Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Pointti oli siinä, että särötys saattaa.aiheuttaa järistyksiä.jopa.meidän kallioperässämme. Vai saattaako?
Pointti oli siinä, että särötys saattaa.aiheuttaa järistyksiä.jopa.meidän kallioperässämme. Vai saattaako?
Jos puhe on tästä "Fracking" -öljynporausmenetelmästä tai jostakin vastaavasta toimesta, niin ympäristöihmiset olivat mm. siitä hysteerisiä pitkän aikaa ja pitivät katastrofeja varmoina. Kunnes tietenkin asiaa kerettiin tutkimaan ja todettiin, että vaikka siitä värähtelyjä aiheutuukin niin ne eivät ole mitenkään vakavia tai antaisivat syytä hysteriaan.
Tässä on tuo mielipidekirjoitus joka väittää, että Suomessa tarvittava särötys on pajon rajumpaa kuin liuskeöljyn/-kaasunporauksessa käytettävä, koska Suomen kallioperä on niin tiivistä. Itselläni ei ole asiasta tietoa.Lisäksi Suomessa ei särötetä vaan hyödynnetään olemassaolevia säröjä.
MIELIPIDE
Geolämpövoimalaan liittyy maanjäristyksen riski
Lämpökaivos tarvitsee maanjäristysriskeille ympäristövaikutusten arvioinnin, huolellisen luvituksen ja perustaksi kattavat ennakkotutkimukset syväkallion geologiasta ja kohdealueen soveltuvuudesta.
MIELIPIDE 15.10.2016 2:00
Helsingin Sanomat
ENERGIAYHTIÖ ST1 Deep Heat rakentaa Espooseen kaukolämmön tuotantoon geolämpövoimalaa. Tuotanto perustuu syvän, noin 5–7 kilometrin, reiän kautta syötettävään veteen ja vedenkiertoon kuuman kallion kautta toiseen reikään, josta kuumentunut vesi pumpataan ylös. Koska kiteisten kivilajien kallion luontainen vedenläpäisevyys on suurissa syvyyksissä hyvin pieni, tarvitsee kallioon luoda virtausreittejä sitä rikkomalla. Tekniikka on huomattavasti järeämpää kuin liuskeöljyn ja -kaasun tuotannon vesisärötys.
Geotermisen voimalan suurimmat riskit liittyvät maanjäristyksiin. Maanjäristykset aiheutuvat kallion repeyttämisessä tapahtuvista rakojen ja ruhjeiden avautumisista ja liikkeistä. Näin syntyvät maanjäristykset ovat yleensä pieniä mikroseismisiä tapahtumia, mutta suuruudeltaan merkittäviäkin esiintyy.
Sveitsin Baselin voimalahanke valottaa riskejä. Baselin kaupungin alle porattiin 5 kilometrin syvyinen poranreikä, jossa aloitettiin paineistus. Maanjäristys keskeytti toiminnan. Geopower Basel -yhtiön vakuutusyhtiö korvasi rakennuskannalle aiheutuneita vahinkoja noin 5 miljoonalla eurolla.
Baselin kantoni asetti tutkijaryhmän selvittämään voimalan riskejä ja toimintamahdollisuuksia. Tutkijoiden mukaan maanjäristyksistä voi aiheutua vahinkoja rakennuksille yli 10 kilometrin etäisyydelle voimalasta. Keskimääräisiksi vahingoiksi voimalan kehitysvaiheessa arvioitiin noin 25 miljoonaa euroa ja vahingoiksi 30 vuoden toiminta-aikana laskettiin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Projekti pysähtyi, koska materiaalisia riskejä ja sosiaalisia vaikutuksia ei voitu hyväksyä.
HS:n syyskuun Kuukausiliitteessä ST1:n edustaja esitti Baselia ja maanjäristysriskejä koskien: ”Ne pumppasivat reikään lähelle siirrosvyöhykettä satatuhatta kuutiota vettä, mikä oli ajattelematonta. Siellä ei seurattu maaperää riittävästi geofoneilla. Oltiin liian ahneita.”
Sitaatti on virheellinen: vettä pumpattiin 11 500 kuutiometriä, tutkijaryhmän mukaan paineistus ei kytkeytynyt aktiiviseen siirrosrakenteeseen ja tapahtumat voitiin mallintaa ilman sitä. Monitorointiverkosto oli kattava koostuen 7 maanalaisesta ja useista maanpinta-asemista.
Suomessa valvovat viranomaiset ja luvittavat tahot ovat nukkuneet ruususenunta. Lämpökaivos tarvitsee maanjäristysriskeille ympäristövaikutusten arvioinnin, huolellisen luvituksen ja kattavat ennakkotutkimukset syväkallion geologiasta ja kohdealueen soveltuvuudesta. Maanjäristysriskit kiinnostavat varmasti asukkaita, kiinteistöjen omistajia ja vakuutusyhtiöitä. Tiedotus ja selvitysten julkisuus ovat tärkeitä geolämpövoimalan hyväksyttävyydelle.
