Gripen E/F

Niin, maallikkona tuntuisi siltä, että tärkeintä olisi se koodin toimivuus kaikissa tilanteissa. Monimutkaisemmissa järjestelmissä on yleensä enemmän ohjaavaa ohjelmaa mukana ja se, mitä kaikkea on tarkoitus tehdä, vaikuttaa myös tarvittaviin ohjelmistoihin. Ja kun ohjelmistoa eli sitä koodia on paljon...

"The more they overthink the plumbing, the easier it is to stop up the drain."

Mutta totta on se, että yksinkertaisiin patarautajärjestelmiin tuskin palataan. Hävittäjien päivityksiin ja uusiin koneisiin on pakattu yleensä enemmän laskentatehoa.
 
http://www.freepressjournal.in/india/in-sweden-parrikar-to-negotiate-gripen-deal/924008

"Defence Minister Manohar Parrikar may look for buying Gripen fighter aircraft during his trip to Sweden later this month..."

"...in June, Indian Air Force chief Marshal Arup Raha was in Sweden on a 5-day tour when he flew in a version of the single-engine Gripen fighter during his visit."

Hmm, tulipas mieleen Intiasta yksi aika mehukas juttu!

Kun Ruotsi luopuu vanhemmista Gripeneistä, kunhan E nyt valmistuu, niin ne voitaisiin myydä intialaisille varsin edullisesti, jos nämä ostavat samalla myös uudempaa Gripeniä. Legacy-Gripenit olisivat hyvin relevantteja sikäläisissä uhkaympäristöissä, eihän Kiina tai Pakistan lennä yksinomaan millään uusimmalla mahdollisella kalustolla.

Oikeastaan vain yksi epäilystä herättävä seikka jää jäljelle, ja se on se, että moinen kylkiäinen Gripen E -hankinnan ohessa voisi tappaa HAL Tejasin. Noh, aika näyttää, ostavatko intialaiset Gripeniä ylipäätään.
 
Hmm, tulipas mieleen Intiasta yksi aika mehukas juttu!

Kun Ruotsi luopuu vanhemmista Gripeneistä, kunhan E nyt valmistuu, niin ne voitaisiin myydä intialaisille varsin edullisesti, jos nämä ostavat samalla myös uudempaa Gripeniä. Legacy-Gripenit olisivat hyvin relevantteja sikäläisissä uhkaympäristöissä, eihän Kiina tai Pakistan lennä yksinomaan millään uusimmalla mahdollisella kalustolla.

Oikeastaan vain yksi epäilystä herättävä seikka jää jäljelle, ja se on se, että moinen kylkiäinen Gripen E -hankinnan ohessa voisi tappaa HAL Tejasin. Noh, aika näyttää, ostavatko intialaiset Gripeniä ylipäätään.
Sun "logiikka" kusee. Jos on eri tasoisia asejärjesgelmiä, Tejas,Gripen Rafale jne, miksi joku niistä tappaisi jonkun? +Miljardin ihmisen maassa voi olla monta eri asejärjestelmää
 
Niin, maallikkona tuntuisi siltä, että tärkeintä olisi se koodin toimivuus kaikissa tilanteissa. Monimutkaisemmissa järjestelmissä on yleensä enemmän ohjaavaa ohjelmaa mukana ja se, mitä kaikkea on tarkoitus tehdä, vaikuttaa myös tarvittaviin ohjelmistoihin. Ja kun ohjelmistoa eli sitä koodia on paljon...

"The more they overthink the plumbing, the easier it is to stop up the drain."

Mutta totta on se, että yksinkertaisiin patarautajärjestelmiin tuskin palataan. Hävittäjien päivityksiin ja uusiin koneisiin on pakattu yleensä enemmän laskentatehoa.
Softamaailmassa tuo ei vaan ole noin selvää. Pieni tiimi joka osaa alansa on parempi kuin iso parvi "konsultteja".
 
Sun "logiikka" kusee. Jos on eri tasoisia asejärjesgelmiä, Tejas,Gripen Rafale jne, miksi joku niistä tappaisi jonkun? +Miljardin ihmisen maassa voi olla monta eri asejärjestelmää

Ymmäräthän, että sekä Tejas että Gripen A/B/C/D ovat toistensa kilpailijoita? Molemmat ovat kevythävittäjiä. Ne soveltuvat samankaltaisiin tehtäviin. Ainut juttu on, että Tejas on kotimainen (=intialainen). Ja kotimaista tupataan yleensä suosimaan...

Gripen E on sitten eri juttu. Se on raskaampi ja pystyy kilpailemaan Rafalen ja muiden 4.5 sukupolven konetyyppien kanssa.

Eikä se legacy-Gripenin ja Tejasin yhdistäminen samoihin ilmavoimiin varmaan mahdotonta ole Intialle, mutta kyllähän siinä on vähän selittämistä. Miksi ostaa legacy-Gripeniä, kun "meillä on kotimainen Tejas"?
 
