teknologian alueille tarvitaan erikoisosaajia.

Tämä malli on testattu kansalaissodasta (jääkärit + pätevät ammattiupseerit johtivat valkoista armeijaa voitoisasti) asti käymissämme sodissa, samalla kun suojeluskunnissa mukana olleet ressut olivat monien veteraanien kertomusten mukaan parhaita taistelijoita talvi- ja jatkosodissa. Väitän että asia ei ole muuttunut mihinkään kohdallamme.

Ammattisotilaista senverran että aikanaan kun ns. "valmiusyhtymiä" suunniteltiin, ainakin itselle tuli kuva jostain puoliammattilaissotilaista jotka käyvät tyyliin 1 v.koulutuksen ja päivystävät jollain viiveellä jatkuvasti. Tosin tähänkään rahat eivät riittäneet. Harmi, sillä siten meillä olisi todellinen strategisen iskun vasta-yhtymä, eikä leikki-eliittiporukka (6kk. koulutuksella).

Jos vaikka 1 pataljoona 3 valmiusyhtymän joukosta päivystäisi niin että 24h. viiveellä pataljoona olisi mobilisoituna ja kertaukset 1-2 x vuosi kun ei ole vastuuvuoroa, voitaisiin puhua valmiusyhtymästä.
 

baikal

Supreme Leader
Eiköhän nykyinen valmius ole ihan uhkansa mittainen. Kyllä Suomella on pelivälineitä vastata kasvaneeseen uhkaan, jahka vain poliittiset päätökset syntyvät ajallaan.
 

Mosuri

Alokas
BAN
Mielenkiintoinen "mitä jos" hengessä tehty dokkari. Tuota katsellessa tuli mieleen se vanha hokema "Se voittaa joka mokaa vähiten."

The Falklands War - How Close to Defeat?

 
Last edited by a moderator:

miheikki

Respected Leader
Linkissä on noin 14 min. video veteraanin muisteloista.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/falklandin-sodasta-30-vuotta---nain-brittiveteraani-muistelee-taisteluja/art-1288458907635.html

Falklandin sodasta 30 vuotta - näin brittiveteraani muistelee taisteluja

Julkaistu: 31.03.2012 07:05

Argentiinan joukot hyökkäsivät Falklandinsaarille 2. huhtikuuta 1982, tasan 30 vuotta sitten. Imperiumi iski takaisin: Britannia valtasi saariryhmän reilut kaksi kuukautta kestäneessä sodassa. Veteraani Tony Davies uskoo yhä, että sota oli Britannialle uhrausten arvoinen.
Walesilainen everstiluutnantti evp. Tony Davies joutui koviin taisteluihin Falklandinsaarilla alkukesällä 1982. Davies oli jo tuolloin kokenut sotilas: kaartinrykmenttinsä vanhin aliupseeri.

- Meidän rykmenttimme oli mukana muun muassa ratkaisevassa, helikopterikuljetuksin toteutetussa hyökkäyksessä Sapper Hill -kukkulalle 14. kesäkuuta, kun argentiinalaiset antautuivat, Davies sanoo IS:n haastattelussa.

Davies menetti Falklandilla paljon asetovereita. Pahin isku walesilaiskaartille oli kuljetusalus Sir Galahadin pommitus 8. kesäkuuta. 56 brittiä kuoli, heistä valtaosa walesilaisia.

- Olin ehtinyt siihen mennessä palvella armeijassa jo yli 20 vuotta. Tunsin useimmat rykmentin miehistä, sillä olimme walesilainen yksikkö. Olin palvellut yhdessä viiden kaatuneen sotilaan isän kanssa, Davies kertoo.

Davies koki kovia henkisiä tuskia sodan jälkeen. Tuli muun muassa syyllisyydentuntoja: miksi minä säilyin hengissä, miksi kaveri ei?