Pauli Saksa
geofyysikko, tekniikan tohtori
Helsinki
Tässä on tuo mielipidekirjoitus joka väittää, että Suomessa tarvittava särötys on pajon rajumpaa kuin liuskeöljyn/-kaasunporauksessa käytettävä, koska Suomen kallioperä on niin tiivistä. Itselläni ei ole asiasta tietoa.
No, jos tuo toinen linkki pitää paikkansa, niin tuo ei pidä paikkaansa.
En vänkää koska pidän peukkuja voimalan onnistumiselle. Olen vain kiinnostunut provosoimaan asiaa tuntevia kirjoittamaan tekniikasta laajemmin, koska nuo "mainosjutut" eivätkä "vastapropagandakirjoitukset" ole sitä luotettavinta konfirmaatiotaReikään pumpataan vettä kovalla paineella. Vesi avaa kalliossa olevia rakoja suuremmiksi. Kun rako kasvaa kymmenkertaiseksi, vedenjohtavuus lisääntyy tuhatkertaiseksi.
En vänkää koska pidän peukkuja voimalan onnistumiselle. Olen vain kiinnostunut provosoimaan asiaa tuntevia kirjoittamaan tekniikasta laajemmin, koska nuo "mainosjutut" eivätkä "vastapropagandakirjoitukset" ole sitä luotettavinta konfirmaatiota
Se oli linkkinä tuossa aiemmin. Pidän ydinkohtana tuota särötyksen mahtollista tarvetta ja sen mahtollisia seurauksia.En minäkään tiedä sen enempää, mutta siinä artikkelissa kuvattiin asiaa laajemmin. Voit lainata enemmänkin
Se oli linkkinä tuossa aiemmin. Pidän ydinkohtana tuota särötyksen mahtollista tarvetta ja sen mahtollisia seurauksia.
Jep, mutta luin sen enemmän "samaa sukua - eri maata".
Hankkeen suurin riski on että vesi ei virtaa, koska eivät särötä.
Juttelin hankkeen yhden puuhamiehen kanssa ja kysyin särötyksestä. On erityisen tarkkaa kuulemma millä nimellä tuosta toimenpiteestä puhutaan. Mahdolliset järistykset ovat samaa suuruusluokkaa, kuin kananmunan pudottaminen metrin korkeudesta betonilattialle.Tuolla 7-8 km syvyydessä epäillään menevän luontaisesti menevän säröytimiä jotka ovat selvinneet Kuolan nimimaalla poratusta 12km syvästä reijästä. Suomessa olettavat että samalla syvyydellä on säröytymiä. Noita säröjä olisi tarkoitus avartaa ja samalla seurata antureilla mihin suuntaan säröytyminen etenee. Toinen reikä porataan siihen suuntaan mihin säröytymät ovat sitten edenneet.
Siitä huolimatta on riski että saako tuota kautta pumpattua vettä tarpeeksi. 40MW teho vaatii jo melkoisen vesivirran kun vesi myös jäähtyy matkalla ylös hiukan.
No tarkoitin ylipäänsä fuusiovoimaa sanotaan nyt vaikka Euroopassa, ja kysymyksen muotoonhan tuon yritin laittaa... Ei sillä, taipumusta optimismiin kyllä on vaikkei ihan nuori sälli enää olla.
Tällä hetkellä fuusio sekä ydinvoimaa kehitetään tosissaan ainoastaan Intiassa ja Kiinassa.
Tilanne on onneksi tuota parempi!
https://www.iter.org/
Tuo on käsittääkseni se kierteinen paremmin toimiva Tokamak. Jenkeistä saattaa joku Polywellin (polygonaalisesti asetetuilla magneeteilla kammitsoidulla fuusio-"lähteellä" hienouksen) duunaaja onnistua. Ei vielä vaivuta epätoivoon.
Länsimaalaiset projektit ovat lähinnä näpertelyä kun taas Aasiassa fuusiovoimalle nähdään todellinen tarve ja siellä on oikeasti poliittista tahtoa saada voimaloita käyttöön.
Mutta onko heillä osaamista? Insinöörit lasketaan. Ei kiinalaiset tai edes japanilaiset saa kaikkea ilman omia isoja investointeja. Jälkimmäisilläkin superosaajilla reaktori hiljattain paukkunut ja kansantalous kuralla.Länsimaalaiset projektit ovat lähinnä näpertelyä kun taas Aasiassa fuusiovoimalle nähdään todellinen tarve ja siellä on oikeasti poliittista tahtoa saada voimaloita käyttöön.