Gripen E/F

Gripenillä voi olla hyvät mahikset Kanadassa. Varsinkin kun ottaa huomioon USA:n kaiken maailman tariffit Boeingin lobbaamana Bombardieriä vastaan, koska Boeinh halusi savustaa Bombardieriltä noista uusista pienehköistä kaupallisista suihkukoneista IP:t itselleen. Itse kyllä näpäyttäisin Kanadan pääministerinä USA:ta että voitte te tätä peliä pelata mutta älkää kuvitelko että tännä Super Hornettejanne ja Salamakakkosia sen jälkeen kaupittelette ja sanoisin piut paut Amerikalle ja valitsisin Gripenin. Kun tällainen yli 10 miljardin dollarin diili menisi täysin ohi Boeingiltä ja Lämäriltä, niin saattavat tulevaisuudessa olla paljon vähemmän halukkaita tällaiseen tariffipeliin menemään.
Jos pieni offtopic ei häiritse niin Gripenin lisäksi luulisi Rafalen olevan jossain määrin vahvoilla myös.. Ja eikös Bombardierin koneet ole Airbusia pienempiä kaikki? Siis kaikki edellytykset pieneen corruptioniin coperatiiviin :)
 
Näettekö täältä?
https://maanpuolustus.net/attachments/2019-12-20-fin_hx_brief-pdf.36213/
Sen verran paljon kivoja kuvia, että en ehdi kuvailemaan niitä. Lumi ja työ, sillä hellavääpeli selkään lyö.

Edit: Ei kuulemma toimi. Pkrl, millä tuon kokojutun voisi ohittaa. Kerran sen latasin yv:nä ja taisi mennä jopa läpi! Aapo Heikkilän kehittämä ultrafiltteri taitaa estää läpipääsyn nyt myöhemmin. Kokeilen vielä jotain muuta, mutta hyvät vinkit ovat tervetulleita.

No, pähkinänkuoressa 52 E+12 F -Gripeniä +2 Globaleyeä. Ja se kaikki muu hyvä ja positiivinen sitten lisäksi.
Laita tuota kautta ja valitse vaikka 100 latausta :) https://send.firefox.com/
 
Jos pieni offtopic ei häiritse niin Gripenin lisäksi luulisi Rafalen olevan jossain määrin vahvoilla myös.. Ja eikös Bombardierin koneet ole Airbusia pienempiä kaikki? Siis kaikki edellytykset pieneen corruptioniin coperatiiviin :)
Juu, oli niin vahvoilla että tiputtautui jo ko kisasta itse aikoja sitten pois.

Sen jälkeen meni Eurofighter. Molemmat perustelivat poistumisensa syyksi salaperäisten "Two Eyes" -vaatimusten aiheuttamat kestämättömät lisäkustannukset.

 
Viimeksi muokattu:
Minä muistelin lukeneeni siitä niin, että Ranskan valtio ei hyväksynyt NORAD-yhteensopivuuden toteuttamisen vaatimuksia, koska Rafalen arkkitehtuuri olisi pitänyt avata yhdysvaltalaisille.
 
USA ei siedä ajatusta, etteivät he pääsisi hallitsemaan ja tarkastamaan kaikkien muiden mustia laatikoita. Vain heillä saa olla mustia laatikoita. Ja heidän mustien laatikoidensa kanssa tekemisissä olevat komponentit on tarkastettava, jotta koko prosessi voidaan hallita. Oli kyseessä oma taikka toisen suvereenin valtion sotaväline. Se on ihan loogista USA:n intressien ja kotimaisen lain näkökulmasta, mutta ei mukavaa muille. Tai on niille, jotka ovat päättäneet luottaa USA:n intresseihin (kun sitä ystävyyttä ei valtioiden välillä ole) täysin ja taata, että omat eivät mene sen kanssa ristiin. Suurvaltojen intressit ovat tasan niin pysyviä kuin viimeisin vastaus viimeisimpään vaatimukseen. Varsinkin nykyään, kun pitkän linjan diplomaatit savustetaan ulkoministeriöstä vähitellen pois.
 
Viimeksi muokattu:
Onko? Ainakin tuossa Sarekin esityksessä lukee luku 10 miljardia.
Tämä.

Kustannusarvio Hornetin suorituskyvyn täysimääräisestä korvaamisesta oli arvioitu 7-10 miljardin euron luokkaan ja vastauksista kävi ilmi, että se on sen 10 miljardin tienoilla ja hallitus on sitoutunut siihen 10 miljardiin euroon. Ei se ole hallitus nostanut sitä budjettia vaan asettanut sen arvioituun summaan, joka sattuu olemaan hinta-arvion yläpäässä.

