Gripen E/F

Protheon_93

Majuri
Tässä Saabin markkinamiesten juttua tulevaisuuden hävittäjistä.


Ennusteita tulevaisuuden hävittäjistä

Modernien suihkuhävittäjien on testattu kestävän yhteensä 8 000 lentotuntia operatiivisen käyttöikänsä aikana.
Kunkin koneen vuosittainen lentoaika on keskimäärin 200 tuntia, joten hävittäjiltä odotetaan tehokasta toimintaa erilaisissa tehtävissä noin 30–40 vuoden ajan.

Jutussa mm.:

Koska konseptisuunnittelijat tiesivät, että Gripenin pitkän käyttöiän määräisi sen perusrakenne – tekniikka, jolle kone alun perin perustuu – he päättivät tehdä siitä avoimen arkkitehtuurin. Gripenin perusrakenne on alusta alkaen ollut modulaarinen.

Aeronautics tuottaa itse vain koneen runkorakenteen. Muut osat, kuten tietokoneet, näytöt, sensorit ja aseistus hankitaan muualta. Tärkeimmät koneen toimintaan vaikuttavat järjestelmät – mukaan lukien strategisesti elintärkeät järjestelmät – hankitaan kuitenkin sisäisesti Saabin muilta liiketoiminta-alueilta.

Tekniikka kehittyy nopeasti ja sen mukana myös uhkakuvat. Jotta moderni hävittäjäkone ei olisi kymmenen vuoden päästä vanhentunut, sen on oltava mukautuva.

Saab on jo suorittanut koelentoja sataprosenttisella biopolttoaineella.

Lupaaviin osa-alueisiin Gripenin tulevassa kehityksessä kuuluvat sensoreiden ja aseistuksen parantaminen, miehittämättömät lisäosat ja autonominen ohjaus, jotka mahdollistavat miehitettyjen ja miehittämättömien lentokoneiden välisen vuorovaikutuksen.
Vuoden 2040 puoliväliin mennessä on odotettavissa uuden sukupolven ilmataistelujärjestelmien esittely.
Niitä ovat uuden sukupolven aseet, sensorit, funktionaaliset materiaalit ja monispektrihäivetekniikka.

”Tavoitteena on, että 10–15 vuoden sisällä voimme yhdistää Gripenin miehittämättömiin järjestelmiin, mikä mahdollistaa entistä vaativampien tehtävien integroimisen.
Lentokone voi esimerkiksi laukaista pieniä, muutaman minuutin ajan lentäviä valemaalikoneita, kertakäyttöisiä valvontarobotteja tai muita järjestelmiä, jotka avustavat lentäjää keräämällä puolustuksen kannalta elintärkeitä tietoja. Ne myös auttavat suojaamaan lentäjää ja konetta viholliset toimilta.”

⁸Yhtiö tutkii jo nyt täysin miehittämättömän tai sekä miehittämättömänä että lentäjän kanssa toimivan lentokoneen toteuttamismahdollisuuksia.
Kaikkea saa toivoa, mutta pystyykö Saab noin villeihin visioihin.
 

Teräsvilla

Kersantti
Vaikka ovat eri yrityksiä ja tuotteet ihan eri luokkaa. Niin onhan tuokin signaali että eivät pärjänneet automarkkinoilla vaikka oli osia ja osaamista GM:ltä. Pessimisti vois sanoa toki, että juuri sen takia eivät pärjänneet.

