Fennovoimavedätyksen viimeiset vaiheet

Mustaruuti kirjoitti:
Fortum ei rakenna voimaloita. Se operoi niitä. Ja on siinä yksi maailman parhaita. Lisäksi esim Japani on ostanut Fortumilta teknologiaa Fukushimaan.

Suomen ydinjäteratkaisu on maailman paras.

Onko Stuk torpannut myös OL3 sisarlaitoksen Ranskassa? Piti olla valmis 2012.

In September 2015 EDF announced that the estimated costs had escalated to €10.5 billion, and the start-up of the reactor was delayed to the fourth quarter of 2018

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Flamanville_Nuclear_Power_Plant

Kaikkien mokiensa jälkeen Areva olisikin jo konkurssissa ilman Ranskan valtiota.

http://yle.fi/uutiset/arevan_viides...o_teki_tappiota_kaksi_miljardia_euroa/8701950

Kannattaa harrastaa ensi kerralla vähän enemmän lähdekritiikkiä ;)
Klikkaa laajentaaksesi...

On eri asia operoida voimalaa kuin rakentaa se ja toteuttaa siihen liittyvää hyväksyntäprosessia.

Se, että Ranskan valtio avittaa omaa teollisuuttaan ei ole mikään uutinen kenellekään. Sitä tehdään sekä avoimesti, että vähemmän avoimesti. Myöskin kulujen käsite Ranskassa on aina niin ja näin. Papereita pyöritellään ja kuluja saatetaan kirjata projekteille ja valtion organisaatiolle, joille ne eivät kuulu. Sekään ei ole mikään uutinen.

Voi olla myös niin, että Areva on sulautettu kohta EDF:ään. Ja siihenkin Ranskassa riittäisi syyksi ainoastaan se, jos Arevalla olisi riski ulkomaisista korvauksista. Sopimuksellisia korvauksia Ranskassa yritetään välttää, häivyttää ja viivästyttää viimeiseen asti.

Ydinvoimahankkeet ovat tietenkin suuria projekteja. Arevan kokoisella firmalla ei ole mahdollista rahoitaa kuin yhtä hanketta kerralla. Olkiluotoa alettiin rakentaa ensin. Se on myöhästynyt enemmän mitä normisti ja sen jälkeen kaikki muukin on myöhästynyt. Siinä kulttuurit kohtaa.

En edelleenkään näe syytä muuttaa mielipidettäni mutta siitä me tuskin pääsemme yhteisymmärrykseen. Eikä sinänsä tarvitsekaan.

Mitä tulee lähdekritiikkiin niin.... Wikipedia vs. henkilö, joka on ollut laskemassa ydinvoimaprojektin budjettia hyväksyntäprosessin keskellä.... Hmmm ;)

Johannes
 
Johannes kirjoitti:
En edelleenkään näe syytä muuttaa mielipidettäni mutta siitä me tuskin pääsemme yhteisymmärrykseen. Eikä sinänsä tarvitsekaan.

Mitä tulee lähdekritiikkiin niin.... Wikipedia vs. henkilö, joka on ollut laskemassa ydinvoimaprojektin budjettia hyväksyntäprosessin keskellä.... Hmmm ;)
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos luet viestini tarkemmin, huomaat, että mainitsin tuntevani porukkaa Fortumilta. Mm. henkilön, joka on aika lailla näiden asioiden sydämessä. Mutta, en luonnollisestikaan rupea niitä lähteitä avaamaan, vaan linkitin yleisesti saatavia tietoja. On täysin ymmärrettävää, että Arevan controller on esittänyt kaunistellun version tapahtumista. Sen verran olen itsekin työskennellyt ranskalaisten kanssa. Ovat aika ylpeitä (kuten toki monet muutkin, ei siinä mitään).

Jokainen voi itse vetää omat johtopäätöksensä. Silti on hassu ajatus, että olisi Stukin syytä, että Arevan Ranskan voimala on myöhässä (ja Arevan kaikkiin muihin ongelmiin) :)

Yhtenä esimerkkinä vielä, Fortum toteutti yhdessä Arevan kanssa Loviisan ydinvoimaloiden uudistusta. Hanke aloitettiin 2005. Lopulta Fortum joutui toteamaan, ettei hommasta tule mitään. Jouduttiin vaihtamaan toimittajaa projektin puolessa välissä ja usean vuoden jo tehty työ meni käytännössä roskakoriin. Silti arvioitiin, että näin homma valmistuu nopeammin. Tämä oli erittäin poikkeuksellista.

