Fennovoimavedätyksen viimeiset vaiheet

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Tämä on ISO ongelma Fennovoimalle. Rolssi jostain syystä vetäytynyt..

Pyhäjoen ydinvoimala on vailla automaatiojärjestelmää ja se on ongelma

https://yle.fi/uutiset/3-10446096

Säteilyturvakeskuksen mukaan Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikiven ydinvoimalaitoksen automaatiojärjestelmäsuunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään.

Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisluvan dokumentaatiosta puuttuu edelleen karkeasti arvioiden 90 prosenttia. Varsinkin automaation osalta Rosatomilla ja Fennovoimalla on ollut vaikeuksia toimittaa vaadittua aineistoa. Nyt kun Hanhikiven automaatiojärjestelmää ei toimitakaan Rolls-Royce, vaan joku muu toimija, ollaan tämän asian suhteen pitkälti nollapisteessä.

– Kyllä se meidän näkökulmasta hyvin alkuvaiheessa on, jos ei ole selkeää sopimusta ja sitoutumista tiettyyn automaation toimittajiin ja lähtötietoa turvallisuusarvioinnille, sanoo Hanhikiven voimalaitoshankkeen valvonnan projektipäällikkö Janne Nevalainen.

Nevalaisen näkökulmasta ydinvoimalaitoksen automaatiojärjestelmä on aivan keskeinen alue kun arvioidaan sen turvallisuutta.

– Automaatio on ydinvoimalan aivot, hän lisää.
 
Onko täällä yhtään asiantuntijaa, joka osaisi kertoa, millä ilveellä ne ennen vanhaan saivat niitä kannuja pystyyn? Näin puusta katsoen homma tuntuu ihan mahdottomalta tehtävältä, oli siellä sitten Areva tai Rosatom.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Onko täällä yhtään asiantuntijaa, joka osaisi kertoa, millä ilveellä ne ennen vanhaan saivat niitä kannuja pystyyn? Näin puusta katsoen homma tuntuu ihan mahdottomalta tehtävältä, oli siellä sitten Areva tai Rosatom.
Saivathan ne. And then something happened..

https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_and_radiation_accidents_and_incidents

Yleensä oppimiskäyrä menee niin, että mitä enemmän jotain asiaa tehdään, sitä enemmän se halpenee. Ydinvoiman kohdalla on käynyt päinvastoin. Se on koko ajan kallistunut.

Ydinvoima.

"Ups, tuokin pitää varmaan ottaa huomioon".

1539199862005.png

Tuulivoima learning curve (vanhaa dataa).

1539200036393.png

Aurinkovoima learning curve (sama vanha lähde)

1539200065669.png
 
Saivathan ne. And then something happened..

https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_and_radiation_accidents_and_incidents

Yleensä oppimiskäyrä menee niin, että mitä enemmän jotain asiaa tehdään, sitä enemmän se halpenee. Ydinvoiman kohdalla on käynyt päinvastoin. Se on koko ajan kallistunut.

Ydinvoima.

"Ups, tuokin pitää varmaan ottaa huomioon".

View attachment 24602

Tuulivoima learning curve (vanhaa dataa).

View attachment 24603

Aurinkovoima learning curve (sama vanha lähde)

View attachment 24604
Eli se on vain helkutin paljon vaikeampaa (turvallisuusnäkökohdat) ja kallimpaa.
 
Yleensä oppimiskäyrä menee niin, että mitä enemmän jotain asiaa tehdään, sitä enemmän se halpenee. Ydinvoiman kohdalla on käynyt päinvastoin. Se on koko ajan kallistunut.
Mutta esim. Suomen tapauksessa kun ei tehdä enemmän / toistoja / hyödynnetä saatuja kokemuksia, vaan lähdetään aina puhtaalta pöydältä kun uusi laitostyyppi valitaan. Maksaa aika paljon speksata ja testata osia niin että ne ovat ydinvoimalakelpoisia. Esim. "ämpärillinen rosteripultteja" maksaa luokkaa 20000 € silloin kun ne ovat turvallisuuskriittiseen sovellukseen kelpaavia. Samaa materiaalia olevat "tavalliset" pultit maksavat "rautakaupassa" 10 €/kg.
 
Stuk: Fennovoiman turvallisuuskulttuurissa ei muutoksia — "Yhtiö perustelee päätöksiä vasta jälkikäteen"


https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjo...erustelee-paatoksia-vasta-jalkikateen/806542/

FV:n ongelmat ovat olleet tiedossa kertoo Maakunnan Kansa. Ja lehti jatkaa:
"Stuk: Kaikkien ydinvoimayhtiöiden turvallisuuskulttuurissa on korjattavaa
Säteilyturvakeskus havaitsi samantapaisia ongelmia Suomen kaikissa ydinvoimayhtiöissä. Fennovoima ei ole yksin – organisaatioissa ja johtamisessa on parannettavaa myös TVO:lla ja Fortumilla. "

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4...oiden+turvallisuuskulttuurissa+on+korjattavaa
 
FV:n ongelmat ovat olleet tiedossa kertoo Maakunnan Kansa. Ja lehti jatkaa:
"Stuk: Kaikkien ydinvoimayhtiöiden turvallisuuskulttuurissa on korjattavaa
Säteilyturvakeskus havaitsi samantapaisia ongelmia Suomen kaikissa ydinvoimayhtiöissä. Fennovoima ei ole yksin – organisaatioissa ja johtamisessa on parannettavaa myös TVO:lla ja Fortumilla. "

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4...oiden+turvallisuuskulttuurissa+on+korjattavaa
Hyvä täydennys!

