Onhan sillä yhdellä pilotilla hihassaan kaksi pudotusta Gripenillä.
Tai voi myös sanoa, että se yksi pilotti on pudottanut kaksi Gripeniä.
Viimeksi muokattu:
Gripen E/F
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Tai voi myös sanoa, että se yksi pilotti on pudottanut kaksi Gripeniä.
Pian puolivälissä hävittäjä-ässäksi.Onhan sillä yhdellä pilotilla hihassaan kaksi pudotusta Gripenillä.
Tai voi myös sanoa, että se yksi pilotti on pudottanut kaksi Gripeniä.
Samovarius
Ylipäällikkö
Onko tästä enemmän sulla siinä käsillä? Itse muistan Phantom-lentäjien moittineen konetta hitaaksi (ja ilmeisesti kepitettävänä vähän pölynimurin oloiseksi).
Hornethan korvasi koko joukon dedikoituja erityiskoneita, joten väistämättä sen ominaisuudet olivat jollain tapaa kompromissi. Ei yllätä että se jäi toimintasäteessä kakkoseksi A-7:lle, joka oli aika huippuunsa viritetty rynnäkkökone. Tuohon päälle piti vielä korvata hävittäjänä F-4, joka pyyhkäisi kahteen Machiin kuin pierun päästäisi, ja tehdä se A-4:n ylläpitokuluin. A-6:lle en nyt keksinyt sopivaa analogiaa. Tämä piti vielä tehdä yhen pilotin voimin, kun korvattavissa koneissa kahdessa oli kaksi.
A-Hornethan oli vielä paljon askeettisempi kuin meillä tutuksi tullut C (joka Suomessa vielä on vähän 'kaikilla herkuilla'). Koneestahan piti rakentaman erikseen rynnäkkö- ja hävittäjäversiot A-18 ja F-18 ja Northropille jöi vielä oikeudet valmistaa sitä ei-kevyttä kevythävittäjämallia F-18L vientiin (jarrukoukut ja muu tukialustilpehööri oli karsittu pois, niiden sijaan siipiin olisi tullut kolmannet ripustimet). Kaksi ensimmäistä integroitiin yhteen ilmeisesti osin koska kone siihen jotakuinkin näytti soveltuvan, toisekseen koska laivasto halusi eroon päätä särkevästä kalustokirjavuudesta, kolmas jäi pöytälaatikkoon ja vientiasiakkaat tilasivat laivastomallia mäkkäriltä - se oli siis vähintäänkin paljon valmiimpi ellei jopa suorituskykyisempi kuin Northropin ilmeisesti raskaskuormainen kone kevythävittäjän varustuksella?
On kieltämättä aika ironista, miten kumpikin 'kevythävittäjä' on kokenut melkoisen turpoamisen. MTOW on sekä F-18:lla että F-16:lla kasvanut yli 60 % ja Superhönöllä se on jopa korkeampi kuin F-4:llä, jota pidettiin turhan raskaana ja mutkikkaana
. Kai se on tietyllä tapaa osoitus siitä, miten monitoimikone vaatii alleen massaa voidakseen toimia kunnolla, ja toisaalta dedikoitujen erityiskoneiden ajan olevan pitkälti ohi.
Armchair pilot
Kapteeni
Ääneen ajatellessa tulee joskus vastanneeksi itse itselleen. Oma ponderontiprosessini on päätynyt samaan lopputulemaan.
Seuraavan kerran kun kevyet ja dedikoidut ihmehärvelit valtaavat alaa ollaan todennäköisesti puuhastelemassa näiden lojaalien siipimiesten parissa. Sitten kun ne alkavat maturoitumaan, niin niiden poskettoman määrän ja varianttien takia toimitoja ja rooleja aletaan yhdistämään vähempään määrään runkoja. Sitten pitää saada payloadi ja range korkeaksi jolloin koko kasvaa... ja hupsista saatana sitten ne onkin aivan yhtä isoja, kalliita ja kompleksisia kuin nämä nykyisetkin "kevythävittäjät".
fulcrum
Greatest Leader
En ole lukenut mitään perusteellista Hornet-teosta. Koneen hintaa kauhisteltiin ja haukuttiin odotettua lyhyemmäksi jäänyttä toimintamatkaa, jota yritettiin kaikilla pikkufikseillä korjata. Myös konetta varhaisessa vaiheessa tilanneet aussit pettyivät toimintasäteeseen. Varmaan on myös päivitelty koneen 'hitautta' verrattuna Phantomiin jne. 70-luvulla vielä usein ajateltiin koneiden paremmuutta niiden lentosuoritusarvojen perusteella. Hornethan oli ensimmäisiä ellei ensimmäinen todellinen 4. sukupolven hävittäjä jossa haettiin edistyneiden avioniikkojen tuomaa käytännön suorituskykyä.
