Gripen E/F

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tämän hetken arvio lentotunnin kustannuksista on 21k$/h vs 4-7k€/h. Melko iso ero.

Ja mikä olisi tuon eron merkitys sodan partaalla olevassa valtiossa? Kaatuisiko valtion budjetti, koska ilmavoimien lisääntynyt lentotoiminta aiheuttaisi 500 miljoonan euron vuosittaiset lisäkulut kalliimman konetyypin takia?

500 miljoonaa euroa tai miljardi on suolarahoja, jos sota on lähellä, kun samaan aikaan kaikkea mahdollista sotamateriaalia pyritään hankkimaan maailmalta miljardeilla tai kymmenillä miljardeilla.
 
Super Hornetiin ei ole kyllä kukaan vielä integroinut tai integroimassa meteoria. Ja miksi Ilmavoimat ei haluaisi Meteoria käyttöönsä?

mm. tällä listalla Gripen on rankattu toiseksi parhaimmaksi BVR-hävittäjäksi, vain siksi koska se on ensimmäinen hävittäjä jolle Meteor tuli palveluskäyttöön. https://hushkit.net/2016/04/24/the-top-bvr-fighters-of-2016/

Miksi USN ei ole integroinut konetyyppiinsä Meteoria, jos se on niin tärkeä? He kuitenkin valmistautuvat sotimaan suurvaltavihollisia vastaan.

Fanipoikien kirjoittelut on yksi asia ja todellisuus on toinen. Kyllähän jotkut ovat sitä mieltä, että PAK FA teurastaa F-35:n kuin Hawkin taivaalta. Onko siinä sitten mitään todellisuuspohjaa, se on ihan toinen asia...

Nuo ovat FVEYE-valtioita. Niillä on luultavasti eri ehdot kuin sellaisilla mailla, jotka vielä hetki sitten olivat "kekkoslovakia" eivätkä ole minkäänlaisessa sotilasliitossa USA:n kanssa. Tilanne vuonna 1992 oli dramaattisesti erilainen kuin JASSM-hyväksynnän aikana, jolloin meihin ilmeisesti jo luotettiin jonkin verran. Voi olla, että Suomelle tulee tällä kertaa oikeus aseistaa amerikkalaiskoneet muistakin lähteistä, mutta mitään luottamusta siihen ei pidä täällä siviilipuolella ylläpitää ennenkuin joku in-the-know -viranomainen sen ääneen sanoo.

Espanja, jonka koneisiin integroitiin Taurus, ei ole FVEYE-valtio.
 
Miksi USN ei ole integroinut konetyyppiinsä Meteoria, jos se on niin tärkeä? He kuitenkin valmistautuvat sotimaan suurvaltavihollisia vastaan.
Varmaan siksi koska jenkit näyttävät käyttävän pääsääntöisesti kotimaisia (amerikkalaisia) aseita koneissaan ja Meteor (MBDA) on Euroopasta. Itse asiassa, jos Meteor integroitaisiin Super Hornettiin, niin se olisi ilmeisesti ensimmäinen ei-amerikkalainen ase, joka on Super Hornettiin integroitu.

Tässä jutussa aihetta sivuttiin
http://www.thedrive.com/the-war-zon...r-to-air-missile-really-the-best-in-the-world
Let’s take the US Navy for instance. With a resurgent threat from major peer-state competitors like Russia and China, the Meteor is the missile to have. It would match well with the Navy’s Super Hornet fleet which is almost entirely equipped with APG-79 AESA radars. It would also finally replace the AIM-54 Phoenix long-range air-to-air missile that was retired with the F-14 Tomcat. Basically it would bring back a real “fleet defender” capability to the Navy’s Carrier Air Wings, and the Super Hornet could carry a lot of Meteor's at one time if need be and bring them back to the ship. This is something the Tomcat could not do with the Phoenix.
Lisäksi
For instance, a country that is not buying the F-35 should invest in Meteor to get the best standoff range for their advanced 4th generation fighters. This is especially so if they feel like their fighter aircraft would be used outside of coalition operations with the US at the helm. A Super Hornet equipped Royal Canadian Air Force for instance that has to protect its great norther expanse could really use the Meteor.
 
