Gripen E/F

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
”Suomi siis ilmeisesti vaatii enemmän kuin mihin Gripen E nykyisellään pystyy. Hultqvistin mukaan Ruotsi kehittää omat koneensa tähän standardiin Suomen valinnasta riippumatta, mutta kehitys nopeutuisi, jos Suomi valitsisi Gripenin.”
Voisiko tämä tarkoittaa kaukovaikutusta?
 
”Suomi siis ilmeisesti vaatii enemmän kuin mihin Gripen E nykyisellään pystyy. Hultqvistin mukaan Ruotsi kehittää omat koneensa tähän standardiin Suomen valinnasta riippumatta, mutta kehitys nopeutuisi, jos Suomi valitsisi Gripenin.”
Voisiko tämä tarkoittaa kaukovaikutusta?
Tätä pohdin itsekkin aiemmin. Mutta kyseessä taitaa olla muutakin kuin johdotukset. Tässä kohtaan Ilmavoimien kokemukset Jassm integraatioista helpottavat tämän Gripen päivityksen arviointia.
 
Minua kiinnostaa tuossa pätkässä ennen kaikkea, miten Suomen mukaantulo nopeuttaisi kehitystä. Eikö siis Ruotsissa riitä kapasiteetti (osaajat) ja miten Suomen mukaantulo helpottaisi tätä puolta?
 
Minua kiinnostaa tuossa pätkässä ennen kaikkea, miten Suomen mukaantulo nopeuttaisi kehitystä. Eikö siis Ruotsissa riitä kapasiteetti (osaajat) ja miten Suomen mukaantulo helpottaisi tätä puolta?
Uuden kaupan tuomilla rahoilla ehkä joku integrointi voidaan aloittaa aiemmin tms.
 
Uuden kaupan tuomilla rahoilla ehkä joku integrointi voidaan aloittaa aiemmin tms.

Aika huolestuttavaa, jos Ruotsilla ei ole rahaa kehittää konetta nopeasti, vaan Suomelta odotetaan jotain satamiljoonaisia kehitystyöhön. No, ruotsalaiset tuntien tuokin on ihan mahdollista.
 
Aika huolestuttavaa, jos Ruotsilla ei ole rahaa kehittää konetta nopeasti, vaan Suomelta odotetaan jotain satamiljoonaisia kehitystyöhön. No, ruotsalaiset tuntien tuokin on ihan mahdollista.
Ja tässä taas puhutaan siitä, että montako Gripeniä putoaa tarjouksesta pois mikäli meidän lompakolla täytyy maksaa kaiken maailman kaukovaikutusintegraatioita, elso-järjestelmien parannuksia, jne... ja sen tuomat vaikutukset suorituskykyyn ja sen arviointiin sotapelissä, jos vaikkapa lopullisessa tarjouksessa onkin esim. 57 Gripeniä ja 2 Global Eyeta vs. esim. 62 F-35:a sisältävä tarjous Lämäriltä.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Aika huolestuttavaa, jos Ruotsilla ei ole rahaa kehittää konetta nopeasti, vaan Suomelta odotetaan jotain satamiljoonaisia kehitystyöhön. No, ruotsalaiset tuntien tuokin on ihan mahdollista.
Eri maat haluavat ehkä koneensa eri konfiguraatioilla. Esim. Intia tilasi Rafalet niin että niihin tehtiin suuri joukko asiakkaan haluamia muutoksia. Nämä tietysti veivät aikaa ja hinta nousi samalla.
 
Eri maat haluavat ehkä koneensa eri konfiguraatioilla. Esim. Intia tilasi Rafalet niin että niihin tehtiin suuri joukko asiakkaan haluamia muutoksia. Nämä tietysti veivät aikaa ja hinta nousi samalla.

No, Suomi haluaa samalla kuin pääkäyttäjä. Minua vain ihmetyttää Ruotsin menossa se, että Ruotsi aikoo joka tapauksessa kehittää Gripenin sellaiseksi kuin siitä tulisi, jos Suomi hankkisin Gripenin. Miksi ei sitten kehitetä heti? Jos tiedetään haluttavat kyvyt ja ne ovat teknologisesti saavutettavissa tänään, niin luulisi tilattavan ne jo tänään eikä vasta huomenna. Mutta ilmeisesti Ruotsi on niin köyhä, ettei voida tehdä isompaa kertaluonteista satsausta, vaan kaikki ominaisuudet koneeseen pitää tilata tipoittain.
 
Syvämodifioinnista tulee pahasti mieleen UAE:n special snowflake -variantit Mirage 2000-9 ja F-16 E/F. Rahalla toki saa mitä haluaa eivätkä variantit toki ole mitään nuhapumppuja, mutta tämä on kovin kallis tie eikä kovin realistinen tilanteessa, missä yksikään valmistaja ei voi luvata täyttä 64 koneen pakettia juuri budjettiraamien takia.

Toinen vaihtoehto tieysti on, että Ruotsi vain yksinkertaisesti yrittää sälyttää Gripenin kehityskustannukset Suomen niskaan, kuten oli tarkoitus 90-luvulla. Tämä on vielä huonompi vaihtoehto.
 
No, Suomi haluaa samalla kuin pääkäyttäjä. Minua vain ihmetyttää Ruotsin menossa se, että Ruotsi aikoo joka tapauksessa kehittää Gripenin sellaiseksi kuin siitä tulisi, jos Suomi hankkisin Gripenin. Miksi ei sitten kehitetä heti? Jos tiedetään haluttavat kyvyt ja ne ovat teknologisesti saavutettavissa tänään, niin luulisi tilattavan ne jo tänään eikä vasta huomenna. Mutta ilmeisesti Ruotsi on niin köyhä, ettei voida tehdä isompaa kertaluonteista satsausta, vaan kaikki ominaisuudet koneeseen pitää tilata tipoittain.
En tiedä kuinka kauan esim. yhden ohjuksen integraatiossa menee, mutta uskoisin että Ruotsilla ilmasta ilmaan aseet on ykkösprioriteetilla ja laivoja vastaan vaikuttaminenkin voi olla hyvä olla olemassa varsinkin kun se ohjus on omaa tuotantoa. Hyvä silloin myydä muillekin. Ehkä näillä ominaisuuksilla koneen voisi ottaa jo palveluskäyttöön ja tehdä MLU-tyyppisiä päivityksiä jonkun vuoden välein, kuten on tapahtunut Gripen C/D:nkin osalta. Tietääkseni sinnekin ilmasta maahan tuki tuli myöhemmin ja silti ulkomaiset käyttäjät olleet tyytyväisiä jos olen oikein ymmärtänyt.
 
Syvämodifioinnista tulee pahasti mieleen UAE:n special snowflake -variantit Mirage 2000-9 ja F-16 E/F. Rahalla toki saa mitä haluaa eivätkä variantit toki ole mitään nuhapumppuja, mutta tämä on kovin kallis tie eikä kovin realistinen tilanteessa, missä yksikään valmistaja ei voi luvata täyttä 64 koneen pakettia juuri budjettiraamien takia.

Toinen vaihtoehto tieysti on, että Ruotsi vain yksinkertaisesti yrittää sälyttää Gripenin kehityskustannukset Suomen niskaan, kuten oli tarkoitus 90-luvulla. Tämä on vielä huonompi vaihtoehto.

Jälkimmäinen on hyvin mahdollista. Kehitetään hitaasti ja toivotaan vientiasiakkaiden maksavan lisäominaisuuksien kehityksen. Vaan miten silloin käy Ruotsin ilmavoimien suorituskyvyn? Yrittääkö Ruotsi edelleenkään kv-klubin aallonharjalle vai onko Försvaret edelleen pelkkä aseistettu myynninedistysorganisaatio?
 
Jälkimmäinen on hyvin mahdollista. Kehitetään hitaasti ja toivotaan vientiasiakkaiden maksavan lisäominaisuuksien kehityksen. Vaan miten silloin käy Ruotsin ilmavoimien suorituskyvyn? Yrittääkö Ruotsi edelleenkään kv-klubin aallonharjalle vai onko Försvaret edelleen pelkkä aseistettu myynninedistysorganisaatio?

Tota vois haarukoida vaikka siitä, että miksi Ruotsi ei koskaan vaivautunut itse integroimaan RBS-15:ttä Greippiin, vaikka tolleen puolustusstrategisesti Itämeren takana suojassa kököttävälle Sverigestanille MTO:lla varustettu hävittäjä sopii doktriiniin kuin nenärähmä ovenkahvaan.
 
Jos noiden ominaisuuksien kehittäminen / aseiden integrointi vaatisi Suomelta hankinnassa jo satojen miljoonien lisälaskua, siinä puhuttaisiin jo helposti yhden parven vähentämisestä hankinnassa, että pysytään budjettiraameissa. Ja mikäli ilman noita kehityskulujen maksujakaan emme saisi 64 Gripeniä ja kahta Global Eyeta 10 miljardiin, niin se on sitten melkeinpä automaattinen moro ja heippa Gripenille.
 
Tota vois haarukoida vaikka siitä, että miksi Ruotsi ei koskaan vaivautunut itse integroimaan RBS-15:ttä Greippiin, vaikka tolleen puolustusstrategisesti Itämeren takana suojassa kököttävälle Sverigestanille MTO:lla varustettu hävittäjä sopii doktriiniin kuin nenärähmä ovenkahvaan.
Eikös Gripen C:llä RBS-15:n käyttö onnistu? Vai että piti olla Thaimaa asiakkaana myös?
 
Eikös Gripen C:llä RBS-15:n käyttö onnistu? Vai että piti olla Thaimaa asiakkaana myös?
Eivät vaivautuneet vaan odottivat samanlaista hömelöä maksajaksi kuin Suomi nyt. Suomen rahoilla tehtäisiin kai EAJP ja LADM.

Ruotsilla on vielä se C/D kiviriippa pitkään.

edit: Thaimaa siis osti RBS 15S:n osana Gripen-pakettiaan. Olisiko syynä Ruotsin hidasteluun osin se, että Viggenissä oli kyky ja ehkä ei haluttu enää vanhaa Mk I pohjaista 15-F:ää integroida C/D ennen kuin Thaimaa maksoi omiinsa? https://web.archive.org/web/2013101...MV-deliver-three-Gripen-aircraft-to-Thailand/
 
Viimeksi muokattu:
Eikös Gripen C:llä RBS-15:n käyttö onnistu? Vai että piti olla Thaimaa asiakkaana myös?

Juurihan tuosta oli puhetta, että se integroitiin vasta Thaimaan tilauksesta.
 
Kuulemma SAAFin alkuperäisessä Gripukka-sopimuksessa oli puolestaan R-Darterin (bvr-ohjus) integrointi, mutta se laitettiin eläkkeelle.
No, Etelä-Afrikan Gripukoihin päätyi ainakin se eksoottinen painovoimainen tankkauskyky. Eli ilman virtaa onnistuisi löpön täyttö.

Saabilla on ollut halua tehdä vaikka miten eksoottista jos tilaaja erehtyy haluamaan:
What’s more, the gravity refuelling system on the SAAF Gripens is just one of the more than a dozen changes and modifications that distinguish South Africa’s fleet from that of other Gripen operators. These include South African components such as the ACR500 radio (equipped with the Link-ZA datalink), the GUS-1000 audio management system, and a custom identification friend or foe (IFF) transponder, as well as broad changes to the navigation system, avionics symbology, mission planning tools, and a customised electronic warfare system which appears to have additional support from the on-board fluid cooling circuit. As the accompanying diagram shows, this circuit cools the radar, the avionics bay behind the cockpit, and the electronic warfare jammer installed in the Fin Pod Unit at the top of the tail fin.
En epäile yhtään kirjoittajan arviota, ettei muille valmistajille SAAFin erän koko olisi riittänyt perusteeksi lähteä turaamaan kaikkea tuota.

