Falklandin sota
- Viestiketjun aloittaja setämies
- Aloitus PVM
Puolueettomalla Ruotsilla on ollut jo 1960:sta alkaen Eisenhowerin hallinnon kanssa salainen puolustussopimus, jonka perusteella yhdysvaltalaiset hyökkäyssukellusveneet varastoidaan noin 300 metrin syvyyteen Gotlanin länsipuolelle. Sukellusveneet tarvitsevat 450 metrin syvyyden kunnon operointiin ja Itämeri on vain 100 metrin syvyinen.
Vuosikymmen myöhemmin Olof Palme haistatteli miehekkäästi Nixonin hallinnolle Vietnamin sodasta harhaanjohtaakseen lippalakkipäistä Medelsvenssonia tyypilliseen marxilaiseen demaritapaan.
Suomessa sukellusveneitä haluaa geopoliitikko Alpo Juntunen taatusti sitoutumattomasta ja akateemisesta Maanpuolustuskorkeakoulusta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alpo_Juntunen
Strategian laitoksella ilmeisesti vihataan maavoimia niin paljon, että merivoimille lisärahareikiä keksimällä halutaan jouduttaa loppua.
Vuosikymmen myöhemmin Olof Palme haistatteli miehekkäästi Nixonin hallinnolle Vietnamin sodasta harhaanjohtaakseen lippalakkipäistä Medelsvenssonia tyypilliseen marxilaiseen demaritapaan.
Suomessa sukellusveneitä haluaa geopoliitikko Alpo Juntunen taatusti sitoutumattomasta ja akateemisesta Maanpuolustuskorkeakoulusta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alpo_Juntunen
Strategian laitoksella ilmeisesti vihataan maavoimia niin paljon, että merivoimille lisärahareikiä keksimällä halutaan jouduttaa loppua.
fulcrum
Greatest Leader
baikal kirjoitti:
Eihän Argentiinaa saarrettu, vaan pelkästään Falklandit. Eikä sekään ihan vedenpitävä ollut vaan lentokoneita ja joitakin laivojakin pääsi läpi. Mutta kyllähän merisaarto voi toimia ihan suklareillakin. Englannille meinasi kahdesti käydä köpösti juuri sukellusvenesaarron vuoksi.
Deeiii
Eversti
baikal kirjoitti:
Mahtaneeko päivystävillä meripartiolaisilla olla parempaa näkemystä -
mutta joskus sovittelin Google Earthissa tunnettujen venäläisten meritorjuntaohjusten kantamia Itämerelle. Tulin siihen tulokseen, että jos tuo rakas naapurimme haluaa meidät länsiliittoutuneiden huollosta saartaa, niin senhän se tekee - jos Ruotsi pitäytyy puolueettomana.
Nykyään on tuo rahtilaivojen koko kasvanut toisen sodan päivistä niin paljon, että yhdellä upotuksella taitaa jo päästä tonnistokisassa ässäluokkaan. Mikä tarkoittaa sitä, että yhden täyteen lastatun purkin upottaminen tekee jo aikasta ammottavan loven apukuljetuksiin. Ja kun havainto- ja laukaisualustoina on sukellusveneiden (niitähän taitaa löytyä Itämeren laivastosta useampikin) lisäksi myös lentäviä koneita, niin jotenkin tuntuu, että NATOon luottavien toivomaa materiaalista apua toimittavia aluksia ei kriisin sattuessa tulla Itämerellä pahemmin näkemään.
Tai en minä tiedä, epäilenpä vain, että rahtilaivan piilottaminen merivalvonnalta ei ole ihan yksinkertainen juttu.
Eli jos kriisin tullen ei voida luottaa siihen, että apu pääsee perille Ruotsin kautta ja oletettavasti paremmin suojatun Merenkurkun yli, niin saattaa toistua Talvisodan apuretkikunnan historia. (Norjan kautta varmaan saataisiin jotain apua, mutta epäilen, että esim. Narvikiin menevä tie saattaa olla aika ahdas henkireikä varsinaiselle sota-avulle.)
AKE-ukki
Respected Leader
Kannattaa tutustua Falklandin sotaan. Siellähän periaatteessa oli kaksi suht modernia ja tasaväkistä osapuolta. Tappioita tuli, molemmille osapuolille. Tosin Thatcerin osapuoli voitti, koska tädillä olikin munat...
Bushmaster
Greatest Leader
hehe
toi oli hyvä heitto.... lisäksi munaksia heiluttelemassa oli SAS, Royal Marine Commandos ynnä Gurkhat ja kaikki muut karkeloihin rientäneet oivat aselajit 
Olihan se lisäksi aika kova liike ensivaiheessa nousta maihin pääsaarelle 3000 miehellä 10 000 vastaan. Mutta luottivat omaan laatutasoonsa argentiilalaisia vastaan.
