Hanhikivenniemi tammikuussa 2020. Fennovoiman ydinvoimalan olisi pitänyt humista tässä jo viime joulukuussa. Nyt yhtiö arvioi että valtioneuvostolta saataisiin rakentamislupa vuoden 2021 lopussa, jolloin sähköä olisi luvassa 2028.Paulus Markkula / Yle
Tammikuussa 2009 Fennovoima hakee
periaatelupaa (siirryt toiseen palveluun) ydinvoimalalle ja arvioi hankkeen aikataulua: “...tavoitteena on ydinvoimalaitoksen sähköntuotannon aloittaminen vuoteen 2020 mennessä”.
Kaksi vuotta aiemmin perustettu yhtiö oli lähtenyt liikkeelle aivan väärällä kulmalla. Näin sanoo nyt
Jukka Laaksonen - mies, joka on ajanut hanketta pidempään kuin suuri osa Fennovoiman johtajistakaan.
Laaksonen oli Suomen Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja viisitoista vuotta ja jäi eläkkeelle vuonna 2012. Sen jälkeen hän vaihtoi roolia saman tien.
Kohta kahdeksan vuotta hän on ollut venäläisen Rosatomin leivissä ja johtaa nyt Rosatomin suomalaista tytäryhtiötä, Raos projectia.
Se vastaa Hanhikiven ydinvoimalan suunnittelusta, rakentamisesta, asentamisesta ja käyttöönotosta. Rosatom toimittaa Fennovoimalle ydinvoimalaitoksen niin sanotusti avaimet käteen -periaatteella.
Jukka Laaksonen oli STUK:n pääjohtaja 15 vuotta. Nyt hän johtaa venäläisen Rosatomin suomalaista tytäryhtiötä, RAOS Projectia.Mikko Ahmajärvi / Yle
Ja juuri siinä onkin Laaksosen mukaan Fennovoiman hankkeen pitkittymisen perussyy. Laaksosen puhahtaa, että Fennovoima oli alun perin liiaksi "juristien ja hallintoihmisten" yhtiö.
– Yleensä insinöörit ovat rakentaneet ydinvoimalat, eivätkä juristit, hän sivaltaa.
"Kyllä se on etu, jos johto ymmärtää asiat"
Laaksosen mukaan tilanne on kohentunut viime vuoden aikana, kun Fennovoimaan on saatu "insinöörejä, jotka tietävät mistä ydinvoimalan rakentamisessa on kyse".
Fennovoiman johdossa on todellakin ollut vaihtuvuutta.
Viime vuonna yhtiöstä lähti toimitusjohtaja
Toni Hemminki, projektinjohtaja ja johtoryhmän jäsen
Minna Forsström sekä laatujohtaja ja johtoryhmän jäsen
Olli Virtanen. Edellisvuonna myös viestintäjohtaja
Maira Kettunen lähti talosta.
Yleensä johdon myllääminen tekee ainakin katkoksen yrityksen kehittämiseen, mutta onko tässä tapauksessa johdon vaihtumisesta enemmän hyötyä vai haittaa?
– Kyllä se on paremminkin etu, että johto on sellainen joka ymmärtää asiat, Laaksonen muotoilee kummemmin pehmentelemättä.
Hanhikivenniemellä yksinäinen betoniasema odottaa voimalan rakentamislupaa. Paulus Markkula / Yle
Hemminki johti yhtiötä viisi vuotta. Nyt Laaksosen mukaan Fennovoiman uudessa organisaatiossa on otettu askel oikeaan suuntaan, kun yhtiöön on perustettu uusi projektiryhmä, joka ottaa hankkeesta kokonaisvastuusta aiempaa enemmän.
Venäläisten opettaminen "ajatuksena mahdoton"
Fennovoiman vt. toimitusjohtajana on lokakuusta lähtien ollut
Timo Okkonen. Toimitusjohtajan haku on käynnissä edelleen. Toisin kuin Laaksonen, hän ei näe ongelmien ydinsyynä Fennovoiman johtamista. Okkonen katsoo pikemminkin laitoksen toimittajan, Rosatomin suuntaan.
– Suuri osa aikaviiveestä johtuu siitä, että on ollut valtavasti selvitettävää. Muun muassa se miten laitostoimittajalle on saatu sellaiset käytänteet, että ne riittävät täällä Suomessa.
Timo Okkonen on ollut Fennoivoiman vt. toimitusjohtaja lokakuusta lähtien. Nyt hanke etenee, mutta helppoa ei tule olemaan, hän lupaa. Antti Haanpää / Yle
Laaksonen ihmettelee tätäkin asiakkaan eli Fennovoiman näkemystä.
Hänen mukaan Fennovoima ei ole vienyt Rosatomin tekemiä suunnitelmia viranomaiselle eli Säteilyturvakeskukselle (STUK) koska Fennovoima on yrittänyt "opettaa venäläisiä suunnitteluorganisaatioita toimimaan länsimaisten normien mukaan".
– Ajatuksena se on ihan mahdoton. Nyt on onneksi tultu reaalimaailmaan eli lähdetään siitä, että venäläisten suunnittelujärjestelmät, joilla on tehty hyvin toimivia laitoksia 70 vuotta, toimivat.
Laaksonen myöntää, että alunperin Rosatom lähti tarjoamaan ydinvoimalaa Fennovoimalle myös siksi, että sen avulla se saisi lisäuskottavuutta omille vientihankkeilleen. Suomalaisen STUK:n hyväksyntäleima olisi laadun takeena arvossaan muuallakin maailmassa.
Nyt Rosatomin ydinvoimalla on ollut
kysyntää (siirryt toiseen palveluun)Kiinassa, Intiassa, Bangladeshissa, Valko-Venäjällä, Egyptissä, Unkarissa ja - Iranissa.