Toki, tämä johtui varmastikin puhtaasti Fortumista ;)

Fortumilaiset harmittelivat asiaa hukkaan menneen duunin lisäksi myös siksi, että Arevalla sinänsä olisi ollut parempi teknologia. Jätän kunkin spekuloitavaksi syyt, miksi vaihdos silti tehtiin. Olkiluodosta voi vetää jotain johtopäätöksiä.

Fortum antoi Areva-Siemensille pakit, tilalle Rolls-Royce
http://www.taloussanomat.fi/porssi/...nsille-pakit-tilalle-rolls-royce/20147185/170

Energiayhtiö Fortum vaihtaa Loviisan ydinvoimalaitoksen automaatiouudistuksen toimittajaa.
 
STUK on erittäin tarkka viranomainen, ja näissä asioissa se tarkkuus on ihan hyvä juttu. Jos aikoo rakentaa Suomeen ydinvoimalan, niin tulee varautua siihen että hommat pitää tehdä viimeisen päälle.

BTW gradu Energiaskenaarioiden uskottavuus. Ydinvoiman argumentointi IEA:n ja Greenpeace:n energiaskenaarioissa.

"Tulokseni on, että toisen energiaskenaarion uskottavuus on hyvin huono ja toisen hyvä. Argumenttianalyysi osoittaa selkeästi, että Greenpeace:n energiaskenaario on hyvin epäuskottava ydinvoiman suhteen. Greenpeace:n argumentointi on hyvin huonoa kaikilla kriteereillä ja lisäksi asenteellista. Toiseksi ääripääksi osoittautui IEA:n energiaskenaario, joka on analyysini mukaan uskottava ydinvoiman suhteen. IEA:n argumentointi on tasaisen hyvää ja tasapuolista. Argumenttianalyysi osoittautui hyväksi menetelmäksi ja sillä pystyy erityisen selkeästi tunnistamaan huonon argumentoinnin. Myös asenteellisuus paljastuu argumenttianalyysillä ja se on tärkeä osa argumentoinnin hyvyyden ja tekstin uskottavuuden arviointia. Ensimmäinen loppupäätelmäni on, että Greenpeace:n argumentointi on niin huonoa, että sillä ei edes tavoitella vasta-asiantuntijuutta. Siksi sen syyt ja motiivit antavat aihetta lisätutkimuksille. Toinen huomio on, että energiaskenaarion kaltaisen tekstin argumenttianalyysi vaatii paljon asiantuntemusta ja aikaa, jotta argumentoinnin hyvyys voitaisiin kunnolla varmentaa."
 
StepanRudanskij kirjoitti:
Joo, vuonna 2056 tai jotain sellaista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aika paljon aikaisemmin.

Julkisuudessa esitetyt väitteet esim. Hanhikiven sähkön hinnasta ovat, no, harhaisia.

@Vonka : Olet oikeassa siinä, että lupa olisi alunperin pitänyt ehdottomasti antaa Fortumille. Mutta jos Fennovoima olisi kaatunut nyt niin melko varmasti Fortum ei olisi vielä laittanut LO3-hakemusta vetämään. Kaasun ja hiilen tuontia olisi lisätty. En valitettavasti pysty tätä julkisesti tarkemmin perustelemaan. TVO ei taas olisi aloittanut projektia ennen OL3:n valmistumista kuitenkaan, eikä ehkä sittenkään.

STUKin tiukkuudella on ilman muuta vaikutusta, ja on ihan hyvä kysymys, onko regulaatio Suomessa jo liian tiukkaa. Tuo Johanneksen esimerkki on kyllä ihan totta: erittäin suuri, länsimaissa kenties suurin syy ydinvoimaprojektien budjettien ylittymiseen on ollut säännösten muuttuminen kesken kaiken. Tästä on ihan äskettäistä tutkimustakin olemassa.