Bushmaster
Greatest Leader
Honcho
SMLNKO M/83
Tuttu on, sanoisin kyllä että siellä oli kaksi hyvin heikkoa osapuolta vastakkain.
Argentiinalla oli täysin osaamaton sotilasjohto ja esim. ilmavoimia ei Pucaraa lukuunottamatta sijoitettu suoraan Falklandille vaikka kiitorataa olisi ehditty muokata jeteille sopivaksi. Siksi sinänsä rohkeat ja taitavat ilmavoimien ja laivaston lentäjät saapuivat taistelualueelle mantereelta kämäisellä 20 minuutin aikaikkunalla. Ja laivasto ei oikein pystynyt brittejä haastamaan, olisihan se yksi sukellusvene upottanut pari paattia mutta torpedojen sytytin oli asennettu väärin päin
Britit olivat parempia, mutta tappiot olivat silti kovanpuoleisia kun sea dartit eivät pitäneetkään pinnoissa lentäviä ja rautapommeilla laivoja mäiskiviä argyjä loitolla. Taso forcen huolto olisi ollut mahdottomuus ilman USAn yllättävän vahvaa tukea ja se ei ollut edes kauhean vahva ryhmittymä tehtävään muutenkaan. Brittien ammattimainen jalkaväki kuitenkin omisti argyjen maajoukot jotka olivat typerästi jotain ei-niin-innostuneita asevelvollisia joita oli dumpattu saarille läjä ja sitten hylätty sinne eristyksiin.
Mielenkiintoinen pienehkö sota, mutta ei mene minun kirjoissani vielä tuohon kategoriaan.
Honcho
SMLNKO M/83
Tuon varaan argyjuntta laski. Kansallakin oli intoa ottaa saaret mutta ei intoa siihen mitä niiden pitämiseen olisi tarvittu.
Olihan tuossa kuitenkin isot riskit. Joidenkin ammattilaisarvioiden mukaan päättäväinen suuri isku olisi sopivalla hetkellä voinut tuhota brittien tukialus Invinciblen.
http://www.airpower.maxwell.af.mil/airchronicles/apj/apj02/fal02/corum.html
Viimeksi muokattu:
Tuttu on, sanoisin kyllä että siellä oli kaksi hyvin heikkoa osapuolta vastakkain.
Argentiinalla oli täysin osaamaton sotilasjohto ja esim. ilmavoimia ei Pucaraa lukuunottamatta sijoitettu suoraan Falklandille vaikka kiitorataa olisi ehditty muokata jeteille sopivaksi. Siksi sinänsä rohkeat ja taitavat ilmavoimien ja laivaston lentäjät saapuivat taistelualueelle mantereelta kämäisellä 20 minuutin aikaikkunalla. Ja laivasto ei oikein pystynyt brittejä haastamaan, olisihan se yksi sukellusvene upottanut pari paattia mutta torpedojen sytytin oli asennettu väärin päin
Britit olivat parempia, mutta tappiot olivat silti kovanpuoleisia kun sea dartit eivät pitäneetkään pinnoissa lentäviä ja rautapommeilla laivoja mäiskiviä argyjä loitolla. Taso forcen huolto olisi ollut mahdottomuus ilman USAn yllättävän vahvaa tukea ja se ei ollut edes kauhean vahva ryhmittymä tehtävään muutenkaan. Brittien ammattimainen jalkaväki kuitenkin omisti argyjen maajoukot jotka olivat typerästi jotain ei-niin-innostuneita asevelvollisia joita oli dumpattu saarille läjä ja sitten hylätty sinne eristyksiin.
Mielenkiintoinen pienehkö sota, mutta ei mene minun kirjoissani vielä tuohon kategoriaan.
Argentiina teki heti aloitusheitossa pari ratkaisevaa virhettä. Isoin oli tietysti se, että olettivat Thatcherin pelosta kankeana vain tunnustavan tapahtuneen. Sitten se Port Stanleyn kiitorata, joka olisi kyllä ollut riittävä A-4:lle kuivalla kelillä mutta ei sateella. Alumiinilevyt sen pidentämiseen oli kyllä varattu, mutta kun juntta aikaisti operaatiota, ei niiden kuljettamiseen tarvittu laiva ollutkaan käytettävissä. Siksi saarilta operoi Pucaran lisäksi vain muutama MB-339-suihkuharjoituskone. Viimeisenä tuo asevelvollisten käyttäminen miehitysjoukkona, kun osaavat ammattilaiset haluttiin pitää mantereella siltä varalta, että silloinen perivihollinen Chile yrittäisi käyttää tilaisuutta hyväkseen.
Deeiii
Eversti
Falklandista. Erittäin riskialtis operaatio briteille; yksi Exocet tukialuksen kannelle sopivana hetkenä niin OP CORPORATE muistettaisiin nöyryyttävänä epäonnistumisena joka kaatoi konservatiivihallituksen ja sotahullun naispääministerin.