Onko Rosatomin kiinnostus Fennovoiman haastavaa hanketta kohtaan väljähtynyt kun vientiä näyttää riittävän ilman EU-alueen STUK:n leimaakin? Laaksosen mukaan sellaisesta ei ole merkkejä.
– Voi sanoa että, kyllä he yllättävästi ovat kamppailleet toimitusvaikeuksien ja tämän hankalan asiakkaan kanssa. Mutta kyllä siellä uskoa tuntuu riittävän.
Seitsemän vuotta yhteiseen säveleeseen
Ei jää epäselväksi, että "hankalan asiakkaan" ja laitostoimittajan suhteet ovat ainakin olleet viileät elleivät peräti jäätävät. Nyt,
seitsemän vuoden yhteisen taipaleen jälkeen alkaa kuitenkin yhteinen sävel löytyä.
– Kyllä nyt on löydetty sitä säveltä - yhteistyöilmapiiri on aivan erilainen kuin pari vuotta sitten, Okkonen vahvistaa.
Myöskään suhteen kolmas pyörä, STUK, ei kiistä myönteistä kehitystä. STUK:ssa Fennovoiman hankkeen projektipäällikkö
Janne Nevalaisen mukaan sekä Fennovoimalla että pääsuunnittelija Rosatomilla on tehty paljon kehitystöitä etenkin viime vuonna.
STUK:n projektipäällikkö Janne Nevalaisen mielestä Fennovoima-hankkeessa on viime vuoden aikana menty eteenpäin.Mikko Ahmajärvi / Yle
– Odotus on, että se jatkuu ja että he pystyvät tuottaman aineistoja, jotka täyttävät meidän kriteerit.
STUK on monivaiheisen Fennovoima-saagan aikana puuttunut
moneen epäkohtaan (siirryt toiseen palveluun). Se käy läpi varsinaisten turvallisuuskysymysten lisäksi johtamiseen, organisaatioon ja toimintakulttuuriin liittyvät asiat.
Kolmannesvuosiraporteissa luetaan tarvittaessa madonluvut, kuten että "....turvallisuuskulttuurin muutostyö on Fennovoimassa yhä kesken". Kesällä se teki
poliisille selvityspyynnön (siirryt toiseen palveluun), kun salassa pidettävää aineistoa löytyi Fennovoiman entisen työntekijän kotoa.
Seuraavaa kolmannesvuosiraporttia kirjoitetaan parhaillaan ja se julkistetaan tammikuun lopulla.
Mutta myös STUK:ssa katsotaan, että projektissa on lupaavia merkkejä. Aiemmin se on joutunut huomauttamaan saamansa turvallisuusaineiston puutteista.
– Nyt siellä on perustettu projektitiimi, joka kirjoittaa länsistandardien mukaista alustavaa turvaselostetta. Meillä on odotukset korkealla.
– Henkilökohtainen arvioni on että, viime vuoden aikana menty eteenpäin, Nevalainen tunnustaa.
Ydinkysymys
Entäpä ydinkysymys - milloin Fennovoiman ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle valmistuu?
Vuosi sitten joulun alla Fennovoima tiedotti, että hanke myöhästyy neljä vuotta - siis aiemmin ilmoitetusta myöhästyneestä aikataulusta. Tämän hetken tavoitteena on tuottaa sähköä vuonna 2028.
Nevalaisen mukaan STUK on saanut Fennovoimalta hankkeen turva-arvioon tarvittavasta aineistosta vasta murto-osia.
Voimala-alueelle tulee kymmeniä rakennuksia. Ensimmäisiä rakennetaan pikkuhiljaa, vaikka itse voimalan rakentamislupa voidaan saada aikaisintaan parin vuoden päästä. Paulus Markkula / Yle
– Suurin yksittäinen osa on alustava turvaseloste. Jos se on 21 lukua pitkä, niin parista ensimmäisestä luvusta on saatu osia - alkutaipaleella siis ollaan.
Nevalainen muistuttaa, että STUK ei ole Fennovoiman aikataulutoimisto - turvaselvitykset käydään läpi huolella ja siihen käytetään aikaa tarvittava määrä. STUK käyttää työssä myös ulkopuolisia konsultteja.
Myöskään Rosatomin Laaksonen ei hakkaisi kiveen Hanhikiven lopullisen valmistumisen päivämäärää.
– Jää nähtäväksi, miten yhteispeli sujuu Fennovoiman kanssa sekä Fennovoiman ja STUK:n välillä. Tässä tuntuu olevan resurssipulaa sekä Fennovoimassa että todennäköisesti myös STUK:ssa.
Rakentamislupa tavoitteena ensi vuonna
Fennovoiman Okkonen katsoo seuraavaa askelta. Rakentamislupaan tarvittava lupa-aineisto pitäisi olla koossa tämän vuoden lopussa.
Tavoitteena on, että valtioneuvosto myöntäisi rakentamisluvan ensi vuoden lopussa, jonka jälkeen itse laitoksen rakentaminen voisi alkaa.
Tällä hetkellä lykkäyksiä ei ole näköpiirissä.
– Suunnitelmat ovat edenneet hyvin, mutta helppoa tämä ei tule olemaan. Nyt tehdään vahvasti töitä ja on aika hyvä hallinnan tunne.
Yli kymmenen vuotta myöhässä olevan Olkiluodon kolmosreaktorin on määrä aloitta säännöllinen
sähkötuotanto maaliskuussa 2021. Aikataulu lykättiin viimeksi viime joulukuussa.
Mutta ainakin Fennovoiman aikataulusta voi varmasti sanoa, että sen alkuperäinen tavoite ei ollut mitenkään realistinen.
https://yle.fi/uutiset/3-11149371