Äänestys Fennovoima: uhka vai mahdollisuus?

Onko Fennovoima järkevä hanke nykymuodossaan?

  • Kyllä, hanke on erittäin tarpeellinen teollisuuden, työpaikkojen ja energiavarmuuden saamiseksi.

    Ääniä: 14 23.0%
  • Kyllä, hanke on itsessään hyvä mutta mahdollinen Venäjä-kytkös arveluttaa minua.

    Ääniä: 16 26.2%
  • En osaa sanoa suuntaan tai toiseen.

    Ääniä: 1 1.6%
  • Ei, hanke on epävarmalla pohjalla ja ristiriidassa EU:n Venäjäpolitiikan(pakotteet) kanssa.

    Ääniä: 12 19.7%
  • Ei, suomen pitäisi jäädyttää suuret yhteistyöhankkeet Venäjän kanssa kunnes Ukrainan kriisi on ohi

    Ääniä: 18 29.5%

  • Äänestäjiä yhteensä
    61
Kappas, tässäpä sopivasti vähän yhteenvetoa Saksan (ja Tanskan) politiikan käytännöstä:

http://energia.fi/blogi/energiewende-das-gruene-ende

  • Kulutettuun sähkön määrään suhteutettuna vastaava temppu Suomessa maksaisi valtiolle noin 4 miljardia vuodessa (vrt. puolustusbudjetti 2,8 miljardia €)
  • Syntyneen työpaikan hinta veronmaksajille vuodessa 170 000 €
  • Puolet Tanskan maksamasta tuulivoiman syöttötariffista virtaa naapurimaihin ilmaisen sähkön muodossa
 
Joku eduskunnassa sanoikin vastatessaan Pekkarisen 70-luvun energiayhteistyötä kehuvaan kommenttiin, ettei Kekkonen olisi missään nimessä hyväksynyt Neuvostoliittoa Loviisan-voimaloiden omistajaksi

Miksi ei olisi hyväksynyt? Ei jollain ulkomaisella vähemmistöomistajalla ole mitään sanottavaa meidän maaperällä sijaitsevan laitoksen toimintaan, jolla on strategista merkitystä.

Menee pojat taas aika vahvasti varjonyrkkeilyn puolelle. Konkretiaa kiitos. Syitä kehiin.

Varaa ja varaa. Kyllä Venäjän kasvavana strategiana on ollut energia-aseen käyttö etupiiriensä luomiseen

Ei Venäjällä ole tässä tapauksessa mitään "energia-asetta". Maakaasuvoimalan tapauksessa Venäjä voisi lopettaa maakaasun tuonnin, mikä aiheuttaisi takuulla ongelmia, mutta ydinpolttoaineen toimituksen lopettaminen ei ole ongelma.
 
Katsokaa eilisen A-Studion keskustelu Fennovoimasta (jotka ei katsoneet).
http://areena.yle.fi/tv/2226493
Minua miellytti ja huvitti miten Pro Hanhikivi-yhdistyksen vpj. Hanna Halmeenpää lakaisi lattiaa Vapaavuorella ja Fennovoiman Toni Hemmingillä :)
Asiatietoa oli tiukasti ja nuo herrat jäivät alakynteen selittelemällä ja pyörittelemällä asioita. Niinistö säesti terrierimäisellä tyylillään joka näyttää löytyneen kokonaan uudelleen kummasti näin vihreiden hallituspaon jälken ja vaalien alla.... ;) Niinistön argumenteissa ei tosin ollut mitään uutta vaan samaa asiaa lähinnä jankkasi ja piti moraalisaarnan.....liikemiehille? :D

Aika lehmeä oli Vapaavuori tuossa keskustelussa, kovan kundin maine kyllä kärsi. Liekö rankka hallitustaival vienyt miehestä mehut?

Fennovoima on kimurantti kysymys minullekkin. Toisaalta vastustan ydinvoimaa Fukushiman kokemusten jälkeen ja taas toisaalta maamme heikko työllisyys-ja investointitilanne painavat vaakakupissa.
Energiapolitiikka on tosin pitkä-aikaista toimintaa eikä sitä pidä tehdä hetken mielijohteesta. Tarvitsemme energia-omavaraisuutta ja erityisesti riippuvuutta Venäjän tuonnista, mutta tuoko Fennovoima sitä? JOS ydinvoimala on pakko tehdä (onko pakko?) niin vaihtoehtoja on heikosti. Toshiba tippui hankeesta jo alkumetreillä ja samaten Areva.