Oma mielipiteeni on, että Suomessa sääntely on ehkä osittain liian ankaraa, mutta kokonaisuutena pidän STUKin tavasta toimia. Ankarat säännökset eivät sinänsä ole suuri ongelma - kesken kaiken muuttuvat ovat. Arevalla oli alkuun ennen kaikkea asenneongelma: he eivät vain uskoneet, kun STUK varoitti, että jos esim. dokumentaatiota ei hoideta kuntoon, STUK pysäyttää työt. Tätä pidettiin huulten heilutteluna siihen saakka kun se sitten pysäytti työt. Ranskalaisella ylimielisyydellä oli tässä ihan selvä osansa. (Ja tämän muuten vahvisti yksi Arevan EPR-projektissa ollut työntekijäkin, kun asiasta puhuttiin - vaikka olikin näreissään STUKille.)

En nyt sanoisi että Rosatomin projektilla on "huomattavia ongelmia." Ydinvoimauutisointia lukiessa tulee muistaa, että 90% toimittajista suhtautuu ydinvoimaan vihamielisesti ja etsii oikein tarkoituksella ikäviä kulmia juttuihinsa. Mitä tuo ylläoleva uutinen nimittäin oikeasti tarkoittaa on se, että osaa suunnitelmista pyydettiin tarkistamaan nimenomaan etukäteen ja ennen kuin turvallisuusluokitettu rakentaminen alkaa. Tuollaisiin viivytyksiin on varauduttu eivätkä ne vielä kaada aikataulua.
 
Fortumista: Fortum ei ole omin voimin rakentanut voimaloita, mutta sillä on - tai on ainakin ollut - kovan luokan osaamista laitosten suunnittelussa. Fennovoiman AES-2006 perustuu itse asiassa pitkälti Fortumin venäläisten kanssa 1980-luvulta saakka LO3:een suunnitellun voimalan piirustuksiin. Sikälikin se olisi ollut paljon parempi rakentaja kuin Fennovoima. Mutta niillä korteilla on pelattava, mitkä kulloinkin jaetaan.
 
Passi kirjoitti:
Tottakai nakertaa. Mutta miksi saksalaiset haluaisivat maksaa kaasustaan enemmän?
Klikkaa laajentaaksesi...
Hintana halvemmalle on EUn yhtenäisyys, josta Saksa ei siis halua tuossa valossa maksaa. Ei kukaan halua enemmän jos vähemmän samasta on tarjolla, tietenkään. Pistää vaan frau Merkelin ja kumppaneiden muutkin toimet eri valoon yhteisen EUn hyväksi. Omat poliitikkomme saisivat tästä syystä katsoa tilannetta myös Suomi-lasien läpi, pelkkien liittovaltiolasien sijaan.
 
Voimalaluvan epääminen Fortumilta oli kyllä sen luokan markkinaideologinen ja aluepoliittinen pekkarointi että harvoin on moista nähty. Valtion omalla energiayhtiöllä on kaksi ikääntyvää reaktoria ja kassassa niin paljon rahaa etteivät tiedä mitä sillä tekisivät.

Yrityksen liian suuri käteiskassa ei yleensä lupaa hyvää, koska se altistaa yrityksen johdon tekemään riski-investointeja. Asiaa ei helpota Fortumin omistuspohja. Valtioenemmistöisestä yrityksestä puuttuu puhtaasti bisneslogiikalla asioitaan ajava sitoutunut omistaja. Seuraukset ovat jo nähtävissä: miljardeja on upotettu venäläiseen energiantuotantoon, valtio-omistajan pakottamana on sijoitettu Fennovoimaan ja nyt halutaan rakentaa aurinkovoimaa Intiaan. Kun samalla myydään olemassaolevaa liiketoimintaa kuten suomalaiset sähköverkot, on nähtävissä kehitys jossa Fortum hukkaa omaisuuttaan siirtämällä varojaan tuottavasta liiketoiminnasta tuottamattomaan.

Fortumin tilanne näkyy jo yrityksen pörssikurssissa. Asian tekee erityisen ikäväksi se, että Fortumin omistajana valtio (eli me) on maksumiehenä omaisuutensa haihtuessa Siperian taivaalle.
 
Mitä Carl Haglund tarkoitti, kun sanoi että meidän oli pakko valita Rosatom tms.?
 
Tetra kirjoitti:
Ai se oli jo 1,5 vuotta sitten. Muistelin Callen sanoneen noin joku muutama kuukausi sitten.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin se aika kuluu. Ihmettelin itse samaa. Mutta käsitykseni on, että Rosatom valittiin rahasyistä, kun E.ON ja moni suomalainen piensijoittaja karkasi rivistä. Siihen asti Rosatom ei olisi välttämättä ollut toimittaja. Rosatom teki tarjouksen, josta oli vaikea kieltäytyä tässä taloustilanteessa. Se tarjoutui sekä rahoittamaan että rakentamaan.

