Gripen E/F

Shanghailainen SMIC on yksi maailman suurimmista puolijohdetuottajista. Mutta se on ilmeisesti lähinnä ns. valimo eli ei suunnittele itse sirujaan vaan toimii vaan alihankkijana. Taiwan, Japani ja USA taitavat olla mikroprosessorivalmistuksen kärkimaat edelleen, ja Koreassa tehdään puolet maailman muisteista.
 
Eli jos ymmärsin oikein, Kiina rahoitti ensin Venäjän tuotekehityksen, sitten ostaa lopputuotteet kopioitaviksi itselleen ja jättää vientimarkkinat Venäläisille koska heitä ei vienti kiinnosta johtuen omien sisämarkkinoiden koosta?

Ehkä tota vois ajatella USA:n kannalta. USA hyvin harvoin ostaa ulkomailta kalustoa, koska sillä on suuri kotimainen puolustustarviketeollisuus ja melkein mikä tahansa kilke siis löytyy kotimaasta, ja lisäksi poliitikot luonnollisesti vetävät kotiinpäin (lähes poikkeuksetta onkin ostettu sellaista erityistavaraa, jonka kehittäminen olisi tullut liian kalliiksi ja vaikka Briteistä on saatu lisenssillä valmis tuote, kuten Harrier tai Canberra). Venäjällä tilanne on about sama, tosin sillä erolla ettei kotimarkkina vedä samanlaisella imulla kuin USA:lla eikä samanlaista arsenaalia varakkaita liittolaisia ole. Siksi Venäjä myy sinne joka haluaa ostaa, eli Lähi-itään, Kaukoitään ja Kiinaan.

Kiina taas on enemmän osto-kuin myyntimarkkina siksi, että erityisesti high-tech -tuotteiden osalta tuotanto- ja T&K- osaamisen rakentaminen osin yhä vaiheessa, mutta maa modernisoi asevoimiaan tasaisen rivakkaa tahtia. Ysärillä eivät omat paukut riittäneet, joten ilmavoimien T&K käytännössä ulkoistettiin Venäjälle ja lisenssituotantoa ja myöehmmin vähemmän lisensoitua tuotantoa rampattiin vauhtiin. Kiinalla on modernisointi edelleen kesken ja uutta sukupolvea kamaa pukkaa yhtenään, joten teollisuudella ei ole suurta tarvetta vientiin kuin muutamaan liittolaismaahan kuten Pakistaniin. Päinvastoin siellä todennäköisesti ainakin jonkin aikaa halutaan vielä työrauha.

Lyhyesti: Venäjä myy, koska sillä on tarve myydä muttei ostaa ja Kiina ostaa, koska sillä on tarve ostaa muttei myydä.
 
Voi olla noinkin.

Silti herää kysymys, että jos noin on, miksi Kiina ostaa aseita Venäjältä eikä toisinpäin?

Ei pidä sekoittaa kykyä kopioida kykyyn kehittää.

En tiedä voiko siitä hirveästi päätellä mitään. Ostaa Suomikin aseita muualta vaikka kyllä täälläkin osataan kehittää vaikka mitä. Ehkä se ei ole aina niin yksinkertaista.
 
Ehkä tota vois ajatella USA:n kannalta. USA hyvin harvoin ostaa ulkomailta kalustoa, koska sillä on suuri kotimainen puolustustarviketeollisuus ja melkein mikä tahansa kilke siis löytyy kotimaasta, ja lisäksi poliitikot luonnollisesti vetävät kotiinpäin (lähes poikkeuksetta onkin ostettu sellaista erityistavaraa, jonka kehittäminen olisi tullut liian kalliiksi ja vaikka Briteistä on saatu lisenssillä valmis tuote, kuten Harrier tai Canberra). Venäjällä tilanne on about sama, tosin sillä erolla ettei kotimarkkina vedä samanlaisella imulla kuin USA:lla eikä samanlaista arsenaalia varakkaita liittolaisia ole. Siksi Venäjä myy sinne joka haluaa ostaa, eli Lähi-itään, Kaukoitään ja Kiinaan.

