Falklandin sota

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jenkit ja britit myös käyttivät "leivän-heitto" tekniikkaa pommihyökkäyksissä. Elikkä skip- bombing. Mutta sitäkin käytettiin enempi huonosti aseistettuja kauppalaivoja vastaan. Pommit läpäisivät joko kyljestä sisään. Tai sitten vajosivat veden alle ja räjähtivät siinä vieressä. (käsittääkseni)
Tai sitten räjähtivät laivan yllä sataen sirpaleita päälle. Ja itseasiassa nämä veden alle joutuneet pommit saattoivat räjähtää laivan allakin. Tässä tekniikassa oli se etu, että lähestyminen tapahtui kovasti samaan tyyliin, kuin torpeedojen kanssa, joten vihollinen usein käänsi keulan kohti konetta ja sai kasan konekiväärin ammuksia pitkin laivan mittaa sen lisäksi, että kohti tuleva laiva oli oikeastaan ideaali maali tuolle pommitustekniikalle.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
Argentiinalaiset kuitenkin käyttivät ensiksi merimaaliohjukset "Exocet". Exocetit olivat tuohon aikaan moderneja huipputehokkaita merimaaliohjuksia. Argentiinalaiset olivat luottaneet näihin ja harjoitelleet ahkerasti näillä aseilla iskemistä. Näillä saatiin hyvä vaikutus vihollislaivoihin. Muun muassa brittihävittäjä HMS Sheffield tuhottiin yhdellä osumalla, vaikka kyseessä oli suhteellisen moderni sotalaiva. Samoin atlantic conveyor kuljetuslaiva tuhottiin, ja samalla britit menettivät kaikki helikopterit jotka olivat kuljetuksessa.

Ohjuksilla suoritetut meritorjuntatehtävät oliva jymymenestys Argentiinalle. Sotalaivaa lähestyttiin matalalla, ja noustiin tarpeeksi ja laukaistiin ohjukset kaukaa. Brittilaivoissa ainakin ei ollut mitään CIWS phalanx gatling tykkejä ohjusten torjuntaa varten.

Sen sijaan argentiinan ilmajoukkojen pommitushyökkäykset eivät saaneet kovinkaan hyvää vaikutusta vihollisiin. Syynä olivat lähinnä suutari sytyttimet pommeissa käsittääkseni. Sytyttimet olivat menneet pilalle, mutta pommit olivat olleet aktivoituja heti kun ne putosivat koneista ja osuivat laivoihin ja penetroivat kannen. Pommit olivat kuitenkin aktivoituja, elikkä olisi pitänyt räjähtää, mutta sytyttimet jotenkin eivät toimineet. Brittien pommiryhmä laivalla onnistui tyyliin siirtämään pommit ja tiputti ne jonnekin meren pohjaan . Elikkä tuuriakin oli briteillä.

Kyllähän nuo vähän kamikaze hommia oli nuo argentiinalaisten syöksypommitukset. Rynnäköinneissä oli pakko lentää sotalaivojen lähelle, jolloin menetettiin koneita yksinkertaisiin veivattaviin brittien ilmatorjuntatykkeihin.
Toisaalta brittien ja ranskalaisten onnistui estää argentiinalaisia ostamasta lisää exocet ohjuksia.

Jos argentiinalaisilla olisi ollut enempi noita exoceteja niin he olisivat voineet hyvinkin voittaa koko sodan ja tuhota pala palalta brittien laivasto-osaston. Mutta se olisi vaatinut tosiaankin noita exoceteja lisää. Samalla argentiinalaisten olisi pitänyt järjesttää Falklandin lentotukikohdat paremmalle tolalle, jne...
Argieilla oli tietääkseni 5 kpl Exocet-ohjuksia joita oli ehditty juuri hankkia muutama joten tuskin niiden kanssa oli paljoa harjoiteltu. Sinänsä ohjuksen käyttö ei liene ollut kovin kummoinen homma kunhan pääsee laukaisuetäisyydelle ja saa maalin lukittua. Alussa tässä oli Argieilla tuuriakin koska Type 42 ADV fregatit HMS COVENTRY JA HMS SHEFFIELD ja kolmas samantyyppinen alus jota en muista, eivät huomanneet olevansa hyökkäyksen kohteena. Syynä oli ilmeisesti se että alusten tutkavaroittimet eivät osanneet tulkita Exocet-ohjusten signaaleja vihamielisiksi. Toki Argie-lentäjät lensivät myös matalalla mutta jostain syystä alusten tutkamiehistöt eivät huomanneet ajoissa hävittäjäkoneita ennenkun HMS Sheffield upotettiin.

Tämän jälkeen Skyhawkit ja Super Entendard koneet ottivat siipeensä brittifregattien pitkän kantaman Seadart-ohjuksista koska alukset kykenivät käyttämään tuota pitkän matkan ohjusta jopa 80 km päästä saadessaan lukituksen avomerellä. Tämä etu menetettiin kun Coventry ym.alukset pakotettiin suojaamaan maihinnousua Falklandin saarille lähellä rantaa. Argie-koneet käyttivät NOE- lentoa ja pysyttelivät tutkakatveissa ja kykenivät pääsemään lähelle aluksia. Pommeista tuhoutui ainakin Sir Galahad kuljetusalus ja HMS Coventry itse.