Japanin taito omien voimaloidensa turvallisuuden varmistamisessa on tunnetusti katastrofi (vaikka voimala oli GE:n valmistama). Ranskalaisten toiminta Olkiluoto 3:n osalta ei vakuuta ja saa nähdä minkä pommin saamme aikanaan JOS se valmistuu joskus. Venäläiset taas.....on venäläisiä.

Hankkeessa painavat energiaturvallisuus- ja kapasiteetti, investoinnit suomeen, meidän heikko työllisyys, suomen oman teollisuuden alasajo ja myynti ulkomaisille sekä Venäjä-kytkös.
Sitä mietin että hallitus on julistanut uusiutuvan energian yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuuden toivoista mutta panostaa ydinvoimaan? Eikö nyt jos koskaan pitäisi elvyttää kotimaista teollisuutta ja energia-alaa verokannustimin ja yritystukien avulla railakkaasti? Saksa siirtyy pois ydinvoimasta ja jos suomi tekisi samoin, meillä olisi kultainen hetki panostaa tuuli-, vesi- ja biokaasutekniikkaan. Saksassa odottaa kymmenien miljardien bisnekset mutta VAIN rohkeille!
Omassa maassakin olisi paljon investoitavaa....
 
Saksassa on siis saatu lisättyä uusiutuvien tuotantoa suunnilleen sama osuus sähkönkulutuksesta mitä Suomessa katetaan nykyisin ydinvoimalla. Tämä urakka on, kuten ylempänä todetaan, maksanut Suomen oloihin suhteutettuna noin nelisen miljardia per vuosi. Ja tulee maksamaan vielä jatkossa, hintalapun luultavasti vain kasvaessa.

Onhan tuo hyvää bisnestä - niille, jotka pääsevät tukiaisista nauttimaan.

On jo todettu useasti, että ydinvoimala parantaa omavaraisuutta, ei heikennä sitä. Voimalassa on aina vähintään vuodeksi polttoainetta, ja sitä voidaan helposti tilata muualta. Esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus pitää uusia ydinvoimaloita huoltovarmuuden kannalta olennaisina hankkeina.

PS. STUKin valvomat voimalat olisivat selvinneet tsunamista ja maanjäristyksestä helposti. Meillä tosin helpottaa, kun kummatkin ovat aika harvinaisia.

Tämä ei tarkoita, ettäkö onnettomuuksia ei voisi sattua. Varmasti tulee sattumaan. Olennaista on, että vaikutukset ovat kuitenkin hyvin vähäisiä. Fukushiman seurauksena kuolonuhreja näyttää tulevan pyöreä nolla. Harva energianmuoto pääsee yhtä pieniin lukemiin.
 
Yleismielipiteenä heitettäköön, että kannatan sekä uusiutuvia että ydinvoimaa. Kumpaakin on tänä päivänä, ja lähitulevaisuudessa käytännössä pakko olla jos haluamme nauttia edullisista tariffeista, minimaalisista CO2 päästöistä, ja menestyksestä vientimarkkinoilla.

Uusiutuvien heikko kohta on se, että ne ovat usein sääolosuhderiippuvaisia. Tämä taas tarkoittaa, että sähköverkon tuotantoa ei millään pysty rakentamaan pelkästään niiden varaan.

Sähköverkon perustuotanto pitää rakentaa siis sellaisen tuotantomenetelmän varaan, joka

a) ei tuota CO2:sta
b) tuotantomäärät ennustettavia
c) tuotetun sähkön hinta minimaalinen
d) ei olosuhderiippuvaisuutta

Käsiin jää siis ydinvoima.

Miksi sitten koko valtion energiantuotantoa ei rakenneta ydinvoiman varaan?

Syy: Jotta ydinvoimalasta saadaan taloudellisesti kaikki hyöty irti, sen pitää olla tuotannossa lähes jatkuvasti. Sähköverkon energiantarve taas vaihtelee reilusti esimerkiksi vuodenajan ja vuorokausirytmin mukaan. Ei ole mitään järkeä rakentaa ylimääräisiä ydinvoimaloita ns. säätövoimaksi (syy mainittu edellä), vaan säädön voi toteuttaa vaikkapa edellämainituilla uusiutuvilla, fossiilisilla tai tuontisähköllä.