Nyt kun mennään mukaan Tempestiin niin ne resurssit on vaan pienet isossa kuvassa. Gripenin 30 vuoden elinkaari ei vaan ole kovin uskottava.
 

tutka

Kapteeni
OSaab views the agreement as a starting point for exploring the opportunity for joint development of a future combat air system, which will also read across into the continued long-term development of existing platforms including Gripen.
Kaiken voi aina lukea monella tavalla ja siten, että se tukee itsellä jo ennalta olevaa asennetta tai ajatusta. Yllä oleva voi tarkoittaa, että Saab ei usko Gripeniin; joku toinen taas voi ymmärtää asian niin, että Britannian ja BAe:n kehityskapasiteetti on tulevien parin vuosikymmenen aikana hyödynnettävissä Gripenin modulaarisissa päivityksissä. ...joita varten koko koneen arkkitehtuuri on juuri päivitetty ja sertifioitu uusiksi. Aika näyttää, onko Saab tehnyt pohjatyönsä Gripen NG:n kanssa hyvin.

(Toki olisi aika koomista ajatella, että Saab olisi maailman ainoa valmistaja, jolta on tulevien mallien suunnittelu kielletty niin kauan kuin uskovat nykyiseen tuotteeseensa, ja muut kehityshankkeet olisivat osoitus luovuttamisesta.)
 
Viimeksi muokattu:

Gyllis1

Ylipäällikkö


Kaiken voi aina lukea monella tavalla ja siten, että se tukee itsellä jo ennalta olevaa asennetta tai ajatusta. Yllä oleva voi tarkoittaa, että Saab ei usko Gripeniin; joku toinen taas voi ymmärtää asian niin, että Britannian ja BAe:n kehityskapasiteetti on tulevien parin vuosikymmenen aikana hyödynnettävissä Gripenin modulaarisissa päivityksissä. ...joita varten koko koneen arkkitehtuuri on juuri päivitetty ja sertifioitu uusiksi. Aika näyttää, onko Saab tehnyt pohjatyönsä Gripen NG:n kanssa hyvin.

(Toki olisi aika koomista ajatella, että Saab olisi maailman ainoa valmistaja, jolta on tulevien mallien suunnittelu kielletty niin kauan kuin uskovat nykyiseen tuotteeseensa, ja muut kehityshankkeet olisivat osoitus luovuttamisesta.)
Niin, mahtaako Tempestiin mukaan meneminen pidentää vai lyhentää Gripen E:n elinikää Ruotsin ilmavoimien käytössä? Onkohan vastauksella merkitystä HX:n kannalta? :unsure:
 

tutka

Kapteeni
Riippuu kuinka nopeasti ajattelet, että Tempest-hankkeesta syntyy IOC-taistelukone. Luultavasti tapahtuu Mirage-Rafalet(*, mutta paljon, paljon pitemmällä aikajänteellä. Jos siis Tempest pääsee maaliin asti.

Mikäli Britannia irtoaa EU:sta ja jatkaa siihen suuntaan, mihin on nyt menossa, Tempestin toteutuminen riippuu siitä haluavatko amerikkalaiset poliitikot sallia kilpailijan omien koneidensa markkinoille. Tähän asti ei ystävälliset suhteet ja uskollisuus ole juuri yksinäisiä pieniä valmistajia suojelleet USA:n halulta rohmuta kaupat kuitenkin itselleen. Jos ei laadulla niin painostuksella.

Kaikki olisi paljon helpompaa, jos valtiot eivät olisi lähteneet idioottimaiselle linjalle laittaa kaikki munat yhteen koriin useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Ihan älytön riskinotto kaikilta pieniltä valtioilta (joihin myös yksinäinen Britannia kuuluu).

(* Rafalen lähtölaukaus tehtiin 1970-luvun loppupuolella, ja viime vuosisadan kehityskaaren tyyliin demokone lensi jo 1986. Mutta sen jälkeen avioniikka- ja aseistuskehitys valui Mirage 2000:een (1965-72-> ), jota ostettiin ulkomailla mieluummin. Näin Rafalelle ei löytynyt tarvittavia ulkomaantilauksia, jotka olisivat potkineet hanketta kivasti eteenpäin. Nyt 30 vuotta demolentojen jälkeen Rafale alkaa olla parhaassa iskussa, ja Ranskakin uskaltaa vähitellen luultavasti pudottaa M2000:n pois ensilinjalta. Ei huono 1960-luvun koneelta. Nyt 2000-luvulla kaikki tapahtuu paljon, paljon hitaammin. Myöskin koneen vanheneminen, jos se on alunperin suunniteltu hyvin, esim modulaarisesti päivityskelpoiseksi.
 