HMS Broadsword suojasi Coventryä San Carlosin lahdella 25.5.tarkoituksenaan vetää Argie-hävittäjät puoleensa pois maihinnousujoukkojen kimpusta. Broadsword kykeni antamaan lähi-it suojaa Sea Wolf-ohjuksillaan mutta laivat olivat liian lähellä toisiaan jotta se olisi onnistunut tehokkaasti (tutkakatveita ja kaikuja syntyi aluksista).

HMS Coventryn kapteeni kertoi "Sea Of Fire" dokumentissa että hänen toistuvat pyyntönsä siirtää Coventry kauemmas rannikosta suojaan evättiin joka kerta. Hänen mielestään alus uhrattiin maihinnousun vuoksi. Hän ymmärsi asian niin että Brittien piti ottaa riskejä jotta maihinnousu saataisiin tehtyä pienillä joukoilla.
 

late347

Kapteeni
Argieilla oli tietääkseni 5 kpl Exocet-ohjuksia joita oli ehditty juuri hankkia muutama joten tuskin niiden kanssa oli paljoa harjoiteltu. Sinänsä ohjuksen käyttö ei liene ollut kovin kummoinen homma kunhan pääsee laukaisuetäisyydelle ja saa maalin lukittua. Alussa tässä oli Argieilla tuuriakin koska Type 42 ADV fregatit HMS COVENTRY JA HMS SHEFFIELD ja kolmas samantyyppinen alus jota en muista, eivät huomanneet olevansa hyökkäyksen kohteena. Syynä oli ilmeisesti se että alusten tutkavaroittimet eivät osanneet tulkita Exocet-ohjusten signaaleja vihamielisiksi. Toki Argie-lentäjät lensivät myös matalalla mutta jostain syystä alusten tutkamiehistöt eivät huomanneet ajoissa hävittäjäkoneita ennenkun HMS Sheffield upotettiin.

Tämän jälkeen Skyhawkit ja Super Entendard koneet ottivat siipeensä brittifregattien pitkän kantaman Seadart-ohjuksista koska alukset kykenivät käyttämään tuota pitkän matkan ohjusta jopa 80 km päästä saadessaan lukituksen avomerellä. Tämä etu menetettiin kun Coventry ym.alukset pakotettiin suojaamaan maihinnousua Falklandin saarille lähellä rantaa. Argie-koneet käyttivät NOE- lentoa ja pysyttelivät tutkakatveissa ja kykenivät pääsemään lähelle aluksia. Pommeista tuhoutui ainakin Sir Galahad kuljetusalus ja HMS Coventry itse.

HMS Broadsword suojasi Coventryä San Carlosin lahdella 25.5.tarkoituksenaan vetää Argie-hävittäjät puoleensa pois maihinnousujoukkojen kimpusta. Broadsword kykeni antamaan lähi-it suojaa Sea Wolf-ohjuksillaan mutta laivat olivat liian lähellä toisiaan jotta se olisi onnistunut tehokkaasti (tutkakatveita ja kaikuja syntyi aluksista).

HMS Coventryn kapteeni kertoi "Sea Of Fire" dokumentissa että hänen toistuvat pyyntönsä siirtää Coventry kauemmas rannikosta suojaan evättiin joka kerta. Hänen mielestään alus uhrattiin maihinnousun vuoksi. Hän ymmärsi asian niin että Brittien piti ottaa riskejä jotta maihinnousu saataisiin tehtyä pienillä joukoilla.

tässä hyvä dokkari joka tuli katsottua!

Tuossa kohdassa 16:25 kertoo pomminpurkuexpertti mitä tapahtui argentiinalaispommien sytyttimille.



toinen dokkari kertoo enempi argentiinan perspektiivistä. Vanha dokkari mutta vaikutti olevan hyvä. Olipa siinä hyvä haastattelu viiksekkäältä argentiinalaispilotilta. Tarralappuja oli kertynyt uniformuun :D

 

late347

Kapteeni
HMS Antilope pudotti yhden skyhawkin 20mm oerlikon IT-tykillä.

HMS Intrepid tykkimies ampui alas toisen skyhawkin bofors (?) tykillä (http://www.naval-history.net/F64-Falklands-Argentine_aircraft_lost.htm)

Hyvä suoritus tykkiampujalta modernissa sodassa! Daily Mail teki jonkun artikkelin tuosta Intrepid tapauksesta mutta tilanne on varmaan ollut vähän sekava. Oli ollut vaikea antaa pudotusta yksittäiselle laivalle. Skyhawk putosi ilmeisesti jonkun ajan päästä mereen, koska oli pahasti vaurioitunut. Lentäjä selvisi kuitenkin.
 