... Pieni tiimi joka osaa alansa on parempi kuin iso parvi "konsultteja".

Tästähän olemme jetsulleen samaa meltä. Kommentissani kirjoitin vain varsinaisesta ohjelmasta ja sen monimutkaisuuden tuomista haasteista, en sen tekijöistä ja heidän laadullisista ominaisuuksistaan. Ohjelmassa määrä ei korvaa laatua. Sekä iso että pieni ohjelmisto voidaan tehdä hyvin, huonosti tai hyvin huonosti. Maailmalla on runsaasti esimerkkejä jälkimmäisistä, otetaan vaikkapa erään junayhtiön eräässä väkirikkaassa maassa teettämä varausohjelmisto huonoksi sellaiseksi. Sitä piti sitten parsia... jossain muussa maassa.
 
http://www.freepressjournal.in/india/in-sweden-parrikar-to-negotiate-gripen-deal/924008

"Defence Minister Manohar Parrikar may look for buying Gripen fighter aircraft during his trip to Sweden later this month..."

"...in June, Indian Air Force chief Marshal Arup Raha was in Sweden on a 5-day tour when he flew in a version of the single-engine Gripen fighter during his visit."
Huhjen mukaan tässä olisi yksi iso ongelma, IAF ei ole kovin innoissaan:
http://idrw.org/making-gripen-fighters-in-india-not-favoured-by-iaf/
Swedish defence major Saab plans to Make its Gripen fighter in India has roadblock with stiff resistance coming from Indian Air force
 
Huhjen mukaan tässä olisi yksi iso ongelma, IAF ei ole kovin innoissaan:
http://idrw.org/making-gripen-fighters-in-india-not-favoured-by-iaf/
Swedish defence major Saab plans to Make its Gripen fighter in India has roadblock with stiff resistance coming from Indian Air force
Varmaan hiertää ajatus mahdollisista ongelmista teknologiansiirto-pilvilinnojen elättelyn suhteen.
Ruotsalaiset ei helposti voi luovuttaa mitä sillä ei ole, eli muiden teknologiaa eteenpäin. Aika moneen tarvitsisi varmaan saada lupa UK/USA:sta.
Gripenien rakentelu varmasti onnistuu, mutta nimenomaan se ko. teknologioiden päätyminen Tejakseen.
Varsinkin kun business is business, monta amerikkalaisfirmaa tyrkyllä. Eikä ole mitään ilmeistä Brasilian kaltaista teknistä tyrmäystä, joka ajaisi luovuttamaan.

Toisaalta ei F-16 tai F-18, siis Boeing ja LM ole vielä täysin vihreillä vesillä itsekään liittovaltion lupien suhteen mitä tulee potentiaaliseen linjastojen siirtoon.
 
Teknologiasiirtojen ongelmat on eräs tekijä Intia-USA suhteissa, sitten on poliittiset asiakohdat, jos Intialla tulee rähinää vaikka Pakistanin tai Kiinan kanssa, niin USA voi nopeuttaa rauhanprosessia lopettamalla ase ja varaosatoimitukset ja vetämällä teknistä henkilöstöä pois.
 
Löytyykö siitä Gripenin kaksipaikkaisesta elsoversiosta, Growler-Gripenistä (Groppen?:)) enempää tietoa tai lukemista mistään? Onko kehitys aloitettu etc
 
Laita yv:nä jos löytyy punaleimakamaa, luen mielelläni :)
Gripen E + elso-Gripen + erieye kuulostaisi ainakin omaan korvaan aika mielenkiintoiselta yhdistelmältä.
Tai F-35 plus nuo kaksi viimeistä.
 
Löytyykö siitä Gripenin kaksipaikkaisesta elsoversiosta, Growler-Gripenistä (Groppen?:)) enempää tietoa tai lukemista mistään? Onko kehitys aloitettu etc

Heh, kerrassaan mainio lempinimi! :D (Varo kuitenkin, jotkut saattavat ei-tykätä hjumorin kukkasista ja "vihrekirotuksista" "tällä foorumilla)

Julkisuuteen mahdollisesta elso -Gripenistä ei ole ainakaan vielä pahemmin tullut tietoa. Versio on mahdollinen, mutta toteutuuko se?
 
Kaipa Gripeniin saa ulkoiset häirintä podit samaan tapaan kuin Super Hornettiin?
 
Kaipa Gripeniin saa ulkoiset häirintä podit samaan tapaan kuin Super Hornettiin?
Itse tulkitsin Saabin varapressa Sindahlin kommenttien tarkoittavan EA-18G:n tyylisen dedikoidun elso-variantin kehittämistä. Eri asia kuin läppäista normaali Gripeniin podi kyytiin.
 
