Gripen E/F

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ei tarvita edes kerrostalokorttelia. Muista että ne havaitsemisetäisyyksien erot tasottuvat huomattavasti nopeammin kuin RCS. Jos puhutaan niistä "tosielämän" asioista.

Counter-VLO-2008.png


Viestisi perusteella oletan että tämä aikaisempi viestini jäi lukematta.
Noi on merimaileja, lyhyimmilläänkin ero havaintoetäisyydessä on yli 80km jos verrataan 0.1 ja 0.001 neliömetriä.
"Tosielämässähän" (ripustimet, säiliöt ja ohjukset) E:n ei ole noin pieni joten ero on isompi...
Tuossa kuvassa teho kasvaa mutta taajuus pysyy samana?

En edelleen ymmärrä mikä väitteessäni on mielestäsi väärin. Jos F-35:n rcs on merkittävästi pienempi ja häirintäteho olisi about sama, häirinnän käytännön vaikutusteho on parempi (mm läpipolttoetäisyys). Jotta tuo "burn-through range" olisi sama, Gripenin ew:ssä pitäisi olla reilusti enemmän puhtia kuin F-35:n vastaavassa, uskotko niin olevan?

if the RCS of an aircraft is reduced to 0.75 (75%) of its original value, then (1) the jammer power required to achieve the same effectiveness would be 0.75 (75%) of the original value (or -1.25 dB). Likewise, (2) If Jammer power is held constant, then burn-through range is 0.87 (87%) of its original value (-1.25 dB)

Muoksina vielä, Gripenillä on GaN-ew mutta F-35:n järeää tutkaa käytetään barracudan kanssa häirintälähettimenä, Selexistä ei kait vastaavaa ominaisuutta löydy. Yllä olevaan yhtälöön suhteutettuna tuo näyttää Saabin kannalta vieläkin pahemmalta.
 
Viimeksi muokattu:
Ei väitteessäsi ole mikään väärin. Jos väitteesi on se, että F-35 joutuu käyttämään vähemmän tehoa häirintään kuin Gripen jos vastassa on X-band taajuudella toimiva tutka. Tuo on ihan matematiikkaa. Jos et näy eikä vastustaja tiedä sinusta niin tutka saadaan jumiutettua pienemmällä teholla. Tarkoitushan on häirinnällä saada se kone kadotettua siitä tutkan ruudulta. Gripen toki voi käyttää edelleen ulkopuolisia häirintä podeja = tehoa koska ei ole stealthtia jota menettää.

Toki F-35:n pinnoite ja muotoilu on optimoitu x alueen tutkia vastaan jolla taajuudella taitaa yleisimmin toimia hävittäjä tutkat ja tarkemmat maa tutkat. x taajuus on kompromissi tarkkuuden, tehon käytön kuin mittaus etäisyyden suhteen. Eli ihan järkevä optimointi. Toki tarkoittaa sitä, että muilla taajuuksilla toimiville tutkille F-35 ei ole NIIN stealth ja näkyy paremmin sekä kauempaa. Tämäkään ei toki tarkoita, että siihen saataisiin ohjuslukitusta tehtyä tai että ohjuksen aktiiivi hakupää sen näkisi. Toki jos F-35 nähdään ensin matalamman taajuuden tutkalla mutta ei korkeamman keilaavan tutkan näytössä mitään näy niin kaipa jopa venäjällä tajutaan, että tuolla saattaa olla jotain? Tämän jälkeen lähdetään skannaamaan tuota suuntaa jossa piste näkyi niin kyllä se stealth silloinkin löytyy vähän kauempaa koska tiedetään mistä etsiä eikä tarvitse koko taivasta tutkailla.

Jossain välissä tekniikan kehittyessä löydetään uusia keinoja ja ehkä saadaan vanhoistakin keinoista tehokkaampia. Matalan taajuuden tutkat kärsivät koosta ja epätarkkuudesta mutta niiltä ei edes taivaalla 1000km/h kiitävä marmori kuula jää huomaamatta. Paukkuja varmasti siirretään kehiykseen ja tavoite on saada enemmän irti.

Sillä ei ole väliä mitä kukakin uskoo! Täytyy tietää ja minä en ainakaan tiedä! Gripenin EW voi olla yhtä hyvä, parempi tai huonompi kuin F-35:n. Kiistaton fakta on, että Saabilla on vuosikymmenien kokemus tutkateknologiasta ja tällöin täytyy olla kokemusta myös vastateknologiasta vai mitä? Jos tarkoituksesi on luoda sotilastutka joka näkee mutta ei näy ja joka sietää häirintää jota se tulee tänäpäivänä kohtaamaan niin täytyy tutkia ja kehittää yhtä ja toista, että saat sen myytäväksi kelpaavan kompromissin aikaiseksi. Tuo on ihan järjellä ajateltava asia. Toki jenkeissäkin kehitetään yhtä ja toista. Se ei vaan tarkoita, että jenkit ovat lähes rajattomine resursseineen maailman parhaita joka asiassa koska näin ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
...