Jos aiomme saada ydinvoimaa jatkossakin, nämä asiat olisi kaikkien hyvä pitää kunnossa.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Mutta esim. Suomen tapauksessa kun ei tehdä enemmän / toistoja / hyödynnetä saatuja kokemuksia, vaan lähdetään aina puhtaalta pöydältä kun uusi laitostyyppi valitaan. Maksaa aika paljon speksata ja testata osia niin että ne ovat ydinvoimalakelpoisia. Esim. "ämpärillinen rosteripultteja" maksaa luokkaa 20000 € silloin kun ne ovat turvallisuuskriittiseen sovellukseen kelpaavia. Samaa materiaalia olevat "tavalliset" pultit maksavat "rautakaupassa" 10 €/kg.
Samoin ilmavoimissa on vähän eri hinnat. Samassa suhteessa. Ydinvoimalapuolella on vielä esim. säteilyrasitus yhtenä lisävaatimuksena ja haasteena materiaaleille.

Pointti on se, että ensin rakennettiin ydinvoimala yhdellä ämpärillisellä pultteja. Sitten posahti. Sitten tarvittiin kaksi ämpäriä. Sitten posahti. Kolme ämpäriä jne...

Edit. esim. Fukushima nosti uusien ydinvoimaloiden rakentamiskustannuksia aika hemmetin ison portaan verran.
 

adam7

Ylipäällikkö
Samoin ilmavoimissa on vähän eri hinnat. Samassa suhteessa. Ydinvoimalapuolella on vielä esim. säteilyrasitus yhtenä lisävaatimuksena ja haasteena materiaaleille.

Pointti on se, että ensin rakennettiin ydinvoimala yhdellä ämpärillisellä pultteja. Sitten posahti. Sitten tarvittiin kaksi ämpäriä. Sitten posahti. Kolme ämpäriä jne...

Edit. esim. Fukushima nosti uusien ydinvoimaloiden rakentamiskustannuksia aika hemmetin ison portaan verran.
Kaikenkaikkiaan on siis nostettu uusien voimaloiden turvallisuusvaatimuksia hurjasti. Fukushiman kaikki reaktorit ovat General Electricsin suunnittelemia ja ensimmäinen otettu (koe)käyttöön 1970. Konsepti vaati sähköä reaktorin jäähdyttämiseen, kuten kaikissa muissakin ydinvoimaloissa jotka olivat käytössä silloin kun onnettomuus sattui.

Hanhikiven voimalatyyppiin on lisätty passiivisia elementtejä jäähdytykseen ja reaktorin sammuttamiseen. Myyntiesite (pdf) https://www.fennovoima.fi/sites/default/files/media/documents/VVER tänään -esite suomi_0.pdf
Myös GE-Hitachi on suunnitellut, mutta ei vielä rakentanut, tyypin joka pärjää 72 h ilman sähköä jäähdytykseen. https://en.wikipedia.org/wiki/Economic_Simplified_Boiling_Water_Reactor

Olkiluoto 3:ssa hätäjäähdytys vaatii sähköä, joka on varmennettu omalla dieseljärjestelmällä, kuten Fukushimassa. Hätäjäähdytyspiirejä on neljä erillistä, mutta kaikki vaativat siis sähköä.
(pdf) https://www.tvo.fi/uploads/julkaisut/tiedostot/ydinvoimalaitosyksikko_ol3_fin.pdf
----
 
Edit. esim. Fukushima nosti uusien ydinvoimaloiden rakentamiskustannuksia aika hemmetin ison portaan verran.
Läheskään aina eivät onnettomuudet ole johtuneet teknisistä asioista tai puutteista. Inhimilliset tekijät, tiedon puute ja puutteellinen turvallisuuskulttuuri ovat myös olleet osallisia.
Eräitä ydinvoimalaonnettomuuksia ja niiden perussyitä:

1539270918773.png

Reaktorin ydin tuottaa lämpöä melko pitkään sen jälkeen kuin se on ajettu alas. Tätä ilmiötä kutsutaan jälkilämmöksi. Jälkilämpöteho on suurimmillaan heti reaktorin pysäyttämisen jälkeen noin 7 prosenttia reaktorin kokonaistehosta. Se pienenee vähitellen, kun fissiotuotteiden määrä vähenee radioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Tunnin päästä reaktorin pysäyttämisestä jälkilämpöteho on noin 1,3 prosenttia reaktorin kokonaistehosta ja kuukauden päästä noin 0,1 prosenttia. Tuollainen 1,3 prosenttiakin on aika paljon, jos reaktorin lämpöteho on vaikkapa 1500 MW. Sillä keittäisi perunoita aika isossa kattilassa ja jos lämpöä ei saada siirrettyä pois eikä lisävettä tilalle niin "kattila kiehuu kuiviin".

