Patu
Kenraali
Vähenee vaihtoehdot : )
Eli HX = EF Typhoon? Saatiinpahan tähänkin ratkaisu. Sitten Laivue 2020:n kimppuun!
Gripen E/F
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Eli HX = EF Typhoon? Saatiinpahan tähänkin ratkaisu. Sitten Laivue 2020:n kimppuun!
Portailla voi olla lentäjä tai deksaa tuova mekaanikko. Tai joku tuo ruokaa tai noutaa lentohistoria muistivälineen ja antaa uuden. Moottorin sammutus ja käynnistys olisi aika turha ja pitkä tauko, jos esim täytöt on jo valmiita
Se on hyvä, että riittää mielikuvitusta. Mutta ei tuollaista tehdä. Kun koneet käyvät, ei sinne lähdetä viemään lentäjälle Latte Macchiatoa tmv.
Jos on yksimoottorinen kone, niin ei paljoa kestä hiekkaa kengistä tai jäätä askelmilta. Mutta vain yksimoottorinen mahdollistaa toisen röörin sulkemisen. Jossain migissä tai suhoissa oli kattorööri kuten f-35b
Muistaakseni monissa kaksimoottorisissa koneissa pidetään tuollaisessa tankkaus&uusi asekuorma kyytiin-tilanteissa vain toinen moottori päällä, jolloin polttoaineen kulutus on pienempi ja konetta ei tarvitse lähteä "boottaamaan" uudestaan kun järjestelmiä voidaan ylläpitää toisen moottorin avulla. minimikierroksilla ilmanottoaukon imu ei myöskään välttämättä ole niin massiivinen että sitä pitäisi erikseen lähteä tukkimaan.
Jos tutkaa ja elsoa halutaan pitää käynnissä maassa, niin sähkön ja jäähdytyksen takia minimikierrokset ei ehkä riitä (?).
Kaksi lämpöpumppua hoitaa viilennyksen. Siitähän saisi kätevästi myös puhdasta juomavettä pilotille tai lantrinkia mekaanikolle
http://saab.com/fi/region/korea/about-saab/stories/saab-korea-stories/2014/saab-unveils-gripen-e/
Kaksi lämpöpumppua hoitaa viilennyksen. Siitähän saisi kätevästi myös puhdasta juomavettä pilotille tai lantrinkia mekaanikolle
http://saab.com/fi/region/korea/about-saab/stories/saab-korea-stories/2014/saab-unveils-gripen-e/
Jos tutkaa ja elsoa halutaan pitää käynnissä maassa, niin sähkön ja jäähdytyksen takia minimikierrokset ei ehkä riitä (?).
Kaksi lämpöpumppua hoitaa viilennyksen. Siitähän saisi kätevästi myös puhdasta juomavettä pilotille tai lantrinkia mekaanikolle
http://saab.com/fi/region/korea/about-saab/stories/saab-korea-stories/2014/saab-unveils-gripen-e/
Pakko kysyä. Trollaatko tarkoituksella?
Olenko minä laatinut ohjesäännön, missä käsketään käyttämään leppoisaa huumoria ?
crane
Ylipäällikkö
Ei ei ei ei ja ei!
Tehtäväpaketti/kovalevy/tms menee ihan muualle ko ohjaamoon. Uusissa varmaan puikataan vaan datakaapeli kiinni.
Ohjaamoon ei ole moottoreiden käydessä mitään asiaa meksuilla, eikä tarvettakaan. Kommunikaatio hoidetaan ulkokautta samaten "hottina" tankkaus ja aseistus.
Ainakin HN-kalustolla hottina tankkaaminen ja aseistus on nopeampaa kuin moottoreiden sammuttelu ja käynnistys.
Onko kellään muuten mitään tietoa miten ruotsalaiset aikoinaan tuolla Red Flagissa Gripeneidensä kanssa pärjäsivät?
Ja vielä mielellään jonkun muun kuin ruotsalaisten itsensä kertomana, koska omakehun svenssonit ovat kyllä aina osanneet...
Gyllis1
Respected Leader
Näkökulma: Paperilennokki Gripen olisi ollut katastrofi puolustuksen uskottavuudelle
http://m.iltalehti.fi/kotimaa/201707022200238130_u0.shtml
http://m.iltalehti.fi/kotimaa/201707022200238130_u0.shtml
Mikään ei näköjään ole muuttunut tälläkään osa-alueella. Heinäluoman puudeli Mika Kari ja Vihreät liputtivat vahvasti Gripeniä jo ennen sen ensilentoa. Valintavaiheessa riittänee siis lupaus siitä että kone kyllä valmistuu aikanaan ja saattaa jopa täyttää suorituskykyvaateetkin.