Tämä ei varmaankaan ole oikea ketju pohdiskelulleni, mutta menköön.

Hieman epäilen että tulevassa skenaariossa sotaan ei jouduta yksin, vaan operointi tapahtuu pääasiassa yhteistoiminnassa muiden kanssa. Sitäkään ei voida tietää missä sota alkaa, epäilen itse että Baltiassa. Tällöin meillä olisi hyvä olla paras mahdollinen konettyppi suorittamaan erilaisia tehtäviä myös tarvittaessa ulkomailla, ei pelkästään kotimaassa. Lännessä operaatio on todennäköisesti Yhdysvaltain johtama, joten meillä olisi hyvä olla mahdollisimman yhtenäinen kalusto. Tässä mielessä ilmavoimien tuleva konetyyppi voisi jatkossakin olla mieluummin Yhdysvalloista.
 
Viimeksi muokattu:
Ei olisi pitänyt pyytää viittä tarjousta. Nyt meille tulee neljä vittuuntunutta häviäjää, jotka haukkuu Suomea vuosia. Kolme tarjousta ja kolme valintaa, niin kukaan ei kosta ja kolme maata on sitoutettu
Ei se mene näin. Valmistajille se on hieman kuin meritti osallistua ja päästä ehdokkaaksi Suomen kaltaiseen hankkeeseen. Koko tarjouskisan ajan ko lentokone tulee rinnastetuksi maailman parhaimpiin hävittäjiin. Hävinneenäkin ollaan vain yhden konetyypin jälkeen, Suomen painottamien ominaisuuksien jälkeen siinä heti seuraavassa ryhmässä. Kukin valmistaja myös hyötyy tarjouskilpailusta koska oma kone vertaillaan puolueettoman tahon puolesta kilpailijoihin. Tätä kautta saadaan selville omia heikkouksia, jotain tietoa kilpailijoistakin ja etenkin paljon tietoa itse myyntiprosessista ja itse markkinoinnin heikkouksista tai ostajien painotuksista.

Suomen tapauksessa valmistajat myös pohtivat meidän kaltaisen asiakkaan sotilasstrategisia asioita. Harvassa maailmankolkassa tämän puolen vaatimustaso on yhtä korkealla kuitenkin kohtuu-budjetin puitteissa mietittynä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä ei varmaankaan ole oikea ketju pohdiskelulleni, mutta menköön.

Hieman epäilen että tulevassa skenaariossa sotaan ei jouduta yksin, vaan operointi tapahtuu pääasiassa yhteistoiminnassa muiden kanssa. Sitäkään ei voida tietää missä sota alkaa, epäilen itse että Baltiassa. Tällöin meillä olisi hyvä olla paras mahdollinen konettyppi suorittamaan erilaisia tehtäviä myös tarvittaessa ulkomailla, ei pelkästään kotimaassa. Lännessä operaatio on todennäköisesti Yhdysvaltain johtama, joten meillä olisi hyvä olla mahdollisimman yhtenäinen kalusto. Tässä mielessä ilmavoimien tuleva konetyyppi voisi jatkossakin olla mieluummin Yhdysvalloista.

Tästä olen samaa mieltä. Ja tähän on sellainen vahva perustelu jonka jo aiemmin esitinkin, että lännessä (EU ja Nato) pohditaan mm lentokaluston ominaisuuksia ei valtakunnallisesti vaan isompina ryhminä. Miten Norja täydentää Ruotsia, mitä Suomelta halutaan jos Ruotsissa on vain Gripeneitä. Mitä Baltiassa päivystää ja mitä pitää olla Puolassa valmiina. Jne.
 
Tästä olen samaa mieltä. Ja tähän on sellainen vahva perustelu jonka jo aiemmin esitinkin, että lännessä (EU ja Nato) pohditaan mm lentokaluston ominaisuuksia ei valtakunnallisesti vaan isompina ryhminä. Miten Norja täydentää Ruotsia, mitä Suomelta halutaan jos Ruotsissa on vain Gripeneitä. Mitä Baltiassa päivystää ja mitä pitää olla Puolassa valmiina. Jne.
Silti vaikuttaa siltä, että Suomi tekee worst case -päätöksiä, eli jopa huolto on eristyksissä. Itse laatisin strategian täysin sen varaan, että Virosta ja pohjois-Norjasta saadaan tutkadataa. Vain keski-Suomi pitää havaita itse. Näin esimerkkinä. Pienempi konemäärä pitäisi riittää Tsekin, Sveitsin ja Itävallan tapaan. Max 45
 
Itse olen myös sitä mieltä, että me hyvin suurella todennäköisyydellä tarvitsemme F-35:en vähintään yhdeksi valittavaksi konetyypiksi.

