Gripen E/F

fulcrum kirjoitti:
Häivekorvettiohjelman tulos tosin taisi olla ettei häive ole sotalaivoissa kovin kustannustehokasta ja suorituskykyä saa paremmin sijoittamalla rahat muuhun...aika vähiin on häivelaivat maailmalla jääneet. Jos sukellusveneitä ei lasketa...
Klikkaa laajentaaksesi...
Häive on sotalaivoissakin tehokasta ja kustannustehokasta niin kauan kun se tehdään vain muotoilemalla terästä oikein. Siihen saakka se on helppoa ja halpaa. Kannattaa tehdä. Sen sijaan "Visby"mäiset peliliikkeet ovat osoittautuneet täysiksi katastrofeiksi. Niin kuin se itse aluskin.
 
fulcrum kirjoitti:
Doorman meni pohjaan koska esimies, amiraali Helfrich, oli sanonut että älä tule takaisin ilman ratkaisevaa tulosta. Eikä Doorman tullut. Helfrich ei uskonut mihinkään 'fleet in being' höpöhöpöön.
ABDAn strategia ei ollut oikein yhteensopiva koska britit ja amerikkalaiset halusivat vetäytyä, säästää laivoja ja koneita ja odotella vuoden-pari että saadaan kerättyä voimat vastahyökkäykseen. Hollantilaiset halusivat puolustaa Hollannin Itä-Intiaa taas viimeiseen asti. Hollannin laivasto oli luotu puolustamaan siirtomaita, ja se uppoaisi niiden puolustamiseksi, ja upposikin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisi kiva nähdä sinun kirjahyllysi. Samaten vanhat lukujärjestykset. Onko siellä ollut muutakin kuin sotahistoriaa, militariaa, asetekniikkaa? :) Ei tavan tallaaja voi yksinkertaisesti tietää noin paljon aiheista.
 
Teräsvilla kirjoitti:
Tässä ketjussa voidaan näköjään kirjoitella ihan mitä vaan, niin olkoon niin. On muuten ooppelin 07 corsassa narisevat ovet. Osaisko joku sanoa varaosakoodin tuolle ylemmälle saranalle?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllähän näissä jutut tyypillisesti hiukan leviää otsikkoa laajemmalle. Tuskin se nyt taivasta niskaan pudottaa, mutta koitetaan tulla takaisin niihin Greippeihin... Itse uskon sen päätyvän PV:n suorituskykyevaluoinnissa sijalle 5. Siitä se sitten muiden tekijöiden tukemana nousee sijalle 3, mutta vain 1 sija jaetaan oikeasti, joten asialla ei ole suurempaa merkitystä.
 
Välillä juonen kulku on ketjuissa tosiaan hämmentävää eikä sitä aina ole ihan varma siitä, mistä aiheesta sitä oli aikovinaan lukea ja mihin sitä tuli klikattua itsensä. Tarkistin ketjun otsikon ja mielestäni siinä lukee Gripen E/F. Ja se tarkoittanee foorumistin katsantokannasta ja mainoslippalakista riippuen joko tätä:
1776FAEE-7C1C-44B4-AFB6-7C5BF9F18368.jpeg
tai tätä:
8C382FB9-9A73-401E-A472-A5CD05CB70DB.jpeg

Näiden yhteyttä Itä-Intian taisteluihin viime maailmanpalossa en ole vielä osannut hahmottaa, mutta jospa se siitä kun oikein yrittää...
 
TomTom kirjoitti:
Jees, palataan aiheeseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tänään huomasin PW1120 moottoria tutkiessa, että JAS 39 Gripeniin oli ehdolla 3 eri moottoria: RB199, GE F404 ja PW1120. Aluksi suosikki oli PW1120 jolla oli eniten kehityspotentiaalia. Sitä ei kuitenkaan valittu, koska Ruotsin ilmavoimat ei halunnut olla moottorin ensimmäinen käyttäjä joten päädyttiin modifioituun F404:seen. Oletettavasti JAS 39E lentäisi nykyään jollain PW1120:n jatkokehitelmällä, jos PW1120 olisi valittu.

JAS 39:n valinta uudeksi hävittäjäksi ei ollut ollenkaan varmaa Ruotsissa 80-luvun alussa. Jenkeistä pyydettiin tarjoukset koneista ja sieltä saatiin 3 tarjousta: F-16, F/A-18 ja F-20. Näistä F/A-18 katsottiin parhaaksi ja se kilpaili JAS:in kanssa. Lopulta päädyttiin siihen, että JAS konsepti oli paras ja halvin vaikka oli vasta paperilla.
 
