Onko Suomen seuraava hävittäjä Gripen E? IS kävi katsomassa, millaista konetta Wallenbergien Saab-yhtiö tarjoaa Suomen Hornetien seuraajaksi.
Työnnän lentokonehallin sivuovea auki pihan suuntaan, jonne helpotusta tarjoavat bajamajat on pystytetty. Oven takana rivassa on kuitenkin kiinni pitkähkö, kellertävähiuksinen herrasmies. Hän hymyilee ystävällisesti pitäen ovea avoinna:
– Olkaa hyvä vain.
Bajamajojen luona suomalaismies naurahtaa.
– Harvoin sitä on Wallenberg ollut vessan oven avaajana!
Marcus Wallenbergilla, puolustus- ja turvallisuusalan konserni Saabin hallituksen puheenjohtajalla ja omistajasuvun edustajalla, on ehkä aihetta olla nöyrä suomalaisten edessä, kun firma toistamiseen yrittää kaupata Gripen-hävittäjäänsä Suomeen. Jopa kymmenen miljardin kaupan toteutumisen vaikutukset sukuyhtiön tulevaisuuteen olisivat historialliset.
Marcus Wallenberg on viidennen sukupolven Wallenbergeja.
Marcuksen eno
Peter Wallenberg yritti 1990-luvun alussa kiivaasti taivutella Suomea hankkimaan silloin vielä kehitysvaiheessa ollutta Saab Gripeniä. Toisin kuin veljenpoikansa, otti hän käyttöön ökypohatan keinot.
– Jos Suomi ei valitse Jas Gripeniä, mekin joudumme miettimään, olisiko meidän syytä vetää pois sijoituksemme Suomesta – ja silloin Suomi menettää todella paljon työpaikkoja, uhkasi Wallenberg tuolloiselle puolustusministeri
Elisabeth Rehnille (r) huvilassaan Tukholman edustalla.
Eipä Suomi sitten valinnut. Vaan osti amerikkalaisilta nykyiset Hornetimme.
1930-LUVUN lopulla Ruotsin valtio totesi tarvitsevansa puolustukseen hävittäjälentokoneita. Isoisä Wallenberg löi kättä päälle pääministerin kanssa. Syntyi
Svenska Aeroplan AB eli Saab.
Saab on valmistanut aikojen saatossa niin autoja, hammasproteeseja kuin gsm-verkkojakin. Alunperin se perustettiin tuottamaan hävittäjälentokoneita.
Vuosien varrella Saab paisui kuin pulla ja alkoi rönsyillä hieman joka suuntaan. Tehtiin tuotteita hammasproteeseista aina Ericssonin kanssa kehitettyyn gsm-verkkoon saakka. Yksi sivurönsyistä olivat Saab-autot, joista suomalaiset Saabin yhä parhaiten tuntevat.
Nyt nekin on myyty kiinalaisille. Yhä Saabin myyntikatalogiin kuuluu silti yli 400 tuotetta.
Tänään Saab panostaa näyttävimmin syntybisnekseensä: hävittäjäkoneiden valmistukseen.
Keskiviikkona Saabilla oli juhlapäivä, sillä sen, ja samalla koko Ruotsin uusin ylpeys, Saab Gripen E paljastettiin maailmalle.
Uuden hävittäjän julkistamistilaisuuteen oli kutsuttu runsaasti kansainvälisiä vieraita.
ENNEN roll-out-seremoniaa iltapäivällä leijat liehuivat leppeässä tuulessa lentokentän laidoilla Linköpingissä Keski-Ruotsissa. Maahan kiinnitettyjen vaijereiden päissä heiluneet leijat näyttivät mustilta petolinnuilta. Aarnikotkilta. Niillä säikytettiin pois lintuja, etteivät ne imeytyisi hävittäjien moottoreihin.
Kiitoradan päässä Jas 39 C -Gripen valmistautui lentoon. Noin 500 hengen yleisön joukossa olleet tusina suomalaista toimittajaa odottivat kännykät ja videokamerat valmiina kentän laidalla.
Vinoa hymyilyä on nähty koko päivä.
Kaikki tuntuivat muistavan 1980–90 luvun taitteen kaksi klassista lentoturmaa, joissa Jas Gripenit rysähtivät maahan kesken taitolennon yleisön ja tv-kameroiden edessä. Lentäjä onneksi selviytyi.
– Jävla, jävla, jävla! kiroili kuvaaja kameransa takana tällä samaisella kentällä kuvatessaan Jasin murskautumista maahan.
Keskiviikkona asia nousi taas esiin kysymyksenä Saabin varatoimitusjohtaja
Lennart Sindahlille.
– Kyllä, 90-luvulla oli kaksi turmaa! Mutta opimme niistä. Fly-by-wire-lentojärjestelmämme rakentamisessa oli ongelmia, mutta nyt Gripenillä on maailman paras ohjaussysteemi, vakuutteli Sindahl.
Eikä Jaskaan tällä kertaa iskeydy kenttään vaan suorittaa 7,5 minuutin taitolento-ohjelmansa moitteettomasti.
Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri tuntee Gripenit, koska on lentänyt E-uutuusmallin edeltäjällä C/D-versiolla.
SUOMEN ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri
Kim Jäämeri taputtaa esitykselle. Hieman myöhemmin hän paljastaa:
– Tuo lentäjä,
Fredrik Müchler, oli koulutuskaverini. Lensin hänen kanssaan 1990-luvulla, kun olimme samalla Drakenin oikaisuharjoituskurssilla Ruotsissa, kertoo kenraali ja huikkaa pari rappua ylempänä lentohaalereissaan olevalle Müchlerille:
– Hienosti meni!
Olemme Jäämeren sekä muutaman muun maan ilmavoimien komentajan kanssa elokuvateatterin kaltaiseksi rakennetussa teltassa.
Keskellä hehkutetaan juuri paljastetun Gripen E:n hienouksia.
Gripen eli ”aarnikotka” on yksi viidestä monitoimihävittäjäehdokkaasta, joista Suomi harkitsee seuraajaa Horneteille 2020-luvun puolivälistä lähtien.
Gripen E ei äkkivilkaisulta ulkoisesti eroa juurikaan 15 vuotta vanhemmasta C/D-mallista, vaikka on hieman pidempi ja leveämpi.
– Tulette pettymään tänään. Sehän on sama vanha Gripen, jossa siipien päät ovat erilaiset, nauratti Lennart Sindahl juhlayleisöä.
Gripen E:n ohjaamo ei ole täynnä pieniä mittareita, vaan päänäyttö on leveä ja iso (ylh.). Siihen voi valita lentäjän tarvitsemia tietoja, kuten karttanäkymiä ja satelliittikuvia.
AIVAN totaalisen uuden koneen luomisen sijaan Saab valitsi taktiikakseen Gripenin tekniikan. Gripen E:tä markkinoidaan nyt ”älyhävittäjänä”.
Useasti Saabin pomot väläyttävät esityskankaalle kuvan älykännykästä. Sellainen Gripen kuulemma on – ”lentävä älypuhelin”.
Lentokone on pelkkä alusta, johon voidaan ladata ja päivittää kunkin asiakkaan haluamat ohjelmat ja järjestelmät, lupaa Saab.
– Lentäjällä on silti mielestäni yhä lisäarvoa, vitsaili Saabin suunnittelu- ja kehityspäällikkö
Lars Sjöberg pilottien tulevaisuudesta äly-Gripenin ohjaimissa.
– Kokonaisuus on Saabin hyvän laatuvaikutelman mukainen. Mutta koneestahan emme tiedä tässä vaiheessa mitään. On liian varhaista sanoa, mitkä ovat erot edellisiin malleihin. Siinä mielessä tässä on vielä uutta opittavaa Gripenistä. Sama koskee kaikkia muita valmistajia, muotoili kenraalimajuri Jäämeri.
Hän on itsekin lentänyt sekä Gripenin C/D-mallia että Saabin Draken-hävittäjää, jota Suomen ilmavoimilla oli käytössä kolmen vuosikymmenen ajan.