Sitä on sen sijaan käytettävissä olevan tiedon perusteella vaikeampaa arvioida luotettavasti, että täyttääkö F-35 kaikki ilmapuolustukseemme liittyvät tarpeet. Tässä keskeiseksi nousevat mm. huoltovarmuuteen ja maantietukikohdista operointikykyyn liittyvät vaatimukset.

Erittäin todennäköisesti tarvitsemme kuitenkin F-35 häiveominaisuuksia ja kehittyneitä sensorijärjestelmiä vihollisen ilmatorjunnan vaikutuspiirissä toimimiseen ja oikea-aikaisen tiedon keräämiseen vihollisen toimista mahdollisesti jo rajojemme ulkopuolelta. F-35 kaikista arvokkaimmat ominaisuudet meidän kannalta liittyvätkin mahdollisesti sen kykyyn tuottaa arvokasta tiedustelutietoa syvältä vihollisen alueelta ja kykyyn vaikuttaa myös kaikkein voimakkaimmin puolustettuja kohteita vastaan.

Jätän sitten taas vuorostaan Ilmavoimien ammattilaisten arvioitavaksi sen onko F-35 paras vaihtoehto myös puolustukselliseen pääasiassa taistelunjohtajan alaisuudessa tapahtuvaan ilmatoimintaan, jossa tarkoituksena on vain puolustaa tiettyjä tärkeitä kohteita ilmaviholliselta ja tuottaa sille tappioita.

Toisin sanoen uskon F-35 olevan selkeästi paras vaihtoehto "deep strike" ja "offensive counter-air" tyyppisissä tehtävissä samoin kuin esimerkiksi "SEAD" ja "ISR" -tehtävätyypeissä. Sen perinteisessä hävittäjätorjuntatehtävissä eli "defensive counter-air" -tehtävissä uskon jonkun muunkin koneen voivan pystyä ainakin lähes yhtä hyvään suoritukseen.

F-35 kokonaan valitsematta jättäminen kuitenkin pakottaa Ilmavoimamme tulevaisuudessa hyvin puolustukselliseen altavastaaja-asemaan, jossa edes rajoitettuja hyökkäyksellisiä operaatioita on hyvin vaikeaa toteuttaa ja toiminnasta tulee helposti vain reaktiivista aloitteiden omiin käsiin ottamisen sijaan.

Luulen kuitenkin Ilmavoimilla olevan ilmiselvistä kustannus- ja tehokkuussyistä selkeä tahtotila vain yhden konetyypin valintaan myös tulevaisuudessa. Lähinnä vain sellaisissa tilanteissa, että F-35 kustannukset osoittautuvat liian korkeiksi tai se osoittautuu huoltojärjestelyiltään muuten Suomelle sopimattomaksi uskon kahden koneen mallia vakavasti harkittavan. Luonnollinen kumppani F-35:elle ei välttämättä kuitenkaan ole Gripen E vaan pikemminkin Super Hornet tai Eurofighter Typhoon, koska tällaiset toimintamallit ovat jo USA:ssa ja Briteissä käytössä.

Jep, se pitää ilman muuta paikkansa, että jos halutaan lentää syvällä Venäjän alueella, niin sitten F-35 on paras vaihtoehto.

Sekin olisi kuitenkin vaarallista. F-35 ei ole siellä näkymätön.

Jasmiineilla ja vastaavilla voidaan turvallisesti vaikuttaa syvyyteen.

F-35 voisi tuoda etuja kokonaisuuteen tiedustelun kannalta. Mutta, tulee huomata, että kaikki tarjokkaat ovat kohtalaisen hyviä esim. paikallistamaan ja analysoimaan erilaisia sähkömagneettisia signaaleja. Tässä suhteessa kaikki ehdokkaat ovat paljon parempia kuin vanhat koneet.

