Gripen E/F

Saab tarjosi jo vuosi sitten Intialle GaN tutkaa Tejakseen, en ylläty jos tarjotaan myös Suomelle. Tutka on viimeksi nähty vuosiraportin kannessa. https://saabgroup.com/globalassets/...estor-relations-reports-2018/saab_ar_2017.jpg
Mitä tehnee tutkalla, joka ei kuulu edes nykyiseen testiohjelmaan. Siihen joka hädin tuskin ehtii valmiiksi ennen päätöstä?

Suomella olisi kaiken mennessä nappiin muista poikkeava tutka. Elleivät voita Intiassa. Kalliiksi on tavannut käydä ainutlaatuisuus.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tehnee tutkalla, joka ei kuulu edes nykyiseen testiohjelmaan. Siihen joka hädin tuskin ehtii valmiiksi ennen päätöstä?

Suomella olisi kaiken mennessä nappiin muista poikkeava tutka. Elleivät voita Intiassa. Kalliiksi on tavannut käydä ainutlaatuisuus.

Uusien hävittäjien arvioidaan olevan käytössä 2060-luvulle. Siksi niitä valitessa on arvioitavaa tulevaisuutta. Uutta hävittäjää valitessa on kyettävä arvioimaan järjestelmän kehityspotentiaalia. Sen arviointi on tärkeämpää kuin nykytason.

https://www.defmin.fi/puolustushall...et/havittajahanke_hx/hx-hanke/valintaprosessi
 
Saab tarjosi jo vuosi sitten Intialle GaN tutkaa Tejakseen, en ylläty jos tarjotaan myös Suomelle.

Epäilen ettei Suomi ole valmis käyttämään 1 - 2 miljardia tuosta hävittäjärahoituksesta kehittelemään uutta tutkaa Saabille. Varsinkin kun ei ole mitään takeita siitä että projektista koskaan syntyisi toimivaa peliä. Nykyinenkin Gripen E:n tutka kun on pääasiassa Leonardon (Selex) käsialaa kun ilmeisesti Saabin oma osaaminen ei riittänyt hävittäjän AESA-tutkan tekemiseen.
 
Noilla Intian kisoilla voi pyyhkiä takapuolensa. Sekoilevat aikansa ja sitten ollaan taas lähtöruudussa.

Näin on. Luopuivat juuri PK-fasta.

Intialaisten lähtöruutu tarkoittaa kohta vuotta 1913.

Jotain siellä pakko hankkia. Mutta Pak-fasta luopumisen takia olisi loogista /suoraviivaista hankkia esim Rafalea ainakin vielä lisää.
 
Muistan juuri tänä talvena lukeneeni, että Ruotsin hallitus ei antanut rahaa uuden hävittäjä Aesa-tutkan tekemiseen, jonka takia eri mutkien kautta päädyttiin nykyiseen Selexin tutkaan. Vaikea sanoa miten pitkällä kehitystyössä GaN-tutka on, mutta tuntuu olevan jonkinlainen jokeri-kortti hihassa esim. Intiaa silmällä pitäen.
///
https://www.bloomberg.com/news/arti...on-security-accord-that-may-open-for-jet-deal

"India and Sweden agreed to work on a deal to allow increased sharing of classified information"
 
Epäilen ettei Suomi ole valmis käyttämään 1 - 2 miljardia tuosta hävittäjärahoituksesta kehittelemään uutta tutkaa Saabille. Varsinkin kun ei ole mitään takeita siitä että projektista koskaan syntyisi toimivaa peliä. Nykyinenkin Gripen E:n tutka kun on pääasiassa Leonardon (Selex) käsialaa kun ilmeisesti Saabin oma osaaminen ei riittänyt hävittäjän AESA-tutkan tekemiseen.

Ei se ehkä niinkään osaamisesta ole kiinni kuin rahasta: Saabin projektihan tuo GaN-tarjokaskin on ja sitä on tarjottu tuotantoon jo kolme vuotta sitten joten kai se edes jotenkin toimii. Mutta Selexin tutka tulee halvemmaksi. Sama juttuhan oli moottorin kanssa, Volvo tarjosi RM12-jatkokehitelmää mutta päädyttiin jenkkimoottoriin.
 
