Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Tarkoitatko Olkiluotoa vai Hanhikiveä?Voisiko jo 2030 olla valmista kauraa
Tarkoitatko Olkiluotoa vai Hanhikiveä?
Optimisti ainakin olet
En tiedä, mutta mahdollisia vastauksia on aika monta, joten arvata/spekuloida voin.Eli Pohjoismaissa ei päästä tuulivoiman osalta hintaan 36 ja aurinkosähkön osalta hintaan 52 vuonna 2030? Miksi Fortum esittää tämän arvion?
Niin, mutta kuinka pitkäksi aikaa, vai onko kyse sittenkin pelkästään vedyn valmistamisen hyötysuhteesta?Täytyy muistaa, että uusiutuvien energianlähteiden vuoksi on kehitetty uusia tapoja säilöä niillä tuotettua energiaa.
Esimerkiksi tuuli-, vesi- ja aurinkoenergiaa voidaan varastoida vedyksi 80% hyötysuhteella, ja metaaniksikin (käytännössä LNG) vielä 60% hyötysuhteella.
En tiedä millainen laskukaava pitää olla että kaksinkertainen energiantuotannon rakentaminen tulee kannattavaksi ilman että siitä maksetaan älyttömiä tukiaisia. Tällähetkellä tuota laskua maksavat Tanskassa ja Saksassa kuluttajat.
Kysehän ei siis ollut pitkäaikaisesta varastoinnista varsinaisesti, vaan itse prosessista, jossa ensin tuotetaan vetyä tai metaania/LNG:tä ja sitten poltetaan se polttokennostossa taas sähköksi. LNG:n tuottaminen nimenomaan olisi järkevämpää tässä pidemmän aikavälin käyttöä varten, eikä se vaatisi isoja infrastruktuuriuudistuksiakaan.Niin, mutta kuinka pitkäksi aikaa, vai onko kyse sittenkin pelkästään vedyn valmistamisen hyötysuhteesta?
Esim wikin https://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_hydrogen mukaan :
"the hydrogen will gradually leak away (typically at a rate of 1% per day[8])" ja tuo lähde on vuodelta 2011, tai siis ollut netissä silloin. Tuolla vuototahdilla 180 päivän jälkeen alkuperäisestä on jäljellä vain 16,4%, eli 84,6 % on vuotanut harakoille, mikä alentaa merkittävästi kokonaisuuden hyötysuhdetta talven ajalle varastoinnissa.
Ja sitten pitää vielä ottaa huomioon hyötysuhde vedyn muuntamisessa takaisin sähköenergiaksi, mikä ei varastointihyötysuhteeseen sisälly.
Polttokennot ovat siinä hyviä, mutta tolkuttoman kalliita. Polttomoottoreilla 40% lienee järkevästi saavutettavissa, kenties enemmän, ellei nestemäisen ja paineistetun 33 Kelvinin (eli -240 celsiusta) vedyn kuumentamiseen käytetä liikaa muuta kuin hukkaenergiaa, ja / tai oteta vieläpä muutoksesta hukkalämpölähteen energiavirrasta osa takaisin työnä pumppauksen energialähteenä.
Ja lopuksi vielä varastoinnin kustannukset, mitkä eivät kuulu hyötysuhteeseen mitenkään, mutta eivät todellakaan ole edullisia.
Voi hyvin olla että LNG onkin kokonaisuuden kannalta edullisempaa, vaikka kyseinen varastointihyötysuhde onkin huonompi.
Joka tapauksessa haasteita riittää, eikä kyse ole teknologian olemassaolosta tai toimivuudesta / hyötysuhteesta, vaan viime kädessä sen kustannustehokkuudesta.
On aivan eri asia varastoida energiaa yli yön päivän jäähdytys tarpeeseen eteläeuroopan olosuhteissa, kuin varastoida sitä kesällä talven varalle täällä.
Etuna saksalaisilla on se, että heidän teknologiansa kehittyy nyt väkisin, syntyy innovaatioita ja yrityksiä alalle, ja he saavat tuotekehittelyssä kaulaa muihin (maahan on syntynyt jo 100 000 työpaikkaa uusiutuvan energian pariin). Laskevat siis yhteiskunnan nettovoittoa ja ostavat lisäsähköä Ranskasta (jossa se tuotetaan oikeastaan kokonaan ydinvoimalla). Saksalainen ei yleensä toivo, vaan laskee.