Viimeksi muokattu:

tutka

Kapteeni
Ruotsin valtion tiedote kertoo asian aika selkeästi. Ei edes kovin ruotsalaisesti:

The MoU is the starting point for the countries to analyse the conditions for deeper cooperation on the development of future combat aircraft capabilities, including future development of the JAS 39 Gripen.

The MoU does not entail long-term commitments between the countries, but is intended to enable future positions. Nor does it prevent the countries from engaging in similar studies and analyses with other partners.

The agreement will be effective for ten years, which is deemed sufficient to carry out the above activities. If and when Sweden decides to fully initiate a bilateral development and procurement project, additional, more detailed agreements will need to be signed. Sweden’s current combat aircraft system, the JAS 39 Gripen, will be the backbone of Swedish combat aircraft capabilities for the foreseeable future. This collaboration offers the opportunity to further insert advanced technologies into JAS 39 Gripen.
 

Gyllis1

Ylipäällikkö
Nyt 2000-luvulla kaikki tapahtuu paljon, paljon hitaammin. Myöskin koneen vanheneminen, jos se on alunperin suunniteltu hyvin, esim modulaarisesti päivityskelpoiseksi.
Ne päivitykset eivät tule ilmasta, jonkun ne on kehitettävä ja maksettava vaikka olisi kuinka modulaarista. Ruotsalaiset puhuvat käyttävänsä Gripeniä vähintään 2040-luvulle, silloin tuon uuden koneen pitäisi olla rivissä.

If and when Sweden decides to fully initiate a bilateral development and procurement project

Jos tuo if and when toteutuu, mitä tapahtuu 40-60 jos päädymme Gripen E:hen? Jätetään sellaiseksi kuin se Sveduilta jää, vai kehitetään ja maksetaan itse?

Nämä niitä mieltä askarruttavia asioita ovat, ja niitä luultavasti ilmavoimissakin kovasti pohditaan.
 

Gyllis1

Ylipäällikkö
Ne päivitykset eivät tule ilmasta, jonkun ne on kehitettävä ja maksettava vaikka olisi kuinka modulaarista. Ruotsalaiset puhuvat käyttävänsä Gripeniä vähintään 2040-luvulle, silloin tuon uuden koneen pitäisi olla rivissä.

If and when Sweden decides to fully initiate a bilateral development and procurement project

Jos tuo if and when toteutuu, mitä tapahtuu 40-60 jos päädymme Gripen E:hen? Jätetään sellaiseksi kuin se Sveduilta jää, vai kehitetään ja maksetaan itse?

Nämä niitä mieltä askarruttavia asioita ovat, ja niitä luultavasti ilmavoimissakin kovasti pohditaan.
Itse (flygvapnet) muuten arvioivat että Gripen C:n pitäminen relevanttina 40-luvulle olisi maksanut enemmän kuin uusi kone (E).

Ilmeisesti eivät sitten osanneet sitä suunnitella riittävän modulaariseksi. Tai sitten koneet vanhevat 2000-luvullakin jos niitä ei joku isolla rahalla pidä ajanmukaisena.