Millähän koneella meillä tällä kertaa aiotaan lentää hankinnan ja käyttöönoton väliin jäävä vuosikymmen? A-mallin Gripenillä kaiketi? Aletaan vaan tippa pippelin päässä odottaa hallituksen tiedotustilaisuutta jossa pääministeri Tytti Tuppurainen ilmoittaa meille tilatun 36kpl JAS-39E-koneita joista ensimmäistä odotetaan lentorahtina maahan jo 2030-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Lopuksi puolustusministeri Johanna Sumuvuori ilmoittaa käynnissä olevasta tutkimuksesta jonka perusteella Suomella on vielä optio puolittaa hankintamäärä jos koneiden hiilijalanjälki osoittautuu liian suureksi. Tällöin Gripenien rinnalle hankittaisiin sopiva sähkömoottorilla lentävä kone.
Jep, juuri tällä tavalla mielikuva-operaatio toimii. Vaikka sisällöllä ei olisi mitään yhteyttä HX-hankkeeseen, niin se vapauttaa joukot tekemään omia mielikuvajohtopääöksiä ja rummuttamaan niitä, jolloin "yleinen mielipide" ohjautuu kirjoittajan tai hänen taustavoimansa haluamaan suuntaan.
Jos sitten taas puhutaan Gripen E:stä, niin mikä yhteys Ainolan jutulla mahtaa olla siihen ja toisaalta HX-hankkeeseen? Jos siis puhutaan faktoista, nykyajasta ja tulevaisuudesta?
Jos sitten taas puhutaan Gripen E:stä, niin mikä yhteys Ainolan jutulla mahtaa olla siihen ja toisaalta HX-hankkeeseen? Jos siis puhutaan faktoista, nykyajasta ja tulevaisuudesta?
Ainola nyt ei löytäisi edes omaa persettään vaikka hakisi sitä kaksin käsin....
Meinaan vaan, että jos Gripen C ja toisaalta E olisivat paperilennokkeja, niin miksi jotkut maat ovat niitä hankkineet, ja miksi Sveitsi asetti sen voittajaksi? (A:ta ei ostanut kukaan, sen tiedämme kaikki. Mutta tämä ei olekaan Gripen A -ketju, Gripen A:ta ei ole enää olemassa.)
Vakiovastaus tähän on yleensä korruptio, jos halutaan olla leimalinjalla. Jokainen ei-amerikkalainen konevalmistaja on tästä syytettynä jossakin välissä, koska monen ostajamaan rakenne nyt on sellainen, muista syistä. USA:laisten ei tarvitse, koska he hoitavat koneiden myynnin valtiotasolla, ja ennenkaikkea suurvallalle tyypillisellä voimapolitiikalla. Heidän ei tarvitse tehdä suoraa lahjontaa, vaan poliittista kaupankäyntiä tai piilotettuja uhkauksia. Yleisessä kielessä sitä kutsutaan kumppanuudeksi.
..mutta jos se puoli jätetään tällä kertaa pois, niin mitä perusteita C/E:n hankkimiselle jää jäljelle? Mitä löytyy? Ovatko ne fuulaa? Kannattaako ne huomioida täkäläisessä keskustelussa?
Vakiovastaus tähän on yleensä korruptio, jos halutaan olla leimalinjalla. Jokainen ei-amerikkalainen konevalmistaja on tästä syytettynä jossakin välissä, koska monen ostajamaan rakenne nyt on sellainen, muista syistä. USA:laisten ei tarvitse, koska he hoitavat koneiden myynnin valtiotasolla, ja ennenkaikkea suurvallalle tyypillisellä voimapolitiikalla. Heidän ei tarvitse tehdä suoraa lahjontaa, vaan poliittista kaupankäyntiä tai piilotettuja uhkauksia. Yleisessä kielessä sitä kutsutaan kumppanuudeksi.
..mutta jos se puoli jätetään tällä kertaa pois, niin mitä perusteita C/E:n hankkimiselle jää jäljelle? Mitä löytyy? Ovatko ne fuulaa? Kannattaako ne huomioida täkäläisessä keskustelussa?