Intialaisten kiiman kyllä ymmärtää. AESA-teknologiaa on saatava kotimaisiin hävittäjäkuvitelmiin. Saab hyvä vipuvarsi vääntää Yhdysvaltain suuntaan myönnytyksiä.
Jos jää svarte petter käteen niin onhan se oletettavasti parempaa rahankäyttöä kuin FGFA.
 
Kun Gripen NG-konseptia kehitettiin, alkuperäisen suunnitelmana oli muistaakseni käyttää Saab Ericssonin NORA-tutkaa, jossa antenniosa olisi tullut Raytheonilta. Ilmeisesti osittain rahoitussyistä ja osittain Norjan hävittäjäkilpailun takia viivästyneen myyntiluvan takia tämä ei kuitenkaan toteutunut. Tämän jälkeen Thales valittiin tutkatoimittajaksi, mutta se ei täyttänyt kriteerejä suorituskyvyn ja/tai hinnan suhteen, joten lopulta valittiin Selexin ES-05. Gripenin tutkan back-end on tosin koko ajan ollut sama kuin vanhassa PS-05:ssa, joten ainostaan antenniosaa on ollut tarkoitus modernisoida.

Gripenin suurimmat ongelmat ei muutenkaan ole Saabin osaamisesta kiinni, vaan juurikin rahoituksesta. Gripen E on itsessään kompromissi, johon päädyttiin kustannussyistä. Vaikka jälkeenpäin on onneksi luovuttu vaatimuksesta päivittää C/D Gripenit, se on silti ehtinyt vaikuttaa koneen suunnitteluun.

On hyvä muistaa, että Gripen NG on julkistettu alunperin vuonna 2005, ja FOC on näillä näkymin luvassa 20 vuotta myöhemmin. Toivottavasti Saab saa uutta vetoa Intiasta tai jostain muualta, sillä muuten jatkokehityksen mahdollisuudet eivät näytä aiempaa paremmalta.
 
Viimeksi muokattu:
Sehän oli erään ruotsalaislentäjän kritiikki että Gripen E on tehty "liian halvalla", monet järjestelmät ovat ns. off-the-shelf (tutka, moottori, IRST jne) eikä varta vasten Gripeniin tuunattuja niinkuin alkuperäiseen Gripeniin tehtiin. -Saabin ja Selexin tutkilla on muuten sama "isoisä", eli Blue Fox.

Toisaalta perusavioniikka, ohjaamo, sensorifuusio yms. on kuitenkin uutta ja vartavasten koneeseen kehitettyä, ja myös modernimpaa kuin mitä esim. Sveitsille alkujaan tarjottiin. Joten ans kattoo.
 
http://www.intelligent-aerospace.co...ts-situational-awareness-accuracy-safety.html

“The sensor and weapon ranges are getting longer so the modern battlespace covers bigger areas. To be able to cover that area in your tactical display you have to zoom out. It is a challenge to both get an overview of the battlespace and also get the level of detail that you need. WAD gives you that possibility,” says Jonas Hjelm, head of Saab’s aeronautics business area.

“The future battlespace will be very demanding. Fighter aircraft will need to analyze and handle high volumes of data, supporting the pilot’s ability to select, launch, and guide weapons in perfect coordination with other team members – well before the adversary,” Saab officials explain

https://i2.wp.com/www.cavok.com.br/blog/wp-content/uploads/2017/09/IMG_4091.jpg
 
http://www.aalto.fi/fi/current/news/2018-04-25-016/

"Henri tutkii väitöskirjassaan 26–40 gigahertsin alueella toimivia antenneja. ”Kyseisellä kaistalla toimivia antenneja on tutkittu aikaisemminkin, mutta julkaistuja tutkimuksia ei ole juurikaan tehty vaiheohjatuista antenniryhmistä, jotka toimivat koko mainitun kaistan laajuisesti. Vaiheohjatulla antenniryhmällä tarkoitetaan monesta antennista muodostuvaa ryhmää, jonka antennielementit ovat hyvän suorituskyvyn saavuttamiseksi noin puolen aallonpituuden päässä toisistaan. Tulevaisuudessa antenneja saatetaan rakentaa tälle kaistalle, koska mitä korkeammalla taajuudella ollaan, sitä tarkempi tutkakuva saadaan. Huonona puolena on kuitenkin se, että tutka ei silloin havaitse kaukana olevia kohteita.”

