Gripen E/F

Sitäpä juuri toimittaja kysyy videon lopussa. Vastauksena annettiin kaksi esimerkkiä: DIMA:n ajossa olevia prosesseja(softa) voi siirtää reaaliajassa mille tahansa järjestelmän prosessorille(jos vaikka jotain hajoaa tai halutaan siirtää kuormituksia) ja lentokriittinen ja ei-lentokriittinen data voi käyttää samaa bus-siirtoväylää ositettuna. IMA taas on "more or less embedded", missä yhdelle asialle dedikoitu CPU pyörittää omaa softaansa.

Minusta ratkaiseva ero tulee nyt kuitenkin siinä, että kuinka paljon uusien sensoreiden ja aseiden ohjelmisto-integraatiota voidaan nopeuttaa. Tässähän annetaan ymmärtää, että se mikä vei ennen vuoden, voidaan nyt tehdä viikoissa. CEO itse teki muutoksen koneen näyttöihin tunneissa, Brassit tekivät uuden tutkamoodin päivässä, ykkösproton käyttöönotto virran ensikytkemisestä moottorin käynnistykseen vei 9 viikkoa, C/D:ssä sama asia vei vuoden.
 
Käytin lainauksissani Wikiä, sillä tieto vaikutti ainakin suurelta osin melko uskottavalta.
Se on aivan kelpo lähde. Jos ette usko niin käykää vaikka JASSM-artikkeli katsomassa. Mistä löydätte vastaavan?
Nauran paskaisesti wikin dissaajille, jotka eivät perustele näkemystään. Siihen pitää vain soveltaa samaa lähdekriittisyyttä kuin mihin tahansa muuhun. Yksittäinen juttu toisaalla on todennäköisesti virheellisempi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/AGM-158_JASSM
 
Värittömästi sanottuna et vastannut kysymykseen: mihin perustuu väite RM 12 paremmasta luotettavuudesta? Wikin suunittelutiedot pitävät (yllättäen)paikkansa mutta pelkkä FADECin lisääminen ja bird-strike suojan parannus eivät kerro tilastollisesti onko moottori luotettavampi. Teoriassa näin voi olla mutta käytäntö (todellisuus) on jotain muuta.

Tiettyjen suojausten parantaminen lienee järkevää ja normaalia koska yksimoottorisessa hävittäjässä on vain 1 moottori jota ei ole varaa menettää kuten 2-moottorisessa.

FADEC ei kutenkaan ole mikään Ruotsalaiskeksintö ;)
Kannattaa myös ottaa huomioon, että Haavelasku-kirjan mukaan RM12 oli näiden parannusten myötä käynyt tuplasti kalliimmaksi mitä GE F404-402. Eli hyvä, mutta kallis.
Tämä tieto on ilmeisesti fakta, sillä kirjoittajalla on ollut käytössään Hornet-kilpailun valitsijoiden haastattelut sekä kirijalliset aineistot.
 
Kannattaa myös ottaa huomioon, että Haavelasku-kirjan mukaan RM12 oli näiden parannusten myötä käynyt tuplasti kalliimmaksi mitä GE F404-402. Eli hyvä, mutta kallis.
Tämä tieto on ilmeisesti fakta, sillä kirjoittajalla on ollut käytössään Hornet-kilpailun valitsijoiden haastattelut sekä kirijalliset aineistot.

Volvolla loppuun kootun ja viritetyn moottorin huomattavan paljon "hyllytavaraa" korkeampi hinta lienee aika merkittävä syy siihen, miksi Gripen E:hen valittiin tehdasvalmisteinen versio "normaalista" GE 414:stä eikä viritysversiota. Hävittäjän hankintahinta olisi ilmeisesti karannut hintakilpailukyvyn ulkopuolelle. Suurten tuotantomäärien ekonomiassa on eittämättömät etunsa, pienehköt sarjat erikoisvalmisteisia tavaroita ovat usein massatuotantosisariaan kalliimpia valmistaa.

Ko. moottorin tehoversiosta (414 Enhanced Engine) on olemassa tehtaan mainosbrosyyri, joka on linkattu aiemminkin tänne. Ja uutuutena GE mainostaa adaptive cycle -projektiaan. Voisikohan sellaista saada tulevaisuudessa Gripeniin? No, nykyisellään nämä ovat vielä scifiä ja putkiunelmia. Haaveilla saa, mutta jalat on hyvä pitää maassa: perusmoottorilla lähdetään ainakin näin alkuun.