Kiina taas on enemmän osto-kuin myyntimarkkina siksi, että erityisesti high-tech -tuotteiden osalta tuotanto- ja T&K- osaamisen rakentaminen osin yhä vaiheessa, mutta maa modernisoi asevoimiaan tasaisen rivakkaa tahtia. Ysärillä eivät omat paukut riittäneet, joten ilmavoimien T&K käytännössä ulkoistettiin Venäjälle ja lisenssituotantoa ja myöehmmin vähemmän lisensoitua tuotantoa rampattiin vauhtiin. Kiinalla on modernisointi edelleen kesken ja uutta sukupolvea kamaa pukkaa yhtenään, joten teollisuudella ei ole suurta tarvetta vientiin kuin muutamaan liittolaismaahan kuten Pakistaniin. Päinvastoin siellä todennäköisesti ainakin jonkin aikaa halutaan vielä työrauha.

Lyhyesti: Venäjä myy, koska sillä on tarve myydä muttei ostaa ja Kiina ostaa, koska sillä on tarve ostaa muttei myydä.

Pointtisi on hyvä. En ole välttämättä Kiinan osalta aivan 100% samaa mieltä mutta hyvä näkökanta kieltämättä(y).

@Undertaker Ehkä suoraan ei voi päätellä asiaa tosiaan, mutta kyllä vahva epäilys herää. Kiinan osalta kannattaa muistaa, että huipputeknologian kehittäminen ja toisaalta sen soveltaminen kaupallisesti ovat kaksi eri asiaa joita ei pidä sekoittaa keskenään.
 
En muista että olisi ollut linkattuna aikaisemmin foorumille. Slovakian evaluaation julkinen rapsa. C Greippi vastaan F-16 Block 72


Näissä on kyllä huvittavan suuri kontrasti niihin markkinointiosaston juttuihin.
Eli se kovasti mainostettu 2.0 machin huippunopeus putoaa jo ilmataistelukuormalla 1.4:ään.

Climb rate 254 m/s vs Greipin 203 m/s.

F-16 kiihdytys 0.8-->1.2 M 25.3 sekuntia.
Greippi 0.8-->1.1 M 40 sekuntia :ROFLMAO:

Tactical endurancekin aika huikea. Uudessahan on sitten vielä vähän noita muita suoritusarvoja huononnettu jalkojen pidentämisellä. On se vaan kova mylly.

Screenshot_20200222_195337_com.google.android.apps.docs.jpg
 
En muista että olisi ollut linkattuna aikaisemmin foorumille. Slovakian evaluaation julkinen rapsa. C Greippi vastaan F-16 Block 72


Näissä on kyllä huvittavan suuri kontrasti niihin markkinointiosaston juttuihin.

Kiitos, sain syövän dokumentin rikkinäisestä englannista. :sick:

Kummallisia epäloogisuuksia se kyllä sisältää. Sivulla 15 kerrotaan molempien koneiden pystyvän kantamaan AIM-120C7:ää, sitten sivulla 18 todetaan, että Gripen kykenee kantamaan AIM-120C5:ttä. Eli miten tämä nyt oli?

Samaten on kummallista, että F-16:lle on annettu AIM-9X ja Greipille AIM-9M. Miksi ei IRIS-T Gripenille???
 
Mikä estää olemassa rinta rinnan?
Tieto/ymmärrys ei ihan riitä mutta eikös Gripen C ole ikäänkuin NATO-versio A-mallista?
Milloin muuten tuo F-16V on tullut palveluskäyttöön ja missä?

Yleensä kilpailuihin kai otetaan suhteellisen samantyyppiset vaihtoehdot? Eikä tyyliin jotain retrotuotannon F-4:ää ja F-35:ttä.

Gripen ja F-16 ovat peruslähtökohdiltaan aika samanlaiset. Molemmat ovat länsimaisia, yksimoottorisia, kevyitä 4. sukupolven monitoimihävittäjiä. F-16 on toki saanut etua amerikkalaisuudestaan sekä laajemmasta käyttäjäpohjasta ja markkinasta, mikä heijastuu mm. konetyypin kehitykseen ja aseintegraatioihin. Ruotsalaisilta taas tuntuu lopahtaneen into vanhempien Gripenien kehittämiseen, kun Gripen E on työn alla.