Muoksina vielä, Gripenillä on GaN-ew mutta F-35:n järeää tutkaa käytetään barracudan kanssa häirintälähettimenä, Selexistä ei kait vastaavaa ominaisuutta löydy. Yllä olevaan yhtälöön suhteutettuna tuo näyttää Saabin kannalta vieläkin pahemmalta.

Hmm. Mitä tarkoittanee tämä Saabin (mainosteksti?):

"introduction of M-AESA technology, comprising digital beam forming, will enable great increase in future microwave systems performance. The M-AESA benefits include the ability to detect, track and identify small targets in complex environment, to detect, track, identify and jam emitter and communication threats, thus providing the possibility to design flexible multipurpose electronics in advanced platforms. The multipurpose electronics include functions from radar, electronic warfare, as well as communications.”
Lähde: http://www.defenseindustrydaily.com/saab-and-selex-to-work-on-maesa-radar-02819/

Nojatuolin pohjalta on vaikea sanoa varmaksi asioita koneesta, joka ei ole vielä edes lentänyt. Samasta näkövinkkelistä ja tiedon saatavuutta koskevat rajoitukset huomioiden voinee turvallisesti sanoa, että F-35:n tutkassa on enemmän raakaa tehoa ja Gripenin tutka pystyy keilaamaan laajemman sektorin ilman, että koneen tarvitsee muuttaa liikesuuntaa. Muu ja mahdollisesti tutkan kanssa yhteistoiminnassa työskentelevä EW on luultavimmin molemmissa varsin hyvä, onhan koneisiin pakattu vimeisintä hottia. Saabin EW:ssa on käytössä GaN -teknologia, joka on uusinta uutta ja jonka väitetään mahdollistavan aiempaa parempien järjestelmien tekemisen. Pelkkä materiaali ei tee toimivaa järjestelmää. Saabin väki tuntuu kuitenkin olevan aika täpinöissään Gripen E:n EW -kyvyistä, joten ei tyrmätä ennen kuin nähdään mitä sieltä tulee.
 
If the Gripen E/F programme had a mantra it would probably be ‘high capability at low cost.’ This central theme means that Gripen NG development has been ruthlessly focused on producing an aircraft that has enhanced sensors compared not only to the preceding Gripen variants, but also to contemporary fighters worldwide.

To this end, Saab and its partners have invested heavily in cutting edge technologies such as gallium nitride (GaN) for sensors such as AESA radars and electronic warfare (EW) systems. While the Selex AESA uses proven gallium arsenide (GaAs) technology for its transmit/receive modules, the Gripen E/F will feature a GaN-based EW suite that provides tremendous situational awareness. It is significant that both Selex and Saab have thrown their weight behind the new GaN technology, which is expected to enable more powerful and yet more reliable AESA antennae as compared to those that use existing GaAs modules. Additionally, with the impending proliferation of low-observable combat aircraft around the world, Saab has incorporated a Selex Skyward-G infrared search and track (IRST) sensor and a new IFF (identification friend-or-foe) system.

The Selex Raven ES-05 AESA radar is the first production AESA in the world to be mounted on a rotating swashplate, vastly improving the radar’s field of view. Most AESA arrays are fixed and therefore have a fixed field of view, which is often considered quite narrow when compared to older mechanically-steered radar arrays. However, the range and instantaneous scanning ability of AESA radar sets make them tremendously attractive in modern day combat. Combining the two – AESA performance and mechanical steering – gives the ES-05 a much larger field of view than comparable arrays, estimated at over 100°. The new three-antenna IFF system provides low-latency coverage across the radar’s entire field of view and matches its maximum range, providing reliable information on targets within detection range of the Gripen.

The IRST employs a long-wave focal plane array sensor, also called a ‘staring array,’ with three fields of view. In long-range search mode, the system effectively behaves as an infrared telescope and in wide-angle mode it provides a night-vision image that can be projected on the head-up display (HUD). Being a passive sensor, IRST systems can only provide reliable azimuth and elevation data but the Skyward-G is also able to provide rudimentary range information via ‘kinetic ranging,’ wherein the aircraft performs a weaving manoeuvre and range to target is determined by the change in azimuth or elevation angles. Additionally, the IRSTs on two (or more) aircraft can triangulate range to target by sharing tracking information over their datalinks. Skyward-G is based on the Selex PIRATE system used on the Eurofighter Typhoon, but by virtue of being newer, has seen more development on both the hardware and software fronts, allowing for better and more discriminate performance. When all the new detection hardware, that is, the ES-05 radar, the Skyward-G IRST unit and the IFF system are employed together, the situational awareness provided to the pilot, including against low-observable targets, is remarkable. Crucially, however, the IRST adds a level of self-defence to engagements with low-RCS targets that other fighters equipped only with AESA radars would lack. As a passive sensor, it emits no signals and is therefore undetectable as it scans for targets. Once a target is acquired, the IRST can continue to track it whilst undetected, waiting until the last possible moment to switch to an active (but detectable) sensor such as the AESA radar. With ‘lock on after launch’ (LOAL) technology, the IRST can even be used to guide a missile toward the target without using any active sensors at all, letting the missile seeker conduct terminal guidance to the target. Not only does this make the Gripen E/F an effective ‘counter-stealth’ platform at a very affordable cost, it also makes the platform much more survivable against any opposing fighter – stealth or otherwise.