Fukushiman tapahtumaketju:
"Fukushimassa syvyyspuolustuksen tasojen välinen riippumattomuus petti, ja maanjäristyksen aiheuttama alkutapahtuma eteni täydellisen vaihto- ja tasasähkön menetyksen
kautta vakavaksi onnettomuudeksi. Kyseisen sukupolven laitoksilla neljäs syvyyspuolustustaso on lisäksi varsin heikko."

https://ats-fns.fi/images/files/presentations/2012/ATS_viestintaseminaari_2012_mattila.pdf
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Läheskään aina eivät onnettomuudet ole johtuneet teknisistä asioista tai puutteista. Inhimilliset tekijät, tiedon puute ja puutteellinen turvallisuuskulttuuri ovat myös olleet osallisia.
Eräitä ydinvoimalaonnettomuuksia ja niiden perussyitä:

View attachment 24613

Reaktorin ydin tuottaa lämpöä melko pitkään sen jälkeen kuin se on ajettu alas. Tätä ilmiötä kutsutaan jälkilämmöksi. Jälkilämpöteho on suurimmillaan heti reaktorin pysäyttämisen jälkeen noin 7 prosenttia reaktorin kokonaistehosta. Se pienenee vähitellen, kun fissiotuotteiden määrä vähenee radioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Tunnin päästä reaktorin pysäyttämisestä jälkilämpöteho on noin 1,3 prosenttia reaktorin kokonaistehosta ja kuukauden päästä noin 0,1 prosenttia. Tuollainen 1,3 prosenttiakin on aika paljon, jos reaktorin lämpöteho on vaikkapa 1500 MW. Sillä keittäisi perunoita aika isossa kattilassa ja jos lämpöä ei saada siirrettyä pois eikä lisävettä tilalle niin "kattila kiehuu kuiviin".

Fukushiman tapahtumaketju:
"Fukushimassa syvyyspuolustuksen tasojen välinen riippumattomuus petti, ja maanjäristyksen aiheuttama alkutapahtuma eteni täydellisen vaihto- ja tasasähkön menetyksen
kautta vakavaksi onnettomuudeksi. Kyseisen sukupolven laitoksilla neljäs syvyyspuolustustaso on lisäksi varsin heikko."

https://ats-fns.fi/images/files/presentations/2012/ATS_viestintaseminaari_2012_mattila.pdf
Eivät ne tietenkään aina teknisiä asioita asioita tai puutteita ole olleetkaan. Ei kai niin ole esitettykään?

Pointti on se, että nykyään ei oikein haluta hyväksyä mitään virhelähteitä. Esim. tämä japanilainen filosofia on oleellinen. https://en.wikipedia.org/wiki/Poka-yoke

Yksi esimerkki oli WTC-iskut 2011. Ei mitään yhteyttä ydinvoimaloihin. Mutta niin vain tuli vaatimus, että uusien ydinvoimaloiden pitää kestää matkustajakone-impacti.

On muuten aika paljon kalliimpaa rakentaa tuollainen ydinvoimala, kuin perus peltihalli.

Olkiluoto 3 kestää vaikka jumbon törmäyksen
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/2007-02-15/Olkiluoto-3-kestää-vaikka-jumbon-törmäyksen-3268356.html
 
Viimeksi muokattu:
Mutta niin vain tuli vaatimus, että uusien ydinvoimaloiden pitää kestää matkustajakone-impacti.
On muuten aika paljon kalliimpaa rakentaa tuollainen ydinvoimala, kuin perus peltihalli.
Nuo lentokoneasiat ovat tosiaan tulleen ihan uudella painoarvolla mukaan nine-elevenin jälkeen. Mutta ei se perus peltihalli muutoinkaan ole sovelias vaihtoehto laitosrakennukseksi, sillä suojarakennus muodostaa neljännen leviämisesteen radioaktiivisille aineille. Ensimmäinen on polttoainepelletti, toinen polttoaineen suojakuori, kolmas reaktoripainesäiliö (primääripiiri) ja neljäs eli viimeinen on sitten reaktorin suojarakennus. Kuten tuolla edellisen viestini linkin kalvoissa oli, kesti suojarakennus Fukussakin melkoisen paineen. 8 bar = 8 kg/cm2 = 80 tonnia neliömetriä kohden.

Suojarakennus
• Viimeinen este fissiotuotteiden vapautumiselle ympäristöön
• Seinämäpaksuus n. 3 cm
• Suunnittelupaine 4-5 bar
Onnettomuuden aikana jopa 8 bar
• Normaalisti täytetty typellä
• Vety ja höyry nostavat painetta
 
Viimeksi muokattu:
Top