alternativ.jpg
 

tutka

Kapteeni
Jos tällä hetkellä on brittiläinen visio, että kone olisi rivissä 2040-luvulla, se voi ehkä olla totta 2050. Sitten lastentaudit pois ja hyvä kone tulee tarjolle kilpailemaan HXX:stä 2050-60 välillä tehtävässä hankinnassa. Paitsi jos käy niin, että asiakkaiden vähyyden (taikka keskusteluryhmäläisten uskonpuutteen) vuoksi sekä Britannia että Ruotsi päättävät lopettaa oman tuotannon. Britit eivät ole Sea Harrierien jälkeen tuottaneet enää mitään omaa. Propsit heille Eurofighterin de facto vetovastuusta, mutta Ranskan Rafalen tapaiseen päättäväisyyteen heillä ei tunnu olevan voimavaroja enää, ellei ole isoa maksajajoukkoa taakkaa jakamassa ja painetta luomassa (Saksa, Italia, Espanja). Ehkä britit nousevat Saabin avulla vielä uuteen kukoistukseen; Boeingillekin kumppanuus Saabin kanssa näytti tuottavan hyvää ja tehokasta nopeasti.

Gripen NG/E -projekti on hyvä esimerkki hyvästä suunnittelusta. Gripen on asteittain kohottanut kykyjään ja muuntautuu aikojen mukaiseksi tuotteeksi. Gripen A:n lähtökohtana oli Viggen 2000h elinkaarella ja 1980-luvun teknologialla. Se, että koneen pitääkin kestää 8000+ tuntia ja yli 30 vuotta on uusi ilmiö, ei Gripen A/C:tä suunniteltu siihen. Vasta ylikallis avioniikkakehitys ja länsimainen kamreeritalouspolitiikka pakotti ilmavoimat pitämään koneita noin kauan. Versiohyppäys C-E toimii paremmin uusilla rungoilla ja, kuten sanoin ja yo. kuvatkin näyttävät, uudella perusteellisella suunnittelulla.

Mikään ei tässä puhu sen puolesta, että Saab ja JAS olisivat jotenkin vaikeuksissa ja Tempest olisi siksi pakotie. Päin vastoin, erittäin hyvä R&D voimavara ja kannustin pariksikymmeneksi vuodeksi, jos britit eivät tee äkkikäännöksiä. Vientivaikeuksissa Saab on sen takia, että hävittäjähankinnat ovat poliittinen enemmän kuin tekninen hanke. Kukaan ei voi väittää, että Norjan ja Tanskan hankintaprosessit olisi tehty täysin päivänvalon kestäväksi, tai ainakaan kumpikaan valtio ei ole osannut/halunnut kiistää Saabin ja Boeingin esittämän kritiikin valiidiutta. Niissä asetelma oli vinossa joko siksi, että varsinaista hankintakriteeriä ei voinut paljastaa jostakin todella top secret syystä, taikka sitten diplomaattinen painostus oli sen verran kovaa, että hankintakriteerit riggattiin hiukan tökerösti tarkoituksella. Ehkä joku vuotaa oikean syyn joskus ulos, ehkä ei.

Toivotaan vaan kovasti, että JAS-järjestelmälle löytyy kysyntää. Olisi kovin kurjaa olla 2030-luvulla tilanteessa, jossa taistelukonetarjontaa on vain Lockheedilla ja Chengdulla. Tai vähintään hyvin kallista ja epävarmaa.
 
Viimeksi muokattu:

Gyllis1

Ylipäällikkö
Gripen NG/E -projekti on hyvä esimerkki hyvästä suunnittelusta. Gripen on asteittain kohottanut kykyjään ja muuntautuu aikojen mukaiseksi tuotteeksi. Gripen A:n lähtökohtana oli Viggen 2000h elinkaarella ja 1980-luvun teknologialla. Versiohyppäys C-E toimii paremmin uusilla rungoilla ja, kuten sanoin ja yo. kuvatkin näyttävät, uudella perusteellisella suunnittelulla.
Vähän kuin F-16, eikä sekään tahdo mennä enää kaupaksi.
Mikään ei tässä puhu sen puolesta, että Saab ja JAS olisivat jotenkin vaikeuksissa ja Tempest olisi siksi pakotie.
Tästä voidaan olla samaa mieltä, Ruotsi on sitoutunut Gripen E:hen eikä sitä ole mihinkään hylkäämässä.
Vientivaikeuksissa Saab on sen takia, että hävittäjähankinnat ovat poliittinen enemmän kuin tekninen hanke. Kukaan ei voi väittää, että Norjan ja Tanskan hankintaprosessit olisi tehty täysin päivänvalon kestäväksi, tai ainakaan kumpikaan valtio ei ole osannut/halunnut kiistää Saabin ja Boeingin esittämän kritiikin valiidiutta. Niissä asetelma oli vinossa joko siksi, että varsinaista hankintakriteeriä ei voinut paljastaa jostakin todella top secret syystä, taikka sitten diplomaattinen painostus oli sen verran kovaa, että hankintakriteerit riggattiin hiukan tökerösti tarkoituksella. Ehkä joku vuotaa oikean syyn joskus ulos, ehkä ei.
Höpö höpö.
Aika suurta roolia varmaan on vastoinkäymisissä näytellyt myös se, että kaupan on ollut lähinnä lupauksia joita ostaja ei ole voinut konkreettisesti varmentaa. Sinulla voi olla kova luotto Saabin osaamiseen, mutta siellä hankintapuolella saattaa vähän hikoiluttaa jos on mahdollista että käteen jää muutamaksi kymmeneksi vuodeksi käteen kasa paskaa kun ostettiin kone suoraan piirustuslaudalta.

Ei Saabin asiaa tietenkään yhtään auta, että sen teknisesti edistyneimmän kilpailijan takana on valtio joka takaa ostajien turvallisuuden.


Huvittaa muuten että tuot tuota Yhdysvaltojen painostusta ja hankintakisojen epärehellisyyttä joka kohdassa esille. Taitaa meidän ilmavoimilla ja poliitikoilla ole sellaisesta kokemusta lähinnä ruotsalaisten ja ranskalaisten tekemänä mitä tulee hävittäjien hankintaan. Leikitään ajatusleikki: F-35 on ruotsalainen kone, ja Gripen E amerikkalainen. Olisiko Gripenillä sama määrä asiakkaita kuin F-35:lla on ja tulee olemaan?
 

tutka

Kapteeni
kaupan on ollut lähinnä lupauksia joita ostaja ei ole voinut konkreettisesti varmentaa. Sinulla voi olla kova luotto Saabin osaamiseen, mutta siellä hankintapuolella saattaa vähän hikoiluttaa jos on mahdollista että käteen jää muutamaksi kymmeneksi vuodeksi käteen kasa paskaa kun ostettiin kone suoraan piirustuslaudalta.
Tämä arvatenkin poikkeaa F-35:stä oleellisesti, esim häiveen tai elso-kyvyn osalta, mitä käsittääkseni kukaan ostajista ei ole voinut verifioida millään tavalla itse. Merkittävä ero näiden välillä on tosiaan myyjäorganisaation voimassa ja rahamäärä. Jälkimmäinen ei ole kuitenkaan lineaarinen mittari.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tämä arvatenkin poikkeaa F-35:stä oleellisesti, esim häiveen tai elso-kyvyn osalta, mitä käsittääkseni kukaan ostajista ei ole voinut verifioida millään tavalla itse. Merkittävä ero näiden välillä on tosiaan myyjäorganisaation voimassa ja rahamäärä. Jälkimmäinen ei ole kuitenkaan lineaarinen mittari.
Höpön höpö.

Kyllä ostajat ovat taatusti verifioineet ko. ominaisuudet, vaikka kokeet ovatkin tapahtuneet USA:ssa.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Vaikka ovat eri yrityksiä ja tuotteet ihan eri luokkaa. Niin onhan tuokin signaali että eivät pärjänneet automarkkinoilla vaikka oli osia ja osaamista GM:ltä.
GM meni itse konkkaan samoihin aikoihin. Sen osaamisen he siis ainakin saattoivat ruotsalaisille siirtää.
 

tutka

Kapteeni
Höpön höpö.

