Valtioneuvoston mukaan F-35 oli hävittäjätarjokkaista kaikista kustannustehokkain.
Lukuaika noin 2 min
Omaa Gripen-hävittäjää Suomelle tarjonneen Saabin Suomen toimitusjohtaja Anders Gardberg kertoo seuranneensa ”vähän hämmentyneenä ja yllättyneenä” valtioneuvoston ja Puolustusvoimien yhteistä tiedotustilaisuutta Suomen hävittäjäratkaisusta.
Gardberg epäilee, noudattiko päätöstä valmistellut HX-hanke lopulta omia sääntöjään.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kertoi Suomen valinneen Lockheed Martinin valmistaman F-35-hävittäjän Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi.
Pian julkistuksen jälkeen, vain 15 minuuttia tiedotustilaisuuden alkamisen jälkeen Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi tiedotteen, missä virasto vetosi hävittäjäkustannusten laajempaan julkistamiseen.
”Sekin on hämmentävä ja oikeastaan vahvistaa niitä käsityksiä, joita meillä oli ennen lopputuloksen julkistamista”, Gardberg sanoo.
”Meillä oli arvio, että nimenomaan näiden karsivien tekijöiden perusteella (joista yksi oli kustannustaso), niin F-35 ei olisi ollut edes loppupelissä.”
”Kustannustehokkain” vaihtoehto
Valtioneuvoston mukaan F-35 oli hävittäjätarjokkaista kaikista kustannustehokkain. Nyt päätetty hankinta on arvoltaan noin 8,378 miljardia euroa, kun eduskunta on antanut HX-hankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden. Myöhemmin tehtäviä sopimuksia ja sopimusmuutoksia varten on varattu 823,8 miljoonaa euroa.
Saab Finlandin toimitusjohtaja Gardberg ei näkemystä pureksimatta niele. Hän huomauttaa, että monessa F-35-käyttäjämaassa kustannukset ovat nousseet sovitusta käyttöönoton jälkeen. Lisäksi Gardberg kummastelee, miten nyt tehtyyn hankintapäätökseen sisältyi vain kaksi ohjushankintaa.
”Niissä kriteereissä, mitä meille annettiin, oli, että tällä lopullisen tarjouksen asepaketilla lähdetään suorituskykyvertailuun. Sanottiin, että pelataan kahden viikon sotapeli ja se, joka siinä pärjää parhaiten, on sitten voittaja. Menee meidän ymmärryksemme yli, miten pelkästään Amraamilla ja Sidewinderilla (lyhyen ja pitkän kantaman ilmasta ilmaan -ohjukset) varustetut paketit olisivat pärjänneet ilmasta maahan -tai ilmasta pintaan -osioissa”, Gardberg sanoo.
Hän korostaa, että Saabin 1,7 miljardin euron asepaketissa oli myös ilmasta maahan -ja ilmasta pintaan -suorituskykyjä.
”Me luonnollisesti olemme lähteneet siitä, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla. Miten on sitten mahdollista tällainen arvio, että loput aseet hankitaan joskus myöhemmin? Ensivaikutelmalta ei vaikuta siltä, että Puolustusvoimat on itse noudattanut omia sääntöjään.”
”Nämä ovat alustavia kysymyksiä, joihin odotamme vastauksia.”
HX-hankeorganisaatio on ilmoittanut pitävänsä tarjoajille palautetilaisuuden. Gardberg pitää tärkeänä, että tilaisuudessa päätös ja perustelut avataan uskottavasti, eikä vain viitata salaisiin arvioihin.
Gardberg ei pidä todennäköisenä, että Saab mahdollisesti haastamaan nyt tehtyä päätöstä.
”Ei tämä ole mikään raastupa. Nämä ovat nyt meidän ensimmäisiä kysymyksiämme, jotka nyt ovat nousseet.”
www.hs.fi
www.kauppalehti.fi