min3mat

Kapteeni
Einomies1 kirjoitti:
Argieilla oli tietääkseni 5 kpl Exocet-ohjuksia joita oli ehditty juuri hankkia muutama joten tuskin niiden kanssa oli paljoa harjoiteltu. Sinänsä ohjuksen käyttö ei liene ollut kovin kummoinen homma kunhan pääsee laukaisuetäisyydelle ja saa maalin lukittua. Alussa tässä oli Argieilla tuuriakin koska Type 42 ADV fregatit HMS COVENTRY JA HMS SHEFFIELD ja kolmas samantyyppinen alus jota en muista, eivät huomanneet olevansa hyökkäyksen kohteena. Syynä oli ilmeisesti se että alusten tutkavaroittimet eivät osanneet tulkita Exocet-ohjusten signaaleja vihamielisiksi. Toki Argie-lentäjät lensivät myös matalalla mutta jostain syystä alusten tutkamiehistöt eivät huomanneet ajoissa hävittäjäkoneita ennenkun HMS Sheffield upotettiin.

Tämän jälkeen Skyhawkit ja Super Entendard koneet ottivat siipeensä brittifregattien pitkän kantaman Seadart-ohjuksista koska alukset kykenivät käyttämään tuota pitkän matkan ohjusta jopa 80 km päästä saadessaan lukituksen avomerellä. Tämä etu menetettiin kun Coventry ym.alukset pakotettiin suojaamaan maihinnousua Falklandin saarille lähellä rantaa. Argie-koneet käyttivät NOE- lentoa ja pysyttelivät tutkakatveissa ja kykenivät pääsemään lähelle aluksia. Pommeista tuhoutui ainakin Sir Galahad kuljetusalus ja HMS Coventry itse.

HMS Broadsword suojasi Coventryä San Carlosin lahdella 25.5.tarkoituksenaan vetää Argie-hävittäjät puoleensa pois maihinnousujoukkojen kimpusta. Broadsword kykeni antamaan lähi-it suojaa Sea Wolf-ohjuksillaan mutta laivat olivat liian lähellä toisiaan jotta se olisi onnistunut tehokkaasti (tutkakatveita ja kaikuja syntyi aluksista).

HMS Coventryn kapteeni kertoi "Sea Of Fire" dokumentissa että hänen toistuvat pyyntönsä siirtää Coventry kauemmas rannikosta suojaan evättiin joka kerta. Hänen mielestään alus uhrattiin maihinnousun vuoksi. Hän ymmärsi asian niin että Brittien piti ottaa riskejä jotta maihinnousu saataisiin tehtyä pienillä joukoilla.]
Falklandin ilmasodasta löytyy hyvä Harrier-pilotin David Morganing "Hostile skies" -kirja jossa on tuo exocetin käyttökin kuvattu, kirjailija oli nimittäin lentotukialuksen sisällä kun ohjukset lensivät sen yli silpun hämäämänä, ja osuivat takana olleeseen rahtialukseen, vieden mukanaan mm. helikopterikalustoa sekä kaikki Harriereille tarkoitetut maalinosoituslaitteet.
muistaakseni Etendardit olivat radio/tutkahiljaisuudessa tiedustelun antamaan pisteeseen x jossa lentotukialuksen piti suurinpiirtein olla. Tiedustelutieto oli muistaakseni siviilikoneelta joka oli seurannut laivaston liikehdintää Argentinaa päin ja näin arvioitu sijainti lentotukialukselle. Koneet pääsivät pisteeseen, laittoivat tutkat päälle ja ampuivat ohjukset. Laukaisut huomattiin lentotukialuksella ja ohjuksia seurattiin noin minuutin ajan samalla laukaisten omasuojajärjestelmiä.

Toiseen upotukseen liittyvä tarina oli muistaakseni että laiva oli lähettämässä viestiä Britteihin, ja tämän radioliikenteen takia tutkavaroitusjärjestelmä oli joko pois päältä tai ei reagoinut vaaraan.

HMS Broadswordin tapauksessa k. laivaa ja HMS Coventryä varten oli lähetetty 2 Harrieria suojaamaan. 1400 paikallista aikaa Broadsword huomasi lännestä tulevan osaston laivoja kohti, mutta Harrierit käännytettiin pois n. parin mailin päästä koneista, jotta Broadsword voisi ampua ne Seawolf -ilmatorjuntaohjuksilla. Järjestelmä seurasi kohteita hyvin, mutta laukaisunappia painaessa järjestelmä petti ja kohteet katosivat, jonka seurauksena kapteenit Argentiinalaiset pilotit Carballo ja Rinke pääsivät pudottamaan 4 pommia joista 3 meni ohi mutta neljäs kimposi vedestä ja lensi Broadswordin ja sen kyydissä olleen Lynx-helikopterin nokan läpi räjähtämättä. Tämän jälkeen toinen aalto Skyhawk-koneita huomattiin 10 mailin päässä lännessä. Harrierit pääsivät taas lähelle mutta taistelunjohto käännytti ne pois. Laivat laukaisivat yhden seadartin ja alkoivat ampumaan tykeillä, mutta eivät osuneet matalalla lentäviin koneisiin. HMS Coventry oli myös niin keskittynyt saamaan tykkinsä ampumaan koneita päin, ettei huomannut menneensä HMS Broadswordin eteen, ja näin esti sitä ampumasta Sea wolf -ilmatorjuntaohjuksiaan. Jossain dokkarissa taisi jopa olla k. järjestelmän kuvaa seuraamassa kohti tulevia koneita kunnes kuvaan lilluu Coventryn runko jonka seurauksena kolme pommia osui Broadsowrdiin.
 