Taistelujen aikana Davies ehti vannoa, ettei hän palaa Falklandille enää koskaan. Matka vanhoille taistelupaikoille osoittautui kuitenkin parantavaksi kokemukseksi.

- Hyvä ystäväni menetti jalkansa Mount Longdonin taisteluissa. Olin hänen kanssaan perustamassa veteraanien järjestöä 1990-luvulla. Häneltä kesti viisi vuotta saada minut vakuuttuneeksi, ja matkustin Falklandille yhdessä hänen kanssaan 1990-luvun lopussa. Se auttoi minua aivan valtavasti.

- Siitä lähtien järjestömme on lähettänyt satoja veteraaneja ja heidän perheitään saarille, ja myös kuolleiden omaisia.

Davies pitää Falklandin sotaa uhrausten arvoisena, vaikka sodan ei olisi pitänyt koskaan syttyä.

- Toivon, ettei sitä olisi tapahtunut. Se oli tarpeeton sota. Jos poliitikot olisivat toimineet toisin, sotaa ei olisi tarvittu. Mutta sanon kuitenkin näin: 255 brittiläistä sotilasta lähti kanssani sinne, eivätkä he koskaan palanneet. Miten voisin sanoa, ettei sota ollut sen arvoista? Totta kai se oli, ja he antoivat henkensä maansa puolesta.

- Olen aivan yhtä pahoillani argentiinalaisten sotilaiden puolesta, niiden jotka kuolivat, haavoittuivat ja kärsivät henkisesti.

Falklandinsaaret sijaitsevat eteläisellä Atlantilla noin 500 kilometrin päässä Argentiinan rannikosta. Saariryhmä kuuluu Britannialle, mutta historiallisista syistä Argentiina pitää sitä omanaan. Saaret tunnetaan Argentiinassa nimellä Islas Malvinas.

Saarilla on noin 3000 asukasta – paljon vähemmän kuin alueen suuressa pingviinipopulaatiossa. Sodan jälkeen Britannia on antanut asukkaille täyden kansalaisuuden. Saarilla on brittiläinen varuskunta ja osasto taistelulentokoneita.

Britannia menetti Falklandin sodassa 255 kaatunutta sotilasta ja kolme falklandilaista siviiliä. 777 haavoittui.

Sodan suurimman yksittäisen tappion kärsi Argentiina, kun brittiläinen sukellusvene upotti risteilijä General Belgranon. 323 merisotilasta kuoli. Yhteensä argentiina menetti 635 sotilasta kaatuneina. Yli tuhat haavoittui.

Jouko Juonala
 

pstsika

Haukka
Falklandin sodasta 30 vuotta - katso vanhat sotakuvat
Julkaistu: 02.04.2012 12:04

Britannian ja Argentiinan välisen Falklandin sodan alkamisesta tulee tänään kuluneeksi 30 vuotta.

Kiista Falklandinsaarten asemasta hiertää maiden välejä yhä.

Saaret ovat Britannian hallinnassa, mutta Argentiina katsoo niiden kuuluvan itselleen. Aluekiista on kiihtynyt sen jälkeen kun saarilta löydettiin muutama vuosi sitten öljyä.

Britannian pääministeri David Cameron sanoo vuosipäivän puheessaan, että Argentiinan 30 vuoden takainen hyökkäys Falklandinsaarille oli syvä vääryys.

Taisteluissa Britannian sotakone jyräsi argentiinalaiset. Saarilla ja merellä käydyissä taisteluissa kuoli 255 brittisotilasta, 649 argentiinalaista ja kolme saarelaista.

Lontoon keskustassa sijaitsevalla muistomerkillä sytytetään maanantaina kynttilä, joka palaa yhtä kauan kuin sota kesti eli 74 päivää.

Katso ohesta kuvasarja sodasta 30 vuoden takaa.


Argentiinalaisotilas kuvattiin sotilasajoneuvon ikkunan takaa 13. huhtikuuta 1982.