This level of sensor fusion and situational awareness makes for much more effective performance in various situations. For example, in the air defence role, a Gripen E can operate safely even among civilian traffic – the IFF system would handle information from friendly/commercial aircraft, freeing up the other sensors (radar, IRST) to track or engage unidentified or hostile craft.

The Gripen Demo aircraft (39-7) has flown with both the ES-05 AESA radar and its swashplate mounting and the production-standard Skyward-G IRST system. The IFF system is expected to be delivered for testing sometime in 2014.

In addition to the on board EW and self-defence suite, the Gripen will also be the first aircraft to offer the new ‘BriteCloud’ off-board active decoy from Selex. BriteCloud is a self-contained Digital RF Memory (DRFM) jammer for fighters, and was launched by Selex on 6 November 2013. Saab will offer BriteCloud as an electronic warfare option on all versions of Gripen.

BriteCloud is specifically aimed at defeating modern tracking systems, both ground-based and air-based. Its DRFM technology is able to defeat even contemporary chaff discrimination techniques, effectively creating a convincing false target that allows a wide range of threat systems to be countered.

As an off-board device, BriteCloud avoids the ‘home-on-jam’ vulnerabilities of on-board devices where the source of jamming itself acts as a beacon for hostile sensors and munitions to target. Additionally, since BriteCloud does all processing and transmitting inside the unit rather than on the platform, it is able to put a significant distance between itself and the fighter after launch. This minimizes the risk of incoming missiles detonating in close proximity to the platform, further increasing the efficacy of the system.

BriteCloud vaikuttaa mielenkiintoiselta eikä tuo Raven tutkakaan hullummalta.
 
Hmm. Mitä tarkoittanee tämä Saabin (mainosteksti?):


Lähde: http://www.defenseindustrydaily.com/saab-and-selex-to-work-on-maesa-radar-02819/

Nojatuolin pohjalta on vaikea sanoa varmaksi asioita koneesta, joka ei ole vielä edes lentänyt. Samasta näkövinkkelistä ja tiedon saatavuutta koskevat rajoitukset huomioiden voinee turvallisesti sanoa, että F-35:n tutkassa on enemmän raakaa tehoa ja Gripenin tutka pystyy keilaamaan laajemman sektorin ilman, että koneen tarvitsee muuttaa liikesuuntaa. Muu ja mahdollisesti tutkan kanssa yhteistoiminnassa työskentelevä EW on luultavimmin molemmissa varsin hyvä, onhan koneisiin pakattu vimeisintä hottia. Saabin EW:ssa on käytössä GaN -teknologia, joka on uusinta uutta ja jonka väitetään mahdollistavan aiempaa parempien järjestelmien tekemisen. Pelkkä materiaali ei tee toimivaa järjestelmää. Saabin väki tuntuu kuitenkin olevan aika täpinöissään Gripen E:n EW -kyvyistä, joten ei tyrmätä ennen kuin nähdään mitä sieltä tulee.
Tuo oli mennyt minulta ohi.
En ole mielestäni tyrmännyt mitään, vaan useampaankin kertaan todennut uskovani että Gripenin ew-suite on varsin kyvykäs. Kehtasin vain väittää siihen päälle että BAE saattaa olla vähän edellä ja pahensin sitten asiaa tuomalla häiveen yhtälöön. :)
 
Yllä olevaan yhtälöön suhteutettuna tuo näyttää Saabin kannalta vieläkin pahemmalta.

En ole mielestäni tyrmännyt mitään, vaan useampaankin kertaan todennut uskovani että Gripenin ew-suite on varsin kyvykäs.

Hmm... lievää ristiriitaa havaittavissa :rolleyes:

...pahensin sitten asiaa tuomalla häiveen yhtälöön. :)

VR:n veturimiesten kahvihuoneessa keskustellaan diesel-veturien ja sähköveturien tehoista ja vääntökäyristä. Nuori kesäharjoittelija Gyllis astuu sisään, kuuntelee hetken ja virkkoo sitten kirkkaalla äänellä, että "minun Ladassani on enemmän tehoa ja vääntöä kuin kummassakaan noista". Veturimies-veteraanit kääntyvät ihmetellen katsomaan, kun Gyllis jatkaa, "se nimittäin kiihtyy paikalta lähdettäessä paljon nopeammin kuin nuo teidän isot rohjakkeenne". Kahvihuoneeseen laskeutuu hiljaisuus... :facepalm:
 
Hmm... lievää ristiriitaa havaittavissa :rolleyes:



VR:n veturimiesten kahvihuoneessa keskustellaan diesel-veturien ja sähköveturien tehoista ja vääntökäyristä. Nuori kesäharjoittelija Gyllis astuu sisään, kuuntelee hetken ja virkkoo sitten kirkkaalla äänellä, että "minun Ladassani on enemmän tehoa ja vääntöä kuin kummassakaan noista". Veturimies-veteraanit kääntyvät ihmetellen katsomaan, kun Gyllis jatkaa, "se nimittäin kiihtyy paikalta lähdettäessä paljon nopeammin kuin nuo teidän isot rohjakkeenne". Kahvihuoneeseen laskeutuu hiljaisuus... :facepalm:
Ai saatana...
Loppui sitten saabistilta argumentit kesken.
Pari päivää sitten "veturimies" analysoi testilentäjän hymyn karetta todisteena gripenin ew kyvyistä.
 