late347

Kapteeni
Argieilla oli tietääkseni 5 kpl Exocet-ohjuksia joita oli ehditty juuri hankkia muutama joten tuskin niiden kanssa oli paljoa harjoiteltu. Sinänsä ohjuksen käyttö ei liene ollut kovin kummoinen homma kunhan pääsee laukaisuetäisyydelle ja saa maalin lukittua. Alussa tässä oli Argieilla tuuriakin koska Type 42 ADV fregatit HMS COVENTRY JA HMS SHEFFIELD ja kolmas samantyyppinen alus jota en muista, eivät huomanneet olevansa hyökkäyksen kohteena. Syynä oli ilmeisesti se että alusten tutkavaroittimet eivät osanneet tulkita Exocet-ohjusten signaaleja vihamielisiksi. Toki Argie-lentäjät lensivät myös matalalla mutta jostain syystä alusten tutkamiehistöt eivät huomanneet ajoissa hävittäjäkoneita ennenkun HMS Sheffield upotettiin.

Tämän jälkeen Skyhawkit ja Super Entendard koneet ottivat siipeensä brittifregattien pitkän kantaman Seadart-ohjuksista koska alukset kykenivät käyttämään tuota pitkän matkan ohjusta jopa 80 km päästä saadessaan lukituksen avomerellä. Tämä etu menetettiin kun Coventry ym.alukset pakotettiin suojaamaan maihinnousua Falklandin saarille lähellä rantaa. Argie-koneet käyttivät NOE- lentoa ja pysyttelivät tutkakatveissa ja kykenivät pääsemään lähelle aluksia. Pommeista tuhoutui ainakin Sir Galahad kuljetusalus ja HMS Coventry itse.

HMS Broadsword suojasi Coventryä San Carlosin lahdella 25.5.tarkoituksenaan vetää Argie-hävittäjät puoleensa pois maihinnousujoukkojen kimpusta. Broadsword kykeni antamaan lähi-it suojaa Sea Wolf-ohjuksillaan mutta laivat olivat liian lähellä toisiaan jotta se olisi onnistunut tehokkaasti (tutkakatveita ja kaikuja syntyi aluksista).

HMS Coventryn kapteeni kertoi "Sea Of Fire" dokumentissa että hänen toistuvat pyyntönsä siirtää Coventry kauemmas rannikosta suojaan evättiin joka kerta. Hänen mielestään alus uhrattiin maihinnousun vuoksi. Hän ymmärsi asian niin että Brittien piti ottaa riskejä jotta maihinnousu saataisiin tehtyä pienillä joukoilla.


Type 42- luokka ei ollut fregatti - vaan ohjushävittäjä (DDG)

Fregatti on useimmiten pienempi uppoumaltaan sekä aseistukseltaan kuin ohjushävittäjät kuten type 42.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
Type 42- luokka ei ollut fregatti - vaan ohjushävittäjä (DDG)

Fregatti on useimmiten pienempi uppoumaltaan sekä aseistukseltaan kuin ohjushävittäjät kuten type 42.
Hyvä korjaus. Tosin nämä luokat kyllä heittävät häränpyllyä usein. Type 22-luokka oli nimetty fregateiksi vaikka varsinkin batch 3-erän HMS Cornwall oli sekä uppoumaltaan suurempi ja pidempi kuin Type 42 hävittäjät.
 

Old Boy

Kenraali
Toiseen upotukseen liittyvä tarina oli muistaakseni että laiva oli lähettämässä viestiä Britteihin, ja tämän radioliikenteen takia tutkavaroitusjärjestelmä oli joko pois päältä tai ei reagoinut vaaraan
HMS Sheffield tuhoutui ensimmäisessä Exocet -osumassa. Laivan tutkat häiritsivät satelliittipuhelinjärjestelmää, joten ne oli kytketty pois päältä. Ohjus ei räjähtänyt, mutta sen polttoaineen sytyttämän tulipalon sammutus ei onnistunut. Tutkijalautakunnan raporttikin on jo julkistettu, tosin osittain mustatttuna.
 

Liitteet

Einomies1

Ylipäällikkö
Falklandin ilmasodasta löytyy hyvä Harrier-pilotin David Morganing "Hostile skies" -kirja jossa on tuo exocetin käyttökin kuvattu, kirjailija oli nimittäin lentotukialuksen sisällä kun ohjukset lensivät sen yli silpun hämäämänä, ja osuivat takana olleeseen rahtialukseen, vieden mukanaan mm. helikopterikalustoa sekä kaikki Harriereille tarkoitetut maalinosoituslaitteet.
muistaakseni Etendardit olivat radio/tutkahiljaisuudessa tiedustelun antamaan pisteeseen x jossa lentotukialuksen piti suurinpiirtein olla. Tiedustelutieto oli muistaakseni siviilikoneelta joka oli seurannut laivaston liikehdintää Argentinaa päin ja näin arvioitu sijainti lentotukialukselle. Koneet pääsivät pisteeseen, laittoivat tutkat päälle ja ampuivat ohjukset. Laukaisut huomattiin lentotukialuksella ja ohjuksia seurattiin noin minuutin ajan samalla laukaisten omasuojajärjestelmiä.