Tulee lisäksi muistaa, että tiedustelussa voidaan käyttää ja käytetään myös muuta signaalitiedustelua. Ja pienillä lennokeilla voidaan lentää etulinjan päällä ja ryhmityksen syvyydessäkin. Havaittuihin maaleihin voidaan vaikuttaa esim. tykistön kaukoammuntatarvikkeilla tai GMLRS-rakettiohjuksilla. Ei tarvitse olla hävittäjää tiputtamassa pommia päälle.

Todennäköisesti HX-hankkeen jälkeen Suomi tulee hankkimaan myös raskaampia miehittämättömiä koneita, jotka ovat vielä stealthimpia kuin F-35. Niillä pystytään kohtuu turvallisesti tekemään sitten erilaista tiedustelua syvempääkin.

Hyvää pohdintaa siis, mutta en itse kuitenkaan lähtisi pohdiskeluissa siitä, että Suomi on nimenomaan lähdössä rynnäköimään/lentelemään syvälle Venäjälle. Kaukovaikutuskyky sinänsä on jo nyt olemassa.
 
Jep, se pitää ilman muuta paikkansa, että jos halutaan lentää syvällä Venäjän alueella, niin sitten F-35 on paras vaihtoehto.

Sekin olisi kuitenkin vaarallista. F-35 ei ole siellä näkymätön.

Jasmiineilla ja vastaavilla voidaan turvallisesti vaikuttaa syvyyteen.

F-35 voisi tuoda etuja kokonaisuuteen tiedustelun kannalta. Mutta, tulee huomata, että kaikki tarjokkaat ovat kohtalaisen hyviä esim. paikallistamaan ja analysoimaan erilaisia sähkömagneettisia signaaleja. Tässä suhteessa kaikki ehdokkaat ovat paljon parempia kuin vanhat koneet.

Tulee lisäksi muistaa, että tiedustelussa voidaan käyttää ja käytetään myös muuta signaalitiedustelua. Ja pienillä lennokeilla voidaan lentää etulinjan päällä ja ryhmityksen syvyydessäkin. Havaittuihin maaleihin voidaan vaikuttaa esim. tykistön kaukoammuntatarvikkeilla tai GMLRS-rakettiohjuksilla. Ei tarvitse olla hävittäjää tiputtamassa pommia päälle.

Todennäköisesti HX-hankkeen jälkeen Suomi tulee hankkimaan myös raskaampia miehittämättömiä koneita, jotka ovat vielä stealthimpia kuin F-35. Niillä pystytään kohtuu turvallisesti tekemään sitten erilaista tiedustelua syvempääkin.

Hyvää pohdintaa siis, mutta en itse kuitenkaan lähtisi pohdiskeluissa siitä, että Suomi on nimenomaan lähdössä rynnäköimään/lentelemään syvälle Venäjälle. Kaukovaikutuskyky sinänsä on jo nyt olemassa.
Kyllähän se siitä häiveestä etua saa esim Gripeniin nähden ihan omassakin ilmatilassa.
 
Silti vaikuttaa siltä, että Suomi tekee worst case -päätöksiä, eli jopa huolto on eristyksissä. Itse laatisin strategian täysin sen varaan, että Virosta ja pohjois-Norjasta saadaan tutkadataa. Vain keski-Suomi pitää havaita itse. Näin esimerkkinä. Pienempi konemäärä pitäisi riittää Tsekin, Sveitsin ja Itävallan tapaan. Max 45
Mitä ihmettä sie oikeen horiset?
Eli siis me ei tarvittaisi omaa tutkadataa kuin osasta maata? Pienempi konemäärä riittäisi oman alueen puolustamiseen ja tarvittaessa avittamaan pohjoista baltiaa?
Nyt ei oikein täsmää, tai en ymmärrä pointtiasi.
 
Jep, se pitää ilman muuta paikkansa, että jos halutaan lentää syvällä Venäjän alueella, niin sitten F-35 on paras vaihtoehto.

Sekin olisi kuitenkin vaarallista. F-35 ei ole siellä näkymätön.

Jasmiineilla ja vastaavilla voidaan turvallisesti vaikuttaa syvyyteen.

