Gripen E/F

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Gyllis1 kirjoitti:
Off topicin, provosoinnin ja röllykäksi nimittelyn sijasta voisit itse etsiä videon Gripenistä lentämässä korkealla kohtauskulmalla. Se veisi ihan erilailla keskustelua eteenpäin ja hyödyttäisi meitä kaikkia Gripenistä kiinnostuneita foorumilaisia.

Ettei nyt menisi itseltäkin ohi aiheen niin tässä olisi uusin löytö:
http://ac.els-cdn.com/S147466701533...t=1490097008_51fbf9877310cf232edbaa31709b3d97

The angle of attack limiter is active below corner speed (corner speed is approximately 600 km/h). It will keep the aircraft from going out of control to a high angle of attack situation. For full pitch stick aft to the soft stop the pilot commands angle of attack to the angle of attack limit and for full pitch stick forward, the pilot commands angle of attack to the negative angle of attack limit. The control laws for the angle of attack limiter is similar to the control laws for the load factor limit (see figure 1.4.2).
The JAS 39 Gripen is a 26 degree angle of attack aircraft for the light external store configurations and 20 degrees for the most heavy external store configurations. The variation of angle of attack with roll stick position is used to give roll command priority, when the pilot demands roll rate.

Eli 26 astetta kevyellä kuormalla ja 20 raskaalla taitaa olla C:n osalta "oikeat" luvut.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin tuo on SAAB:n omaa tietoa, niin luulisi pitävän paikkansa. Kuinkahan paljon Gripen E eroaa C-mallista lento-ominaisuuksiltaan... No, sitä ei taida oikein kukaan tietää, kun kone ei ole vielä lentänyt.
 
The JAS 39 Gripen is a 26 degree angle of attack aircraft for the light external store configurations and 20 degrees for the most heavy external store configurations. @Gyllis1

Tämä angel of attack , onko se hyvä numero Gripenille? Mitä korkeimpi numero niin parempi?
 
Soldierblue kirjoitti:
The JAS 39 Gripen is a 26 degree angle of attack aircraft for the light external store configurations and 20 degrees for the most heavy external store configurations. @Gyllis1

Tämä angel of attack , onko se hyvä numero Gripenille? Mitä korkeimpi numero niin parempi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo isompi parempi. 26 astetta olisi hyvä luku. Samassa suuruusluokassa kuin Rafale ja Eurofighter.
 
Gyllis1 kirjoitti:
Joo isompi parempi. 26 astetta olisi hyvä luku. Samassa suuruusluokassa kuin Rafale ja Eurofighter.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisi kyllä ihan mielenkiintoista verrata, mille kuormalle F-35:n "operational AoA limit" 50 astetta on...vai lieneekö ilman asekuormaa?
 
Mustaruuti kirjoitti:
En ota kantaa Gripeniin, mutta korjataan muutamia muita asioita.

Aerodynamiikka on nimittäin vaikeaa :) Ja melkein kaikki muukin hävittäjiin ja ilmailuun liittyvä asia.

1. Lähes kaikki hävittäjät ovat nykään deltasiipisiä

2. Syy siihen on, että deltasiivellä on monia etuja. Yksi niistä on, ettei se tahdo sakata, jos tehoa riittää. Tämä johtuu ns. Vortexeista.

https://en.wikipedia.org/wiki/Delta_wing

Tässä kuva eri tyyppisistä lift / stall käyristä.

wing_sweep_effect_on_lift_curves.png


http://code7700.com/aero_stall.htm
Klikkaa laajentaaksesi...

Nojoo, puhuin turhan laveasti sakkauksesta, onhan niitä kontrolloimattomia lentotiloja muitakin. Kuitenkin..
1. Ei nyssentäs, mutta olisiko noin kaksi kolmasosaa. Huomionarvoista on että nämä kohtauskulmilla ja post-stall-manöövereillä brassailevat koneet ovat yleensä muita kuin deltasiipiä.
2. Pyörteiden tekemiseen on tietysti muitakin keinoja kuin deltasiipi. Kohtauskulmat ovat kiva juttu muttei ainoa tärkeä asia elämässä. Deltasiipien monet muut edut (pieni vastus, rakenteellinen yksinkertaisuus, suuri sisäinen tilavuus yms) painavat suunnittelijan vaakakupissa paljon.
 