Argentiinalaissotilaat matkalla valloittamaan brittilaivaston tukikohtaa 13. huhtikuuta.


Argentiinalaisten ottama kuva hyökkäyksestä brittialus HMS Broadwordia vastaan.


Sodan tukijoita Buenos Airesissa huhtikuussa 1982.


Argentiinan laivaston partiovene upposi brittien sota-aluksen hyökkäyksessä. Selvinneet argentiinalaissotilaat kunnioittivat kuolleita 4. toukokuuta 1982.


Brittisotilas vartioi saarilla vangittuja argentiinalaissotilaita 2. kesäkuuta 1982.


Brittisotilaat nostivat Union Jackin hallintorakennuksen salkoon 17. kesäkuuta, kun Argentiinan joukot olivat antautuneet.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/falklandin-sodasta-30-vuotta---katso-vanhat-sotakuvat/art-1288459442670.html
 

baikal

Supreme Leader
Miten muuten oli, hommasivatko argentiinalaiset valtaamilleen alueille it-kalustoa tai meritorjuntaohjuskalustoa vai "luottivatko" Meri- ja Ilmavoimiensa potentiaaliin suvereenisti? Jotain it-kanuunoita kai oli, mutta oliko ohjustimia?
 

jokiranta

Alokas
BAN
baikal kirjoitti:
Oli muuten ensimmäinen kerta, kun kyseenalaistettiin myös Suomessa asevelvollisten taisteluteho vert. ammattisotilaisiin. Ehkei aivan syyttäkään. Sitten seurasi sarja selityksiä: "noku niillä oli niin huono moraali", "noku ne oli niin nuoria" (19-20v.)"noku niitä johdettiin huonosti" jne.jne. Tosiasia on, että ammattisotilaista kootut pataljoonat tekivät silppua kohdalle osuneista vastustajistaan, valkoisen lipun alle kokoontui järkyttyneitä ja masentuneita nuorukaisia.
Argentiinalaiset olivat aivan Lauri Törnin ja Simo Häyhän ikäisiä. Tosin lammassaaresta taistelu ei ollut jokaisen masin prioriteettilistalla ensimmäisenä vieläpä surkean hallituksen puolesta. Mitä hyötyä argentiinalaiselle olisi ollut voitaa Falklandin sota, jotta surkea sotilasdiktatuuri olisi saanut jatkaa? En usko, että argentiinalaisten ammattiupseeritkaan kannattivat tätä sotaa ainakaan ne, jotka siihen oli komennettu.

Britit saivat yllättävän vähän aikaan ammattilaisuudestaan huolimatta. Jos Argentiina olisi käynyt sotaa tosissaan, olisivat briteiltä loppuneet laivat, hieman kuin venäläisiltä Tsusimassa.

Argeniina voi toimia uppoamattomilta lentokentiltä, kun taas brittien olisi ollut vaikeaa ylläpitää mitään lentokalustoa niin kaukana mereltä.
 

crane

Kenraali
baikal kirjoitti:
Miten muuten oli, hommasivatko argentiinalaiset valtaamilleen alueille it-kalustoa tai meritorjuntaohjuskalustoa vai "luottivatko" Meri- ja Ilmavoimiensa potentiaaliin suvereenisti? Jotain it-kanuunoita kai oli, mutta oliko ohjustimia?
Muistaakseni jotain ohjuksia oli,mutteivät toimineet kunnolla :huh:
 

jokiranta

Alokas
BAN
Argentiinalaisten ranskalaiset Exocetit toimivat hyvin, kunnes ranskalaiset kertoivat jotain hakupään tekniikasta. Britit muuttivat asetuksia, mutta argentiinalaiset eivät kun eivät osanneet tekniikkaa. Jos argentiinalaisetkin olisivat muuttaneet asetuksia, olisi argentiinalaisten hyvä asema ohjuksissa jatkunut.
 