Ja brosyyrilinkit
http://www.geaviation.com/engines/docs/military/datasheet-F414-GE-39E.pdf
http://www.geaviation.com/engines/docs/military/datasheet-F414-Enhanced.pdf
http://www.geaviation.com/engines/docs/military/datasheet-adaptive-cycle.pdf
 
Leteckemotory F404:n ja RM12:n eroista:

RM12 engine was developed by GE Aircraft Engines and Volvo Aero Corporation to power Swedish JAS-39 Gripen. RM12 specifically designed for single-engine airplanes, has the F404-GE-400, from which it was developed, several different characteristics. Firstly, it was to strengthen to a blower, which now will withstand the impact of a bird weighing up to 0.5 kg, was further increased amount of airflow by 10% and the turbine was made of modern materials tolerant to higher temperatures. All this made it possible to increase performance by 10-20%. The engine has a FADEC with hydromechanical backup and backup ignition system. RM12 has a fast response to changing engine throttle, an unlimited number of power cycles (alternately adding and deleting strength), continuous afterburner (without the "crash" acceleration of the aircraft), the engine is very reliable.

http://www.leteckemotory.cz/motory/f404/

Hintaerotarkasteluissa vaikuttaa myös ajankohta. Hornet-hankinnan hintahan pompsahti pilviin valuuttakurssimuutosten ja jenkki-indeksien paukkumisen myötä. F404:n hintaakin on mahdollisesti tarkasteltu Suomelle edullisessa kohdassa. Dollarilla sai 90-luvulla 3,54 markkaa tai 6,09 markkaa ja kaikkea siltä väliltä.

imggraph.php

http://fxtop.com/en/historical-exch...MM2=12&YYYY2=1998&LARGE=1&LANG=en&CJ=0&MM1Y=0
 
DIMA:n ajossa olevia prosesseja(softa) voi siirtää reaaliajassa mille tahansa järjestelmän prosessorille(jos vaikka jotain hajoaa tai halutaan siirtää kuormituksia) ja lentokriittinen ja ei-lentokriittinen data voi käyttää samaa bus-siirtoväylää ositettuna. IMA taas on "more or less embedded", missä yhdelle asialle dedikoitu CPU pyörittää omaa softaansa.

Siis juuri tuolla edellämainitulla tavalla IMA toimii. F-22:n ja F-35:n avioniikka on alunperin rakennettu samalla tavalla, Rafaleen ja Eurofighteriin samanlainen arkkitehtuuri on toteutettu myöhemmin ohjelmisto- ja laitteistouudistusten yhteydessä. Prosessitason failover muutenkaan ole mikään kovin uusi asia, samalla tavalla toimi jo Apollo-laskeutumismodulin tietokoneet.

En yhtään epäile, etteikö Saabin toteutus voisi olla erilainen tai parempi kuin kilpailijoiden ja kiinnostaisi tietää siitä enemmän, mutta tuo esitys oli taas niin sakeaa markkinointihuttua, että konkreetiaa siitä oli vaikea hahmottaa. Voin kuvitella kun Saabin insinööri on esitellyt toteutusta ja puhunut application layerista niin markkinointipomon päässä on välähtänyt että toihan on vähän niinkun iPhone! Smart fighter! :rolleyes:

Minusta ratkaiseva ero tulee nyt kuitenkin siinä, että kuinka paljon uusien sensoreiden ja aseiden ohjelmisto-integraatiota voidaan nopeuttaa.

Gripen C/D verrattuna, varmasti näin. Mutta miten verrattuna kilpailijoiden samanlaisiin arkkitehtuureihin nähden? Eivät muutkaan valmistajat ole enää 80-luvulla.
 
Jos tarkastellaan historiaa, niin tässä Gripenin alkuajoilta. Videolla käydään hyvin läpi hävittäjän käännös tukikohdassa.

Mielestäni tämä on eri video, kuin aikaisemmin palstalla ollut.

 
Jos tarkastellaan historiaa, niin tässä Gripenin alkuajoilta. Videolla käydään hyvin läpi hävittäjän käännös tukikohdassa.

Mielestäni tämä on eri video, kuin aikaisemmin palstalla ollut.


Katsoin videot rinnakkain, ja kyllä tuo näyttäisi olevan sisällöltään käytännössä identtinen tämän kaksi viikkoa sitten postatun videon kanssa. ;) Sinällään toki eri video, että se on ladattu Youtubeen toisella nimellä.

Vanha video Gripenin täydennyksestä ja toiminnasta tilapäistukikohdissa:
 
Katsoin videot rinnakkain, ja kyllä tuo näyttäisi olevan sisällöltään käytännössä identtinen tämän kaksi viikkoa sitten postatun videon kanssa. ;) Sinällään toki eri video, että se on ladattu Youtubeen toisella nimellä.

Hyvä että olet tarkkana.

Se on muuten raivostuttavaa youtubessa, kun jengi kopioi videoita ja hiukan editoi vielä niitä tehdäkseen niistä hiukan erilaiset. Google voisi koettaa laittaa homman kuriin.
 
Se on muuten raivostuttavaa youtubessa, kun jengi kopioi videoita ja hiukan editoi vielä niitä tehdäkseen niistä hiukan erilaiset. Google voisi koettaa laittaa homman kuriin.