Käytännössä siis ydinvoimalakapasiteettia pitää olla sen verran, että voidaan taata niille jatkuva tuotanto täydellä teholla, riippumatta vuorokaudenajoista tai vuodenajoista. Esimerkiksi juuri tällä hetkellä ydinvoima vastaa n. 1/3 Suomen sähköntuotannosta. Ilmojen lämmetessä ja yöaikaan prosentti on huomattavasti suurempi.
 
Viimeksi muokattu:
Mainittakoon, että Ranskassa valtion lähes koko sähköntuotanto ON rakennettu ydinvoiman varaan, ja voimaloita ajetaan säännöllisesti säätöajossa. Sähkö on silti jopa halvempaa kuin Suomessa (ja kolmasosan Saksan hinnoista), se tuotetaan lähes päästöittä, ja on tuotettu jo vuodesta 1990. Tämä on ihan mahdollista, tosin nykyisillä rahoitusmalleilla ei välttämättä järkevää.

Ruotsissa on jotakuinkin optimaalinen tilanne, kun ydinvoimaloilla voidaan tuottaa perusvoima ja massiivisella vesivoimakapasiteetilla säätää niin paljon kuin halutaan. Tähän yhtälöön sopii hyvin myös suuri määrä tuulivoimaa. Suomessa vesivoimaa on harmittavasti vähemmän, mutta yhden ydinvoimalan verran tuulivoimatuotantoa tännekin saataneen sopimaan.

Kysymys on vain siitä, että mistä se loppu sitten nykäistään. Kuten elso totesi, vaihtoehtoja on sitten aika vähän.
 
Mainittakoon, että Ranskassa valtion lähes koko sähköntuotanto ON rakennettu ydinvoiman varaan, ja voimaloita ajetaan säännöllisesti säätöajossa. Sähkö on silti jopa halvempaa kuin Suomessa (ja kolmasosan Saksan hinnoista), se tuotetaan lähes päästöittä, ja on tuotettu jo vuodesta 1990. Tämä on ihan mahdollista, tosin nykyisillä rahoitusmalleilla ei välttämättä järkevää.

Ruotsissa on jotakuinkin optimaalinen tilanne, kun ydinvoimaloilla voidaan tuottaa perusvoima ja massiivisella vesivoimakapasiteetilla säätää niin paljon kuin halutaan. Tähän yhtälöön sopii hyvin myös suuri määrä tuulivoimaa. Suomessa vesivoimaa on harmittavasti vähemmän, mutta yhden ydinvoimalan verran tuulivoimatuotantoa tännekin saataneen sopimaan.

Kysymys on vain siitä, että mistä se loppu sitten nykäistään. Kuten elso totesi, vaihtoehtoja on sitten aika vähän.
Sama koko EU-alueella kuvana:
http://ec.europa.eu/energy/observatory/countries/doc/key_figures.pdfEnergy_EU.JPG
 
Sama koko EU-alueella kuvana

Hyvä kuva, kiitos. Tuosta kannattaa nyt huomata, miten suuri osuus öljyllä on - kuvassahan on siis kaikki käytetty energia, ei vain sähkö. Meillä täällä Suomessa puhutaan lähinnä sähköstä, koska jos puhuttaisiin myös öljystä, Vihreät et al. joutuisivat ongelmiin. Nimittäin öljykin pitää korvata sekä ilmastotavoitteiden että halvan öljyn hupenemisen vuoksi, ja keinosta riippumatta tähän tarvitaan rutosti lisää energiantuotantoa, etenkin sähköä. Käytännössä öljynkorvikkeita jouduttaneen hakemaan mm. biomassasta ja biokaasusta - jotka ovat sitten poissa sähkön ja lämmön jauhamisesta. Sähköäkin nuo pahukset vievät, jos puolet Suomen nykyisestä öljynkulutuksesta korvattaisiin esim. biodieselillä, yhden ydinvoimalan tuotanto uppoaisi pelkästään tislaamoiden sähköntarpeeseen.

Tässä leikissä olisi mitä parhainta omistaa rutkasti tasaisesti tuottavaa, vähäpäästöistä, ennustettavan hintaista energiantuotantoa.
 