Rosatom tarjonnut Pyhäjoelle venäläisen voimalasuunnitelman kopioita
Fennovoiman venäläisellä laitostoimittajalla Rosatomilla on vaikeuksia ymmärtää suomalaisia viranomaisvaatimuksia. Rosatom on tarjonnut Pyhäjoen ydinvoimalan suunnitelmiksi kopioita Venäjälle rakennettavan ydinvoimalan suunnitelmista.
Suunnitelmakopiot eivät kelpaa Fennovoimalle. Se ei ole suostunut toimittamaan niitä Säteilyturvakeskuksen tarkastettavaksi. Tämä on viivästyttänyt rakentamislupahakemukseen liityvien lupa-aineistojen toimittamista STUKille.
Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen kertoo kaiken Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen suunnitteluaineiston tulevan Venäjältä.
– Kaiken dokumentaation pitää olla tehty meidän laitosta varten. Mitään suunnitteluaineistoa ei voi suoraan kopioida toiseen maahan rakennetusta vastaavasta laitoksesta, hän toteaa.
Tämä on se juttu, mitä juuri mietin. Mulla on teoria, että saksalaiset tekivät kalliin pakkoliikkeen, jonka muut joutuvat tekemään myöhemmin joka tapauksessa.
Kuinka paljon on perää tämän menetelmän maanjäristysriskissä? Yhden artikkelin luin jostakin jossa kerrottiin sveitsiläisen projektin joutuneen keskeyttämään kun järistyksiä alkoi ilmetä. Asiantuntija piti mahdollisena järistyksiä myös suomalaisessa kallioperässä.Pohjoismaissa on paljon kunnianhimoisia projekteja geoenergian suhteen ja tämä on niistä yksi Suomessa meneillään oleva pioneerityö. Varsin mielenkiitoinen juttu: http://eskge9.blogspot.fi/
Kuinka paljon on perää tämän menetelmän maanjäristysriskissä? Yhden artikkelin luin jostakin jossa kerrottiin sveitsiläisen projektin joutuneen keskeyttämään kun järistyksiä alkoi ilmetä. Asiantuntija piti mahdollisena järistyksiä myös suomalaisessa kallioperässä.
Niipä niin...ei fukushimassakaan masnjäristyksen aiheuttaman meriveden nousun pitänyt kyetä voimalan sähköjärjestelmää rikomaan kun oppineet olivat olleet sitä mieltä, että niin voimakkaita järistyksiä tapahtuu vain ehkä kerran 1000 vuodessa...tai vieläkin harvemmin...mutta kuinkas sitten kävikään..?
No jos siitä on kiinni, niin eikös juuri sinne Pohjanmaalle ole tullut meteoriittikin. Siis sinne Hanhikiven seuduille...
Mitens herra vonka meteoriittiin valmistautuisi..? Taitaa olla luokkaa "act of god"
Kuinka paljon on perää tämän menetelmän maanjäristysriskissä? Yhden artikkelin luin jostakin jossa kerrottiin sveitsiläisen projektin joutuneen keskeyttämään kun järistyksiä alkoi ilmetä. Asiantuntija piti mahdollisena järistyksiä myös suomalaisessa kallioperässä.
Sinä se siinä vedit Fukushiman tänne Suomeen, joten tarkastelin meidän suurimpia luonnonuhkiamme voimalaitoksille.
Suomen kallioperän maanjäristykset ovat mielenkiintoinen juttu. Suomi on seismisesti maailman rauhallisimpia alueita. Jos jossain voi porata jotakin, niin täällä. Maksimit ovat neljä richteriä, suuruusluokkaa ohiajava rekka ja aikajänne keskim. 475 vuotta. Kovin oli 1625, kun Paltamon kirkko romahti, se oli Mercalin asteikolla luokkaa V.
Ei kuin kairaamaan (paitsi Kainuussa, se on meidän suurin tärinäalueemme).
Luonnonmullistusta suurempi riski on sota tai terroriteko.
Sitä mietin tässä, että mahtaako tämä Iisakin kirkko valmistua koskaan. Bulgarialaiset yrittävät saada Rosatomin jo leivättömän pöydän ääreen sopimusrikkomuksista. Nämä projektit alkavat mennä reisille.