A-6:tta Hornetin ei ollut tarkoitus korvata, Intruder oli tukialuslennostojen iso mela, jota yritettiin korvata vuosia ja lopulta tyydittiin 2-paikkaiseen Super Hornettiin.
Einomies1
Respected Leader
Luin viimein Perttulan "Paras hävittäjä suomelle" kirjan ja siinä oli mielenkiintoinen rakenteellinen huomio Gripen E koneesta. Gripukassa ei ole itsetiivistyviä pa-säiliötä lainkaan, vaan siiven ja rungon koko tyhjä tila on täytetty polttoaineella. Rakenteessa on käytetty alumiini-litium seosta ja soft-bond liitoksia, jotka joustavat rakenteen eläessä lämpötilan ja rasituksen mukana.
Onkohan ongelma vai etu? Gripukka E kantaa 40% enemmän gasoa sisällä kuin C versio, mutta siltikin vain 3400kg. Superiin menee yli 3 tonnia enemmän ja F-35A:n peräti 5 tonnia enemmän. Ehkä tuo rakenne voi parantaa jäähdytystä jossain määrin, mutta miten käy taisteluvaurioiden kanssa? Entä kestääkö rakenne ikää ja käyttöä vai tuleeko yllättäviä kuluja? Laivuekäytöstä kun ei ole kokemuksia niin ei tiedetä vielä.
.Onkohan ongelma vai etu? Gripukka E kantaa 40% enemmän gasoa sisällä kuin C versio, mutta siltikin vain 3400kg. Superiin menee yli 3 tonnia enemmän ja F-35A:n peräti 5 tonnia enemmän. Ehkä tuo rakenne voi parantaa jäähdytystä jossain määrin, mutta miten käy taisteluvaurioiden kanssa? Entä kestääkö rakenne ikää ja käyttöä vai tuleeko yllättäviä kuluja? Laivuekäytöstä kun ei ole kokemuksia niin ei tiedetä vielä.
rty19
Greatest Leader
Muistelen että johonkin loyal wingman -tyyppiseen vempeleeseen oli ajateltu ratkaisua jossa koneen runko oli sama, mutta siihen pystyi vaihtamaan keulaosaksi erilaisia tehtäväkohtaisia moduleja. Joten kaikkien tehtävien vaatimia kamppeita ei tarvinut kantaa joka lennolla, vaan ainoastaan tietyn tehtävän vaatimat.
Siinä yksi Gripukan päähaasteista. Ei se minkä verran myyntimies skoijaa yleisöä vaan se, mitä eivät itsekään tiedä.
Ehkä kyse ei kuitenkaan ole kovinkaan radikaalista ratkaisusta, sillä eihän koneessa ole paljon muuta keihäänkärkeä kuin softa(arkkitehtuuri).
Einomies1
Respected Leader
Softa on toki tärkeä ja onhan siinä AESA+Meteor, jota ei löydy kuin ranskalaisesta tällä hetkellä. F-35B ja Typhoon liittyvät seuraan vasta myöhemmin ja siltikin tuo AA- kyky on merkittävä. Liian paljon on kuitenkin mutua ja kone tulee melko varmasti kalliiksi ylläpitää. Ruotsalaisetkaan eivät voi talouden luonnonlakeja kumota.
Omasta näkökulmastani Gripen E:llä ei ole mitään ennen 2027, jolloin on ajateltu tapahtuvan konetyypin eka operatiivinen FOC.
Typhoonin uutta tutkaa voi olla muuten harvinaisen vaikea arvioida sen perusteella, mitä sen kehitysaste vaikuttaisi olevan. Gripen F olisi ollut ehkä äärimmäisin hankaluus, joten se on kaikille paitsi ehkä brassien itsetunnolle hyvä, että heitettiin hiivattiin.
mechanicus
Kenraali
Ei kannata ihan kauheasti "itsetiivistyvien säiliöiden" varaan laskea, ei niissä Hornetissakaan ole kuin pieni osuus kokonaispolttoainemäärästä. Loppu on "normaaleissa" kumipussisäiliöissä ja siipien Gripeniä vastaavissa rakenteellisissa säiliöissä. Sekä kumipusseja että rakenteellisia säiliöitä löytyy eri lentokoneista lähes ikuisina ja helposti vuotavina versioina. Rakenteellisella säiliöllä saada rungon tai siiven tilavuus suurimmalla prosentilla käytettäväksi polttoaineelle. Toisaalta säännöllisenmuotoisissa isoissa tiloissa kumipussi ei paljoa tilavuutta pienennä.Luin viimein Perttulan "Paras hävittäjä suomelle" kirjan ja siinä oli mielenkiintoinen rakenteellinen huomio Gripen E koneesta. Gripukassa ei ole itsetiivistyviä pa-säiliötä lainkaan, vaan siiven ja rungon koko tyhjä tila on täytetty polttoaineella. Rakenteessa on käytetty alumiini-litium seosta ja soft-bond liitoksia, jotka joustavat rakenteen eläessä lämpötilan ja rasituksen mukana
Onkohan ongelma vai etu? Gripukka E kantaa 40% enemmän gasoa sisällä kuin C versio, mutta siltikin vain 3400kg. Superiin menee yli 3 tonnia enemmän ja F-35A:n peräti 5 tonnia enemmän. Ehkä tuo rakenne voi parantaa jäähdytystä jossain määrin, mutta miten käy taisteluvaurioiden kanssa? Entä kestääkö rakenne ikää ja käyttöä vai tuleeko yllättäviä kuluja? Laivuekäytöstä kun ei ole kokemuksia niin ei tiedetä vielä.
