Gripen E/F

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mutta, kassotaan kassotaan.
Onko kolmasosa tehoa lisaa liian vahan?
GE To Deliver First F414 Engine This Year - Gripen
www.gripenblogs.com/Lists/Posts/Post.aspx?ID=1200

Jun 24, 2015 - GE Aviation will deliver the first flight test F414-400 for a single-engine application for the Gripen E to Saab later this year, reports Aviation Week. ... engine offers 35 percent more thrust and significant improvements in aircraft performance, survivability and payload as compared to its predecessor F404.
 
Skene tahan
On mielenkiintoista, millaisella näyttövarustuksella Gripen loppujen lopuksi tulee naapurimaassa käyttöön.
Miten hyvin onnistuu fly-by-wire koneen lentaminen, jos yks ja ainoo ruutu menee pimeaksi?
- veikkaanpa, etta vaikka tulisi brassien hieno naytto kayttoon, niin jonkinlainen "bring-back" priorisointi tullaan tekemaan (voihan se varanaytto olla vaikka sivussa, jos tarkoitus on vain tuoda kone takaisin, vrt. tankeissa mobility kill, joka usein korjataan yon yli, jos vaan vaunu on tai saadaan oikeaan paikkaan)
 
Onko kolmasosa tehoa lisaa liian vahan?
GE To Deliver First F414 Engine This Year - Gripen
www.gripenblogs.com/Lists/Posts/Post.aspx?ID=1200

Jun 24, 2015 - GE Aviation will deliver the first flight test F414-400 for a single-engine application for the Gripen E to Saab later this year, reports Aviation Week. ... engine offers 35 percent more thrust and significant improvements in aircraft performance, survivability and payload as compared to its predecessor F404.
Gripenin tyhjäpaino on noussut 1200kg (C 6800kg, E 8000kg).
Volvo RM12 (ruotsinnettu GE 404), teho 54 kN, jälkipoltolla 80.5 kN.
GE 414-400, teho 57.8 kN, jälkipoltolla 97.9 kN.

Eli painonnousuun nähden teholisäys on maltillinen, sarek on siinä aivan oikeassa. En kuitenkaan usko sen olevan koneen suorituskyvyn kannalta kovin olennainen puute, riittävän liukas ja nopea se luultavasti on tuollakin moottorilla.
Itse pidän koneen kaupallisen menestyksen kannalta suurimpana miinuksena Ruotsin #turpo-muskeleiden pientä kokoa.
Skene tahan

Miten hyvin onnistuu fly-by-wire koneen lentaminen, jos yks ja ainoo ruutu menee pimeaksi?
- veikkaanpa, etta vaikka tulisi brassien hieno naytto kayttoon, niin jonkinlainen "bring-back" priorisointi tullaan tekemaan (voihan se varanaytto olla vaikka sivussa, jos tarkoitus on vain tuoda kone takaisin, vrt. tankeissa mobility kill, joka usein korjataan yon yli, jos vaan vaunu on tai saadaan oikeaan paikkaan)
Eiköhän se lentäminen onnistu ihan mainiosti ilman näyttöjäkin, sotiminen voi olla hankalampaa.
 
Viritelty F414-EPE olisi sitten teholtaan nopeasti googlailtuna jotain 120kN luokkaa. Eurojetin EJ200-myllyn jotain varianttiakin on tarjottu Gripeniin ainakin pari vuosikymmentä tuloksetta sillä ketään ei ole saatu maksamaan uuden variantin kehitystyötä. Nyt toivo on kai turkkilaisissa…
 
Viritelty F414-EPE olisi sitten teholtaan nopeasti googlailtuna jotain 120kN luokkaa. Eurojetin EJ200-myllyn jotain varianttiakin on tarjottu Gripeniin ainakin pari vuosikymmentä tuloksetta sillä ketään ei ole saatu maksamaan uuden variantin kehitystyötä. Nyt toivo on kai turkkilaisissa…
Yhdysvaltain laivasto (suurin GE 414 käyttäjä), ei ole kai ollut kovin innoissaan lisätehosta, enemmän on kiinnostusta ollut kai moottorin polttoaineenkulutuksen pienentäminen.

Korealaiset ovat muistaakseni hahmotelleet tuota 414:n tehoversioita omaan hävittäjäprojektiinsa. HX:n suhteen aikataulut eivät kuitenkaan näissä natsaa.
 