Toiseen upotukseen liittyvä tarina oli muistaakseni että laiva oli lähettämässä viestiä Britteihin, ja tämän radioliikenteen takia tutkavaroitusjärjestelmä oli joko pois päältä tai ei reagoinut vaaraan.

HMS Broadswordin tapauksessa k. laivaa ja HMS Coventryä varten oli lähetetty 2 Harrieria suojaamaan. 1400 paikallista aikaa Broadsword huomasi lännestä tulevan osaston laivoja kohti, mutta Harrierit käännytettiin pois n. parin mailin päästä koneista, jotta Broadsword voisi ampua ne Seawolf -ilmatorjuntaohjuksilla. Järjestelmä seurasi kohteita hyvin, mutta laukaisunappia painaessa järjestelmä petti ja kohteet katosivat, jonka seurauksena kapteenit Argentiinalaiset pilotit Carballo ja Rinke pääsivät pudottamaan 4 pommia joista 3 meni ohi mutta neljäs kimposi vedestä ja lensi Broadswordin ja sen kyydissä olleen Lynx-helikopterin nokan läpi räjähtämättä. Tämän jälkeen toinen aalto Skyhawk-koneita huomattiin 10 mailin päässä lännessä. Harrierit pääsivät taas lähelle mutta taistelunjohto käännytti ne pois. Laivat laukaisivat yhden seadartin ja alkoivat ampumaan tykeillä, mutta eivät osuneet matalalla lentäviin koneisiin. HMS Coventry oli myös niin keskittynyt saamaan tykkinsä ampumaan koneita päin, ettei huomannut menneensä HMS Broadswordin eteen, ja näin esti sitä ampumasta Sea wolf -ilmatorjuntaohjuksiaan. Jossain dokkarissa taisi jopa olla k. järjestelmän kuvaa seuraamassa kohti tulevia koneita kunnes kuvaan lilluu Coventryn runko jonka seurauksena kolme pommia osui Broadsowrdiin.
No näinhän se tarkasti kertoen meni. Ja tätä katvetta juuri tarkoitin.

Se mikä tässä konfliktissa oli yksi merkittävä opetus oli se miten haavoittuvia ovat isot sotalaivat rannikon läheisyydessä tai saaristossa silloin kun vastapuolella on iskukykyä ja mahdollisuus yllätykseen. Toki lähitorjunta on kehittynyt nykyään mutta tämä juttu pätee edelleen.
Pinta-alusten suurin uhka on tullut ilmasta niin kauan kuin ilmavoimat on olleet olemassa ja niin on edelleen. Mikään alus tai alusryhmä ei pärjää kauan koordinoidulle ja mittavalle ilmahyökkäykselle ilman omaa ilmatukea.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Hyvä korjaus. Tosin nämä luokat kyllä heittävät häränpyllyä usein. Type 22-luokka oli nimetty fregateiksi vaikka varsinkin batch 3-erän HMS Cornwall oli sekä uppoumaltaan suurempi ja pidempi kuin Type 42 hävittäjät.
Luokitus perustui/perustuu rooliin. Type 42 oli ilmapuolustusalus. Type 22 taas oli suunnattu lähinnä sukellusveneiden torjuntaan. Myöhemmin molempien alusten aseistusta tuunattiin enemmän monitoimialuksen suuntaan mutta luokitus säilyi. Historiallisessa mielessä, Type 42 oli jatkoa County-luokan aluksille jotka alunperin luokiteltiin kevyiksi risteilijöiksi mutta poliittisista syistä ne 'alennettiin' hävittäjiksi. Type 22 taas oli evoluutio Royal Navyn fregateista vaikka se oli vanhoja fregatteja paljon suurempi ja kalliimpi.

^Tuo Super Etendard-dokumentti oli mitä mainioin. Argentiina oli tosiaan vasta ostanut koneet, vain osa oli ehtinyt saapua eikä edes IOC-tasolle oltu vielä päästy. Ranskalaiset lähtivät maasta mutta heidän jättämänsä teknisen dokumentaation avulla koneet ja ohjukset saatiin käyttökuntoon. Eräs SuE:n eduista oli inertiasuunnistusjärjestelmä, jonka ansiosta koneella saattoi tehdä pitkiä koukkauksia meren yllä ja saapua silti tarkasti kohdealueelle. Dokumentissa ei mainittu erästä operaatioiden tärkeää osasta, eli Neptune-merivalvontakonetta. Kyseinen kone oli täysin ikäloppu mutta kaivettiin esille sotaa varten. Sheffield-operaation jälkeen koneesta kuitenkin kirjaimellisesti loppuivat tiimat, kone oli niin vanha ja huonokuntoinen ettei sitä saatu enää lentokelpoiseksi.