Armchair pilot
Kapteeni
Mitäs se pieni polttoainevuoto paneelien välistä haittaa. Tekee vaan kuten SR-71 ja lentää nopeampaa niin kyllä se lämpö ne paneelit tiivistää.
Olympiakasarmi
Kenraali
Pitää kai sitten tilata jostain JP-7:aa.
Einomies1
Respected Leader
Jos se on pieni, ei ongelmaa. Tuo katiska ei kyllä ole lähellekään Mustarastaan tasolla. Titaania ym.ei löydy eikä suorituskykyä edes että voisi samana päivänä puhua. Jopa tuota mach 2 rajaa epäillään. Mach 3+ nopeuksissa Gripukan Li-Al seos sulaisi ihaniksi punaviiruiksi taivaalle ja jäljellä enää kuskin rippeet karrelle palaneessa heittoistuimessa
.
fulcrum
Greatest Leader
Luin viimein Perttulan "Paras hävittäjä suomelle" kirjan ja siinä oli mielenkiintoinen rakenteellinen huomio Gripen E koneesta. Gripukassa ei ole itsetiivistyviä pa-säiliötä lainkaan, vaan siiven ja rungon koko tyhjä tila on täytetty polttoaineella. Rakenteessa on käytetty alumiini-litium seosta ja soft-bond liitoksia, jotka joustavat rakenteen eläessä lämpötilan ja rasituksen mukana
Onkohan ongelma vai etu? Gripukka E kantaa 40% enemmän gasoa sisällä kuin C versio, mutta siltikin vain 3400kg. Superiin menee yli 3 tonnia enemmän ja F-35A:n peräti 5 tonnia enemmän. Ehkä tuo rakenne voi parantaa jäähdytystä jossain määrin, mutta miten käy taisteluvaurioiden kanssa? Entä kestääkö rakenne ikää ja käyttöä vai tuleeko yllättäviä kuluja? Laivuekäytöstä kun ei ole kokemuksia niin ei tiedetä vielä.
Pussisäiliöt ovat siirtyneet pääasiassa historiaan kun koneiden kuormaus- ja lentoaikavaatimukset ovat kasvaneet. Useimmissa koneissa suurin osa polttoaineesta on integraalitankeissa, joissain kaikki. Muistaakseni Mirage 2000:ssa on vain integraalisäiliötä. Valitettavasti se tarkoittaa sitä että osuman saanut kone palaa takuulla soihdun lailla...
Eikä itsetiivistys enää oikein edes auta jos ohjus pamahtaa vieressä tai 30-millinen haukkaa reilun palan rungosta irti.
Luin tuossa jokunen viikko sitten artikkelin, jossa Gripen E:tä kuvailtiin tyyliin ''suorituskyky on kuitenkin riittävän hyvä Suomelle, mutta ei paras.'' eli aikamoista uuskieltä väännetään, ettei jouduta suoraan sanomaan, että suorituskyvyssä Gripen jää kilpailijoihin nähden taakse.
Gyllis1
Respected Leader
Kuka kuvaili?
mechanicus
Kenraali
Ei tuolla säiliötyypillä kyllä ole mitään tekemistä paloherkkyyden kanssa. Kyllä integraalisäiliönkin saa inertoitua (säiliön tyhjentyessä sitä ei täytä ilmalla vaan jollain hapettomalla kaasulla, esim. typellä) ja vastaavasti ilman inertointia kumipussisäiliö palaa iloisesti. Ei se polttoaine-ilmaseos tiedä onko ympärillä kumia vai alumiinia.
Itsetiivistyvyyden osalta olen vahvasti samaa mieltä.
F-35:ssa OBIGGS-typpigeneraattori tuota varten (OBOGS oli sitten taas se lentäjän happi). Joka yllättäen reistaili. Sen takia oli se ukkoskielto. Joskin eihän millään tieten tahtoen moiseen lennetä.
aero-space.us
The F-35 Lightning can Finally Survive a Lightning Strike - Aerospace Manufacturing
Though 2020 has presented its fair share of challenges and disappointments, Lockheed Martin is slated to have a massive triumph by the end of the year. More specifically, they’re anticipating successful upgrades to their F-35 fighter jets, making them equipped to fly the friendly skies. Earlier...