F-16V julkistettiin 2012. Useampikin maa on jo tilannut konetta tai päivityksen ko. standardiin olemassaoleville koneilleen. En tiedä, onko vielä käytössä missään.

 
Gripenin kohdalla ei myöskään puhuttu mitään Meteorista vaikka se oli käytössä Gripen C:ssä jo 2016.
Niin, siis tuo on Slovakian hävittäjävertailun loppuraportti.

Jos siinä ei puhuta iriksestä tai Meteorista, loogisin selitys on että nuo em ohjukset eivät syystä tai toisesta sisältyneet Saabin tarjoukseen.
 
Ruotsalaisilta taas tuntuu lopahtaneen into vanhempien Gripenien kehittämiseen, kun Gripen E on työn alla.

Onhan vanhemmille Gripeneille tullut tämä MS20 päivitys jonka jotkut käyttäjämaat ovat ostaneet. En tiedä onko tämän jälkeen päivityksia vain E/F-koneille.
 
Niin, siis tuo on Slovakian hävittäjävertailun loppuraportti.

Jos siinä ei puhuta iriksestä tai Meteorista, loogisin selitys on että nuo em ohjukset eivät syystä tai toisesta sisältyneet Saabin tarjoukseen.
Niinnoh, mikään ase mikä Gripenille oli annettu oli "not part of the offer", ainoastaan tykki. Koko vertailu on aivan perseestä ja ehkä jopa joiltain osin puolueellinen jenkkihävittäjää kohtaan.

Edit:
Muutenhan Saabin tarjous kusi omille nilkoille mm. lentäjien koulutuksen osalta, toivottavasti näiltä osin Suomelle tehty tarjous on huomattavasti parempi.
 
No siis...

Löytääkö joku jostain mainintaa milloin ja miten noita koneita olisi ihan käytännössä testattu Slovakian toimesta? Itse en löytänyt mitään. F-16:n osalta ei varmasti löydykään, kyseistä versiota ei tuolloin löytynyt vielä mistään joitakin protoja lukuunottamatta. Gripen oli toki olemassa, mutta en siitäkään löytänyt mainintoja että olisi konkreettisesti testattu. Lisäksi sille oli vertailussa "annettu" huonommat aseet kuin kilpailijalleen vaikka se kykenee kantamaan parempaakin tavaraa. Koko vertailu vaikuttaa olevan puhtaasti teoreettinen. Tottakai F-16, varsinkin tuo kyseinen malli on C-Gripeniä parempi kinemaattisen suorituskyvyn osalta, mutta joku tuossa vertailussa vaan haiskahtaa jonkinasteiselta puolueellisuudelta. Itse en tuolle vertailulle antaisi kovinkaan paljoa painoarvoa juuri missään asiassa.
 
Nopealla vilkaisulla kyseessä on parlamentille/veronmaksajille suunnattu mainos-brösyyri, miksi F-16V pitää ehdottomasti valita. Varmasti toki valideja pointteja esim. kineettisiin asioihin liittyen, mutta muuten pitää ymmärtää mitä on lukemassa.


Security analyst Jaroslav Naď labelled the proposed document “a pseudoanalysis at the level of a below-average bachelor thesis.”
 
Niin, siis tuo on Slovakian hävittäjävertailun loppuraportti.

Jos siinä ei puhuta iriksestä tai Meteorista, loogisin selitys on että nuo em ohjukset eivät syystä tai toisesta sisältyneet Saabin tarjoukseen.

Dokumentin sivulla 17 olevassa taulukossa on esitelty konetyyppien varustus ja sen kuuluminen/kuulumattomuus tarjoukseen. Gripenin varustukseksi esitellään AIM-9M ja AIM-120 C5. Samalla ilmoitetaan, että ne eivät kuulu tarjoukseen.

Kysymys kuuluu, miksi Gripen on sitten laskettu varustettavan noilla huonoilla aseilla, kun ne pitää joka tapauksessa ostaa erikseen? Miksi ei ole laskettu varustettavan Gripeniä paremmin F-16:n aseistukseen vertautuvilla aseilla, kuten IRIS-T:llä ja Meteorilla?
 
Back
Top