fulcrum

Respected Leader
jokiranta kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Oli muuten ensimmäinen kerta, kun kyseenalaistettiin myös Suomessa asevelvollisten taisteluteho vert. ammattisotilaisiin. Ehkei aivan syyttäkään. Sitten seurasi sarja selityksiä: "noku niillä oli niin huono moraali", "noku ne oli niin nuoria" (19-20v.)"noku niitä johdettiin huonosti" jne.jne. Tosiasia on, että ammattisotilaista kootut pataljoonat tekivät silppua kohdalle osuneista vastustajistaan, valkoisen lipun alle kokoontui järkyttyneitä ja masentuneita nuorukaisia.
Argentiinalaiset olivat aivan Lauri Törnin ja Simo Häyhän ikäisiä. Tosin lammassaaresta taistelu ei ollut jokaisen masin prioriteettilistalla ensimmäisenä vieläpä surkean hallituksen puolesta.
Aika usein tuodaan esille asevelvollisten taistelukelvottomuus juuri Goose Greenin yms. taisteluita esimerkkeinä käyttäen. Kuitenkin argentiinalaiset asevelvolliset suoriutuivat olosuhteet huomioiden ihan hyvin. Monet asevelvolliset eivät olleet koskaan laukaisseet palveluskivääriä ennen kuin heidät tuotiin etulinjaan, tai osanneet sitä purkaa ja puhdistaa. Eli taistelukoulutus oli heikommalla tolalla kuin meikäläisillä morttikauden käyneillä.

Ei ne taistelut olleet mitään yksipuolista teurastusta. Goose Greenissä brittien komentaja tapatti itsensä kapteeni Kaarna-tyyliin saadakseen porukkansa liikkeelle.

baikal kirjoitti:
Miten muuten oli, hommasivatko argentiinalaiset valtaamilleen alueille it-kalustoa tai meritorjuntaohjuskalustoa vai "luottivatko" Meri- ja Ilmavoimiensa potentiaaliin suvereenisti? Jotain it-kanuunoita kai oli, mutta oliko ohjustimia?
Englanninkielisessä Wikipediassa on hyvin kattava artikkeli taisteluvoimien aseistuksesta. Argentiinalaisilla oli Roland- ja Tigercat-ohjusjärjestelmiä, sekä Blowpipe-olalta laukaistavia ohjuksia. It-tykkejä oli 35mm Oerlikon, 30mm Hispano-Suiza, 20mm Oerlikon ja konekiväärejä. Eli tykkien osalta aika samaa kamaa kuin meiltä. Britit suorittivat jonkun verran rynnäkkölentoja, ja menettivät muutamia koneita, pääasiassa tykeille. It-ohjukset eivät tainneet toimia kovinkaan hyvin kummallakaan puolella.

Ranskalaiset antoivat tietoja Exoceteistä, mutta tieto oli aika merkityksetön. Argentiinan ilmavoimilla oli vain viisi ohjusta, jotka kaikki ammuttiin, niistä kolme osui. Maalta laukaistiin kaksi ohjusta, joista toinen osui.

Argentiina hävisi sodan pääasiassa merenherruuden ja logististen rajoitusten vuoksi. Falklandin lentokentät olivat liian lyhyitä hävittäjille ja niiden piti toimia mannermaalta josta lentomatka muodostui hyvin pitkäksi. Saarto esti suurimman osan merikuljetuksista ja osan ilmakuljetuksistakin, niin joukkojen tilanne huononi ja sodan lopussa joukoilta alkoi oikeasti ruoka loppua. Laivojen ja koptereiden avulla britit olivat liikkuvia, saattoivat iskeä sinne minne halusivat ja purkivat argentiinalaisten puolustuksen kuin shakkipelissä.
 

jokiranta

Alokas
BAN
Argentiina hävisi sodan pääasiassa merenherruuden ja logististen rajoitusten vuoksi. Falklandin lentokentät olivat liian lyhyitä hävittäjille ja niiden piti toimia mannermaalta josta lentomatka muodostui hyvin pitkäksi. Saarto esti suurimman osan merikuljetuksista ja osan ilmakuljetuksistakin, niin joukkojen tilanne huononi ja sodan lopussa joukoilta alkoi oikeasti ruoka loppua. Laivojen ja koptereiden avulla britit olivat liikkuvia, saattoivat iskeä sinne minne halusivat ja purkivat argentiinalaisten puolustuksen kuin shakkipelissä.