Hyvä kuva, kiitos. Tuosta kannattaa nyt huomata, miten suuri osuus öljyllä on - kuvassahan on siis kaikki käytetty energia, ei vain sähkö. Meillä täällä Suomessa puhutaan lähinnä sähköstä, koska jos puhuttaisiin myös öljystä, Vihreät et al. joutuisivat ongelmiin. Nimittäin öljykin pitää korvata sekä ilmastotavoitteiden että halvan öljyn hupenemisen vuoksi, ja keinosta riippumatta tähän tarvitaan rutosti lisää energiantuotantoa, etenkin sähköä. Käytännössä öljynkorvikkeita jouduttaneen hakemaan mm. biomassasta ja biokaasusta - jotka ovat sitten poissa sähkön ja lämmön jauhamisesta. Sähköäkin nuo pahukset vievät, jos puolet Suomen nykyisestä öljynkulutuksesta korvattaisiin esim. biodieselillä, yhden ydinvoimalan tuotanto uppoaisi pelkästään tislaamoiden sähköntarpeeseen.

Tässä leikissä olisi mitä parhainta omistaa rutkasti tasaisesti tuottavaa, vähäpäästöistä, ennustettavan hintaista energiantuotantoa.
Joo, olin hieman tarkoitushakuinen laajentamalla koko energia-alueelle. Fortumin Kuulaa vapaasti lainaten: kokonaispaketti ratkaisee.
 
Vaikka ydinvoimaa nykyään mollataan kalliiksi, niin pitää muistaa, että kansantaloudellisesti ydinvoima voi olla hyvä investointi, vaikka se ei sitä liiketaloudellisesti olisikaan.
 
Kallista se on vain jos ei verrata vaihtoehtoihin. "Jännä" kun yksikään Vihreä ei näin tee.

Tällä hetkellä tuulivoima nauttii seuraavan vuosikymmenen takuuhintaa 83,50 €/MWh. 50 €/MWh (eli tuo Fennovoiman mielestäni optimistinen lupaus) tai 60 €/MWh (varmaan realistisempi hinta) sähkönhinnoilla ei nouse juuri yhtään myllyä. Aurinkosähköllä mennään sitten jo kolminumeroisiin lukuihin, ja täysin päättömään tuotantoprofiiliin Suomen oloissa.

No, varmaan voidaan sitten polttaa puuta, turvetta, kivihiiltä, ja maakaasua. Ympäristö ja Putin kiittävät.
 
Kallista se on vain jos ei verrata vaihtoehtoihin. "Jännä" kun yksikään Vihreä ei näin tee.

Tällä hetkellä tuulivoima nauttii seuraavan vuosikymmenen takuuhintaa 83,50 €/MWh. 50 €/MWh (eli tuo Fennovoiman mielestäni optimistinen lupaus) tai 60 €/MWh (varmaan realistisempi hinta) sähkönhinnoilla ei nouse juuri yhtään myllyä. Aurinkosähköllä mennään sitten jo kolminumeroisiin lukuihin, ja täysin päättömään tuotantoprofiiliin Suomen oloissa.

No, varmaan voidaan sitten polttaa puuta, turvetta, kivihiiltä, ja maakaasua. Ympäristö ja Putin kiittävät.
Juuri tuota tarkoitin. Tuulivoima voi nyt olla hyvä investointi, koska tuotannolla on minimihinta.

Fossiilisilla pystyy tekemään tulosta, mutta jossain vaiheessa fossiilisten polttoaineiden käyttöä on pakko vähentää.

Joku näiden kustannukset maksaa. Ilmaista lounasta ei ole tässäkään keksitty.
 
Juuri tuota tarkoitin. Tuulivoima voi nyt olla hyvä investointi, koska tuotannolla on minimihinta.

Fossiilisilla pystyy tekemään tulosta, mutta jossain vaiheessa fossiilisten polttoaineiden käyttöä on pakko vähentää.

Joku näiden kustannukset maksaa. Ilmaista lounasta ei ole tässäkään keksitty.

Aika fantsua. Tällä hetkellä tuulivoimaloiden tuottamasta sähköstä saatu korvaus tulee ~57% suoraan valtion kukkarosta. Ei ihme, että niitä nyt pykätään jokaiseen niemennotkoon ja saarelmaan.
 
Kiinnostavaa tietoa - kokonaispaketista. Tässä on varmaan teollisuus ja ideologia vastakkain, mutta ehkäpä asiaa objektiivisesti tutkimalla löytyy joku järki. Itselläni on vain tämä kytkypelko, ei asennetta ydinvoimaan sinänsä. Kaksi kannua heti, kun ei muita ole, toistan arkisen kantani.