Tai jos argyjen logistiikka olisi pelannut niin että saarille olisi saatu oikeasti raskaampaa kalustoa. Usein mainitaan että argyt ottivat pataansa koska olivat asevelvollisia; tällä oli vaikutusta (varsinkin kun saarille lähetettiin lähinnä kesken koulutusta olevia joukkoja, plus muita etelämaalaisten ongelmia) mutta isompi syy taitaa kyllä löytyä siitä, että vastapuolella oli ilmaherruus ja sotalaivoja huokumassa tulitukea. Saattaisi siinä ammattilainenkin miettiä, että kannattaako kuolla turhan takia joidenkin pikkusaarten kamaralla.
Ei siinä, mieskohtaisesti britit olivat kyllä todella parempia ja paljon paremmin johdettuja. Mutta kovin pienillä marginaaleilla tuolla mentiin, jos toisin olisi mennyt ihan muutama pikkujuttu kuten enemmän Exoceteja tai paremmat sytyttimet laivoihin osuneissa mutta suutareiksi jääneissä lentopommeissa (joku brittimarsalkka totesi että "kuusi parempaa sytytintä niin olisimme hävinneet") niin lopputulos olisi saattanut näyttää kovasti toisennäköiseltä.
Tai jos argyjen logistiikka olisi pelannut niin että saarille olisi saatu oikeasti raskaampaa kalustoa. Usein mainitaan että argyt ottivat pataansa koska olivat asevelvollisia; tällä oli vaikutusta (varsinkin kun saarille lähetettiin lähinnä kesken koulutusta olevia joukkoja, plus muita etelämaalaisten ongelmia) mutta isompi syy taitaa kyllä löytyä siitä, että vastapuolella oli ilmaherruus ja sotalaivoja huokumassa tulitukea. Saattaisi siinä ammattilainenkin miettiä, että kannattaako kuolla turhan takia joidenkin pikkusaarten kamaralla.
Ei siinä, mieskohtaisesti britit olivat kyllä todella parempia ja paljon paremmin johdettuja. Mutta kovin pienillä marginaaleilla tuolla mentiin, jos toisin olisi mennyt ihan muutama pikkujuttu kuten enemmän Exoceteja tai paremmat sytyttimet laivoihin osuneissa mutta suutareiksi jääneissä lentopommeissa (joku brittimarsalkka totesi että "kuusi parempaa sytytintä niin olisimme hävinneet") niin lopputulos olisi saattanut näyttää kovasti toisennäköiseltä.
Fremen
Greatest Leader
Perkele ! Tuonne Walesiin on PAKKO päästä !
Tässä muuten Argentiinan ilmavoimien mies näyttää vähän mallia matalalla lentämisestä:
Joo, no Brittien Sea Harrierit pisti ne aikoinaan lentamaan viela vahan matalammalla... lopullisesti! 23:0 oli loppusaldo, harmi ettei ollut fudismatsi "against those Argie bastards!"... Fookin MarraDONNA... fookin hand goal... fookin 1986... fookin mexico... fookin blah blah, tosta tulkutuksesta ei meinaan loppua tule jos itse aloittaa pubissa Briteissa (ei mikaan ihme itse asiassa etta Britit osallistuivat paallepasmareina sadanvuoden sotaan... joka oli ennen Gutenbergia joten panisin pussini pantiksi etta kukaan ei lopussa enaa muistanut miksi sota oli alkanut ja kuka sen aloitti)... but I digress:
Tassa aletaan olla tyovaenluokan englantilaisuuden ytimessa - kyseessa on (Chelsea vs.) Tottenham away, eli paikallis-derby pohjois-Lontoossa... sikahyva leffa, loytyy netista
.ja viela parempi, mutta vakivaltaisempi versio samasta
- voin henk. koht. sanoa etta taa leffa ei hirveasti eroa todellisuudesta, paitsi etta noilla vitun laskimahoilla loppui real lifessa 40 sekunnin kohdalla keuhkot ja tappelunhalu... ja jollain vanhalla thainyrkkeilijalla vaitetysti ei...
!Tottenham away... LOVE it. Come on Blues!!!
EDIT: sorry loppu oli ihan OT, ei tule toistumaan tassa lempiketjussani!
tulikomento
Supreme Leader
Joo tosi on. Argentiinan ilmavoimat ja laivaston ilmavoimat ottivat Sea Harriereilta kunnolla pataan. Tosin yrityksen puutteesta ei voi argentiinalaisia moittia. Päivästä toiseen jaksoivat lentää taistelulentoja mannermaalta Malvinasin saarille ja tappioita tuli koko ajan. Lentomatka saarille ja takaisin oli niin pitkä, että operointiaikaa maalialueella oli minimaalisen vähän. Onnistuivat silti upottamaan muutamia laivoja. Ilmataisteluissa ei sitten ollutkaan mitään saumaa paremmin koulutettuja brittejä vastaan. Sea Harrier sai ansaitusti lempinimen "La Muerte Negra", musta kuolema koneen tumman värisävyn myötä.