=> No itse asiassa Argentiinan ei olisi tarvinnut hävitä Falklandin sotaa, jos se olisi voinut sisäpoliittisesti raskain tappioin käydä sen loppuun. Britannia on vielä kauempana Falklandin saarista kuin Argentiina: toisella puolella maapalloa. Argentiinalla on lentomatkan päässä sen oma maa-alue, kun taas Britannialla ei ole mitään muuta jalansijaa kuin Kuninkaallinen laivasto. Jos tuo laivasto olisi upotettu niin Britannialta olisi mennyt kuukausi aikaa lähettää uusia upotettavia aluksia samaan aikaan kun Argentiina olisi pinnalla omalla maa-alueellaan. Toisen uponneen laivasto-osaston lisäksi Britannialta olisi mennyt vuosia uusien laivojen rakentamiseen.

=> Britannia ei olisi voinut voittaa Falklandin sotaa muutoin kuin uhkaamalla Buenos Airesia sukellusveneestä laukaistavilla ydinaseilla.

=> Turhasta lammastasaaresta on kuitenkin saatu melkoinen mediatapahtuma ja matkailukohde. Ellei siellä olisi kuollut niin paljon brittejä ja argentiinalaisia, se ei olisi tämän sisältötuotannon vuoksi niin suosittu matkailukohde.
 

crane

Kenraali
Muistaakseni Falklandeille tehtiin siihen aikaan maailmanennätys pommituslentojen pituudessa.
Brittien saarilta Vulcaneilla Falklandeille ilmatankaten ja takaisin.
Olihan briteillä myös Ascension-saarella tukikohta välilaskuja varten.
 

jokiranta

Alokas
BAN
Vulcaneiden tuottavin käyttö on ydinaseiden lavettina. Sitä varten Vulcanit rakennettiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Avro_Vulcan

Jos jotain mitättömän tavallisia pommikuormia lentää jonnekin kauas, on sodankäynti todella tehotonta. Tutka-asemien tuhoamisen sijasta Vulcanilla olisi voinut ydinpommittaa Falklandin pois. Risteilyohjuksetkin käytettyinä ilman ydinkärkeä tulevat kalliiksi.

Ydinaselavettien käyttö pienille tavallisille pommikuormille on niin tehotonta, että keskisuuressa ja laajassa sodassa koko järjestelmää ei voida ajatella kokonaisratkaisuksi, vaikka niillä saavutetaan nopeita mediavoittoja.

On kuitenkin niin, että kun kustannustehottomat ydinasejärjestelmät on tavanomaisesti käytetty loppuun keskisuuressa sodassa, palataan jälleen vanhaan eli siihen, miten tykistö tukee jalkaväen toimintaa raskaan tappiollisissa taisteluissa, kun fiksuuteen ei ole enää varaa valtion budjetissa.
 

jokiranta

Alokas
BAN
Teesi: Briteillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta voittaa Falklandin sotaa, jos Argentiina olisi tosissaan käynyt sotaa lammassaarista. Ainoa keino olisi ollut uhata Argentiinan väestöä joukkotuholla, ydinaseella.
 