Kyllä ostajat ovat taatusti verifioineet ko. ominaisuudet, vaikka kokeet ovatkin tapahtuneet USA:ssa.
Mjoo no, salassapidon ydinalueita ovat sekä kyvyt että niiden puutteet, ja toisaalta tietojen epävarmuuden aste. Siksi näiden ominaisuuksien verifioitavuudesta ei tiedetä juuri mitään. Toivotaan, että ovat päässeet jollakin tasolla tekemään asiaa. Tuskin omilla laitteistoillaan kuitenkaan. Kun ei tuotantolaitteen dataa pääse kaupan jälkeenkään käsittelemään kuin myyjävaltion valvonnassa sen maaperällä.
 

Kaarne

Kersantti
GM meni itse konkkaan samoihin aikoihin. Sen osaamisen he siis ainakin saattoivat ruotsalaisille siirtää.
Saabin ainoat vakavat ostajat olivat Kiinasta, GM ei heille halunnut myydä omaa tekniikkaansa mitä käytettiin myös Opelissa. Jälkiviisaana sitten Opelin kohtalon jälkeen voi miettiä olisiko sittenkin...

Fordin omistama Volvo pääsi helpommalla, kiinalaisille meni sekin, mutta luineen ja nahkoineen, ilmeisesti Fordia ei haitannut tekniikan salaisuuksien myynti, ei myöskään Jaguar Land Roverin tapauksessa, se meni intialaisille.
 

apumekaanikko

Kersantti
Tämä arvatenkin poikkeaa F-35:stä oleellisesti, esim häiveen tai elso-kyvyn osalta, mitä käsittääkseni kukaan ostajista ei ole voinut verifioida millään tavalla itse. Merkittävä ero näiden välillä on tosiaan myyjäorganisaation voimassa ja rahamäärä. Jälkimmäinen ei ole kuitenkaan lineaarinen mittari.
Häiveominaisuuksia mittaillaan Suomessakin. Mikä lienee järjestelyn yleispäteyys näille värkeille?

ELSO:n mittaaminen lienee parikin kertaluokkaa vaativampaa.
 

apumekaanikko

Kersantti
Saabin ainoat vakavat ostajat olivat Kiinasta, GM ei heille halunnut myydä omaa tekniikkaansa mitä käytettiin myös Opelissa. Jälkiviisaana sitten Opelin kohtalon jälkeen voi miettiä olisiko sittenkin...

Fordin omistama Volvo pääsi helpommalla, kiinalaisille meni sekin, mutta luineen ja nahkoineen, ilmeisesti Fordia ei haitannut tekniikan salaisuuksien myynti, ei myöskään Jaguar Land Roverin tapauksessa, se meni intialaisille.
Kiva OT.
Saab teki hyviä autoja joita ymmärsin - toisin kuin saabisteja, tientukkoja. Volvolla ajoi moni hieno henkilö, kuten isäukkoni. En tosin ymmärtänyt, miksi Volvoon - alitehoiseen tientukkoon - piti laittaa vielä luistonesto. Ehkä sille on myöhemmin tullut käyttöä.

Saabin perusluonne ymmärrettiin perusteellisesti väärin - saksalainen kuvitteli, että Saab on vain hassun näköinen Vectra.

Ford osti Volvon eikä ymmärtänyt tuotetta, joka ei olisi lännemmillä pöydillä voinut edes syntyä - muutti laatukonseptia, standardoi alustat ja motit entistäkin tylsemmiksi plus laittoi huonommat penkit.

Ranskalainen ymmärsi Volvon vielä kierommin: kun Renu ja Volvo suunnittelivat yhteenmenoa -70 -luvulla, vaati Renu, että Volvonkin maalikerrosten määrää on pudotettava, käytännössä n. puoleen / Renun tasolle. Kuvio loppui siihen. (Varrrma sisäpiiritieto paikalla olleelta).