F-35 voisi tuoda etuja kokonaisuuteen tiedustelun kannalta. Mutta, tulee huomata, että kaikki tarjokkaat ovat kohtalaisen hyviä esim. paikallistamaan ja analysoimaan erilaisia sähkömagneettisia signaaleja. Tässä suhteessa kaikki ehdokkaat ovat paljon parempia kuin vanhat koneet.

Tulee lisäksi muistaa, että tiedustelussa voidaan käyttää ja käytetään myös muuta signaalitiedustelua. Ja pienillä lennokeilla voidaan lentää etulinjan päällä ja ryhmityksen syvyydessäkin. Havaittuihin maaleihin voidaan vaikuttaa esim. tykistön kaukoammuntatarvikkeilla tai GMLRS-rakettiohjuksilla. Ei tarvitse olla hävittäjää tiputtamassa pommia päälle.

Todennäköisesti HX-hankkeen jälkeen Suomi tulee hankkimaan myös raskaampia miehittämättömiä koneita, jotka ovat vielä stealthimpia kuin F-35. Niillä pystytään kohtuu turvallisesti tekemään sitten erilaista tiedustelua syvempääkin.

Hyvää pohdintaa siis, mutta en itse kuitenkaan lähtisi pohdiskeluissa siitä, että Suomi on nimenomaan lähdössä rynnäköimään/lentelemään syvälle Venäjälle. Kaukovaikutuskyky sinänsä on jo nyt olemassa.

Aikanaan paljon esillä ollut Iskukykytutkimus vuodelta 2004 edellytti MLRS:n ja tykistön erikoisammusten sekä Ilmavoimien ilmasta maahan -aseiden lisäksi hankittavaksi "raskaan tunkeutumiskykyisen lennokkijärjestelmän". Sillä rintamalla on ollut hiljaista vaikka muita osasia onkin joiltain osin edistetty.
 
Aikanaan paljon esillä ollut Iskukykytutkimus vuodelta 2004 edellytti MLRS:n ja tykistön erikoisammusten sekä Ilmavoimien ilmasta maahan -aseiden lisäksi hankittavaksi "raskaan tunkeutumiskykyisen lennokkijärjestelmän". Sillä rintamalla on ollut hiljaista vaikka muita osasia onkin joiltain osin edistetty.

Johtuisikohan siitä, että MLRS:n ja tykistön erikoisammusten kanssa on myös ollut aika hiljaista? Eikä ilmavoimillakaan ole hirveästi noita ammuksia.
 
Johtuisikohan siitä, että MLRS:n ja tykistön erikoisammusten kanssa on myös ollut aika hiljaista? Eikä ilmavoimillakaan ole hirveästi noita ammuksia.

Onhan nimikkeitä hankittu laajalla rintamalla :) Määrien kanssa on tosiaan vähän niin ja näin. Hankittavaksi esitettyjen ja sittemmin hankittujen järjestelmien tehokkaan käytön katsottiin joka tapauksessa edellyttävän raskasta lennokkia tiedusteluun/maalittamiseen. Tuo tarvehan ei poistu vaikka hankintamäärät kutistuisivatkin. Voisi jopa ajatella että siitä tulee entistäkin tärkeämpää jotta vähistä vehkeistä saadaan maksimitehot.

Tähän hankkeeseen kaavailtiin aikanaan yhteensä miljardin euron hankintabudjettia. Lennokit olisivat vieneet siitä sata miljoonaa. Aika paljon jäi lyhyeksi niin kuin Maavoimien hankkeilla tietysti on ollut tapana. Ei puhuta erillisrahoituksista vaan jätetään vain hankkimatta.

Sitäkin voi tietysti miettiä onko meille soveltuvaa lennokkijärjestelmää edes olemassa? Siis sellaista jolla voisi realistisesti lennellä itänaapurin ilmatilassa sodan aikana.
 
Onhan nimikkeitä hankittu laajalla rintamalla :) Määrien kanssa on tosiaan vähän niin ja näin...