Millaista on tutkijan työ? Henrin tapauksessa hän tutkii ensin tausta-aineistoa eli sitä, mitä aiheesta on tutkittu aiemmin. Tarkoitus on tietenkin kehittää parempia ratkaisuja kuin mitä aikaisemmat ovat olleet. ”Teemme paljon simulointeja, joista jo näemme, olemmeko onnistuneet parantamaan toimivuutta. Sen jälkeen mietimme, miten voimme valmistaa kehittämämme ratkaisun joko metallisista tai muovisista kappeleista. Lopuksi valmistamme prototyypin, jota testaamme radiokaiuttomassa huoneessa.” Tutkimuksen tuloksena saadaan myös kokemusta uusista antennien valmistumismenetelmistä, kuten uusista metallin 3D-tulostamismenetelmistä.

Prototyypin valmistaminen on viimeinen askel, jossa varmistetaan, että kehitetty ratkaisu toimii myös elävässä elämässä. Saabin keskeiset antenniasiantuntijat ovat mukana Henrin projektin ohjausryhmässä. Tällä varmistetaan, että Saab voi nopeasti hyödyntää onnistuneita tuloksia.

”Haemme jatkuvasti Suomessa Aallon ja Saabin teollisuustohtoriohjelmaan diplomi-insinöörejä, joita kiinnostaa tehdä tutkimusta yritysyhteistyössä.” "
 
https://saabgroup.com/media/news-press/news/2018-04/saabs-results-january-march-2018/

"Due to the strong interest in Gripen E/F, Saab has now accelerated the pace of investment to develop the system for future exports."

Käytännössä tulkittavissa niin, että heillä on yksi tai useampi ns. "varma" tuleva Gripen E asiakas ja asiakas haluaa koneeseen tiettyjä teknisiä ominaisuuksia, joita koneessa ei ole, koska Ruotsi ja Brasilia eivät ole sellaista tilanneet. Nyt Saab alkaa kehittämään näitä ominaisuuksia, mikä on täysin poikkeavaa heidän normaaliin "order based" toimintatapaan verrattuna. Tälläinen tilaaja voi olla jokin ei-demokraattinen maa, jossa konetilaus tapahtuu täysin ei-parlamentaarisesti suorien ei-julkisten neuvottelujen kautta. Tai sitten tässä voi olla kyse Suomen ilmavoimien verkottumis ja asejärjestelmä-integraatio tarpeista, itse veikkaisin tätä.
 
Tavanomaista markkinointipuhetta nuo "strong interestit". Kyse taitaa olla lähinnä siitä saavatko vasta pakkasesta sulamaan otetun GaN-kalkkunan kaupaksi Intiaan. Tuon teknologiaporkkanan heiluttaminen lienee vahvin myyntivaltti niille, joilla on pakkomielle oman ilmailuteollisuuden kehittämisestä sen avulla. Muuten E:hen on tosi harvoilla varaa näistä jotka ei osta kilpaillen. Tai sitten ovat maita, joille koneen osto on osa isompaa turpo-järjestelyä, kuten Lähi-idän maat.

Halua liittää Suomi tähän ihmettelen erityisesti. RFP on juuri lähdössä ja mitään vahvoja kiinnostusmerkkejä vältetään kuin ruttoa.
 
Viimeksi muokattu:
https://www.flightglobal.com/news/a...prompts-saab-to-boost-investment-in-gr-448066

Chief executive Håkan Buskhe describes the measure as relating to "industrialisation, and also some key development on features for the export market". While he declines to identify specific updates, he notes: "There are things that will enhance the product that we have seen during the development time for the Gripen E." This process began for launch customer the Swedish air force in 2013.

Buskhe says Saab received fresh interest in the new-generation fighter from several undisclosed nations during the first three months of this year. The company cites a long list of prospective customers for the type, including Austria, Bulgaria, India and Slovakia.
 
Joo aika tylsää ympäripyöreää liirumlaarumia oli. Elsosta ja sensorifuusiosta tuli joitain hyvin pieniä tiedonmuruja. Se mainittiin että Gripen C:stä ollaan maailmalla kiinnostuneita mutta käytetyt koneet tuppaavat viemään halpiskaupat.
 
Back
Top