Eikä tuo ole mikään ristiriita. Se että häive Plus elso on parempi käytännössä kuin pelkkä elso, ei tarkoita etteikö Gripeninkin ew-suite voi olla hyvä.
 
Ai saatana...
Loppui sitten saabistilta argumentit kesken.
Pari päivää sitten "veturimies" analysoi testilentäjän hymyn karetta todisteena gripenin ew kyvyistä.

Sorry, veturimies voin olla, mutta en saabisti. Olen Suomen ilmavoima-faktisti. Enkä näe, miten argumentit olisivat loppuneet kesken.
 
Jo ylläolevan perusteella uskallan väittää että tosielämässä F-35:n ja Gripenin ew-järjestelmien tehokkuudessa on julma ero.

Eikä tuo ole mikään ristiriita. Se että häive Plus elso on parempi käytännössä kuin pelkkä elso, ei tarkoita etteikö Gripeninkin ew-suite voi olla hyvä.

Noissa kirjoittamissasi teksteissä on melkoinen ero.
 
Sorry, veturimies voin olla, mutta en saabisti. Olen Suomen ilmavoima-faktisti. Enkä näe, miten argumentit olisivat loppuneet kesken.
Naurahdin kovempaa kuin Ruotsalainen testipilotti ikinä.
Jos häirintäteho on sama ja koneen tutkapoikkipinta-alaa tiputetaan 75℅a, matka jolta vihollisen tutka polttaa häirinnän läpi tippuu 87%iin.
Voimme päätellä että APG81 on tehokkaampi lähetin jo pelkän suuremman kokonsa puolesta ja tiedämme myös että F-35:n tutkapoikkipinta-ala on yli 99℅ pienempi kuin Gripenin.
Kerro nyt vielä ihmeessä minulle miten tuo ei käytännössä tarkoita sitä mitä sanoin sen tarkoittavan.
 
Onko jossain ollut viitteitä Gripenin tutkapoikkipinta-alasta tai lähettimen koosta? Tai vihollisen kyvystä vastata elsoon? Gripenissä on ainakin osittain uudempaa teknologiaa mitä F-35:ssa toki sekään ei vielä tarkoita mitään.

Kukaan ei ole mielestäni kiistänyt seikkaa, että F-35 x-alueelle suunnitellun häiveensä ansiosta olisi etulyntiasema x-alueella olevan tutkan häirinnässä. Totta kai tehoa tuolloin tarvitaan vähemmän. Kun tehoa tarvitaan vähemmän myös sen häirinnän lähteen löytäminen on vaikeampaa. Eikä sitä välttämättä tarvitse edes käyttää (EW-suitea) koska kone ei näy alunperinkään hyvin.

Alunperin olikin kyse EW järjestelmien paremmuudesta johon ainakin itse totesin, että ei ole minkäänlaista näyttöä, että se olisi F-35:ssa Gripeniä parempi. Näyttöä ei ole toiseenkaan suuntaan. Koneet eivät edes kilpaile keskenään muuta kuin erimaiden hankinnoista. Gripen joutuu puuttuvan häiveen vuoksi käyttämään erilaista taktiikkaa ja enemmän häirintää. Gripeniin on mm. Laitettu kääntyvä tutka jolla saadaan suurempi katettu alue ja se voi liikkua poikittain ja jopa pois päin vihollisesta ja samalla vielä päivittää meteorin tietoa kaksisuuntaisella linkillä. Gripen siis näkee sen mitä meteor näkee ja toisinpäin. Gripen voi jopa maalittaa IRST järjestelmän antamaan maaliin meteorin. Se häivemaali meinaa näkyy ohjuksenkin tutkaan muutaman kilometrin päästä ihan hyvin tai näin ainakin uskoisin. Se ohjus täytyy vain saattaa oikealle alueelle.

Molemmilla koneilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Molempia joutuu käyttämään vähän eri taktiikalla eikä se tee kummastakaan huonoa. F-35:n selkeä etu on stealth. Gripenissäkin on panostettu tilannetietoon ja sensoreihin. Sensorit säilyttävät etunsa pitkälle tulevaisuuteen. Stealhista ei tiedä kukaan. En silti sano etteikö sitä olisi mukava olla.
 
Naurahdin kovempaa kuin Ruotsalainen testipilotti ikinä.

:)

Pahoittelut, jos jouduit viemään näppiksen kuivumaan, ja pyyhit par-aikaa näyttöä rätillä, mutta nauru pidentää ikää.