Kun Norja päätyi F-35:een, se tapahtui jännän mutkan kautta. Oli annettu neljä tehtävää ja niihin liittyvät vaatimukset. Saab loihti niihin oman näkemyksensä mukaan kilpailukykyiset vastaukset, minkä seurauksena tehtävänantoa muutettiin päätöksentekovaiheessa, jotta Saabin antamat parametrit eivät enää pätisi. Mitä se kertoo?
http://feed.ne.cision.com/wpyfs/00/00/00/00/00/0D/D9/F5/wkr0009.pdf
Tiedämme, mitä USA:n Oslon lähetystö on kommunikoinut asiasta, tiedämme että kilpailutus ei ollut ehjä. Jos nykyinen Gripen on paperilennokki tai muodon vuoksi mukana, minkä takia kilpailutus piti toteuttaa väärin?
Kunnes joku selittää mm. tämän kilpailutuksen epäselvyydet uskottavasti, kieltäydyn "ottamasta annettuna" yhtäkään väitetason tai yleistä käsitystä siitä, että Gripen ei täyttäisi tehtävää Suomen suvereniteetin ylläpitämisestä yhtä hyvin kuin muut HX-osallistujat, kun kaikki parametrit otetaan kokonaisuutena huomioon ja istutetaan uskottaviin kotirintaman pitkiin skenaarioihin. Äskeinen puolustusministerin erityisavustajan kehu Ainolan jutulle tuottaa mielikuvan, että kaikenlaisia agendoja löytyy poliittiselta puolelta, ei pelkästään parjatusta demarileiristä (jolla silläkin on omat valiidit perustelunsa; isot puolustusvälinehankinnat ovat enemmän teollisuutta ja työvoimapolitiikkaa kuin pelkkä TVÄL-asia).
(Huom en ole edelleenkään käynyt antamassa omaa ääntäni "Mikä konetyyppi"-äänestykseen. Ei ole sen aika vielä, kun emme tiedä miten nuo koneet todellisuudessa vertautuvat, ja esim ehtiiko E mukaan lainkaan. Siihen vaikuttaa oleellisimmin se, minkä verran C/D:n ja Demon validoinneista voidaan kantaa suoraan E-malliin, ja se, millainen on E:n sensorien todellinen kyky ja kypsyystaso.)
http://feed.ne.cision.com/wpyfs/00/00/00/00/00/0D/D9/F5/wkr0009.pdf
Tiedämme, mitä USA:n Oslon lähetystö on kommunikoinut asiasta, tiedämme että kilpailutus ei ollut ehjä. Jos nykyinen Gripen on paperilennokki tai muodon vuoksi mukana, minkä takia kilpailutus piti toteuttaa väärin?
Kunnes joku selittää mm. tämän kilpailutuksen epäselvyydet uskottavasti, kieltäydyn "ottamasta annettuna" yhtäkään väitetason tai yleistä käsitystä siitä, että Gripen ei täyttäisi tehtävää Suomen suvereniteetin ylläpitämisestä yhtä hyvin kuin muut HX-osallistujat, kun kaikki parametrit otetaan kokonaisuutena huomioon ja istutetaan uskottaviin kotirintaman pitkiin skenaarioihin. Äskeinen puolustusministerin erityisavustajan kehu Ainolan jutulle tuottaa mielikuvan, että kaikenlaisia agendoja löytyy poliittiselta puolelta, ei pelkästään parjatusta demarileiristä (jolla silläkin on omat valiidit perustelunsa; isot puolustusvälinehankinnat ovat enemmän teollisuutta ja työvoimapolitiikkaa kuin pelkkä TVÄL-asia).
(Huom en ole edelleenkään käynyt antamassa omaa ääntäni "Mikä konetyyppi"-äänestykseen. Ei ole sen aika vielä, kun emme tiedä miten nuo koneet todellisuudessa vertautuvat, ja esim ehtiiko E mukaan lainkaan. Siihen vaikuttaa oleellisimmin se, minkä verran C/D:n ja Demon validoinneista voidaan kantaa suoraan E-malliin, ja se, millainen on E:n sensorien todellinen kyky ja kypsyystaso.)