Nythän kiinalaiset laittavat rahhaa Volvoon sikana eikä minkään maan parlametti tai muut paremmintietäjät osallistu suunitteluun. Hurri osaa ja saa laittaa alustat, korit ja motit nyt sopivaan ja tasapainoiseen kuosiin, tuloksena on ainakin tullut hienoja menopelejä, vaikka ehkä vähän tyhjän peltisen näköisiä? Jotkut arviot ovat hyviä.

Kun jenkki meni pistämään Opel-osaston "kuntoon", oisko -70 -luvulla, niin siellä pudotettiin laatua HETI ja maalipinnatkin tulivat sellaisiksi, ettei taida enää olla liikkuvia dokumentteja jäljellä. Sitä Vectran nokkahihnan remppaakin harvensivat markkinointimarakatit puolet harvemmaksi. Hyvälle motille ja autolle tuli pommin maine.

OT loppui tässä. Koetan keksiä aasinsiltaa aiheeseen, hetki...

* Asetetaan konsepti yhdessä asiallisesti.
* Ei vähätellä kenenkään taitoja. Arvioidaan osaamispääoma huolellisesti.
* Katsotaan, mitä voidaan saada aikaan yhdessä.
* Hankitaan puuttuvat tekniikat joko ostamalla tai lisäkumppanuuksilla.
* Säädetään edellämainittua ulkopuolisen kehityksen ja omien havaintojen perusteella

Näilläkin yleisperiaatteilla moni tekninen hanke voi päästä kohtuullisen pitkälle. Helppoja asioita tehdä, mutta toiset asiat ovat monesti vielä helpompia.
 

gekados

Korpraali
Saab banks on Gripen upgrade in new UK-Sweden warplane alliance

Saab on Friday celebrated its inclusion in a British-led push to build a sixth-generation warplane, with executives eyeing near-term improvements to the company’s Gripen E aircraft rather than the creation of a brand-new fighter in the more distant future.

Saab CEO Håkan Buskhe described the prospect of jointly developing Britain’s notional Tempest platform as only one of several possible outcomes of the tie-up inked by the two countries’ defense ministers July 18.

The lower-hanging fruit, he said, lies in Saab participating in cutting-edge research that could help boost the performance of its latest Gripen E fighter. The jet is “75 percent software,” he explained, which presents the possibility of new capabilities without major hardware changes.

“We need projects; we need new challenges,” Buskhe said at a news conference on the company’s most recent earnings. “It creates huge business opportunities for us,” he said of the new partnership agreement.



Täällä tuntuu olevan jotenkin epäselvää niin Tempestin kuin FCAS:n luonne. Molemmat projektit ovat ensisijaisesti T&K-puitesopimuksia, jossa suunnitellaan uusia teknologioita joita tuodaan ensin nykysiin hävittäjiin, ja vasta sen jälkeen joskus, mahdollisesti uuden sukupolven hävittäjään. Näin ollen ne palvelevat yhtä lailla, tai jopa enemmänkin nykyisten hävittäjien kehitystä. Saabin ja Gripenin kannalta osallistuminen näihin kinkereihin on vain positiivinen asia.
 

rty19

Korpraali
Täällä tuntuu olevan jotenkin epäselvää niin Tempestin kuin FCAS:n luonne. Molemmat projektit ovat ensisijaisesti T&K-puitesopimuksia, jossa suunnitellaan uusia teknologioita joita tuodaan ensin nykysiin hävittäjiin, ja vasta sen jälkeen joskus, mahdollisesti uuden sukupolven hävittäjään. Näin ollen ne palvelevat yhtä lailla, tai jopa enemmänkin nykyisten hävittäjien kehitystä. Saabin ja Gripenin kannalta osallistuminen näihin kinkereihin on vain positiivinen asia.
Minä muistelen lukeneeni että uuden Tempest-koneen odotetaan lentävän 2035. Eikös tämä ole laajempi vaatimus kuin pelkkää teknologioiden kehittämistä nykyhävittäjiin?
 
Top