Suomen pitää kuitenkin olla valmis.

Kilautin kaverille, joka on uusiutuvien puolella.

Hänen mukaansa raportti uusiutuvista energiamuodoista oli kuitenkin suomalaisten huipputieteentekijöiden hanke. Ihan jotain muuta kuin ympäristölobbaus.


Ei saksan Energiewende ollut mikään Fukushiman säikäyttämä idealistinen hanke, vaan siinä on takana arvio, että ennen pitkää meillä ei ole muuta tietä kuin 100-prosenttiset uusiutuvat. Tämä on murros, joka joka tapauksessa tapahtuu ja ydinvoimaan panostaminen - ainakin tähän 3. polven teknologiaan perustuvaan - hidastaa sitä. Saksassa varmaan ajateltiin näin: kun yhteiskunta poistaa pakasta ydinvoimakortin, siitä seuraa isoja panostuksia uusiutuviin. Jos käy niin kuin Saksassa, että raskas teollisuus siirtyy uusiutuvien taakse, koska sille on sama, mistä sähkö tehdään, kunhan sitä tulee, uusiutuvien painoarvo ja merkitys kasvaa automaattisesti. Nyt niiden kasvu on - tämän kertojan mukaan - eksponentiaalista.

Ohessa taulukko, josta selviää uusiutuvien kasvutahti suhteessa ennusteisiin:

 
Saksalaiset tekevät usein mahdottoman ripeitä "auslösungeja". Adenauer määräsi sodan jälkeen, että ylitöistä ei makseta lainkaan veroja Länsi-Saksassa. Muistatte, miten se nousi tuhkasta, infrat, kaikki.

Nyt niiden on pakko mennä näin. Se on vähän kuin kieliasetus Suomessa 1863. Se vain tehtiin ja loput tapahtui sen jälkeen nopeasti.

Mutta katsotaan nyt, kun aika kuluu, miten tässä käy...

Vosiko joku muuten laittaa edes pari täyspäistä kansainvälistä tutkijaa (lännestä kiitos), jotka ovat ydinvoiman puolesta. Ihan vastapainoksi noita kymmentä suomalaista vastaan. Vai onko jotenkin niin, että tutkijat ovat kaikki asenteellisia? Teollisuudenvastainen salaliitto?
 
Viimeksi muokattu:
Vosiko joku muuten laittaa edes pari täyspäistä kansainvälistä tutkijaa (lännestä kiitos), jotka ovat ydinvoiman puolesta.

Why so black/white? Ei tämä ole mikään joko-tai kysymys. Energiatuotantopaletin pitää olla järkevässä tasapainossa; ts. tietty määrä uusiutuvia, ydinvoimaa, tuontia ja fossiilisiakin pahan päivän varalle..

Edit: Uusiutuvien määrän määrittävät Suomessa niiden erilaiset kustannustekijät ja se, kuinka suuren suhteellisen uusiutuvien energialähteiden määrän Suomen sähköverkko pystyy varmasti kantamaan. Olettaisin tämän olevan jossain 10-20% tienoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinnostavaa tietoa - kokonaispaketista. Tässä on varmaan teollisuus ja ideologia vastakkain, mutta ehkäpä asiaa objektiivisesti tutkimalla löytyy joku järki. Itselläni on vain tämä kytkypelko, ei asennetta ydinvoimaan sinänsä. Kaksi kannua heti, kun ei muita ole, toistan arkisen kantani.

Suomen pitää kuitenkin olla valmis.

Kilautin kaverille, joka on uusiutuvien puolella.

Hänen mukaansa raportti uusiutuvista energiamuodoista oli kuitenkin suomalaisten huipputieteentekijöiden hanke. Ihan jotain muuta kuin ympäristölobbaus.


Ei saksan Energiewende ollut mikään Fukushiman säikäyttämä idealistinen hanke, vaan siinä on takana arvio, että ennen pitkää meillä ei ole muuta tietä kuin 100-prosenttiset uusiutuvat. Tämä on murros, joka joka tapauksessa tapahtuu ja ydinvoimaan panostaminen - ainakin tähän 3. polven teknologiaan perustuvaan - hidastaa sitä. Saksassa varmaan ajateltiin näin: kun yhteiskunta poistaa pakasta ydinvoimakortin, siitä seuraa isoja panostuksia uusiutuviin. Jos käy niin kuin Saksassa, että raskas teollisuus siirtyy uusiutuvien taakse, koska sille on sama, mistä sähkö tehdään, kunhan sitä tulee, uusiutuvien painoarvo ja merkitys kasvaa automaattisesti. Nyt niiden kasvu on - tämän kertojan mukaan - eksponentiaalista.