Olympiakasarmi kirjoitti:
Tänään huomasin PW1120 moottoria tutkiessa, että JAS 39 Gripeniin oli ehdolla 3 eri moottoria: RB199, GE F404 ja PW1120. Aluksi suosikki oli PW1120 jolla oli eniten kehityspotentiaalia. Sitä ei kuitenkaan valittu, koska Ruotsin ilmavoimat ei halunnut olla moottorin ensimmäinen käyttäjä joten päädyttiin modifioituun F404:seen. Oletettavasti JAS 39E lentäisi nykyään jollain PW1120:n jatkokehitelmällä, jos PW1120 olisi valittu.

JAS 39:n valinta uudeksi hävittäjäksi ei ollut ollenkaan varmaa Ruotsissa 80-luvun alussa. Jenkeistä pyydettiin tarjoukset koneista ja sieltä saatiin 3 tarjousta: F-16, F/A-18 ja F-20. Näistä F/A-18 katsottiin parhaaksi ja se kilpaili JAS:in kanssa. Lopulta päädyttiin siihen, että JAS konsepti oli paras ja halvin vaikka oli vasta paperilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hauskaa asiassa oli se, että JAS-ohjelmaan oli palanut Suomen markoissa noin 40 miljardia markkaa ennen kuin yksikään kone lensi. Suomi taisi saada toimivan järjestelmän aseineen kaikkineen 13 - 16 miljardilla?

Halpaa kuin saippua, sano.
 
Olympiakasarmi kirjoitti:
Tänään huomasin PW1120 moottoria tutkiessa, että JAS 39 Gripeniin oli ehdolla 3 eri moottoria: RB199, GE F404 ja PW1120. Aluksi suosikki oli PW1120 jolla oli eniten kehityspotentiaalia. Sitä ei kuitenkaan valittu, koska Ruotsin ilmavoimat ei halunnut olla moottorin ensimmäinen käyttäjä joten päädyttiin modifioituun F404:seen. Oletettavasti JAS 39E lentäisi nykyään jollain PW1120:n jatkokehitelmällä, jos PW1120 olisi valittu.

JAS 39:n valinta uudeksi hävittäjäksi ei ollut ollenkaan varmaa Ruotsissa 80-luvun alussa. Jenkeistä pyydettiin tarjoukset koneista ja sieltä saatiin 3 tarjousta: F-16, F/A-18 ja F-20. Näistä F/A-18 katsottiin parhaaksi ja se kilpaili JAS:in kanssa. Lopulta päädyttiin siihen, että JAS konsepti oli paras ja halvin vaikka oli vasta paperilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruotsilla on oma konetuotanto ollut ainakin pari kertaa katkolla. Viggenin vaihtoehtona oli F4 Phantom ja tosiaankin JAS:n vaihtoehtona F/A 18 Hornet. Nähtävästi Wallanderin suvulla oli uskomattoman suuri voima painostaa hallitusta. Kun taas puolustusvoimat olivat edellä mainittujen jenkkivaihtoehtojen kannalla.

Edelliset kommentit perustuvat ex suurlähettiläs Rene Nybergin kirjaan: Pohjolan turvallisuus ja Suomi (joka taasen on lähdeviitteistetty)
 
Analysti kirjoitti:
Hauskaa asiassa oli se, että JAS-ohjelmaan oli palanut Suomen markoissa noin 40 miljardia markkaa ennen kuin yksikään kone lensi. Suomi taisi saada toimivan järjestelmän aseineen kaikkineen 13 - 16 miljardilla?

Halpaa kuin saippua, sano.
Klikkaa laajentaaksesi...
Huom. jälleen ero kotimaassa ja ulkomaassa tehdyn työn välillä. Omassa maassa raha kiertää suurelta osin takaisin ja tuottaa myös osaamistason nousua väestössä, mikä säteilee toisiin hankkeisiin ja yrityksiin. Ruotsi on ihan eri tavalla vauras maa, ja kun vaurautta on, sitä on helpompi käyttää ja em. tavalla myöskin pitää yllä.

Vastakaupoilla tai ns. teollisella yhteistyöllä pyritään samaan, mutta se ei ole ihan sama. Elintärkeää se on siltä kannalta, että siinä saadaan osa kauppasummasta kierrätettyä takaisin omaan kansantalouteen, mutta se voi olla vähän väkinäisempää.
 