Niinpä. Tällä foorumilla tunnutaan paljon horistavan hankintamääristä. Totuus on, että mikäli hankkisimme vaikkapa amraameja, tykistöohjuksia, jassmeja ja ilmasta maahan -aseita "todella reilut määrät", ei meillä muuhun sitten rahaa jäisikään. On oltava olettama, että ns. "vaaran uhatessa" saamme täydennyksiä. Juuri siksi esim. aseita ja laitteita on hankittu sellaisista maista (kuten jenkkilästä), joilla on hyvä toimitusvalmius meille päin.

Kannattaa muistaa fakta, että jos emme täydennyksiä saa ulkomailta, niin mahdollinen sota on jo hävitty saman tien. Voidaan yksinkertaisesti antautua heti vihollisuuksien alkaessa.
 
Niinpä. Tällä foorumilla tunnutaan paljon horistavan hankintamääristä. Totuus on, että mikäli hankkisimme vaikkapa amraameja, tykistöohjuksia, jassmeja ja ilmasta maahan -aseita "todella reilut määrät", ei meillä muuhun sitten rahaa jäisikään. On oltava olettama, että ns. "vaaran uhatessa" saamme täydennyksiä. Juuri siksi esim. aseita ja laitteita on hankittu sellaisista maista (kuten jenkkilästä), joilla on hyvä toimitusvalmius meille päin.

Kannattaa muistaa fakta, että jos emme täydennyksiä saa ulkomailta, niin mahdollinen sota on jo hävitty saman tien. Voidaan yksinkertaisesti antautua heti vihollisuuksien alkaessa.

Niinpä. Suomen Amraamien hankintamäärähän on kansainvälisessä vertailussa jopa hämmästyttävän suuri. Silti se noin 700kpl Ilmavoimien ja ilmatorjunnan yhteiseen laariin on sodan oloissa varsin mitätön satsi. USA on ainoa maa koko maailmassa jonka voisi edes teoriassa ajatella kykenevän toimittamaan nopeahkolla aikataululla merkittäviä määriä täydennyksiä. Siihen suuntaan kannattaa siis jatkossakin pitää välit kunnossa. En liputa kenekään puolesta mutta hämmästyn suuresti jos tämä ei näy myös HX-hankkeen lopputulemassa.
 
Laaja aseyhteensopivuus onkin merkittävä etu, asia josta olen monesti maininnut. Kriisin painaessa päälle aseita(ohjuksia) hankitaan mistä ikinä saadaan, kuten vaikka ennen talvisotaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ja mikä olisi tuon eron merkitys sodan partaalla olevassa valtiossa? Kaatuisiko valtion budjetti, koska ilmavoimien lisääntynyt lentotoiminta aiheuttaisi 500 miljoonan euron vuosittaiset lisäkulut kalliimman konetyypin takia?

500 miljoonaa euroa tai miljardi on suolarahoja, jos sota on lähellä, kun samaan aikaan kaikkea mahdollista sotamateriaalia pyritään hankkimaan maailmalta miljardeilla tai kymmenillä miljardeilla.

Tuntihinta ei ole pelkästään rahakysymys; tottakai valtio pystyy liikuttelemaan satojen mijoonien rahasummia hätätilassa (paitsi jos se on jostain syystä eristynyt lainamarkkinoista, mutta silloin ollaan muutenkin hankaluuksissa). Minun pyörittämässäni skenaariossa kyse on harmaasta vaiheesta, jolloin koputtelu ja ahdistelu nousee mutta valtio ei ole halukas ryhtymään kriisitoimiin ja myöntämään poikkeustilaa. Pidän tätä hyvin mahdollisena sekä todennäköisimpänä maanpuolustuksellisena skenaariona, jos Venäjä on seuraavien koneiden käyttöönoton aikaan vielä samanlainen valtio kuin nyt on.

Harmaa vaihe on nykyaikana se, jolloin ratkaistaan lopputulos; se määrittää ollaanko toivottomassa altavastaajan asemassa, vaiko voimakkaana seisova tinkimätön oman suvereniteetin turvaaja. Harmaan vaiheen toimintakyky vaikuttaa myös kotirintamaan ja siihen, millaiseen henkiseen tilaan valtiojohdon on väestö asetettava. Rahojen paniikkisiirrot luovat yhteiskunnallisen kaaoksen kotirintamalla, mikä sotkee asioita juuri sillä tavalla kuin itäinen interventio haluaa.