Julkisuuteen mahdollisesta elso -Gripenistä ei ole ainakaan vielä pahemmin tullut tietoa. Versio on mahdollinen, mutta toteutuuko se?
Joo ei näytä infoa olevan tuota yhtä lausahdusta enempää. Gripenistä tuntuu muutenkin oleva turhauttavan vähän tietoa ja analyysiä netissä/julkisesti saatavilla. Kaikki artikkelit tuntuvat perustuvan enemmän tai vähemmän samoihin muutamaan hassuun haastatteluun ja/tai Saabin omiin materiaaleihin. Varsinkin jos verrataan F-35:een josta löytyy jos vaikka minkälaista raporttia ja rapsaa.
 
Eihän tuo F-35 -materiaalin määrä ole suuri ihme, konetta on kehitetty jo tovi sun toinenkin. Brosyyriä ja dokumenttia pitää suoltaa, jos meinaa pysyä kilvassa mukana. Ja taitaa näiden kahden välillä olla markkinointibudjeteissakin jonkinlainen ero. F-35 on lentänyt jo testeissä x (mahdottoman monta?) tuntia, joten osviittaa antavaa tietoa alkaa hiljalleen olla kasassa, vaikka kaikkea ei ollakaan saatu vielä valmiiksi.

Gripen E/F on varsin tuore tapaus. Yksikään kone ei ole oikeasti lentänyt, joten tosiasiallista dataa siitä ei ymmärrettävästi ole edes olemassa. Ensilentoa odotellessa siis. (Pullakahvista voisin pistää veikat, että suuri osa väestä jännää vain sitä, tuleeko E ensilennollaan tonttiin samalla tavalla kuin se alkuperäinen Gripen.)
 
Eihän tuo F-35 -materiaalin määrä ole suuri ihme, konetta on kehitetty jo tovi sun toinenkin. Brosyyriä ja dokumenttia pitää suoltaa, jos meinaa pysyä kilvassa mukana. Ja taitaa näiden kahden välillä olla markkinointibudjeteissakin jonkinlainen ero. F-35 on lentänyt jo testeissä x (mahdottoman monta?) tuntia, joten osviittaa antavaa tietoa alkaa hiljalleen olla kasassa, vaikka kaikkea ei ollakaan saatu vielä valmiiksi.

Gripen E/F on varsin tuore tapaus. Yksikään kone ei ole oikeasti lentänyt, joten tosiasiallista dataa siitä ei ymmärrettävästi ole edes olemassa. Ensilentoa odotellessa siis. (Pullakahvista voisin pistää veikat, että suuri osa väestä jännää vain sitä, tuleeko E ensilennollaan tonttiin samalla tavalla kuin se alkuperäinen Gripen.)
Taitaa ennemmin kyse olla lainsäädännöstä, esimerkiksi nuo julkiset dot&e raportit, Ruotsalaisilla ei kai vastaavaa velvollisuutta ole?
Muoks tarkoitin nyt siis ihan jotain muuta kuin mainosmateriaalia.
 
Viimeksi muokattu:
Gripen E + elso-Gripen + erieye kuulostaisi ainakin omaan korvaan aika mielenkiintoiselta yhdistelmältä.
Tai F-35 plus nuo kaksi viimeistä.

Miksi ihmeessä F-35 ja ELSO-Gripen??? F-35:n on sanottu olevan hyvin kehittynyt ELSO:n saralla, ja Next Generation Jammer on uskoakseni tulossa myös F-35:een. Jos ruotsalaisilla olisikin jokin marginaalinen teknologinen etu puolellaan, niin miten se sitten suhtautuu kahden eri konetyypin päällekkäisiin huolto- ja koulutusjärjestelmiin ja niiden kustannuksiin?

Mitä tulee tutkavalvontalentokoneisiin, niin moni on ymmärtääkseni suhtautunut niihin skeptisesti Suomen olosuhteissa, kun aiomme lentää omassa ilmatilassa. Erieyen hinta lienee pitkälti yli 100 milj. euroa, eikä se edes ole vielä kovin kummoinen tutkavalvontalentokoneeksi, kun taas Ground Mastereiden hinta oli jossakin 10-15 miljoonan euron haarukassa per tutka. Tutkavalvontalentokoneita pitäisi joka tapauksessa olla useampi kuin yksi, jotta kone ei ole huollossa tai maassa tankkaamassa kriittisellä hetkellä, joten kolme konetta olisi jonkinlainen minimi, ja siinä ei ole vielä lainkaan tappionsietovaraa. Maasijoitteisia tutkia saisi samalla rahalla kymmeniä.

Lisäksi on hyvin mahdollista, että saamme AEW-kyvyn tulevaisuudessa ulkopuolelta. Nato-jäsenyyden tapauksessa lähes varmasti, mutta nykyiselläänkään en pitäisi mahdottomana, että Ruotsi jakaisi tilannekuvansa kanssamme. Kannattaako köyhän sijoittaa vähiä pennosiaan luksukseen?

Ei sillä, Advanced Hawkeye on kyllä herättänyt ainakin oman kiinnostukseni mm. väitetyllä kyvyllään havaita häivemaaleja. Tutkalla pitäisi muutenkin olla kantamaa ihan reilusti. Mutta tosiaan, haaveet vs. realismi.
 
Back
Top