Ulkopoliittinen painostus oli osa prosessia. Fortum painostettiin mukaan 2015. Fennovoiman reaktorikaupoista uhkasi paisua ulkopoliittinen kriisi Suomen ja Venäjän välillä, sillä Venäjä teki voimalasta arvovaltakysymyksen. Venäjä kiristi Fortumia sijoittamaan Fennovoimaan, Iltalehden tekemä taustaselvitys kertoo. Fortum pelkäsi Venäjän murskaavan yhtiön liiketoiminnan Länsi-Siperiassa.

Fortum ei ollut saanut läpi mitään niistä tavoitteistaan, joita se oli yrittänyt ajaa. Fortum ei ollut saanut omaa uutta ydinreaktoria. Fortum ei olisi halunnut Suomeen uutta ydinvoimayhtiötä. Fortum ei ollut saanut määräysvaltaa Venäjän Karjalassa sijaitsevista koskivoimaloista. Silti sen painosti mukaan hallitus Olli Rehnin välityksellä.

Suuren luokan ydinvoimapelissä muhi nimittäin vakava ulkopoliittinen kriisi. Poliittiset ja taloudelliset panokset olivat kovemmat kuin on luultu.
 
Venäjä teki osakkaille houkuttelevan tarjouksen. Se lupasi järjestää rahoituksen. Voimalan osakkaiden omarahoitusosuus on vain 25 prosenttia, kun esimerkiksi Äänekosken uuden sellutehtaan omarahoitusosuus on 40 prosenttia.

Venäjä myös takaa, että osakkaat saavat sähköä kiinteällä, etukäteen sovitulla omakustannushinnalla laitoksen valmistuttua 12 vuotta. Kaiken kukkuraksi Venäjä lupautui Fennovoiman osakkaaksi. Rahat Venäjä ottaa pahan päivän rahastostaan, joka hupenee nopeasti talouspakotteiden vuoksi.

Rahoitus kielii, että Venäjällä täytyi olla muitakin tavoitteita kuin keskikokoisen reaktorikaupan varmistaminen. Venäjän motiiveja ei tarvitse pelkästään arvailla. Rosatom kertoo nykyisin aivan julkisesti, että se haluaa Fennovoimasta mallikappaleen, jota se hyödyntää markkinoinnissaan Aasian ja Tyynenmeren alueella. Rosatom on myös tunnustanut, että Fennovoimasta tuli Venäjälle vielä enemmän poliittinen asia sen jälkeen, kun Naryshkin ei saanut viisumia Ety-kokoukseen.

"Rummukainen" eli suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsev on entinen Venäjän atomienergiaministeri ja atomienergiaministeriön tehtäviä jatkaneen Rosatomin entinen pomo.
 
Yhdistämällä oheisen Ulkopoliittisen Insitituutin raportin sen alla olevaan uutiseen, saa erikoisen ja hälyttävän varoituksen Venäjän mahdollisista poliittisista aikeista Suomen suuntaan. Mikä lienee pelin henki Suomen osalta? Halpuutetaanko meitä ja onko kaikki mitä vakuutetaan esimerkiksi Fennovoiman osalta?


Dividing the EU with energy?
Unpacking Russia's energy geoeconomics
7

Julkaistu 1.3.2016

Toivo Martikainen & Antto Vihma
The Finnish Institute of International Affairs

Lataa PDF (324 Kb)

Venäjän taloudellinen ideologia perustuu yhä vahvemmin sen kansallisille turvallisuusintresseille talouden modernisaation tai vapaakaupan sijaan. Venäjä käyttää energiavarantojaan kasvattaakseen vaikutusvaltaansa lähialueillaan ja suhteessa EU:hun. Tätä voidaan pitää geoekonomisena toimintatapana.

Venäjän hallinnon käyttämä kriisivaihde, maan sisäinen mobilisaatio ja vastakkainasettelu lännen kanssa korostavat, miten strategiset ja geoekonomiset tavoitteet ohittavat Venäjän politiikassa kaupalliset näkökohdat. Valtiojohtoisissa energiahankkeissa tärkeintä ei ole niiden kannattavuus, vaan se, pystyykö maan hallinto hyödyntämään niitä geostrategisten tavoitteidensa saavuttamiseen ja oman valtansa lujittamiseen.