Eiköhän se lentäminen onnistu ihan mainiosti ilman näyttöjäkin, sotiminen voi olla hankalampaa.
Varmaan noin, tasaisesti ja selkealla saalla.
Nyt toivo on kai turkkilaisissa…
Ei oo, ihan viimeisen kk:n sisaan paatettiin, etta he eivat ko. moottoria saa (kootakseen, ja sita mukaa piirustuksia ja materiaaliseoksia S-400 kaupassa kaytettaviksi; sen kaupan kanssa taisi menna niin, etta 45% kateista - tai tuollaista - ja 55% luottoa vanjalta).
 
Eiko molempi-parempi vaihtoehto skulaa
Yhdysvaltain laivasto (suurin GE 414 käyttäjä), ei ole kai ollut kovin innoissaan lisätehosta, enemmän on kiinnostusta ollut kai moottorin polttoaineenkulutuksen pienentäminen.
niinkuin tassa tappauksessa:
Jun 1, 2017 - Pratt & Whitney has verified that an unfunded upgrade for the 40,000lb-thrust-class F135 engine could increase the thrust of the Lockheed Martin F-35 by 6-10% and reduce fuel consumption by 5-6%, the company announces on 31 May.
 
Onko kolmasosa tehoa lisaa liian vahan?
GE To Deliver First F414 Engine This Year - Gripen
www.gripenblogs.com/Lists/Posts/Post.aspx?ID=1200

Jun 24, 2015 - GE Aviation will deliver the first flight test F414-400 for a single-engine application for the Gripen E to Saab later this year, reports Aviation Week. ... engine offers 35 percent more thrust and significant improvements in aircraft performance, survivability and payload as compared to its predecessor F404.

Huom. Seuraava teksti on henkilökohtainen mielipide ja nojatuoli-ilmamarsalkkauden syvään asiantuntemukseen perustuva:
Riippuu siitä, mihin vertaa. Gripen E/F on kookkaampi ja painavampi kone kuin Gripen C/D, joten lisäteholle on tarvetta jo lähtökohtaisesti mikäli suoritusarvoissa ei haluta heikennyksiä. Omassa kommentissani tarkoitan sitä, että uuteen koneeseen tuleva F414 tarvitsisi sitä lisätehoa eli esim. (ilmeisesti vieläkin) paperiprojektina oleva F414 Enhanced Engine 18% tehonlisäyksellä toisi hieman puhtia punttiin. Ja vielä lisää ei olisi haitaksi.

Skene tahan

Miten hyvin onnistuu fly-by-wire koneen lentaminen, jos yks ja ainoo ruutu menee pimeaksi?
- veikkaanpa, etta vaikka tulisi brassien hieno naytto kayttoon, niin jonkinlainen "bring-back" priorisointi tullaan tekemaan (voihan se varanaytto olla vaikka sivussa, jos tarkoitus on vain tuoda kone takaisin, vrt. tankeissa mobility kill, joka usein korjataan yon yli, jos vaan vaunu on tai saadaan oikeaan paikkaan)

Eikös esim. F-35:ssa ole ”yksiruutuinen” näyttö? Ja tietysti 360˚ kypäränäyttö lisäksi. Jotenkin asiat siinäkin on ratkaistu.
 
Sopivalla redundansilla noiden kesken, etukateen suunnittelemalla
esim. F-35:ssa ole ”yksiruutuinen” näyttö? Ja tietysti 360˚ kypäränäyttö lisäksi. Jotenkin asiat siinäkin on ratkaistu.
syntyy varmaan sen verran resilienssia, etta eikohan se siita...

Nyt odotan vain niita pelipaikalle, jotka Esson baarista huutelevat, etten osaa suomea... ja pistan saman Stadin slangilla [hymio]. Diskurssia- diskurssia... vasen-oikea; Hap-Tuu!
 
Analogisessa koneessa ainoa välttämätön mittari on nopeusmittari, ilman sitä tullaan helposti tonttiin. FBW-koneessa tilanne on toki ihan eri; FBW hoitaa ilmassa pysymisen ja oikean lentoasennon, ja siinä on 2-3-4-kertainen redundanssi koneesta riippuen. Jos se toimii, kone pysyy hallittavana ilmassa ja se pitää lähinnä saada kulkemaan oikeaan suuntaan. Tärkeimmät lentotilavaihdot lienevät nappipohjaisia. Jokin indikaattori lienee saatava kuskille, milloin ollaan laskutelinenopeuksissa ja sopivassa laskeutumisasussa. Jos ei luoteta siihen että joko LCD tai HUD/HMD on kunnossa, niin sitten vaan arpapelillä.. Paneelien/HUD/HMD:n hajoaminen lienee sotatilassakin tehtävän keskeyttävä vika yksittäinkin, ja tullaan suorinta tietä kotiin jos mahdollista.
 