Kerrataanpas vielä kerran sinullekin nämä asiat. Meikäläistä kiinnostaa kaksi asiaa.
  1. Että ilmavoimat ja puolustusvoimat saa sopivimman vehkeen riittävissä määrin käyttöönsä
  2. Että foorumilla käytävä keskustelu pohjautuu faktoihin ja ymmärrykseen.
Jos kärjistää, niin näihin keskusteluihin osallistuu lähinnä kahta tyyppiä olevia keskustelijoita. F-35-faneja ja muita. F-35 fanitukseen kuuluu tietysti F-35:den ylistäminen ja muiden vaihtoehtojen lyttääminen, kuten mm. teikäläinen on tässäkin ketjussa aktiivisesti harrastanut.

En tiedä, mikä kone Suomelle valitaan. Yhtäkään täydellistä vaihtoehtoa ei ole. Mutta on ihan mahdollista, että F-35 ei ole sopivin, erityisesti kustannukset huomioiden. Vaikka F-35 olisikin "paras".

Toki, ihan hyvin voi olla että F-35 valitaan. Se on monessa mielessä kärkiehdokas. Jo pelkästään siksi että jenkit aikovat hankkia sitä isoja määriä.

F-35 fanit myös tyypillisesti unohtavat muiden valmistajien vahvuudet. F-35 on huikea edistysaskel suhteessa F-15 ja F-16 koneisiin. Mutta, eurooppalaiset koneet ovat jo huikea edistysaskel myös noihin verrattuna. Samoin Superhornet pesee nuo edellä mainitut.

Ja oleellista on se, että pitää miettiä, miten koneet toimivat Suomessa, Venäjää vastaan. Ja mikä on koko puolustusvoimien resurssibalanssi.

Jos häirintäteho on sama ja koneen tutkapoikkipinta-alaa tiputetaan 75℅a, matka jolta vihollisen tutka polttaa häirinnän läpi tippuu 87%iin.
Voimme päätellä että APG81 on tehokkaampi lähetin jo pelkän suuremman kokonsa puolesta ja tiedämme myös että F-35:n tutkapoikkipinta-ala on yli 99℅ pienempi kuin Gripenin.
Kerro nyt vielä ihmeessä minulle miten tuo ei käytännössä tarkoita sitä mitä sanoin sen tarkoittavan.

Tottakai. Se on hyvä että muistuttelet asiasta.

Ei väitteessäsi ole mikään väärin. Jos väitteesi on se, että F-35 joutuu käyttämään vähemmän tehoa häirintään kuin Gripen jos vastassa on X-band taajuudella toimiva tutka.

Kukaan ei ole mielestäni kiistänyt seikkaa, että F-35 x-alueelle suunnitellun häiveensä ansiosta olisi etulyntiasema x-alueella olevan tutkan häirinnässä. Totta kai tehoa tuolloin tarvitaan vähemmän.

Ymmärtääkseni tuohon on jo vastattu moneen kertaan?
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Varmaan kuitenkin ymmärrät mistä koneesta on kyse on siellä se yksi p enemmän tai vähemmän?

Tottakai. Jostain syystä lukemiseni töksähtää aina hetkeksi, kun näen väärin kirjoitetun sanan. Lukemisen "flow" kärsii. En tiedä onko muilla tätä ongelmaa.

Näytit nyt kirjoittaneen sanan oikein, mistä suuri kiitos.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
F-35 on häivekone. Osin sen vuoksi Gripen on sitten taas puolestaan edullisempi käyttää. Siinä keskeiset erot noiden kahden välillä.
Melkoista pelkistystä sinulta Mustaruuti. Ei se nyt ihan pelkästä häiveestä ole kiinni. F-35 tietojärjestelmään on koodattuna 8 milj. tavua koodia joka on 4 kertaa enemmän kuin F-22A:ssa ja uusimmassa Rafalen versiossa F3R. Se kertonee omaa kieltään järjestelmän monimutkaisuudesta mutta myös siitä miten laaja ja integroitu koneen taistelujärjestelmä on.

ALIS on se toinen joka on täysin uusi järjestelmä eli F-35 taistelukoneen diagnostiikka ja ylläpitojärjestelmä. Sen tehtävänä on keskustella datalinkin kautta kentälle palaavan koneen kanssa automaattisesti ja kertoa maahan etukäteen mitä koneessa on mahdollisesti vialla ja mitä tarvitaan järjestelmien täydennykseen (uuden tehtävän mukaisesti). ALISin tehtävä on maksimoida koneen lentoaika ja tehokkuus niin että säätö maassa jää mahd. vähiin. Tämä on erityisen tärkeää US NAVYlle jonka tukialusoperaatiot ovat nopeatempoisia eikä siellä ole aika hieroa tai raapia munia.

Gripen E/F on suunniteltu vähäistä huoltoa tarvitsevaksi joten sen tekniset ratkaisut ovat todennäköisemmin perinteisiä ja yksinkertaisia mikä on tietyssä mielessä hyvä. Teknologia on hyvä vain silloin kun se toimii. Jos se ei toimi niin ei siihen kannata ropojaan haaskata. Gripenin nopea turn-around aika on eräs markkinoitu etu mikä perustuu yksinkertaisuuteen, otaksun. Ratkaisut ovat simppeleitä ja toimivia mutta teknologia voi hyvin tuoda tässä edun Lightningille nimenomaan ALISin muodossa.