Viimeksi muokattu:
90-luvun osalta on maallikonkin helppo nähdä Gripeniin sisältyneet epävarmuustekijät. Konehan oli -92 vielä täysin alkutekijöissään. E-version tilanne lienee muutaman vuoden päästä jo parempi ja aseistuksen puolellakin on nykyään tarjolla myös eurooppalaiset vaihtoehdot.
JAS-39C/D olisi nykytiedolla varmasti ollut Suomelle käyttökelpoinen hävittäjä JOS vain olisi valmistunut 10 vuotta aiemmin ja JOS siihen olisi saatu 90-luvulla jenkeistä Amraamit. Muistetaan ettei Suomi-USA -akselilla tuossa vaiheessa juurikaan asekauppaa käyty joten uusimpien ilmataisteluohjusten saanti ei olisi ollut ainakaan itsestään selvää ja todellisuus olisi selvinnyt vasta kaupanteon jälkeen. Nuo kaksi jossittelua ovat niin massiivisia ettei niitä voi ohittaa.
Ilman muuta, juuri näin. Hornet oli oleellinen tienraivaaja läheisiin suhteisiin USA:n sotakoneiston kanssa juuri oikealla historiallisella hetkellä (kylmän sodan 'voitto'), siitä on ollut valtava hyöty ja on lähtölaukaus sekä rauhankumppanuuksille että PV:n osallisuudelle Afganistanin sodassa, minkä seurauksena PV on saanut koko USA:n operatiivisen missioanalysoinnin palvelut koulutuskäyttöään tukemaan. Valtavia hyötyjä PV:lle., JASSM- ja AIM-120-C7-hyväksynnistä puhumattakaan.
Nyt tilanne ja valikoima on erilainen, tarjontakin suurelta osin kyvyiltään melko samantasoista tarjoajasta riippumatta. 90-luvulla BVRAAM oli määräävä tekijä, nyt kaikkiin tarjokkaisiin on saatavilla kohtuu samanlaiset vaikuttamisvalikoimat ja sensorit. Tekninen ja suorituskykykilpailu käydään kulissientakaisten ominaisuuksien välillä, ja siviilit jäävät niistä tiedoista paitsi. Sen takia julkisen sfäärin ei kannattaisi juurikaan nojata edellisen vuosisadan asioihin eikä myöskään mielikuviin. Norjan ja Belgian tämän vuosisadan puoleiset kilpailutukset eivät läpäise luotettavuus- ja uskottavuustestiä, ja se huolestuttaa minua suuresti myös HX:n osalta.
Tökerön julkisen datan mokaamisen taustalla _voi_ olla jokin salainen tieto voittajaominaisuudesta, jota ei haluta paljastaa, tai sitten poliittisesta vaikuttamisesta, joka kävelee suoristuskyvyn yli. Jälkimmäinen on hyvin todennäköinen vaihtoehto, ja sekin olisi ihan OK jos se myönnettäisiin ilman julkiseksi annettavan datan vääristelyä.
Minä näen HX:n uskottavuustestinä USA:lle. Malttaako se antaa F-35:n puhua puolestaan rauhassa, vai lähdetäänkö sitä kulissien takana jyräämään USA:n muiden tärkeiden kumppanien kustannuksella. Sen lentonäytöskyvyt on nyt nähty ja kaikki puhuvat sen häivekyvyistä. Todellista kustannustasoa, suorituskykyä ja luotettavuutta ei olla nähty eikä myöskään FMS-asiakkaan oikeutta päästä sensoridataan tai hallita omaa ALIS-aliympäristöään. Jos USA painostaa Suomen ottamaan ALIStetun taisteluvälineen ja olemaan näin päivittäisesti riippuvainen POTUSin hyväntahtoisuudesta, silloin olemme kusessa. Luottakaamme toistaiseksi, että näin ei tapahdu ja tällöin myös Saabin tuote voi olla uskottavissa skenaarioissa ja uskottavissa laskelmissa uskottava TVÄL.
(E: edellä kuvatut riskit huomioiden "minun HX:ni" on toistaiseksi 12-24x F-35 ja 36x Gripen E.
Fataalien riskien minimointia vaikka kuka sanoisi mitä useamman mallin pitämisen kalleudesta.)
BarrelNut
Kenraali
Sveitsin evaluaatiossa Gripen oli viimeinen, päätös hankkia se johtui siitä että se oli halvin. Sveitsihän ei hakenut korvaajaa ensilinjan taistelukoneille, vaan vanhoille F-5 hävittäjille.