Tuntihinta kertoo, mitä kaikkea täytyy tapahtua lentotuntien välissä. Jos kustannus on suuri, se koostuu huoltotyöstä ja varaosista.

Suuri huoltotuntien lukumäärä per lentotunti tarvitsee ison porukan huoltoa tekemään, ja jos lentotehtäviä on yhtäkkiä paljon, olemassaolevan henkilöstön aika loppuu kesken ja uutta porukkaa ei voi noin vain loihtia. Suuri lentotunnin hinta tarkoittaa siis rajoitetta lentotehtävien tuottamiskykyyn tilanteessa, jossa tehtävien määrää pitäisi oleellisesti nostaa.

Varaosien saatavuus taasen riippuu valmistajan logistiikkaketjun kyvystä vastata yllättäen nousevaan kysyntäpiikkiin, taikka omien varastojen kattavuudesta (hinnasta). JSF:n idea on globaali logistiikkaketju, joka pitää kustannuksia alhaalla. Se voi toimia, ja sen pitääkin toimia, jos aikomus on pitää pari-kolme tuhatta konetta lentokelpoisena. Mikäli meidän kriisimme tapahtuisi samaan aikaan jonkin toisen kriisin kanssa, olemme varmasti jonon hännillä toimitusketjussa. (* Jos hankimme oman varaston, se nostaa kustannukset hyvin suuriksi, koska logistiikan idea nimenomaan oli pienentää muutoin tavattoman suuria teknisesti äärimmilleen optimoidun häivekoneen varaosakuluja.

Siksi hieman konventionaalisemmassa koneessa on oma ideansa. Tässä puhun Gripenistä, koska tämä on Gripen-ketju. Yhtä hyvin kyse voi olla muistakin HX-koneista. Gripenin liikkuvien osien osalta olemme joka tapauksessa velvoitettuja vastaamaan varaosasaatavuudesta itsenäisemmin, ja se voi olla yksi tekijä joka vaikuttaa konetyypin hankintahintaan nostavasti. Mutta sitten se on hoidettu, eikä olla akuutin riippuvaisia toisista. Jokin jatkuvuudellinen takuu täytyy jokaisessa harkittavassa konetyypissä olla sekä kevyeeseen että raskaaseen (harmaaseen) rauhan ajan käyttöön että varsinaiseen sotatilaan.

(* E: loppuvuonna 2001 palvelin- ja verkkoinfrastruktuurin saatavuus maailmassa tyrehtyi hetkeksi aikaa, kun amerikkalaiset yritykset keskittivät kaiken toimituskapasiteettinsa yrityksiin, jotka olivat kärsineet WTC-iskuissa ja jotka rakensivat toimintaansa uudestaan. JSF-ketjussa se, jos emme kuulu NATOon tai muuhun amerikkalaiseen puolustussopimukseen, pudottaa meidät oletettavan automaattisesti kriisitoimitusprioriteetin loppupäähän.
 
Viimeksi muokattu:
Itse toivon että SAAB saa "their shit together" ilman turhia myyntipuheita. Uudella koneella kun alkaa olla aika helvetin kiire jotta ehtii kisaan.

Se on tasavarmaa, että Ilmavoimat ei kannata mitään keskeneräistä projektia (joka kaatoi jo Gripenin aikaisemman version).
 
Viimeksi muokattu:
Itse toivon että SAAB saa "their shit together" ilman turhia myyntipuheita. Uudella koneella kun alkaa olla aika helvein kiire jotta ehtii kisaan.

Se on tasavarmaa, että Ilmavoimat ei kannata mitään keskeneräistä projektia (joka kaatoi jo Gripenin aikaisemman version).

Jep, kiire tulee. Jos E ei kanna minkäänlaista tuotanto-taisteluvarustusta ja osoita evaluoijille sensorifuusio- ja elso-kykyjään viimeistään 2019-20, juna meni jo. Veikkaisin että ruotsalaiset ovat tästä tietoisia. Jos eivät ole suunnitelleet koelento-ohjelmaansa tällä mielellä, he tietävät jo valmiiksi ettei tästä kilpailutuksesta tule heille mitään.
 
Back
Top