Saab ei ole yksityiskohtaisesti esitellyt mihin tuo helppo&nopea huollettavuus perustuu kokonaisuutena. On mainittu vain 3 henkilön huoltohenkilöstö/kone vrt. 5 henkilöä/F-35. Lienee selvää että tuo 3 henkilöä ei riitä taistelussa kun ohjuksia ja pommeja kiinnitetään ripustimiin käsin ja apukoneilla. 3 hengen miehistö voi tankata ja ehkä ladata tykin sekä tehdä vauriotarkastuksen hot-refuelingin aikana mutta eipä juuri muuta mikäli tavoitellaan 10-15 minuutin aikaa.

Gripenissä on ainakin osittain uudempaa teknologiaa mitä F-35:ssa toki sekään ei vielä tarkoita mitään.
Mihinkäs tässä viitataan? Mikä on tuo uudempi teknologia?

Jos kärjistää, niin näihin keskusteluihin osallistuu lähinnä kahta tyyppiä olevia keskustelijoita. F-35-faneja ja muita. F-35 fanitukseen kuuluu tietysti F-35:den ylistäminen ja muiden vaihtoehtojen lyttääminen, kuten mm. teikäläinen on tässäkin ketjussa aktiivisesti harrastanut.
Minusta nämä keskustelut toimivat molempiin suuntiin. Täällä on myös Gripen fanien joukko jota miellyttää ko. koneen edulliseksi väitetty hinta ja halvat käyttökustannukset. Jälkimmäiseen on helpompi uskoa kun se on ollut Saabin tavoitteena 1980-luvulta asti. Loput perustelut ovat sitten vähän niin ja näin ja niihin kuuluu usko "halvalla tehtyyn hyvään", jopa erinomaiseen tuotteeseen vain koska kehitystyö on optimoitua ja parhaiten laskelmoitua.....ja tuote on Ruotsalainen.

Tätä uskomusta ylivertaisuudesta ei haittaa se että Gripen NG:ssä ei ole ainakaan julkisesti mitään uutta verrattuna muihin ns. 4+ sukupolven koneisiin. Huhuja, perusteettomia väittämiä (mm. naurahdukset ja ruotsalaispullistelu keskustelupalstoilla)jakamalla ja spekuloimalla Gripenistä leivotaan ale-hintaista superhävittäjää joten Ruotsalaispropagandakin on osunut kohteeseensa;).

Jos halvalla ja kehitystä optimoimalla saisi luotua jotain uutta sotilasilmailussa niin varmasti BAE Harrierin kehittäjätkin olisivat jääneet Englantiin aikanaan luomaan melko mullistavaa hävittäjäkonetta mutta koska USAssa oli rahaa ja jopa uskoa moisiin projekteihin, he suuntasivat piirrustuksineen sinne. Ilman USMC:n AV-8 kauppoja ei olisi olemassa koko Harrieria koska rahaa ei Brittihallituksella ollut eikä uskoa koko projektiin, se raha kehitykseen löytyi USA:sta.
Tämä fakta ihan vaan muistutuksena niille jotka uskovat Erätukun mainokseen tyyliin luodaan "500 e:n tuote 150 e:llä".

Itse en ole vaihtoehtoja lytännyt mutta olen tuonut esiin omat kantani ja perustelut niihin miksi pidän toista parempana kuin toista nimenomaan suomelle. Siksi olenkin sanonut että L&M koneen hankinta tulee kysymykseen vain siinä tapauksessa jos tekniset haasteet saadaan selvitettyä ennen meidän päätöstä. Mutta sen kyvyt ovat selvästi muita edellä.

Itse pidän Deadlinena vuotta 2018 jonka aikana kyseisen taistelukoneen on oltava ehdottomasti 100% taistelukykyinen. Tämä koskee kaikkia ehdokkaita, myös Saab Gripeniä. Mikäli Gripen E/F toimii täysin tuolloin, on se heti no.2 minun mielestäni koska siinä on hyvä hinta/laatu suhde ja kone soveltuu hyvin hajautettuun toimintaan lyhyiltä kentiltä. Muut ehdokkaat ovat hinta/laatusuhteeltaan liian heikkoja tai monitoimikyvyiltään puutteellisia.
 
Melkoista pelkistystä sinulta Mustaruuti. Ei se nyt ihan pelkästä häiveestä ole kiinni. F-35 tietojärjestelmään on koodattuna 8 milj. tavua koodia joka on 4 kertaa enemmän kuin F-22A:ssa ja uusimmassa Rafalen versiossa F3R. Se kertonee omaa kieltään järjestelmän monimutkaisuudesta mutta myös siitä miten laaja ja integroitu koneen taistelujärjestelmä on.

Pelkistäminen auttaa usein ymmärtämään. Toki, sitä tulee myös käyttää varoen.

Pelkkä koodirivien määrän tuijottaminen taas on sitten on kuitenkin melkoista pelkistystä. F-35 on neljä kertaa enemmän koodia kuin F-22. Ok. Onko F-35 siis parempi kuin F-22? Joltain osin kyllä, mutta monelta osin ei.