Toisaalta noin, mutta toisaalta on myös kurjaa, kuinka katoavaista Youtubeen lisätty materiaali on. Jos katson vuosien varrella suosikkeihin lisäämiäni videoita, niin videoista varmaan kolmannes on joko poistettu tai muutettu katseluoikeuksiltaan yksityiseksi.
 
http://www.ibtimes.co.in/if-lca-navy-not-mark-yet-indian-navy-looking-sea-gripen-706736

Saabin osakkeet edelleen nousussa Intiassa

"The indigenously built LCA Navy has received a thumbs down from India's navy chief Admiral Sunil Lanba"

Laivasto haluaa toisen koneen MiGin rinnalle, ja Saab on tarjonnut Sea Gripeniä, mutta en kyllä usko sen mahdollisuuksiin. Intialaisten tukialuksissa ei ole katapultteja ja koneessa olisi oltava julmasti tehoa että se pääsee tropiikin lämmössä kannelta aselastissa ilmaan.
Brasilian laivasto voisi olla Sea Gripenistä kiinnostunut, mutta tuskin konetta kannattaa kehittää niin pienen tilauksen takia.
 
Laivasto haluaa toisen koneen MiGin rinnalle, ja Saab on tarjonnut Sea Gripeniä, mutta en kyllä usko sen mahdollisuuksiin. Intialaisten tukialuksissa ei ole katapultteja ja koneessa olisi oltava julmasti tehoa että se pääsee tropiikin lämmössä kannelta aselastissa ilmaan.
Brasilian laivasto voisi olla Sea Gripenistä kiinnostunut, mutta tuskin konetta kannattaa kehittää niin pienen tilauksen takia.
Rafale M. Kalliiksi käy, mutta tarve on rajattu.
 
Rafale M. Kalliiksi käy, mutta tarve on rajattu.

Rafale tuskin on ideaali kone, kerran Intian aluksilla ei ole katapulttia. Vaikka kyllä senkin kuulemma saa hyppyriltä nousemaan, mutta millaisessakohan lastissa? Päivitetyillä moottoreilla voisi kyllä lähteäkin paremmin.
 
Sitäpä juuri toimittaja kysyy videon lopussa. Vastauksena annettiin kaksi esimerkkiä: DIMA:n ajossa olevia prosesseja(softa) voi siirtää reaaliajassa mille tahansa järjestelmän prosessorille(jos vaikka jotain hajoaa tai halutaan siirtää kuormituksia) ja lentokriittinen ja ei-lentokriittinen data voi käyttää samaa bus-siirtoväylää ositettuna. IMA taas on "more or less embedded", missä yhdelle asialle dedikoitu CPU pyörittää omaa softaansa.

Minusta ratkaiseva ero tulee nyt kuitenkin siinä, että kuinka paljon uusien sensoreiden ja aseiden ohjelmisto-integraatiota voidaan nopeuttaa. Tässähän annetaan ymmärtää, että se mikä vei ennen vuoden, voidaan nyt tehdä viikoissa. CEO itse teki muutoksen koneen näyttöihin tunneissa, Brassit tekivät uuden tutkamoodin päivässä, ykkösproton käyttöönotto virran ensikytkemisestä moottorin käynnistykseen vei 9 viikkoa, C/D:ssä sama asia vei vuoden.
Kyllähän tuo video on mitä suurimmassa määrin markkinointiskeidaa ihmisille, jotka eivät tiedä mistä puhuvat. Varmaan ovat jonkun hotstandby konfiguraation tehneet noille korteille ja jos toinen niistä kuukahtaa niin siirtävät sen backup toiminnot uudelle kortille. Tuo on tehty jo puhelinkeskuksissa ja jenkkien lentokoneraudassa paljon aiemmin. Kommunikaatioväylän ositus eli ns. black channel toiminto on melkein kaikissa turvallisuus luokitelluissa teollisuuslaitteissa. Koko konsepti on käytännössä tulossa jo autoteollisuuteen ilman Saabia kuitenkin ottaen huomioon autoteollisuuden erityisominaisuudet eli käytännössä erittäin suuren alihankkijoiden osuuden, jossa autonvalmistajat tekevät pitkälti vain integrointia. Tämä on ollut myös alkuperäinen syy suureen määrään dedikoitua hardista. Tätähän "ongelmaa" ei tyypillisesti ole Saabin kaltaisilla toimijoilla.
 
Kun taannoin oli puhe "nuhapumpusta" niin Viggenin kohdalla Saabilla oli suorastaan järkyttävän tehokas motti alla. Toki kaipa kulutus myös sen mukainen. Eri aika, eri tarpeet. Sekä toki se, että E:stä ei ollut varaa tehdä ihan uutta vaan kyseessä on "lisää tehoa, gasoa ja AESA", ei fundamentteihin paluuta.
http://www.thedrive.com/the-war-zon...nding-and-takeoff-again-like-no-other-fighter


Viggen oli kyllä räyhäkkä peli. Edellä aikaansa monessakin asiassa.
 
Back
Top