vlad
Respected Leader
@baikal in viestejä lukiessani on alkanut entistä enemmän tuntua siltä, että Suomen johdon selän takana tulisi olla hänen kaltainen henkilö kuiskimassa korviin ja muistuttamassa elämän realiteeteista. Suomalaiset ovat olleet kovin naiiveja menneinä vuosikymmeninä (melkeinpä voisin kirjoittaa vuosisatoina) ja ikävällä tapaa näyttää siltä, että poliittisista päättäjistä huomattava osa - etenkin merkittävissä asemissa olevista - on sitä syystä tai toisesta edelleen.
Oma suhtautumiseni EU:n kykyyn ja haluun (ja ripeyteen) toimia kriisitilanteessa jonkin jäsenmaansa tukemisen suhteen on kyllä rapistunut huomattavasti menneiden vuosien aikana eikä Ukrainan kriisi ja sota ole ainakaan parantanut tuntemustani tai saanut minua tuntemaan, että EU on niin merkittävä tekijä mitä talous antaa ymmärtää (tietty on huomioitava, että Ukraina ei ole EU:n jäsenmaa mutta toisaalta se on yli 40 miljoonan asukkaan valtio lähellä EU:n ydinalueita). Sillä on edelleen omat ongelmansa joiden tähden oma suhtautumiseni ei vakuutteluista huolimatta ole kovinkaan vankalla pohjalla.
Suhtautumiseni EU:n taholta tulevaan haluun tukea Suomea sotilaallisesti kriisin/sodan aikana olisi olennaisesti vankemmalla pohjalla mikäli EU:lla olisi riittävän suuret ja tehokkaat nopeantoiminnan joukot, joita olisi harjoitettu säännöllisesti ja toiden tehtävänkuva olisi selkeä ja komentosuhteet selkeät. Ja luottamukseni olisi entistä vakaammalla pohjalla mikäli jokainen EU:n jäsenvaltio olisi tavalla tai toisella osallistunut kyseisten joukkojen varustamiseen (rahoitus, miehistö, aseet tms. keinot).
Vaikka nyt on sanottu, että "Euroopan (vai oliko se EU:n) tulisi ottaa enemmän vastuuta itsestään" epäilen suuresti tämän konkretisoitumista ja sitä, että onko siitä hyötyä Keski-Euroopasta katsoen täällä periferiassa. On muistettava, että jo historiallisesti Balttian suhde Euroopan ydinalueisiin on ollut toinen mitä köyhän ja alkeellisen ja kouluttamattoman Suomen.
Jaksan nykyään (aina) muistuttaa siitä, että Moskovasta katsoen Suomi ei ole puolueeton - sillä mitä Helsingissä ajatellaan ei ole tässä yhtälössä merkitystä - Suomen kannalta sillä on olennaisesti enemmän merkitystä mitä Moskovassa ajatellaan ja kuinka siellä tulkitaan Suomen asema, koska se määrittää hyvin pitkälti sen kuinka kriisin ja sodan aikana Suomeen suhtaudutaan - jo Ukrainan kriisi/sota on osoittanut tämän. Suomi on osa läntistä yhteisöä, on ollut siitä lähtien kun liityimme EU:hun (joskin YYA-ajan Suomen puolueettomuuteen on suhtauduttava tietyllä varauksella) joten tämä pitäisi pitää mielessä kun mietitään turvallisuus- ja puolustuspoliittisia ratkaisuja.
Ja Haglund on mielestäni oikeassa väittäessään, että Venäjä ei kunnioittaisi Suomen maaperää NATO-konfliktin aikana. Jos suoranaisia sotatoimia ei maaperällemme kohdistettaisi on aivan varma, että huoltovarmuutemme vaikeutuisi ja sotatoimien seurauksena liikenne Itämerellä pysähtyisi. Mutta pidän hyvin todennäköisenä, että tiettyihin sotilaallisiin toimenpiteisiin Venäjä ryhtyisi esim. Ahvenanmaan suhteen.
vlad.