Sardaukar kirjoitti:
Kylläpäs @Mustaruuti ottaa itseensä. Eihän tuo ollut mitään, itsekin laittoi F-22 huonosti sujuneen laskeutumisen. :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Gyllis1 on laittanut Gripenin kaputtivideon tänne varmaan 30 kertaa. Se on tosi väsynyt ja w läppä. Ei kukaan järkevä ihminen jaksa päivästä toiseen lukea "ähä ähä, näin sujuu Gripeniltä STOL-laskeutuminen" heittoja saman videon kera.
 
Uskoisin, että Mustaruuti laittoi se F22 kaputtivideon osoittaakseen, ettei Gripen ole ainoa lentokone, jolle on kehitysvaiheessa sattunut tuollaisia havereita ja ettei sillä ole välttämättä mitään tekemistä tämän päivän suorituskyvyn kanssa.

Edit: Ja jotta pysyttäisiin aiheessa, niin Lockheed Martin oli yksi Gripenin FBW systeemin toteuttajista.

Selvästikään epävakaan koneen pitäminen vakaana tietokoneiden avulla ei ollut mikään helppo juttu 90-luvulla.
 
Viimeksi muokattu:
fulcrum kirjoitti:
Gyllis1 on laittanut Gripenin kaputtivideon tänne varmaan 30 kertaa. Se on tosi väsynyt ja w läppä. Ei kukaan järkevä ihminen jaksa päivästä toiseen lukea "ähä ähä, näin sujuu Gripeniltä STOL-laskeutuminen" heittoja saman videon kera.
Klikkaa laajentaaksesi...
Korkeintaan kolme, ja se on joka kerta yhtä hauska. Ja onhan tuolla ignore-nappikin jos rupeaa oikein kovasti ahdistamaan.
 
Gyllis1 kirjoitti:
Korkeintaan kolme, ja se on joka kerta yhtä hauska. Ja onhan tuolla ignore-nappikin jos rupeaa oikein kovasti ahdistamaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei kuule naurata kun tietää, että Gripen on tällä hetkellä toiseksi todennäköisin mihin päädytään. ;)

Eiköhän tämä kuvanne lähinnä sitä intoa, joka kohdistuu E:n tuleviin urotekoihin. Alkaen kesäkuun loppupuolelta.
 
Tuosta tulee mieleen, että joskus tulee katsottua National Geographic-kanavalta ohjelmaa Lentoturmatutkinta. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun matkustajakoneen FBW-systeemissä on ollut yllättäviä ongelmia. Onneksi tykkään lentämisestä ja ei ole koskaan ollut lentopelkoa.
 
Quixote kirjoitti:
Edit: Ja jotta pysyttäisiin aiheessa, niin Lockheed Martin oli yksi Gripenin FBW systeemin toteuttajista
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo pahamaineinen video oli vuodelta 1993 ja L&M:n perustamisvuosi on 1995. Tämä huomioon ottaen kuulostaa epätodennäköiseltä. Ehkä siellä oli Lockheed tai Martin Marietta mukana?
 
Tuon löysin:

http://www.airforce-technology.com/projects/gripen/

The flight control system is a triplex digital fly-by-wire system from BAE Astronics and Lockheed Martin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Edit: Olisiko ollut sitten edeltäjä ennen yrityskauppoja?

Edit: Laitetaan tähän linkki myös tiivistelmään Gripenin rysähdyksen jälkeisen tutkinnan havainnoista:

http://www.x-plane.org/home/urf/aviation/text/gripcras.htm

Sitten vielä tuolla on myös vähän mielenkiintoista lisätietoa:

https://defenseissues.net/2013/02/16/saab-gripen-analysis/

On 4 March 1993, first production Gripen (JAS-39-101) made its flight, with second production aircraft delivered for service testing on 8 June 1993. It soon crashed during air display over Stockholm due to the pilot loosing control and having to eject. Following the accident, further flight testing was suspended until FCS was revised. Revisions included changes to canard deflection angles in combat mode. Testing continued on 29 December 1993.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Quixote kirjoitti:
Tuon löysin:

http://www.airforce-technology.com/projects/gripen/
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos ensilento oli 1988, videon kaputti tapahtui 1993 ja operatiivinen valmius saavutettiin 1997, niin maalaisjärjellä ajateltuna 1995 perustettu firma ei ole ihan hirveästi mukana ehtinyt häärämään?
Esitin täällä joskus muualla näkemäni väitteen, jonka mukaan amerikkalaiset korjasivat tuon kaputin jälkeen Gripenin lentosoftaa. Foorumin Gripen -asiantuntijat tyrmäsivät väitteen valheellisena ja kertoivat Ruotsalaisten korjanneen jäljet ja amerikkalaisten olevan alkuperäisiä kehittäjiä.
Noiden vuosilukujen perusteella sen kehityksen on tehnyt joku muu kuin lämäri, ehkä tosiaan jompikumpi edeltäjistä kuten jo aikasemmassa viestissä ehdotin.(Lockheed tai Martin Marietta)
 
No täällä ollaan Googlen ja Internetin varassa. Maahantippumispäivämäärä on melko varma. Muusta en ole ihan niin varma. :)
 
Hmm. Onko menneellä nyt sitten ketjun aiheessa pysymisen kannalta suurta merkitystä? Julkisuudessa esitetyt onnettomuusvideot jäävät kyllä hyvin muistiin ja siitä Gripenin alkutaipaleen rysähdyspätkät ovat hyvä esimerkki. Amerikkalaiset auttoivat ruotsalaisia ohjausjärjestelmän kehittämisessä ja lopputuloshan taisi olla ihan hyvä. Lentosoftien kehittelyssä on päästy alkuajoista pitkälle, jos nykyisiä ja kehitteillä olevia länsikoneita lentävien pilottien kertomuksia on uskominen. Nykykoneet eivät ole hallittavissa tai ylipäätään lennettävissä ilman ohjelmistoja. Vikatiloja varten niissä lienee jonkinlainen failsafe -moodi, joka mahdollistaa turvallisen pääsyn kentälle.

Tässä ajassa testaamisen pitäisi olla vähemmän onnettomuusaltista puuhaa kun valmistelussa ja testaamisessa ollaan huolellisempia, varovaisempia ja simulaatiot ovat kehittyneet. Joskus aikataulut venyvät ja venyvät, ehkä juuri varmuuden maksimoinnin vuoksi? Niin näyttää olevan asiaintila nyt myös tämän uusimman Saabin kohdalla. Ensilennon siirtyminen tulevan kesän korvalle ei saanut aikaan hurraahuutoja allekirjoittaneen kotisohvalla. Toisaalta on ymmärrettävää, että Saabilla on ankara paine päällä: ensilennolla ei saa sattua onnettomuutta, sillä kaupanteko saattaisi tyssätä siihen. Mielikuvat ovat vahva ase.

Tunnustan itse kärsiväni tietynlaisesta "Rådeström -syndroomasta"; kun Gripen mainitaan, ajatuskuplassa vilahtaa välittömästi se ensimmäinen onnettomuuspätkä. Olisikohan se sellainen silmämato? :D
 
Lähinnä tarkoitus oli osoittaa, että saman vian ilmestyminen uudestaan ei ole kovin todennäköistä, koska asiat ymmärretään nyt paremmin.
 
Gyllis1 kirjoitti:
Jos ensilento oli 1988, videon kaputti tapahtui 1993 ja operatiivinen valmius saavutettiin 1997, niin maalaisjärjellä ajateltuna 1995 perustettu firma ei ole ihan hirveästi mukana ehtinyt häärämään?
Esitin täällä joskus muualla näkemäni väitteen, jonka mukaan amerikkalaiset korjasivat tuon kaputin jälkeen Gripenin lentosoftaa. Foorumin Gripen -asiantuntijat tyrmäsivät väitteen valheellisena ja kertoivat Ruotsalaisten korjanneen jäljet ja amerikkalaisten olevan alkuperäisiä kehittäjiä.
Noiden vuosilukujen perusteella sen kehityksen on tehnyt joku muu kuin lämäri, ehkä tosiaan jompikumpi edeltäjistä kuten jo aikasemmassa viestissä ehdotin.(Lockheed tai Martin Marietta)
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko sillä väliä jos se oli joku edeltäjäfirma joka on nyttemmin osa L&M:ää? Ja yleensä nuo tuollaiset toimivat niin että jos perussofta on jostakin, nIin vaikka lisenssin hankkija/asiakas jatkaisi duunia koodin kanssa, keskustelevat organisaatiot jatkossakin.

Olennaista on että koodi oli viallista ja se korjattiin aikanaan.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top