Lauri Vilhelm Nissinen. Kuvassa BW-384:n vakaajalla Tiiksjärvellä.
Ilmavoitot 32 1/2 300:lla sotalennolla. VM 2, VR 4, VR 3 ja MHR.
Syntyi 31.7.1918 Joensuussa. Lentokoulutus 1938 Reservin Aliupseeriohjaajakurssi 4:ssä ja 7:ssä.
Talvisodassa Ll 24 3.lentueessa, pudotti FR-98:lla 4 pommittajaa. Yleni Talvisodan aikana kersantista vääpeliksi.
Jatkosodassa edelleen samassa laivueessa. Kakoisvoitot BW-353:lla 8. ja 9.7.1941. Kuukautta myöhemmin nimikoksi tuli BW-384, jonka kanssa hänet siirrettiin Tiiksjärvelle 2. lentueeseen 21.1.1942.
Käytyään reservinupseerikoulun, 30.3.1942 hänet ylennettiin reservin vänrikiksi ja hyväksyttiin kadettikouluun 1.7.1942.
Lapra valmistui luutnantiksi 26.3.1943 ja toimi 21.6.1943 alkaen Ll 24:n 1.lentueen päällikkönä.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 5.7.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi vänrikki Lauri Vilhelm Nissisen.
Vänrikki Nissinen on osoittautunut erittäin taitavaksi ja neuvokkaaksi hävittäjäpartion johtajaksi. Hänen toimintansa ilmataisteluissa on ollut esimerkillisen sisukasta ja häikäilemättömän rohkeata. Vänrikki Nissinen on sekä talvi- että nykyisessä sodassa osallistunut lukuisiin ilmataisteluihin, joista muutamat ovat olleet varsin raivokkaita. Hän on saavuttanut yhteensä 24 ilmavoittoa, joista talvisodassa 4 ja tämän sodan aikana 20.
Kerran tapasi vänrikki Nissinen etsintälennolla ollessaan vihollisen tiedustelukoneen, jota ryhtyi ahdistamaan, mutta saikin yllätyksellisesti kimppuunsa 2 vihollisen hävittäjää. Tästä vänrikki Nissinen ei hämääntynyt vaan siekailematta ryhtyi taisteluun hävittäjiä vastaan ja tuhosi molemmat.
Seuraavana päivänä osallistui vänrikki Nissinen suureen ilmataisteluun lukumääräisesti voimakkaampaa vihollista vastaan ja sitkeän sekä rohkeutta kysyvän taistelun jälkeen onnistui hänen ampua alas ensiksi 1 vihollishävittäjä ja sen jälkeen pitkän, sisukkaan takaa-ajon jälkeen tuhosi hän toisen vihollishävittäjän.
12.7.41, 19.7.41, 1.8.41 ja 5.8.41 käydyissä rajuissa ilmataisteluissa ampui vänrikki Nissinen kussakin taistelussa alas yhden vihollishävittäjän.
19.9.41 tapasi vänrikki Nissisen johtama hävittäjäpartio 3 vihollisen pommituskonetta 3 hävittäjän suojaamina. Vänrikki Nissinen johti partionsa päin vihollista ja syntyneessä ilmataistelussa hän henkilökohtaisesti ampui alas yhden vihollisen pommituskoneen ja yhden vihollisen hävittäjän suomalaisen partion toisten koneitten tuhotessa loput viholliskoneista.
23.9.41 käydyssä ilmataistelussa lisääntyi vänrikki Nissisen ilmavoitot 1:llä alasammutulla koneella.
26.9.41 joutui vänrikki Nissinen partionsa kanssa ilmataisteluun, johon osallistui 6 vihollishävittäjää vänrikki Nissisen ampuessa niistä henkilökohtaisesti yhden.
26.10.41 vänrikki Nissinen erittäin sisukkaalla takaa-ajollaan ja tarkan ampumataitonsa ansiosta sai tuhotuksi yhden vihollisen kaikkein uusinta mallia olevan hävittäjäkoneen.
10.1.42 hävittäjäpartio, johon vänrikki Nissinen kuului, joutui rajuun ilmataisteluun vihollisen parhaimpia hävittäjiä vastaan. Tässäkin taistelussa vänrikki Nissinen osoitti olevansa erinomainen taistelija ja onnistui tuhoamaan henkilökohtaisesti yhden viholliskoneen.
13.2.42 osallistui vänrikki Nissinen ilmataisteluun vihollisen HC-hävittäjiä vastaan saaden yhden henkilökohtaisen ilmavoiton ja toverinsa kanssa yhdessä toisen ilmavoiton. Samoin hän lisäsi ilmavoittotiliään yhdellä vihollishävittäjällä 4.3.42.
7.4.42 Tiiksjärven–Rukajärven suunnassa käydyssä ilmataistelussa, johon vihollisen puolelta osallistui 18 hävittäjä- ja 17 pommituskonetta ollen näin suomalaisiin hävittäjäkoneisiin nähden 3-kertainen ylivoima, ampui vänrikki Nissinen henkilökohtaisesti alas 3 vihollishävittäjää. Ensimmäisen vihollishävittäjän sirpaleet vaurioittivat vänrikki Nissisen konetta. Tästä huolimatta vänrikki Nissinen jatkoi erittäin sisukkaasti ja esimerkillistä taitoa osoittaen voitokasta ilmataistelua.
8.6.42 käydyssä ilmataistelussa, johon osallistui 13 vihollisen HC-hävittäjää meikäläisen partion vahvuuden ollessa ainoastaan 5 konetta, saavutti vänrikki Nissinen jälleen taitoa ja rohkeutta osoittaen yhden ilmavoiton.”
Huhtikuussa 1944 Nissinen siirtyi Bf-109:iin ja sai nimikokseen MT-225:n. Sillä Nissinen pudotti 6 konetta kesäkuun 17. päivään mennessä, jolloin sai surmansa MT-229:n ohjaimissa. Nissinen oli hyökkämässä siipimiehensä Heimo Lammen kanssa IL-2:n kimppuun, kun ylhäältä iskeytyivät luutnatti Urho Sarjamon MT-227:n romut hänen niskaansa. Sarjamon koneesta oli ammuttu siipi poikki.
Sinä päivänä päättyi menestyksellisen hävittäjä-ässän ura ja elämä, onni ei ollut mukana.
Itsekin hurahdin korkkareihin jo alakouluiässä ja jopa tilasin lehteä aina parikymppiseksi asti. Inttiaikoina mulla oli niitä aina mukaan lukemistona (Jallujen ym.) ohella kun päivystäjän nakki napsahti.