Ohessa taulukko, josta selviää uusiutuvien kasvutahti suhteessa ennusteisiin:

Ennusteet muuttuvat sitä mukaa kun maailma muuttuu (ja interventiot), varsin luonteva muutos mielestäni:
Interventions.JPG
http://ec.europa.eu/energy/studies/doc/20141013_subsidies_costs_eu_energy.pdf
 
Vosiko joku muuten laittaa edes pari täyspäistä kansainvälistä tutkijaa (lännestä kiitos), jotka ovat ydinvoiman puolesta. Ihan vastapainoksi noita kymmentä suomalaista vastaan. Vai onko jotenkin niin, että tutkijat ovat kaikki asenteellisia? Teollisuudenvastainen salaliitto?

Asenteellisemmat ovat usein äänekkäimpiä, ja mediassa on selvä bias ydinvoimaa vastaan, joten kannattajia ei juurikaan haastatella. TKK:lta löytyy esim. energiatalouden osastolta runsaastikin proffia, jotka eivät ihan allekirjoita tuota julistusta. (Josta, kuten sanoin, kannattaa lukea se pieni präntti ja lähdeviitteet - proffan status ei tarkoita erehtymättömyyttä.) Yhtenä esimerkkinä vaikka Sanna Syrjä.

Maailmalta: tässä energia- ja ilmastoasiantuntijoille tehty kysely. Pohjana oli neljän johtavan ilmastotutkijan avoin kirje kansalaisjärjestöille: lopettakaa ydinvoiman vastustaminen, kun se on nykytilanteessa mitä suurinta hulluutta.

"A strong majority of our expert participants (71%) agree that nuclear power is a critical component of any realistic plan to achieve climate stabilization. "

"There is more skepticism regarding the feasibility of renewables to play a major role in satisfying growing global energy demand. Among our scientific experts, 67% agree that renewables like wind, solar, and biomass will not be able to scale fast enough."


http://poll.visionprize.com/#nuclear-power-is-a-critical-part-of-a-solution

IEA:n kaikissa skenaarioissa ydinvoima on hyvin vahvasti mukana, kuten myös IPCC:n. IPCC julkaisi vuonna 2011 selvityksen uusiutuvien mahdollisuuksista. Siinä todettiin, 164 energiaskenaarion perusteella, että uusiutuvat kykenisivät vuonna 2050 tuottamaan luultavasti vain alle kolmanneksen vaadittavasta energiasta (mediaaniarvo). Tämä sitten uutisoitiin kaikkein optimistisimman - yllätyspyllätys Greenpeacen väsäämän - skenaarion pohjalta, että "80% energiasta voitaisiin tuottaa uusiutuvilla." Tarkkaan ottaen 77% - vuonna 2011 käytetystä energiasta. Vuonna 2050. Jos kaikkein optimistisin 164 skenaariosta toteutuu.

IPCC toteaakin, että niin uusiutuvien kuin ydinvoiman tuotantoa pitää lisätä erittäin merkittävästi. Sen lisäksi energiansäästöä tarvitaan ihan tolkuttomasti, hiilen talteenotto pitää saada toimimaan ja maailmanlaajuiseen käyttöön (toistaiseksi ei toimi oikeastaan missään, ja odottakaapa vaan sitä porua kun tätä ryhdytään valmistelemaan), ja ikäviä ylläreitä esim. biomassan päästötaseen tai energiansäästön takapotkuefektien suhteen ei saa tulla. Tai muuten uusiutuvilta ja ydinvoimalta ja energiansäästöltä vaaditaan entistä enemmän.

Jostain syystä IPCC:n ulostulot aina uutisoidaan niin, että "IPCC: maailman siirryttävä uusiutuvaan energiaan."

Uusiutuvien asennusnopeus on viime vuosina ylittänyt ennusteet, mutta toisaalta, rakennustahti on Euroopassa sakannut nopeasti. Huippuvuodet taisivat olla 2011-12, siitä on tultu kaksi vuotta alaspäin. Asennusnopeuden pitäisi kiihtyä todella paljon, koska ensimmäiset voimalat alkavat happanemaan 15 vuoden kuluessa, ja sitten tarvitaankin reilusti lisää uusasennuksia ihan korvaamaan entisiä.