Mutta, mitä merkittävää reaalista eroa F-35 sitten saa ilmataistelussa tuon koodimäärän ansiosta?

Käsittääkseni aika iso osa tuosta koodimäärästä on mennyt enemmän A2G suuntaan ja kypärään.
 
Öö..tuota ei kai siinä kypärässä ole suurta tietokonetta tai merkittävää prosessointikykyä vaan siihenhän siirretään tietoa koneen kaikista järjestelmistä ja se näyttää sen tiedon pilotille. Kamerat, sensorit ja suurin osa ohjelmistosta eivät sijaitse itse kypärässä tietenkään.

F-35 eroaa muista koneista nimenomaan sensorifuusiollaan koska kaikki ne ovat integroituina jatkuvasti eikä mitään podeja lisäillä koneeseen. Sensoreista + datalinkeistä tuleva tieto prosessoidaan koneen tietojärjestelmässä ja se esitetään selkeänä kuvana KÄSITELTYNÄ tosin kuin muissa koneissa jossa podeista ja koneen kiinteistä sensoreista tuleva kuva yhdistetään vasta näytöllä yhdeksi tilannekuvaksi. Tässä on siis eroa.
Pilotin työkuormaa helpottaa se että hän saa olennaisen tiedon selkeänä kuvana ilman että hänen pitäisi tulkita näytöllä olevia lukuisia tiedonmurusia.

Edellämainitun kaltaiset seikat ovat niitä miksi F-35 järjestelmä on niin monimutkainen ja laaja.
Minusta sinulla on siis väärä käsitys tuosta asiasta.
 
Tuo koodi määrä on myös tuon koneen yksi suurimmista heikkouksista. Mitä enemmän koodia niin sen enemmän ja suurempia virheitä sinne mahtuu ja jää evaluoinneista huolimatta. Se on 100% myös suljettua koodia ja kone lentää kun se on yhteydessä L&M:n palvelimiin näin leikkisästi sanottu. Kaikki eivät tuota toki riskinä näe mutta kyllähän se muodostaa ihan uudenlaisen ja pidemmälle menevän riippuvuus suhteen kuin mitä meillä oli Hornetin kanssa.

@Einomies1 Käsittääkseni ainakin tutka arkitehtuuri on uudempi vaikka se pienempi onkin.
Saab Says It Is Ready To Produce GaN Radar Sensor
A fighter radar has emerged out of Saab’s gallium-nitride efforts
Dec 10, 2015Bradley Perrett and Bill Sweetman | Aviation Week & Space Technology

Saab says it is ready for volume production of a fighter radar using gallium-nitride (GaN) technology in an active, electronically scanned array (AESA). The Swedish company appears to be far ahead of competitors, none of which is known to have brought a GaN fighter radar to the same level of maturity. Saab displayed a model of the X-band radar’s antenna at the Seoul ADEX aerospace and defense show in October, promoting the system for South Korea’s proposed KF-X fighter.
 
Saab offers cutting-edge GaN AESA Radar Technology if India selects Gripen
BY DEFENCEUPDATE · JUNE 11, 2016


gripen-ng-2.jpg
Sweden and Saab have offered to co-develop its Gallium Nitride AESA (Active Electronically Scanned Array) radar with India. In meetings held with a visiting Indian defense ministry committee this week, which included Indian Air Force (IAF) Chief of Air Staff Air Chief Marshal Arup Raha — and following on from briefings in New Delhi last month — Saab officials have pitched the idea of joint development of the technology to India, if India were to select the Gripen for production in India, via Prime Minister Narendra Modi’s Make in India initiative.

Lars Tossman, Head of Saab’s Airborne Surveillance business unit told visiting Indian media last month, “We talked in India – we said if India would choose Gripen, then we would be willing to share this technology and co-develop it. We have a lot to contribute but we’re willing to share that.”

Tejas LCA Requirement

Although Saab has received a Request For Information (RFI) for the LCA Mk1A, which requires an AESA radar, besides EW and ESM suites, among other items, this offer of co-development is contingent to an agreement on a Gripen Make In India program.

“This could also be a technology used in an LCA, your home program and there could be a lot of synergies between Gripen and LCA on the sensor suite. This is something – I just said we would be willing to co-develop this with Indian local partners that India as a nation would think is the right one,” said Tossman.

“We are in a long term business and we think this is good for a joint Sweden-India Gripen program but could also be for the good use of LCA of course. This is something that India could gain from if they would choose us as the supplier,” he added.

According to Tossman, GaN AESA radars are 70 percent more effective than existing AESA radar technology. This development is different from the SELEX Galileo Raven ES-05 AESA radar developed for the Gripen. But Sweden is clear that the offer to share GaN AESA radar technology would be only be on offer if India were to agree to to produce the Gripen in India for the IAF.

“We are willing to do that if India would choose that – this would be part of a package like that. We would be willing to discuss and find a solution that would be good for all parties. But Saab was very clear with all the dialogue that we had, that we are willing to share this – transfer of technology and joint venture and joint development. I think Make in India is the way forward in India,” said Tossman, adding, “This is one of the extra benefits of choosing Gripen.”