Vuonna 1994 tehdyssä dokkarissa on hauskoja mainintoja: argentiinalaisten tukialus "on toistaiseksi pois käytössä". Oikeasti oli ollut hylky jo monta vuotta eikä rahaa korvaamiseen tai korjaamiseen todellakaan ollut. Tästä huolimatta argentiinalaiset lentävät yhä yhteistyöharjoituksia Brasilian ja Yhdysvaltain laivastojen kanssa ja harjoittelevat tukialuslaskeutumisia! Lopussa kerrotaan myös miten Super Etendard on "poistumassa Ranskan laivaston käytöstä". Tällä hetkellä lentelevät Syyriassa pommittamassa ISIStä...
 

Nikhris

Luutnantti
Dokumentti sodasta ja siitä miten lopputulos olisi voinut olla erilainen. Mielenkiintoista katsottavaa, vielä kun itse paikalla olleet komentajat molemmilta puolilta antavat näkemyksiä: etenkin tuo saaren argentiinalaisten joukkojen komentajan suunnittelema vastahyökkäys - johon ylinkomento ei antanut lupaa - oli todella mielenkiintoista, kun komentajat toiseltakin puolelta toteavat, että tilanne olisi voinut kääntyä toiseen suuntaan.





 

fulcrum

Ylipäällikkö
Jep näin taisikin olla asian laita. Eräässä dokumentissa mainittiin että pommiryhmä justiinsa onnistui käsittääkseni dumppaamaan vaan pommit laidan yli. Pomminpurkaja esitteli jossain museossa pommin esimerkkikappaletta.
Pommien purku ei tietenkään ollut ihan vaaratonta hommaa. HMS Antelopen sisään painunutta pommia yritettiin purkaa useampaan kertaan, lopulta se yritettiin avata pienellä räjähdyspanoksella (!) joka laukaisi pommin. Purkaja kuoli välittömästi ja alus upposi.

Jenkit ja britit myös käyttivät "leivän-heitto" tekniikkaa pommihyökkäyksissä. Elikkä skip- bombing. Mutta sitäkin käytettiin enempi huonosti aseistettuja kauppalaivoja vastaan. Pommit läpäisivät joko kyljestä sisään. Tai sitten vajosivat veden alle ja räjähtivät siinä vieressä. (käsittääkseni)
Leivänheittopommitusta käyttivät myös neukut ja italialaiset. Tekniikkaa käytettiin Kotkan satamassa Niobea vastaan. Italialaiset Ju-87 -lentäjät käyttivät tekniikkaa myös syöksypommituksen ohella ja rinnalla.
Tämän pommitustekniikan etu oli että syöksypommitusta vastaan käytetty siksakkaus-väistely ei toiminut. Itse asiassa siitä oli vain haittaa. Japanilaisen kapteeni Haran mukaan paras vastakeino oli ajaa suurella nopeudella ja suoraan, näin maalin kulmanopeus nousi ja suoraan kulkevan aluksen ilmatorjunta oli tarkempaa. "Skip-bombing" tekniikka ei soveltunut vahvasti suojattujen sota-alusten pommittamiseen. Hyökkäävä kone joutui tulemaan paljon lähemmäksi kuin esimerkiksi torpedopommittaja.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
En nyt ole aivan 100 % varma, mutta mulla on mielikuva, että ennen Falklandin sotaa britit ehtivät lentää dissimilar air combat -harjoituksia ranskalaisia Mirageja vastaan. Joten vastustajan konetyyppi oli heille tuttu, samoin sen suorituskyky. Argentiinalaislentäjien taso oli sitten se epävarmuustekijä, tai ainakin yksi sellainen.
Britit lensivät harjoituksia ennen sotaa tosiaan AdAn Mirageja vastaan (ja ottivat pataan reilusti), sitten sodan jälkeen Australialaisia Mirageja vastaan, ja taas tuli tukkaan selvästi. Itse sodassa kuitenkin menestys oli mitä mainiointa joten ei ne harkat aina niin tarkasti tuloksia mallinna.

Suurin syy tappioihin oli että argentiinalaisilla ei yksinkertaisesti ollut polttoainetta ilmataisteluihin. Koneiden lentomatka riitti juuri Falklandille ja takaisin, ilmataistelujen vaatimaan manööveröintiin ei kertakaikkiaan ollut yleensä mahdollisuuksia. Sea Harrierin tutka oli myös varsin hyvä, sitä pidettiin 80-luvulla laadullisesti eräänä parhaista hävittäjätutkista.

Oli muuten lähellä ettei Falklandilla nähty tukialusten välistä taistelua Midwayn malliin. 25th de Mayo nimittäin valmisteli Skyhawkeilla iskua brittitukialuksia vastaan, mutta tuuli oli riittämätön koneiden laukaisuun. Sitten Belgrano upotettiin ja tukialus käskettiin satamaan turvaan.
 