Viimeksi muokattu:
tutka kirjoitti:
Huom. jälleen ero kotimaassa ja ulkomaassa tehdyn työn välillä. Omassa maassa raha kiertää suurelta osin takaisin ja tuottaa myös osaamistason nousua väestössä, mikä säteilee toisiin hankkeisiin ja yrityksiin. Ruotsi on ihan eri tavalla vauras maa, ja kun vaurautta on, sitä on helpompi käyttää ja em. tavalla myöskin pitää yllä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nojaano... Greipin komponenteista valtaosa on tuontitavaraa, joten se tuontiosuus kansantaloudellisessa mielessä on korkea. Ilmailualan erityisosaaminen on myös osoittaunut vaikeaksi monetisoida, vaikka Saab 340 pienimuotoinen menestys olikin. Voi myös vaihtoehtoiskustannusten kautta pohtia, että tuliko insinööriresurssit käytettyä parhaalla mahdollisella tavalla, taitaa Suomella olla Horneteja kaksi kertaa se määrä, mitä Gripeneitä on mennyt vientiin... Tietysti esmes tutkateknologian kehitys Ruotsissa on mennyt eteenpäin osin hävittäjähankkeiden kautta, mutta hintalappu sillekin on sangen korkea. Ruotsin BKT per capita on jokseenkin samaa luokkaa kuin Suomella, ja väkiluku kaksinkertainen, joten suhteelliset panostukset ovat vain noin puolta pienempiä, mitä ne olisivat Suomen taloudessa. Jonkun Ranskan tai Britannian kokoluokassa alkaa sitten olla sitä kriittistä massaa niin, että kansantaloudelliset riskit pysyvät pieninä.
 
Samovarius kirjoitti:
Nojaano... Greipin komponenteista valtaosa on tuontitavaraa, joten se tuontiosuus kansantaloudellisessa mielessä on korkea. Ilmailualan erityisosaaminen on myös osoittaunut vaikeaksi monetisoida, vaikka Saab 340 pienimuotoinen menestys olikin. Voi myös vaihtoehtoiskustannusten kautta pohtia, että tuliko insinööriresurssit käytettyä parhaalla mahdollisella tavalla, taitaa Suomella olla Horneteja kaksi kertaa se määrä, mitä Gripeneitä on mennyt vientiin... Tietysti esmes tutkateknologian kehitys Ruotsissa on mennyt eteenpäin osin hävittäjähankkeiden kautta, mutta hintalappu sillekin on sangen korkea. Ruotsin BKT per capita on jokseenkin samaa luokkaa kuin Suomella, ja väkiluku kaksinkertainen, joten suhteelliset panostukset ovat vain noin puolta pienempiä, mitä ne olisivat Suomen taloudessa. Jonkun Ranskan tai Britannian kokoluokassa alkaa sitten olla sitä kriittistä massaa niin, että kansantaloudelliset riskit pysyvät pieninä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta ei se 40mrd mennyt niihin ulkomaisiin komponentteihin, ei niitä ole ostettu kuin se N kappaletta, jotka ovat koneen yksikköhinnoissa. Se on mennyt kokonaisuuden suunnitteluun, mikä on työtä. Tuotekehitys on tehty omassa maassa pääosin, ja tosiaan säteilee moneen paikkaan. Ja Ruotsi on just sen verran vauraampi, että siihen on pokkaa. Täällä eletään vähän kotitalousmaisemmin, kädestä suuhun ja kuukausipalkalla.
 
Teräsvilla kirjoitti:
Tässä ketjussa voidaan näköjään kirjoitella ihan mitä vaan, niin olkoon niin. On muuten ooppelin 07 corsassa narisevat ovet. Osaisko joku sanoa varaosakoodin tuolle ylemmälle saranalle?
Klikkaa laajentaaksesi...

Pikku offtopikki välistä vain piristää ketjua, kuten parinvaihtobileet avioliittoa... :)

Merten sheriffi kirjoitti:
Olisi kiva nähdä sinun kirjahyllysi. Samaten vanhat lukujärjestykset. Onko siellä ollut muutakin kuin sotahistoriaa, militariaa, asetekniikkaa? :) Ei tavan tallaaja voi yksinkertaisesti tietää noin paljon aiheista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kirjahyllyni on aika vaatimaton ja vierailijoille yleensä pettymys, tilanpuutteen takia ei ole mahdollista hankkia itselle kaikkia kiinnostavia opuksia. Kaukolainaamalla ja kirjastojen varastoista löytyy paljon informatiivisia opuksia kun osaa etsiä. Ja netistä löytyy paljon tietoa kun on vaan vähän lähdekriittinen, Wikipediastakin kannattaa klikkailla referenssit esiin ja yrittää katsoa alkulähdettä, että onko siinä lisäinformaatiota ja siirretty asiat artikkeliin oikein (aina ei ole...).
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Onko Meteorin myötä Gripen C jo täysin suvereeni meidän Hornettiin verrattuna?
Klikkaa laajentaaksesi...
BVR-matsissa voisi Gripen C olla nykyään vähän parempi. Sveitsin vertailun mukaan Gripenin 'havainto- ja tunnistuskyky' olivat Hornettia parempia. Kokonaisuutena Hornet on ehkä varmaan silti parempi, kantaa isomman ohjuslastin ja parempi lähitaistelussa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top