Esimerkiksi Nord Stream II -kaasuputkeen liittyvien erimielisyyksien ansiosta Venäjä saa EU:n näyttämään heikolta ja hajanaiselta. Hanke nakertaa Saksan solidaarisuutta muita EU-maita kohtaan ja heikentää Ukrainan asemaa maakaasun kauttakulkumaana, mikä vaikeuttaa EU:ssa yhtenäisen linjan noudattamista Ukrainan kriisin suhteen.

Fennovoiman ydinvoimalahanke puolestaan osoittaa, miten Venäjän kanssa tehtävissä suuren mittakaavan energiahankkeissa on vaarana, että Venäjän noudattama geoekonominen toimintaperiaate, jossa poliittiset ja taloudelliset tavoitteet sekoittuvat toisiinsa, omaksutaan myös hankkeen kohdemaassa – tässä tapauksessa Suomessa.

EU:ssa tiedostetaan kyllä, että Venäjä pyrkii lyömään kiiloja EU-maiden välille. Monet kuitenkin näkevät taloudellisen keskinäisriippuvuuden aina positiivisena asiana, vaikka se voi johtaa strategiseen riippuvuussuhteeseen. EU:n ja sen jäsenmaiden tulisi tiedostaa Venäjän strategiset pyrkimykset energiasektorilla, vastata niihin päättäväisesti ja luoda sitä kautta tilaa myös aidolle kaupalliselle yhteistyölle.

---------------------

Ulkomaat
Putin lausui oudon luvun myös Fennovoimasta
Ilkka Luukkonen
eilen klo 15:28 (päivitetty eilen klo 15:44)


Venäjän presidentin mukaan Hanhikiven voimala saa venäläistä lainarahaa seitsemän miljardin dollarin edestä. Fennovoiman mielestä luku on runsaat kaksi miljardia.

  • 64ac25a73ffe6ccafe9ffe00e04590389202c770e6e68b1925af1b904a60d7b2

    Fennovoimaa rakennetaan.

    (Timo Heikkala)
Venäjän presidentti Vladimir Putin viittasi tiistaina Suomen ja Venäjän väliseen energiayhteistyöhön. Hän muistutti, että Suomeen rakennetaan ydinvoimalaa venäläisellä rahalla.

– Suomeen rakennettava ydinvoimala toteutetaan venäläisellä 7 miljardin dollarin suuruisella lainalla, Putin totesi Kremlin mukaan tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailun päätteeksi.

Putin ei maininnut ydinvoimayhtiön nimeä, mutta tarkoitti todennäköisesti Pyhäjoelle rakennettavaa Fennovoimaa, jonka kumppanina toimii venäläisen Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima. Venäjän valtio on myöntänyt RAOS:lle 150 miljardin ruplan rahoituksen Fennovoimaan.

Summa poikkeaa merkittävästi Putinin tiistaisesta ilmoituksesta. 150 miljardia ruplaa on nykykurssilla noin 2,2 miljardia dollaria. Sen sijaan voimalan kokonaiskustannukset noussevat 6–7 miljardiin euroon.

Fennovoima toteaa, että se ei ota kantaa Putinin ilmoitukseen. Yhtiö kuitenkin ilmoittaa Verkkouutisille arvion voimalan kustannuksista:

"Hanhikivi 1 -hankkeen kokonaisinvestointikustannus on arviolta 6,5–7 miljardia euroa, josta Fennovoiman omistajat (Voimaosakeyhtiö SF 66% ja Raos Voima Oy 34%) rahoittavat neljänneksen omistusosuuksiensa suhteessa.

Rakentamisvaiheen (2014–2024) kuluista noin 25 prosenttia maksetaan omistajien omalla pääomalla (Voimaosakeyhtiö SF 66% ja Raos Voima Oy 34%) Loput noin 75 prosenttia rakentamisvaiheen kuluista rahoitetaan lainarahalla, jonka hankkimisesta vastaa Rosatom. Merkittävät osa lainarahasta, noin 2,4 miljardia euroa tulee Venäjän valtion hyvinvointirahastosta. Tästä on nostettu vajaa miljardi euroa."