En tosin tiedä mistä tuo ylioptimistinen 7 miljardia koko 60 koneen fleetille tukitoimintoineen vedettiin. Kuka tuon arvion alunperin teki? Ilmavoimatko?

Itse veikkaan, että hankkeen keskuudessa summan on tiedetty olevan siinä 10 miljardin tienoilla alusta asti, ja 7 esitettiin politiikkojen mukaan saamiseksi helpommalla ja sitten kun ovat sitoutuneet 7-10 miljardiin, esitetään loppupuolella totuus että 10 miljardiin juuri ja juuri mahtuu kaikki.
 
Tuossa on tietoa mm. 2-paikkaisesta testikoneesta joka on muokattu Gripen-D:stä.

 
Tuossa on tietoa mm. 2-paikkaisesta testikoneesta joka on muokattu Gripen-D:stä.

Eikös Gripen E/F ole fyysisesti eri kokoisia/suurempia kuin C/D? Siis onko tuo edes tuotantomallia vastaava F vai onko se vain NG-teknologialla pimpattu D?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Eikös Gripen E/F ole fyysisesti eri kokoisia/suurempia kuin C/D? Siis onko tuo edes tuotantomallia vastaava F vai onko se vain NG-teknologialla pimpattu D?

D:n keulaosa on (olikseny) 26cm pitempi kuin C, etupenkki on edempänä kuin C:ssä ja takapenkki hiukan taaempana ja se vie tilan tykiltä. E:n keskirunko taasen on hieman pitempi kuin C:ssä, ja F:ään taasen rakennetaan sama pidennetty keula kuin D:ssä, mutta E:n keskirungolla. Näin F on yhteensä pisin malli. D käyttäytyy kuulemma hieman keulapainoisemmin kuin C (mikä kompensoidaan aerodynamiikalla) ja massakeskipiste on jokusen sentin edempänä; voi olla että F:ssä efekti on pienempi keskirungon kasvun takia.

Suomeen saapuva 39-7 eli Gripen NG/Demo on D, joka modattiin tusinan vuotta sitten NG-testbediksi ja viimeisen parin vuoden aikana siihen on asennettu suurin osa E/F:n avioniikasta. Runko lienee edelleen sama D lukuunottamatta päätelineiden modausta.
 
Viimeksi muokattu:
F on jo kokoluokaltaan F-16:n luokkaa, ja siltikään Saab ei ole saanut tykkiä mahtumaan siihen.
 
Kyllä tykin saa mahtumaan mihin vaan mihin halutaan. Kun D tilattiin Saabilta, perusmuotoa, aerodynamiikkaa ja polttoainekuormaa haluttiin muuttaa kohtuullisen vähän, näin ollen (varmaankin tilaajalta hyväksynnän kysyen) tykki vaihdettiin takapenkkiin. F-16:ssa takapenkki syö tilaa avioniikalta ja polttoaineelta, Gripenissä vähemmän niistä ja enemmän tykistä. Valinta ei ole saamista, osaamista tai onnistumista, vaan valinta, jonka tilaaja tekee.

Ei tämä sen kummempi asia ole kuin tykin puuttuminen F-35B:stä ja C:stä: tilaajan tilaus. Tai no B:ssä taisi tulla massatkin vastaan, vaikka tilaa on. Toimintamatkan säilyttäminen meni tykin edelle, koska ensimmäistä tarvitaan aina ja jälkimmäistä harvemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Ilta-Sanomat lähettää juuri suoraa lähetystä saapuvista Gripukoista.

Katsomisnautinnon tappamiseksi valotusta ja valkotasapainoa ei ole säädetty vallitsevan valon mukaisiksi. Kun kuvassa on lunta ja taivasta, niin keskiharmaata tarjoava automatiikka tietenkin alivalottaa. Ja kun umpipilvisellä kelillä ei säädetä värilämpötilaa esim. lumen valkoisuuden perusteella oikeisiin lukuihin, niin kuva on sitten vihertävänharmaata suttua.

Ääni on ihan ok.

Kaksi säätöä - värilämpötila ja valotus - kohdalleen niin jälki olisi lähes ok. Ei se voi olla noin vaikeaa kun on kuitenkin kyse Sanoma Oy:n tapaisesta isosta toimijasta.

 
Back
Top