Gripen E:n ensimmäinen lento tapahtuu tämän vuoden loppupuolella. Saabilla on seitsemän koelentäjää, joiden johtaja Hans Einerth päättää kuka heistä on onnekkain. –Voin se olla jopa minä, hän virnistää Gripen E:n neitsytlennon tekijästä.
ÄLYTEKNIIKAN lisäksi Saab haluaa korostaa Gripenin hintaa.
– Kukaan ei kykene lyömään meitä kokonaiskuluissa, uhosi Pohjoismaiden ja Baltian myyntijohtaja
Magnus Skogberg.
Saab lupasi Gripen-johtajansa
Jerker Ahlqvistin suulla, että Brasilia – joka on Ruotsin lisäksi toistaiseksi ainoa maa, joka Gripenit on päättänyt ostaa – saa kaupan myötä ”täyden teknologian siirron”.
Skogberg ei myyntimiehenä luvannut samanlaista bonuksia vielä tässä vaiheessa Suomelle.
– Brasilia haluaa kehittää omaa lentokonetuotantoaan. Suomella taas on tarve taata huoltovarmuutensa. Meillä on olemassa Suomen suhteen useita neuvottelumahdollisuuksia. Kasataanko koneet esimerkiksi osin Suomessa ja niin edelleen, Skogberg pohtii.
Ruotsin tilaamien 60:n Gripen E:n hankintahinnaksi arvioidaan 35,6 miljardia kruunua, eli nykyrahassa 3,8 miljardia euroa. Hinta tosin voi vielä nousta dollarin kurssimuutoksen myötä, sillä merkittävä osa koneen tekniikasta on tilattu Yhdysvalloista.
Koko Saab-konsernin myynti oli viime vuonna 3 miljardia euroa. Lentokoneyksikkö tuo Saabille puolet myynnistä.
Suomen osuus on 44 miljoonaa, joka selittyy Saabin muilla asejärjestelmillä, joita on myyty etenkin maa- ja merivoimille.
Gripen E:tä markkinoidaan älyhävittäjänä.
TÄSTÄ päästäänkin itse asiaan. Suomen puolustusvoimat uudistaa ensi vuosikymmenellä myös merivoimansa hankkimalla uuden taistelualusluokan. Laivue 2020 -nimellä tunnettu hanke on myös miljardiluokkaa.
Ja kuinkas ollakaan, Saab ilmoitti hiljattain laajentaneensa myös meripuolelle saatuaan sopimuksen kahden sukellusveneen rakentamisesta Ruotsin merivoimille.
– Itse näen asian niin, että HX:n (hävittäjäkilpailun) joko voittaa tai ei voita. Laivue 2020:tä varten voimme toimittaa kaikkea mastoista vedenalaisiin laitteisiin saakka. Liiketoimintamahdollisuutemme (Laivue 2020:ssä) ovat mielestäni 10 ja 90 prosentin välillä, uskoo Saabin Suomen maajohtaja
Anders Gardberg.
Hän tuntee aihepiirin. Eversti evp. Gardberg oli mm. Uudenmaan prikaatin komentaja ja Suomen sotilasasiamies Tukholmassa, ennen kuin Wallenbergien firma palkkasi hänet ajamaan Ruotsin aseteollisuuden asiaa.
Josko Wallenberg tällä kertaa onnistuu? Joko ilmassa tai merellä. Miten vaan, mutta uhkailut on jo nähty.
Ruotsin ilmavoimien museossa Linköpingissä on tämän kevään uutuusnäyttelyn teemana Ruotsin atomipommi.
Siinähän se sinikeltaiseksi maalattu pommintekele mötköttää näyttelytilassa. Ei nyt oikea atomipommi sentään, koska sitä ei koskaan tehty valmiiksi, paljastavat näyttelytekstit.
Mutta vielä 1960-luvun alussa oli pommin kehittely salaa täydessä vauhdissa. Saabin tehtävänä oli kehittää kone, joka toimittaisi atomipommin suunniteltuun maaliinsa pysäyttämään Ruotsia uhkaavat neuvostojoukot. Ja se maali oli Suomen Lappi.