Competition

India is currently contemplating proposals from Lockheed Martin to shift its F-16 assembly line to India, from Boeing for setting up a second F/A-18 line in India and from Saab for the setting up of a Gripen production line in India, although Defense Minister Manohar Parrikar appears to have crossed out the F-16 from this list in remarks he made to India’s Parliament, recently.

India had last year with drawn the IAF tender for 126 Medium Multi Role Combat Aircraft (MMRCA) after negotiations with France’s Dassault for the L1-selected Rafale failed after a tender process that began in 2007, with trials of six fighter aircraft. Besides the Gripen, F-16, F/A-18 and Rafale, the Eurofighter Typhoon and the Russian MiG-35 were also tested. India is currently negotiating for an off-the-shelf purchase of 36 Rafale aircraft as part of an announcement made by Prime Minister Modi in April 2015.

But in any case, GaN AESA technology sharing is not something anyone else is likely to offer India anytime soon.

“If Indian would choose Gripen, I don’t know what our competitors will offer India but I think this would be of interest because India would get a decisive edge in their technology level,” pointed out Tossman.

ITAR-free

What is also of significance is Sweden’s emphasis on the absence of any export control requirements for this technology sharing proposal.

Tossman announced, “AESA Gallium Nitride ITAR-free (International Traffic in Arms Regulations, which are U.S. rules for controlling the export of defense technologies). That means we own our own technology. We decide what to do with it. So we are not dependent on any others’ approval if we can or cannot share that technology – it’s our decision,” adding, “We are now having the prototype and soon going to fly with the AESA GaN. That’s where we are and this is ITAR-free.”

First in the world

Saab is the first company to develop and deploy Gallium Nitride AESA radars in various forms.

“We were the first one in the world to announce that we have AESA GaN as you know – AESA and Gallium Nitride is the buzzword within the radar technology. And a bit more than a year ago we introduced the AESA GaN on our surface radar and we said we’re going to deliver our first AESA GaN to the customer in 2016 – that’s this year. And our competitors were really shocked. They can only delver AESA GaN in 2020-2021. I think we took the world by surprise that we are the first in the world with AESA GaN technology,” said Tossman, adding, “We are absolutely the first – nobody else – no radar developer has AESA GaN apart from us.”

The significance of this offer lies in the background of this technology. According to The Next Big Thing by Angad Singh in the January-February 2015 issue of Vayu Aerospace and Defence Review, the clever bit in existing AESA radars is the Microwave Monolithic Integrated Circuit (MMIC) – ‘a microwave circuit on a single chip’, which are based on a semiconductor compound called Gallium Arsenide.

Gallium Arsenide or GaAs ‘has around six times higher electron mobility than silicon, which allows faster operation of a transistor’, ‘a wider band gap, which allows sustained operation at higher temperatures, or results lower thermal noise in low power applications at room temperature’. “As a material therefore, it is ideally suited to the power and sensitivity requirements of radar,” writes Singh.

But GaAs-based technology has an inherent problem. “The present generation of GaAs MMICs do not perform well at extremely high temperatures,” according to Singh.

“This is where Gallium Nitride (GaN) comes in. It operates stably and reliably at much higher temperatures than comparable GaAs chips. Second, it handles high supply voltages-around five times as high as GaAs- without any issues. This makes GaN an ideal material for a power amplifier because overall, it outperforms GaAs by a factor of five in RF (Radio Frequency) power per unit chip size. The higher voltage supply has additional benefits: it simplifies onboard power conditioning, lightens cabling and reduces on board interference, not to mention helps with cooling. (As noted previously, voltage goes up, current and heat come down),” he wrote, adding, “In fact, GaN power efficiency is so high, it appears that further development of this will see chips limited not by electrical constraints but once again by available cooling.”

Singh explained to StratPost why this technology would be significant to India, saying, “There are no fighter GaN AESAs yet. The technology is immature and still quite expensive. Raytheon is testing a GaN AESA for their Patriot system. Saab is already ahead – their Giraffe radar began using GaN in 2014. So being able to ‘pick their brains’ in the absence of other options is a great opportunity. We will, of course, still have to outsource production and we will still have to design a radar around the technology and figure out LRUs (Line replaceable Units) in order to fit it into an aircraft.”

Saab’s options

Saab has also received interest from other fighter programs for its GaN AESA technology.

“Without revealing too much but there are some X programs ongoing in this world – I will not mention TFX or KFX or KTX or anything like that but there are of course programs ongoing and of course the world is aware that we are good at radars. So there are different dialogues ongoing with different countries on should we, should we not — but I don’t reveal in detail what we do and discuss, but there is interest for the technology we have. But as I said the only interest we have is if we have a substantial long term business with that. We are not willing to just sell the technology — that is not in our interest,” said Tossman.
 
Eikös se koodin määrä on tavallaan harha sikäli, että määrä lisäisi riskiä. Määrää kertyy koska eri sensorit tuottavat mittatuloksia mutta näille mittatuloksille on muodostettu koodein merkitys ja tietokone tulosten perusteella luo lentäjälle reaalikuvan ilman mittoja ja murto-osaan vähennetyllä datalla.
 
Back
Top