PS: Olen lukenut parin brittilentäjän Falkland-muistelmat. Kummatkin näistä on todella mainioita ilmasotakuvauksia. Suosittelen !
Ikarus
Respected Leader
http://www.naval-history.net/F64-Falklands-Argentine_aircraft_lost.htm
Jep, pataan tuli. Olisi Mirage III :lla pitänyt pärjätä Harrieria vastaan. Ilmeisesti lähtivät kaartamaan paremmin kääntyvää Harrieria vastaan?
tulikomento
Supreme Leader
http://www.naval-history.net/F64-Falklands-Argentine_aircraft_lost.htm
Jep, pataan tuli. Olisi Mirage III :lla pitänyt pärjätä Harrieria vastaan. Ilmeisesti lähtivät kaartamaan paremmin kääntyvää Harrieria vastaan?
Minulle on jäänyt sellainen kuva, että argentiinalaiset pyrkivät välttämään ilmataisteluihin joutumista. Heille asetettu tehtävä oli upottaa brittien laivat ja koneet olivat raskaasti aseistettuja ja lisätankein varustettuja. Eli olivat jo lähtökohtaisesti heikommassa asemassa kuin puolustaja - jos siis puhutaan valmiudesta ryhtyä ilmataisteluun.
Eiköhän Mirage III:n ja Daggereiden tarkoituksena ollut vielä toimia syötteinä ja yrittää saada Sea Harrierit pois rynnäkkökoneiden (A-4 Skyhawk, Étendard) kimpusta. Britit taas lensivät hävittäjillään partiolentoja (CAP - Combat Air Patrol) aluksiaan suojaten. Heillä olisi ollut nyt käyttöä AWACS-kyvylle, jolla olisi saatu varhaisvaroitus lähestyvistä argentiinalaisista. Harmi vaan, että Fairey Gannet -tutkakoneista oli ehditty luopua.
Sea Harrierit oli varustettu hyvällä Blue Fox-tutkalla ja AIM-9L -ohjuksilla. Argentiinalaiset käyttivät ranskalaisia ja israelilaisia ohjuksia, jotka olivat teknisesti heikompia. Sea Harrier-kuskien kerrottiin käyttäneen ilmataisteluissa yhtenä liikkeenä koneen äkillistä pysäyttämistä leijuntaan ("viffing"), mutta tämä on enempi urbaanilegenda.
Speed is life ilmataisteluissa.
Fremen
Greatest Leader
Pitaa paikkansa, verrattuna varsinkin argentiinalaisten maajoukkojen komentajiin jotka kohtelivat varusmiehiaan sikamaisesti, lentajat osoittivat selkeasti rohkeutta/ urheutta ja ehka jonkin verran ammattitaitoakin (tosin 23:0...). Mutta 'time on target' oli kylla surkean lyhyt, laivoja upposi ainakin HMS Sir Galahad ja HMS Sheffield, seka tietysti MS Atlantic Conveyor, besorgattu konttialus jossa oli kyydissa esim. kaikki Chinookit... paitsi yksi!
"The Survivor" eli 'Bravo November ZA718' sattui olemaan ilmassa eika mennyt merenpohjaan, saikin sitten aika reippaanlaisesti kayttoa ainoana raskaana Britti-kopterina koko operaatiossa... lensi muuten Afganistanissakin sodassa, ja taitaa lentaa vielakin?
https://en.wikipedia.org/wiki/Bravo_November
ps. kiitos kirjavinkeista, olen lukenut vain sen Vulcan-pommituslentokirjan, pitaa kaivaa ainakin toinen noista Amazonista! Aloitan tolla Sharkey'n kirjalla, sana 'controversial' kuulostaa aina lupaavalta sotakirjan kannessa
.
tulikomento
Supreme Leader
ps. kiitos kirjavinkeista, olen lukenut vain sen Vulcan-pommituslentokirjan, pitaa kaivaa ainakin toinen noista Amazonista! Aloitan tolla Sharkey'n kirjalla, sana 'controversial' kuulostaa aina lupaavalta sotakirjan kannessa
Nigel "Sharkey" Ward oli noihin aikoihin värikäs henkilö. Kirjassaan esittää kritiikkiä erityisesti Royal Air Forcea kohtaan. Ward kun oli henkeen ja vereen kuninkaallisen laivaston miehiä.
Ward esiintyy tässä pätkässä ja äänessä on myös argentiinalaisia pilotteja:
David Morgan tarinoi: