Gripen E/F

Ei ole vaikea löytää syytä miksi uuden hävittäjän hankinta ei etene. Kun Suomen BKT vuonnna 2019 oli yli 260 miljardia dollaria, Botswanalla 17 miljardia. Montako konetta ostat?
Asukkaita alle 2.3 miljoonaa.

Joo ei gasellilla kauas ratsasteta. Botswanahan on kyllä mustan Afrikan mittapuulla melko vauras maa, mutta loppupeleissä kuitenkin pieni ja vähäväkinen, talous vastaa jokseenkin Albaniaa jonka ilmavoimilla ei ole yhtään hävittäjää.
 
Paljonkohan noi 64 Gripen E:tä olisivat maksaneet ilman Global Eyeta? Olisiko paketti mennyt kahdeksaan miljardiin? Siis niin, että siihen tulee vielä päälle nuo kotimaassa käytettävät miljardin infrakustannukset, käyttöönotot, varaukset, jne... Arvioita?

Emiraattien kolmas Globaleye maksoi n. 200 miljoonaa euroa, sisältäen vissiin lähinnä pelkän koneen järjestelmineen. Eli kaksi konetta on olleet ehkä sen 400m€. Globaleyethan ei tarvi aseita, taistelunjohtajia ja tutkaoperaattoreita ilmavoimilla on, huollossa Saab ehkä tarjoaa jonkunlaista kimppadiiliä Ruotsin kanssa? Suomi edellyttää autonomiaa hävittäjien operoinnissa mutta tutkakoneen suhteen tämä vaatimus voisi joustaa?
Mutta tutkakoneet tuohon pakettiin on lisänneet sen jotain puoli miljardia varmaan minimissään. Erieye/Globaleye on AEW&C-koneista halvimmasta päästä. Boeing E-7 ja Israelin G.550 -kötöstys ovat luokkaa satkun kalliimpia tai enemmänkin.
 
Mahtuisiko Global Eye laskeutumaan maantietukikohtaan? Ilmeisesti kuitenkin Casaa suurempi.
 
Ja kultaa kans helvetisti. Materiaalit mitä käyttävät syövät kyll erittäin tehokkaasti koneen kantamaa. Joillakii ku on poreallasta koneessa jne. Sit tietty kunnon makuuhuoneet kaikilla herkuilla missä voi sit käydä herkuttelemassa. Tuskin siel vaimon kanssa käydään :D

Ei siinä yks kultainen poreamme vaikuta kantamaan kuin ehkä positiivisesti, kun penkeiltä puuttuu 10 tonnia läskiä... o_O
Noilla BBJ/ ACJ -varianteillahan on tyypillisesti matkustajakonetta suurempi kantama, kun esmes matkatavararuuma voidaan mättää säiliöitä täyteen.
 
No ei yritä. Ike haluaa puolustusyhteistyötä, eikä hänellä ole mitään syytä kytkeä gripeniä siihen sopimukseen. Se intressi on vain ja ainoastaan ruotsalaisilla.
Ja muutenkin Gripenillä on suorituskykyarvioinnissa huonoimmat eväät.


Sotilaallisen suorituskyvyn arviointi koostuu kahdesta osa-alueesta: vaikuttavuus ja soveltuvuus tarkasteltuna vuosina 2025 ja 2030 sekä kehityspotentiaali.

Suomeksi sanottuna vaikuttavuus kuvaa hävittäjän taistelukykyä määritetyissä tehtävissä. Soveltuvuus puolestaan tarkoittaa koneen sopivuutta suomalaiseen taistelutapaan ja puolustusjärjestelmään.

Vaikuttavuus ja soveltuvuus -osa-alueella tarkastellaan siis HX-hankintakokonaisuuteen sisältyviä kyvykkyyksiä ja järjestelmien tuottamaa suorituskykyä puolustusjärjestelmälle vuosina 2025 ja 2030. Arviointikriteerit ja mitta-asteikot pohjautuvat siihen, minkälaisia tehtäviä ja vaatimuksia HX-monitoimihävittäjälle on asetettu Suomen puolustusjärjestelmässä. HX-hankkeessa arvioitavat tehtävätyypit ovat ilmasta ilmaan, ilmasta maahan, ilmasta merelle, kaukovaikuttaminen sekä tiedustelu, valvonta ja maalinosoitus.

Keskeneräisyytensä ja riskiensä vuoksi vaikuttavuus ja soveltuvuus vuosina 2025 ja 2030 ei kyllä suosi Gripeniä. Ja samaten kehityspotentiaali.

Kehityspotentiaalin osa-alueella suorituskyvyn kehittymistä arvioidaan pitkällä aikajänteellä aina elinkaaren suunniteltuun päättymiseen vuoteen 2060 saakka. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa arviota kunkin tarjoajan kyvystä tuottaa uutta tekniikkaa – aseita ja muita järjestelmiä – HX-kaluston elinkaaren ajan. Arvioinnin lähtökohtana on kunkin HX-tarjoajan teknologisen kypsyyden arviointi. Lisäksi Suomea kiinnostaa kunkin hävittäjän elinkaaren pituus ja käyttäjäkunnan laajuus.

Kehityspotentiaalissakin Gripen lähtee selvältä takamatkalta, kun ottaa huomioon tuo, että käyttäjäkunna laajuus kiinnostaa Suomea.

Sotilaallisen suorituskyvyn arviointiprosessin perustuksina on yksittäisten koneiden ja järjestelmien suorituskyvyn arviointi. Näiden tietojen pohjalta toteutetaan arvioinnin seuraava vaihe eli kyvykkyysarviointi, jonka avulla saadaan mitta-arvoja kuten maalin tuhoamistodennäköisyyksiä ja oman koneen selviytymistodennäköisyyksiä. Kyvykkyysarvioinnin tuloksena selviää se, miten hyvin HX-kandidaatilla pärjätään kussakin jo edellä mainitussa tehtävätyypissä ja miten todennäköisesti tehtävät pystytään toteuttamaan.

Sotilaallisen suorituskyvyn varsinainen pisteytys tehdään laajamittaisen ja pitkäkestoisen operatiivisen sotapelin perusteella. Tällöin otetaan huomioon kaikki tekijät alkaen konemäärästä, aseistuksesta ja toimintasäteestä aina pienen pieniin yksittäisiin yksityiskohtiin asti. Simuloinneilla tuetussa sotapelissä arvioidaan se, miten pärjäisimme kullakin tarjotulla HX-kokonaisuudella omassa toimintaympäristössämme.
Ja tälläkin osa-alueella Gripen lähtee takamatkalta, kun sillä on esimerkiksi pienin kuorman kantokyky, joka tarkoittaa, että taistelussa siltä loppuu ensimmäisenä ammuttava, joutuu palaamaan tukikohtaan ensimmäisenä, sillä on pienin polttoainesäiliö, eli pystyy olemaan vähemmän aikaa ilmassa, jne...
 
Mahtuisiko Global Eye laskeutumaan maantietukikohtaan? Ilmeisesti kuitenkin Casaa suurempi.
Onhan se 5 m pitempi, 3 m siipien kärkiväliä lisää, mutta 0.8 m matalampi. Enpä usko, että sitä välttämättä niiltä lennettäisiin. Edes harjoituksena. Suomessa on melkoisesti pienempiä lentokenttiä. Toisaalta maantietukikohdilta ei puutu pituutta, lasku on vain hyvin "mielenkiintoinen" ajatus.

Tässä on pykälää isomman Global 7500:n puffi, joka korostaa miten vähän kiitotietä tarvitsee nousuun. Tosin jos jättää lastin ja laittaa vähän polttoainetta niin saahan minkä tahansa ilmaan kevyesti.
 
Onhan se 5 m pitempi, 3 m siipien kärkiväliä lisää, mutta 0.8 m matalampi. Enpä usko, että sitä välttämättä niiltä lennettäisiin. Edes harjoituksena. Suomessa on melkoisesti pienempiä lentokenttiä. Toisaalta maantietukikohdilta ei puutu pituutta, lasku on vain hyvin "mielenkiintoinen" ajatus.

Tässä on pykälää isomman Global 7500:n puffi, joka korostaa miten vähän kiitotietä tarvitsee nousuun.
Pirkkalaan nuo varmaan työnnettäisiin. Nythän sinne rakennetaan uutta infraa ”rahtokoneille”.
 
Onhan se 5 m pitempi, 3 m siipien kärkiväliä lisää, mutta 0.8 m matalampi. Enpä usko, että sitä välttämättä niiltä lennettäisiin. Edes harjoituksena. Suomessa on melkoisesti pienempiä lentokenttiä. Toisaalta maantietukikohdilta ei puutu pituutta, lasku on vain hyvin "mielenkiintoinen" ajatus.

Tässä on pykälää isomman Global 7500:n puffi, joka korostaa miten vähän kiitotietä tarvitsee nousuun. Tosin jos jättää lastin ja laittaa vähän polttoainetta niin saahan minkä tahansa ilmaan kevyesti.
Ainakin kuulemma CASA:kin on ollut jo aikamoinen järkäle, jolla laskeutua maantietukikohtaan.


Kyse on vaativasta suorituksesta, sillä suljetuskoneen siipien 26 metrin kärkiväli menee yli asfalttipäällysteen.

Koko vapaan alueen leveys metsän reunasta metsän reunaan on 45 metriä.

Näillä marginaaleilla varaa virheliikkeisiin ei juuri ole, mutta kokeilu onnistui hyvin.

Konetta ohjannut Ilmavoimien tukilentolaivueen kapteeni Pekka Lappeteläinen oli ennen laskua harjoitellut nousuja ja laskuja lyhyiltä alle 1 000 metriä metrin kiitoteiltä.

Nytkään kiitotien pituus ei ollut se suurin haaste, vaan kiitoradan kapeus ja vaihtelevat tuuliolosuhteet.

- Kun ollaan laskussa metsänreunan kohdalla, siipi laskee ja aukean kohdalla tuuli nostaa sitä, Kallistusta pitää siis korjailla jatkuvasti, Pekka Lappeteläinen kertoi.
 
Ja muutenkin Gripenillä on suorituskykyarvioinnissa huonoimmat eväät.




Keskeneräisyytensä ja riskiensä vuoksi vaikuttavuus ja soveltuvuus vuosina 2025 ja 2030 ei kyllä suosi Gripeniä. Ja samaten kehityspotentiaali.



Kehityspotentiaalissakin Gripen lähtee selvältä takamatkalta, kun ottaa huomioon tuo, että käyttäjäkunna laajuus kiinnostaa Suomea.


Ja tälläkin osa-alueella Gripen lähtee takamatkalta, kun sillä on esimerkiksi pienin kuorman kantokyky, joka tarkoittaa, että taistelussa siltä loppuu ensimmäisenä ammuttava, joutuu palaamaan tukikohtaan ensimmäisenä, sillä on pienin polttoainesäiliö, eli pystyy olemaan vähemmän aikaa ilmassa, jne...

Vaikka Gripenissä on pienin polttoaine säiliö kuluttaa se vain puolet siitä mitä F-35 joten ei voi polttoaine säiliön koosta suoraan johtopäätöksiä vetää. Ja Gripenissä on 6 ohjusta samoin F-35 jos ei laiteta siipiripustimiin.
 
Ettei vaan Turun kaupungin puutarhuri Ike yritä rivien välistä kertoa, että Gripen se sieltä tulee.
No katsojan silmissä jne… Ikeähän tuossa jurppii juuri ruotsalaisten tyhjät puheet kun poliittisella ja lain puitteissa ei olla valmiita tulemaan näiden puheiden tasolle. Näissä kirjallisissa asiakirjoissa kun asenne on paremminkin se, että kaikesta konfliktista pyritään pysymään erossa ellei ne loukkaa Ruotsin omaa suvereniteettiä - ja silloin laki mahdollistaa avun VASTAANOTTAMISEN.. Ja niissä se rehellinen kanta on ilmaistu ja myyntipuheet on erikseen.
 
Ainakin kuulemma CASA:kin on ollut jo aikamoinen järkäle, jolla laskeutua maantietukikohtaan.
Otin muuten videolle tuon CASAn laskeutumisen, joten olkaapa hyvä:
ps: en tiedä tuon linkin säilyvyydestä, mutta hostaan (lue: pidän linkkiä auki) ainakin tämän päivää.
 
Viekö se gripen edelleen puolet verrattuna f-35 kulutukseen, kun siipien alla on kuusi ohjusta ja puolet f-35 polttoaineesta?
F-35 kantaa enemmän polttoainetta sisäisesti kuin Gripen E kantaa kokonaisuudessaan sekä aseite että sisäistä ja ulkoista polttoainetta.

Laita F-35:n sisälle kuusi ohjusta. Ilmanvastustukseen ei vaikutusta. Laita Gripenin alle kuusi ohjusta. Ilmanvastus nousee lisäten polttoaineen kulutusta vaikuttaen myös kiihtyvyyteen ja nopeuteen. Lisää alle polttoainesäiliöitä niin Gripen E:n polttoaineen kulutus nousee samalla massan lisäyksen takia, ilmanvastus nousee ja sitä kautta kinemaattinen suorituskyky laskee ja polttoaineen kulutus nousee, jne...
 
F-35 kantaa enemmän polttoainetta sisäisesti kuin Gripen E kantaa kokonaisuudessaan sekä aseite että sisäistä ja ulkoista polttoainetta.

Laita F-35:n sisälle kuusi ohjusta. Ilmanvastustukseen ei vaikutusta. Laita Gripenin alle kuusi ohjusta. Ilmanvastus nousee lisäten polttoaineen kulutusta vaikuttaen myös kiihtyvyyteen ja nopeuteen. Lisää alle polttoainesäiliöitä niin Gripen E:n polttoaineen kulutus nousee samalla massan lisäyksen takia, ilmanvastus nousee ja sitä kautta kinemaattinen suorituskyky laskee ja polttoaineen kulutus nousee, jne...
Tätähän minä tällä kysymyksellä hain.
 
F-35 kantaa enemmän polttoainetta sisäisesti kuin Gripen E kantaa kokonaisuudessaan sekä aseite että sisäistä ja ulkoista polttoainetta.

Laita F-35:n sisälle kuusi ohjusta. Ilmanvastustukseen ei vaikutusta.
Aseiden sisäinen kanto tarkoittaa myös sitä että vastus lisääntyy sekä meno- että paluumatkalla :)
 
Gripenin heikkoudet tunnetaan, mutta ihan hyvän tarjouksen Saab on omista lähtökohdistaan laatinut vaikken heidän voittoon uskokaan. Koneen heikompaa fyysistä suorituskykyä on korvattu halvalla hinnalla, joka design-to-cost hankkeessa tarkoitti epävirallista maksimimäärää hävittäjiä, täysin uutta suorituskykyä kahden Globaleyen muodossa sekä (väitetysti) mittavaa asepakettia. Runsas aseistus paikkaa ruotsalaisten takamatkaa mitä tulee kykyyn toimittaa materiaaliapua kriisitilanteessa. Moni vaikuttaa pettyneen Gripeniin koneena, mutta tuskin kukaan pettyi Saabin tarjoukseen.

Myös Boeingin tarjous yllätti positiivisesti. Varsinkin ne 14 Growleria on mielenkiintoinen ja arvokas lisä.

Näiden kahden perusteella HX-hanke vaikuttaa erittäin onnistuneelta. Hatunnosto Ilmavoimille.
 
Back
Top