Putin sanoi samassa tiedotustilaisuudessa myös, että Fortum kaavailee neljän miljardin suuruista investointia Venäjälle. Fortum ilmoitti, että tieto ei pidä paikkaansa. Sen sijaan Fortum on vastikään saanut päätökseen neljän miljardin euron arvoiset hankkeet.
 
Taitolaji kirjoitti:
Yhdistämällä oheisen Ulkopoliittisen Insitituutin raportin sen alla olevaan uutiseen, saa erikoisen ja hälyttävän varoituksen Venäjän mahdollisista poliittisista aikeista Suomen suuntaan. Mikä lienee pelin henki Suomen osalta? Halpuutetaanko meitä ja onko kaikki mitä vakuutetaan esimerkiksi Fennovoiman osalta?

<snip>

Esimerkiksi Nord Stream II -kaasuputkeen liittyvien erimielisyyksien ansiosta Venäjä saa EU:n näyttämään heikolta ja hajanaiselta. Hanke nakertaa Saksan solidaarisuutta muita EU-maita kohtaan ja heikentää Ukrainan asemaa maakaasun kauttakulkumaana, mikä vaikeuttaa EU:ssa yhtenäisen linjan noudattamista Ukrainan kriisin suhteen.

Fennovoiman ydinvoimalahanke puolestaan osoittaa, miten Venäjän kanssa tehtävissä suuren mittakaavan energiahankkeissa on vaarana, että Venäjän noudattama geoekonominen toimintaperiaate, jossa poliittiset ja taloudelliset tavoitteet sekoittuvat toisiinsa, omaksutaan myös hankkeen kohdemaassa – tässä tapauksessa Suomessa.

EU:ssa tiedostetaan kyllä, että Venäjä pyrkii lyömään kiiloja EU-maiden välille. Monet kuitenkin näkevät taloudellisen keskinäisriippuvuuden aina positiivisena asiana, vaikka se voi johtaa strategiseen riippuvuussuhteeseen. EU:n ja sen jäsenmaiden tulisi tiedostaa Venäjän strategiset pyrkimykset energiasektorilla, vastata niihin päättäväisesti ja luoda sitä kautta tilaa myös aidolle kaupalliselle yhteistyölle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Boldasin oleellisen. Olen tainnut sanoa aiemminkin, että ryhdytään vaan katsomaan tätä "suomettumista" ankarin silmin heti kunhan Saksa vähentää venäläisen maakaasun ostoa.

Niin kauan kun Saksan suunta on kohti yhä suurempaa kaasuriippuvuutta, niin enpä yhdestä voimalasta paljon jaksa yöuniani menettää. Ydinvoimala on kuitenkin kaasuriippuvuuteen verrattuna ihan älyttömän paljon parempi vaihtoehto.

Ja edelleen: Suomessakin erittäin todennäköinen vaihtoehto Fennovoimalle olisi ollut maakaasun tuonnin lisääminen. Jopa siinä tapauksessa jos Vihreät olisi ollut pääministeripuolue. Olisin kovasti suonut että Fennovoiman lupa olisi mennyt Fortumille ja tilaus läntiselle toimittajalle, mutta tämä on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.
 
En tunne totuutta, mutta ennakoin monta pyörähdystä ennenkuin tämä tanssi on tanssittu kunnialla loppuun!


http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulk...itaidoton-ja-holtiton-raportteja-vaarennetty/
Fennovoiman pääurakoitsijasta kovia syytöksiä: Ammattitaidoton ja holtiton – raportteja väärennetty
Sosnovyi Borin työmaan laiminlyönneistä kertonut työntekijä joutui pakenemaan Venäjältä.
Teppo Tiilikainen
24.3.2016 12:51

Luettu (4 375)
Facebook (179)
Pietarilainen ympäristöjärjestö Green World (Zelenyi mir) on huolissaan Fennovoiman ydinvoimalan pääurakoitsijan Titan-2:n toiminnasta Sosnovyi Borin ydinvoimalan työmaalla Venäjällä.

Green Worldin mukaan ydinvoimalaitoksen rakennustöissä on rikottu turvallisuusmääräyksiä ja väärennetty turvallis…

Viktor_Aleinikov_raportti_-1200x822.jpg
 
Fennovoima taas tarjoaisi pakotteet ohittavan tulovirran Venäjälle. Tärkeä strateginen hanke.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top