Viimeksi muokattu:

Nikhris

Luutnantti
Suurin syy tappioihin oli että argentiinalaisilla ei yksinkertaisesti ollut polttoainetta ilmataisteluihin. Koneiden lentomatka riitti juuri Falklandille ja takaisin, ilmataistelujen vaatimaan manööveröintiin ei kertakaikkiaan ollut yleensä mahdollisuuksia.
Juurikin näin - koneet eivät täten myöskään kantaneet ilmataisteluun aseistusta.
 

min3mat

Kapteeni
Dokumentti sodasta ja siitä miten lopputulos olisi voinut olla erilainen. Mielenkiintoista katsottavaa, vielä kun itse paikalla olleet komentajat molemmilta puolilta antavat näkemyksiä: etenkin tuo saaren argentiinalaisten joukkojen komentajan suunnittelema vastahyökkäys - johon ylinkomento ei antanut lupaa - oli todella mielenkiintoista, kun komentajat toiseltakin puolelta toteavat, että tilanne olisi voinut kääntyä toiseen suuntaan.
Tuossa Hostile Skies -kirjassa oli myös mielenkiintoinen maininta siitä että konfliktin alkuvaiheessa alasammuttu Lt Nick Taylorin sea harrier oli ollut (ainoana lajissaan) prototyyppi/testikoneena Sea Eagle-ohjuksen testialustana. K. kone oli kiireellä lennätetty osaksi Falklandin osastoa, Sea Eaglen vaatima laitteistoa varten koneesta kuitenkin irroitettu koneen tutkavaroitinjärjestelmä mikä johti koneen alasampumiseen ensimmäisien brittimenetyksien joukossa kun se kaarsi toisen koneen silppupilven läpi 35mm tutkaohjatun tykin eteen. Koneen meritorjuntaohjuksen ohjauspaneeli oli jäänyt romussa ehjäksi, mikä sai Argentiinalaiset päättelemään että Harriereilla oli käytössä näitä meritorjuntaohjuksia. Tämä oli yksi suurimmista syistä minkä takia Argentiinalaiset eivät lähteneet haastamaan Brittilaivastoa merellä.

Toisena huomiona oli lentäjien koulutuksen puute. Heitä revittiin kovalla kiireellä kaikkialta, ja osa päätyi lentämään sea harriereita ilman minkäänlaista tyyppikoulusta. Tästä seurauksena oli useita tapauksia joissa Argentiinalaiskoneet pääsivät pakoon kun brittilentäjät eivät tienneet miten aim-9 ohjuksia saatiin ammuttua. Laitteistossa oli myös hieman vikaa sillä osa koneista ei saanut järjestelmää näyttämään pommittamiseen tai IP-ohjuksien ampumiseen vaadittavaa symboliikkaa koska lentotukialuksille oli hetki lähdön jälkeen lennätetty buginen päivityskasetti joka sekoitti k. funktiot.
 

late347

Kapteeni
HMS Broadswordin tapauksessa k. laivaa ja HMS Coventryä varten oli lähetetty 2 Harrieria suojaamaan. 1400 paikallista aikaa Broadsword huomasi lännestä tulevan osaston laivoja kohti, mutta Harrierit käännytettiin pois n. parin mailin päästä koneista, jotta Broadsword voisi ampua ne Seawolf -ilmatorjuntaohjuksilla. Järjestelmä seurasi kohteita hyvin, mutta laukaisunappia painaessa järjestelmä petti ja kohteet katosivat, jonka seurauksena kapteenit Argentiinalaiset pilotit Carballo ja Rinke pääsivät pudottamaan 4 pommia joista 3 meni ohi mutta neljäs kimposi vedestä ja lensi Broadswordin ja sen kyydissä olleen Lynx-helikopterin nokan läpi räjähtämättä. Tämän jälkeen toinen aalto Skyhawk-koneita huomattiin 10 mailin päässä lännessä. Harrierit pääsivät taas lähelle mutta taistelunjohto käännytti ne pois. Laivat laukaisivat yhden seadartin ja alkoivat ampumaan tykeillä, mutta eivät osuneet matalalla lentäviin koneisiin. HMS Coventry oli myös niin keskittynyt saamaan tykkinsä ampumaan koneita päin, ettei huomannut menneensä HMS Broadswordin eteen, ja näin esti sitä ampumasta Sea wolf -ilmatorjuntaohjuksiaan. Jossain dokkarissa taisi jopa olla k. järjestelmän kuvaa seuraamassa kohti tulevia koneita kunnes kuvaan lilluu Coventryn runko jonka seurauksena kolme pommia osui Broadsowrdiin.

tässä dokkarissa jotenkin käsiteltiin broadswordin ja coventryn puolustusta argentiinalaisia vastaan.

dokkari vaikutti muuten hyvältä mutta siinä on ihan vitun ärsyttävä kohta jota näytetään koko ajan uudestaan. Ihan vaan varoituksen sanana ajattelin tuon mainita.