Caveman

Luutnantti
jokiranta kirjoitti:
Teesi: Briteillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta voittaa Falklandin sotaa, jos Argentiina olisi tosissaan käynyt sotaa lammassaarista. Ainoa keino olisi ollut uhata Argentiinan väestöä joukkotuholla, ydinaseella.
Sota olisi pitkittynyt huomattavasti, mutta brittilaivaston suorittama merisaarto olisi lopulta pakottanut arkut antautumaan lammassaarilla. Arkkujen laivastolla ei olisi ollut kykyä kiistää brittien meriherruutta... Britithän kävivät sotaa puolivaloilla, koska kyseessä oli "rajaselkkaus". Mikä olisi ollut seurauksena, jos esim. brittien sukellusveneet olisivat saaneet saalistaa mielensä mukaan
 
Näissä Falklandin sota jutuissa häiritsee pahasti se, että moni ikään kuin ymmärtää, että Argentiina soti täysillä saarten puolesta. Koko saarten valtaushan oli Argentiinan sotilasjuntan sisäpoliittinen temppu saada kannatusta tavallisen kansan keskuudessa. Brittien ei uskottu tekevän mitään konkkreettista saarten takasin saamiseksi. Valtausta aikaistettiin liki puolella vuodella aikasemmasta suunnitelmasta. Argentiinan laivasto jäi satamiin risteilijä Belgranon upottamisen jälkeen, lisätappioiden pelossa.

Mielestäni tämä argentiinalaisten asevelvollisten mollaaminen ja brittien ammattisotilaiden ylistys menee hieman liiallisuuksiin. Koko valtaushan oli huonosti suunniteltu ja johdettu ja argentiinalaisilta meni kaikki taistelutahto jo alkumetreillä.

Olisi kiva tietää mitä olisi sodassa tapahtunut, jos argentiinalaisilla olisi ollut ilmasta laukaustavia Exocet-ohjuksia enemmän. Ohjuksia oli tilattu 24 kappaletta, mutta sotaan mennessä niitä oli toimitettu vain viisi, ohjuksen laukaisuun pystyviä Super Etander koneita oli samaten viisi. Viidellä ohjuksella upotettiin kaksi alusta, mitä olisi saatu aikaan 24:llä ohjuksella?.
 

jokiranta

Alokas
BAN
Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:
Näissä Falklandin sota jutuissa häiritsee pahasti se, että moni ikään kuin ymmärtää, että Argentiina soti täysillä saarten puolesta.
Tätä Thatcher -glooriaa on jatkunut Suomessa jo Neuvostoliiton ajoista saakka siksi, että Neuvostoliitto periaatteesta antoi Argentiinaa myötäileviä lausuntoja siksi, että Yhdysvallat joutui kannattamaan Britanniaa välitysyritysten jälkeen.

Suomessa ei siksi voida sanoa, että jos sotaa olisi käyty tosissaan viimeiseen laivaan ja lentokoneeseen saakka, ei Britannialla olisi ollut enää muuta keinoa kuin uhata Argentiinan väestöä joukkotuholla ydinasein.

Britannialle ja Yhdysvalloillekin oli toki edullista korostaa Kuninkaallisen laivaston muinaista merimahtia, vaikka jo karttaan katsomalla ymmärtää, että Britannia on toisella puolella maapalloa ja jokaisen upotettavan laivasto-osaston lähettämiseen menee puoli vuotta.

Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:
Koko saarten valtaushan oli Argentiinan sotilasjuntan sisäpoliittinen temppu saada kannatusta tavallisen kansan keskuudessa.
Juuri niin. Lisäksi juntta valitsi mieluummin helpon häviön ja kukistumisen kuin suuret tappiot ja verisen kukistumisen. En usko, että Argentiinans sotilasjohtokaan oli suurten tappioiden kannalta lammassaaren vuoksi.

Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:
Brittien ei uskottu tekevän mitään konkkreettista saarten takasin saamiseksi. Valtausta aikaistettiin liki puolella vuodella aikasemmasta suunnitelmasta. Argentiinan laivasto jäi satamiin risteilijä Belgranon upottamisen jälkeen, lisätappioiden pelossa.
Kun asennemuutos oli havaittu, oli argentiinalaisille maajoukoille antautuminen henkisesti helppo vaihtoehto: mitäs me, kun ei hallituskaan tosissaan.

Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:
Mielestäni tämä argentiinalaisten asevelvollisten mollaaminen ja brittien ammattisotilaiden ylistys menee hieman liiallisuuksiin. Koko valtaushan oli huonosti suunniteltu ja johdettu ja argentiinalaisilta meni kaikki taistelutahto jo alkumetreillä.
Tuo brittien ammattimaisuuden korostus ei ole Suomessa sattuma, koska jokainen kapteeni, majuri tai Alma Medina ja Sanoman naistoimittaja ymmärtää, että brittien ammattimaisuuden hypettäminen on varma keino propagoida Suomen maavoimien alasajoa ja NATO-jäsenyyttä.

Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:
Olisi kiva tietää mitä olisi sodassa tapahtunut, jos argentiinalaisilla olisi ollut ilmasta laukaustavia Exocet-ohjuksia enemmän. Ohjuksia oli tilattu 24 kappaletta, mutta sotaan mennessä niitä oli toimitettu vain viisi, ohjuksen laukaisuun pystyviä Super Etander koneita oli samaten viisi. Viidellä ohjuksella upotettiin kaksi alusta, mitä olisi saatu aikaan 24:llä ohjuksella?.
Olisi kiva tietää, miten pitkälle Thatcher olisi mennyt, jos kaksi laivasto-osastoa peräkkäin olisi upotettu ja huollotta jääneet brittien ammattisotilaat olisivat nälkään nääntyneinä ja lampaansa niityltä syöneinä antautuneet argentiinalaisile amatööreille. Todennäköisesti John Major olisi ryhtynyt pääministeriksi ja neuvotellut jonkin nahkapäätöksen Argentiinan kanssa: Hong Kong- tai Macao-ratkaisun.
 

fulcrum

Respected Leader
jokiranta kirjoitti:
=> No itse asiassa Argentiinan ei olisi tarvinnut hävitä Falklandin sotaa, jos se olisi voinut sisäpoliittisesti raskain tappioin käydä sen loppuun. Britannia on vielä kauempana Falklandin saarista kuin Argentiina: toisella puolella maapalloa. Argentiinalla on lentomatkan päässä sen oma maa-alue, kun taas Britannialla ei ole mitään muuta jalansijaa kuin Kuninkaallinen laivasto. Jos tuo laivasto olisi upotettu niin Britannialta olisi mennyt kuukausi aikaa lähettää uusia upotettavia aluksia samaan aikaan kun Argentiina olisi pinnalla omalla maa-alueellaan. Toisen uponneen laivasto-osaston lisäksi Britannialta olisi mennyt vuosia uusien laivojen rakentamiseen.
Ei kokonaista laivastoa sentään noin vain upoteta. Argentiinalaisten mahdollisuudet iskeä brittilaivaston kimppuun olivat rajoitetut etäisyyden vuoksi. Merellä argentiinalaisilla ei ollut lihasta rikkoa saartoa, etenkin brittien ylivoimaisen sukellusveneaseen vuoksi. Lisäksi argentiinalaisia haittasi suuresti pakko pitää sekä maa- että ilmavoimia Chilen hyökkäyksen varalta: maat olivat jo pitkään olleet sodan partaalla ja joku vuosi aiemmin argentiinalaiset olivat peruneet suurhyökkäyksen Chileen viime tingassa.

Jos Exocettejä ja Super Etendardeja olisi ollut jonkun verran enemmän, argentiinalaiset olisivat kenties pystyneet pitämään brittilaivaston loitolla. Briteillä ei ollut juuri mitään kelvollisia ohjuksentorjunta-aseita, ei ECM:ää, ainoastaan silpunheittimiä.
 
Top