Esmes Saksan nyt hyväksymä "asennuskäytävä" tulee johtamaan tasapainotilaan (vuosittain yhtä paljon tulee lisää kuin poistuu) jossa ehkä puolet sähköstä saadaan tuulesta ja auringosta. Mistä öljynkorvikkeet, ja loppu, siitä ollaan vaiti. Tämä ei ole ideologinen vaan aritmeettinen ennuste.

Saksassa hiilen poltto on lisinyt, tänä ja ensi vuonna verkkoon kytketään uutta hiilivoimaa enemmän kuin Suomen keskimääräinen tuotantoteho yhteensä on. Ja energiaministeriö sanoo suoraan, että hiilen polton ja ydinvoiman yhtäaikainen lopettaminen ei nyt vaan onnistu. Kaikki toiveet laitetaan ihmeaseisiin varastointitekniikan kehittymiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, olin hieman tarkoitushakuinen laajentamalla koko energia-alueelle. Fortumin Kuulaa vapaasti lainaten: kokonaispaketti ratkaisee.

Aivan. Koko paletti ratkaisee.

1. Ydinvoimaa.
2. LNG-kaasuterminaaleja.
3. Aurinkopaneelit ja tuulimyllyt kesämökille, maalämpöä kotipihasta.

Ongelmaa ei olisi, jos 1980-luvulla olisi jatkettu ydinvoiman rakentamista suunnitelmien mukaan. Wiki: Ydinvoimaa piti rakentaa aikoinaan Suomeen nykyistä enemmän, muun muassa Helsinki osti Vuosaaren vierestä Sipooseen kuuluvan Granön saaren uutta ydinvoimalaitosta varten. Voimaloita ei lopulta rakennettu läheskään suunniteltua määrää.

Osaaminen, alihankintaketjut yms. katosivat 20 vuodeksi Tsernobylin saatossa. Nyt maksetaan oppirahoja. Fennovoiman voimala, Olkiluoto 3 (ja jatkoaika Olkiluoto 4:lle) sekä kaksi lupaa Fortumille Loviisan voimaloiden korvaamiseksi olisi ollut ideaaliratkaisu ydinvoiman jatkorakentamiseen sopivan mittaisissa jaksoissa.

Ydintekniikkaan ja -turvallisuuteen pitäisi muutenkin panostaa Suomessa selvästi enemmän (esim. miniydinreaktoreiden tutkimukseen ja kehitykseen). Seuraavien sukupolvien reaktorit pyyhkivät vaihtoehtoiset energiamuodot markkinoilta, jos hyvin käy:

- Fissio: hyötö- ja kiihdytinreaktorit tuottavat uutta polttoainetta ja polttavat radioaktiivista "jätettä" sekä käyttävät monipuolisemmin uraanin ja toriumin isotooppeja polttoaineenaan.

- Hybridi fissio-fuusio reaktorit tulevat mahdollisesti sillaksi fuusiovoimaloille.

- Fuusio: tokamak-, stellaattori-, laser-koereaktorit eivät hetkessä muutu voimaloiksi, mutta vuosisadan toisella puoliskolla energiahuolet häviävät.
 
Seuraan aika aktiivisesti aihetta, ja mulla on semmoinen näppituntuma, että viime vuosina pikemminkin tutkijat ovat kääntyneet ydinvoiman kannattajiksi, kun laajamittaisten uusiutuvien ongelmat alkavat selvitä kaikille aiheeseen perehtyville. Tälläistä on nähtävissä Suomessakin, mutta ennen kaikkea lontoota puhuvassa maailmassa. Saksassa on tosin sosiaalinen itsemurha olla ydinvoiman puolella, joten siellä harjoitettaneen nykyisenkaltaista politiikkaa vielä pitkään.

Tässä on se hämäävä juttu, että kyllä yksi tai pari maata Euroopassa kykenee siirtymään lähes täysin uusiutuviin. Se tehdään niin, että muiden maiden sähköverkkoja käytetään uusiutuvien ongelmien paikkaajana. Mutta sitten esmes Saksaan rakennettavat uusiutuvat ovat pitkälti poissa siitä, mitä vaikka Hollantiin tai Ranskaan kannattaa rakentaa.
 
Back
Top