-argentiinan lentäjäpoika huutaa miehekkäästi "TULTA ISÄMMAAMPUOLESTA"
-ja lisäksi miehekäs intiaanikiljaisu "tchaijajajaja"

OLISIVATPA BRITIT OSUNEET VAikKA TYKILLÄ TUOHON PERKELEEN KILJUJAAN:mad: Olisi kiljumiset loppunut jos olisi briteillä ollut CIWS Phalanx, kyllä jämpi on niin...:D

Broadsword ja Coventry olivat eriluokkaisia aluksia. Broadswordin arveltiin olevan tehokkaampi IT- fregatti. Toisaalta, Coventry oli ohjushävittäjä jolla oli sea dart ohjuksia. Coventry oli myös ainoa sotalaiva hyvällä tutkalla, mitä ilmeisimmin. Tästä syystä komentava amiraali laittoi sen etuvartio tehtävään.

Coventryn ongelma oli vanhentuneet sea dart ohjukset jotka eivät soveltuneet hävittäjien alasampumiseen.

Sen sijaan Broadswordilla oli ilmeisesti huonompi tutka, mutta paremmat sea wolf ohjukset jotka soveltuivat esim risteilyohjusten ja hävittäjien torjuntaan....

näiden kahden britti laivojen oli tarkoitus jotenkin toimia yhtenäisenä taisteluyksikkönä. Yhteistyötä ei kuitenkin ehditty harjoitella rauhanaikana kovinkaan paljon, ainoastaan matkalla taistelualueelle ehdittiin jotain harjoitella.

dokkarissa esitettiin tulkinta jonka mukaan myös broadswordin sea wolf järjestelmä meni ihan solmuun. Argentiinalaiset skyhawkit lensivät tiukkaa muodostelmaa, jolloin tutkalukitus murtui. Sea wolf järjestelmä luuli kahden koneen muodostelmaa isoksi koneeksi, ja sitten taas kahdeksi eri koneeksi tsjp... Myöskään Coventryn tutkalukitus ei onnistunut kovinkaan hyvin sea dart järjestelmällä.

Broadsword kärsi pommin osumia nimenomaan "skip bomb" taktiikasta kun skyhawkit iskivät sitä vastaan. Pommit iskivät rungosta läpi, kyljestä sisään ja heti toiselta puoleltaulos, kärsimättä mitään suuria vahinkoja.

 
Viimeksi muokattu:

min3mat

Kapteeni
Tuossa Hostile Skies -kirjassa oli myös mielenkiintoinen maininta siitä että konfliktin alkuvaiheessa alasammuttu Lt Nick Taylorin sea harrier oli ollut (ainoana lajissaan) prototyyppi/testikoneena Sea Eagle-ohjuksen testialustana. K. kone oli kiireellä lennätetty osaksi Falklandin osastoa, Sea Eaglen vaatima laitteistoa varten koneesta kuitenkin irroitettu koneen tutkavaroitinjärjestelmä mikä johti koneen alasampumiseen ensimmäisien brittimenetyksien joukossa kun se kaarsi toisen koneen silppupilven läpi 35mm tutkaohjatun tykin eteen. Koneen meritorjuntaohjuksen ohjauspaneeli oli jäänyt romussa ehjäksi, mikä sai Argentiinalaiset päättelemään että Harriereilla oli käytössä näitä meritorjuntaohjuksia. Tämä oli yksi suurimmista syistä minkä takia Argentiinalaiset eivät lähteneet haastamaan Brittilaivastoa merellä.

Toisena huomiona oli lentäjien koulutuksen puute. Heitä revittiin kovalla kiireellä kaikkialta, ja osa päätyi lentämään sea harriereita ilman minkäänlaista tyyppikoulusta. Tästä seurauksena oli useita tapauksia joissa Argentiinalaiskoneet pääsivät pakoon kun brittilentäjät eivät tienneet miten aim-9 ohjuksia saatiin ammuttua. Laitteistossa oli myös hieman vikaa sillä osa koneista ei saanut järjestelmää näyttämään pommittamiseen tai IP-ohjuksien ampumiseen vaadittavaa symboliikkaa koska lentotukialuksille oli hetki lähdön jälkeen lennätetty buginen päivityskasetti joka sekoitti k. funktiot.
Viimepäivinä pääsin lukemaan k. kirjan uudelleen ja en tiedä miten en huomannut tätä ennen, mutta siellä oli myös maininta siitä että britit olivat ottaneet mukaan ydinpommeja (WE177 "600 pounder") lentotukialuksille k. sotaa varten. osaa näistä säilytettiin lentotukialuksella jota päin ammuttiin 2 exocettia sodan aikana, ja jotka saatiin viimehetkellä silpun avulla lentämään ohi.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
Elävästi kerrottu tarina South Georgian saaren takaisinvaltauksesta 1982, Falklandin sodassa. Kertojana itse SAS:n mukana ollut veteraani. EI OLE TYLSÄ!
PS. Usein sotahistoroitsijat pilaavat esitykset kylmien faktojen latelemisena ja sotkeutuvat yksikkö-ja käsiteviidakkoihin, mutta toisin on niiden kanssa jotka ovat itse olleet mukana toiminnassa...
 
Top