A-Darterin (ip-ohjus) valmistumisesta kertova juttu vuodelta 2018 kertoo lisää integrointimotiiveista ym.
Interestingly, the initial integration of the A-Darter onto the Gripen C and D was done as part of Project UKHOZI, the Gripen acquisition programme, between 2007 and 2012. This is because integration was included in the SAAF’s purchase agreement with Saab for the aircraft, and while integration was conducted at the SAAF’s Test Flight and Development School in Overberg it was Saab’s responsibility to ensure it happened on time and within budget. An unwanted side-effect of this parallel process was that some elements of the integration had to start without all aspects of the missile’s development completed, forcing some clever planning and reconfiguration to ensure correct results were still achieved.

Then there’s the question of why it was decided to develop the A-Darter rather than just buying an existing off-the-shelf option, like the IRIS-T already acquired as an interim weapon. After all, while R3.6 billion is cheap in comparative terms, it’s expensive when one considers that just buying 60 IRIS-Ts would’ve cost only around R500 million.

The answer, and justification, centres around a few strategic arguments.

sitten 5 eri perustetta, joista osa on Suomellekin pohtimisen arvoisia
Even more impressively, the A-Darter was developed at a total cost over 10 years of only around R3.6 billion ($254 million) and was a clean-sheet design without using existing components or subsystems from the missile families that Denel or SIATT (previously Mectron) had previously produced.
Wau! Harmi vain, että Denel ja koko maa hiljalleen karahti kiville.
 
Viimeksi muokattu:
Ei tämä nyt oikeasti ole vaikeaa. Jokaisella asevoimalla on oma tapansa toimia. Onhan Rafalessakin kolmannet siipiripustimet, CFT:t, M88 teho-optiot ja vaikka mitä, mitä vain pääkäyttäjä itse ei ole toiminnassaan kokenut tarpeelliseksi. Sama F-15:n aikaisempien versioiden toiset siipiripustimet. Mitä tulivoimaan eli yksittäisiin asetyyppeihin tai ohjusmalleihin tulee, jokaisella on myös omat tapansa ja mieltymyksensä, ja eritoten tarpeensa. Jos Suomella on vaatimuksena, että kalusto (eli taistelutapa) on pääkäyttäjällä samanlainen, se kaventaa Suomen valinnanvaraa hankinnassa. Tämä voi olla hankkeen laatijoiden halukin (ohjata hankintaa tiettyyn suuntaan), mutta ei mitenkään itsestäänselvästi yhdenkään tarjoajan vika tai ongelma.

Mutta tällainen ajattelu tietysti vie mollaamiselta ja ylenkatsomiselta pohjan pois.
 
mutta ei mitenkään itsestäänselvästi yhdenkään tarjoajan vika tai ongelma.
Ei se Saabin vika olekaan, ei kukaan ole moista ehdottanut. Ruotsin sen sijaan... kovasti poijaat myyvät tuota yhteisiä ilmavoimia jne. joten sitoumusta erilaisiin asioihin aiempien tekojen kautta on arvioitava vasten niitä puheita.

Yksittäinen aseintegrointi ei ole iso juttu maksaa kerran. Siitä tuskin on kyse, sillä sellainen ei tämän mittaluokan poliittista rahoitussitoumusta/manööveriä olisi kai tarvinnut?
 
Tuskin tuo kaukovaikutus ainoa Suomen vaatimuksesta paikattava asia on mutta varsin kuvaavaa, että ruotsalaiset nyt havahtuvat sen tarpeellisuuteen. Onhan tuon kynnysjärjestelmän merkitys Suomelle kaikkien tiedossa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top