Eikös esim. F-35:ssa ole ”yksiruutuinen” näyttö? Ja tietysti 360˚ kypäränäyttö lisäksi. Jotenkin asiat siinäkin on ratkaistu.

F-35:n näyttö on itseasiassa tehty kahdesta sähköisesti erillisestä palasesta redundanssin vuoksi, samoin taustavalaistus yms. ominaisuudet on kahdennettu. Ja jos en väärin muista niin toinen noista puolikkaista on vielä akkuvarmistettu jotta se toimisi vielä tilanteessa jossa sähkönsyöttö katkeaisi.

http://www.l3aviationproducts.com/p...1441874218832-398800e3-835ed211-c9461617-61e9
 
Huom. Seuraava teksti on henkilökohtainen mielipide ja nojatuoli-ilmamarsalkkauden syvään asiantuntemukseen perustuva:
Riippuu siitä, mihin vertaa. Gripen E/F on kookkaampi ja painavampi kone kuin Gripen C/D, joten lisäteholle on tarvetta jo lähtökohtaisesti mikäli suoritusarvoissa ei haluta heikennyksiä.
Epäilemättä. Esim. tyhjäpaino muuttui 6,8 tonnista 8 tonniin (+15%). Maksimi lentoonlähtö 14,5:sta 16:een (+12%, mutta mopoksihan se on tiedetty täyteen lastattuna jo ennestään).
Ei sillä sinänsä erityistä väliä ole. Ohjukset liikehtii enimmäkseen.
 
tehty kahdesta sähköisesti erillisestä palasesta redundanssin vuoksi, samoin taustavalaistus yms. ominaisuudet on kahdennettu. Ja jos en väärin muista niin toinen noista puolikkaista on vielä akkuvarmistettu jotta se toimisi vielä tilanteessa jossa sähkönsyöttö katkeaisi.
Non-nih... redundanssi luo resilienssia... ja sillain
- ei naita yhden kortin varaan jateta, jos yhtaan on kukkarossa varaa
 
Juuri tallain
Ohjukset liikehtii enimmäkseen.
ODA ensin, sensorit siina keskeisia; verkottuminen on vain saman asian laajennus... sotahuuto tassa asiassa "Nifka!". Kannattaa tutkailla, vaikka vain ajoittaisesti.

Sitten ohjukset, sitten kone.

Ainoo vaan, kun koneista tiedetaan pidemmalle, kohti 2060, kuin ohjuksista. Hankalaa...
 
Epäilemättä. Esim. tyhjäpaino muuttui 6,8 tonnista 8 tonniin (+15%). Maksimi lentoonlähtö 14,5:sta 16:een (+12%, mutta mopoksihan se on tiedetty täyteen lastattuna jo ennestään).
Ei sillä sinänsä erityistä väliä ole. Ohjukset liikehtii enimmäkseen.

Pitäisi kuitenkin päästä ajoissa oikeaan paikkaan ampumaan ohjukset ja mieluusti vielä pystyä poistumaan takavasemmalle ehjänä. Gripenin tehoton mylly on tuossa(kin) suhteessa kisan peränpitäjä.

Voidaan tietysti toivoa, kun Gripen-ketjussa ollaan, että Gripenin saa käynnistymään ja ilmaan muita nopeammin. Se paikkaisi puutetta osin, mutta luulisi nopeaan lentoonlähtöön olevan panostettu muissakin koneissa.
 
Pitäisi kuitenkin päästä ajoissa oikeaan paikkaan ampumaan ohjukset ja mieluusti vielä pystyä poistumaan takavasemmalle ehjänä. Gripenin tehoton mylly on tuossa(kin) suhteessa kisan peränpitäjä.

Ei pidä paikkaansa.
 
Pitää, ainakin vielä. Kun jaksatte aina F-35 ketjussa jeesustella lämärin markkinointimateriaaleista, niin kannattaa täälläkin sitten pitää faktat faktoina ja keskustella verifioiduista kyvyistä.

Nimenomaan. Faktoistahan täällä pelkästään ollaan kiinnostuneita.
 
Back
Top