AKE-ukki
Respected Leader
Museon esitteessä mainittiin tuon olevan 30-vuotisesta sodasta. Tosin en muista kenenkä käytössä. Oliko sotasaalista?
Hakkapeliitat – Ruotsin salainen ase
- Viestiketjun aloittaja kaislajääkäri
- Aloitus PVM
kaislajääkäri
Eversti
Tosin Ruotsikin oli pieni ja köyhä maa, joten en ihmettelisi jos vanhempaa ja uudempaa kalustoa on ollut rinta rinnan. Kuten eräässä pohjoisessa maassa nykyäänkin...
.
Erkki
Ylipäällikkö
On kerrottu, että noita käytettiin vielä Breitenfeldissä, mutta pistettiin sen jälkeen hylkyyn.
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Tornion joen murre, Ruotsin puolella: ei helvetissä Åke, emmä lähe tuone, lähemä fiikkaahmaan...
Nahkakanuunat oli 30-vuotisessa sodassa ainoastaan Topeliuksen Välskärin Kertomusten sivuilla. Jos museo niin väittää, on sitten tämä kirja ollu lähteenä. Tosin aika yleinen harhaluulo, jota on saanu kymmeniä vuosia oikoa.
Tällainen kanuuna on kyllä ollu olemassa. Ajatuksen toi Ruotsiin ulkomaisia palkkasotureita komentanut eversti, jonka nimikin josstain löytyisi. Kustaa II Adolf uudisti Ruotsin tykistön ja innostui tästä keksinnöstä. Eihän siitä tietenkään mitään tullut: ei tuollainen rakenne kestä kuumuutta vaan köysikierteisiin jää kyteviä palopesäkkeitä jolloin varhaissyttymisen ja putkiräjähdyksen vaara on ilmeinen. Tykkejä käytettiin vähän aikaa Puolan sotaretkellä ennen 30-vuotista sotaa, mutta vimpaimet poistettiin pian kokonaan käytöstä.
Tässä ruotsalainen teksti nahkatykistä. http://www.kanoner.nu/index.php/julita-bruk/
kaislajääkäri
Eversti
Kaivelin tuosta itse linkkaamastani viestistä tiedon "Sillä (rykmentintykillä) pystyttiin ampumaan parhaimmillaan 10 laukausta tunnissa, kun lataamisessa otettiin käyttöön etukäteen yhteen pakattu ammus ja ruutipanos."
Osaako joku asioista perillä oleva kertoa, johtuiko tuo n. 6 minuutin latausaika toimenpiteiden monimutkaisuudesta, vai johtuiko se esim. tarpeesta jäähdyttää tykkiä? Jotenkin tuntuu pitkältä ajalta, jos ammus ja ruutipanos olivat pakattu yhteen.
Tosin en ymmärrä muinaisista enkä nykyisistäkään tykeistä mitään.
Mulla on jossain kotikirjaston uumenissa kirjakin jonka monivärinen kuvataulu kertoo lataamisen monet vaiheet. Postaan kuvan jos löydän opuksen. Mutta siis aika tuntuu ihan mahdolliselta. Ei pidä ajatella takaaladattavia nykytykkejä lukkolaitteineen. Pitkä aika meni edellisen laukauksen ruutijäämien jynssäämiseen pois putkesta. Ruuti ei nykyäänkään pala ilman ettei palavia ruutijyviä jää putkeen. Aikaisemmin vähän maun mukaan koostetussa sekä huonosti sekoitettussa ruutimassassa varmasti paljon enemmän.
Valmetin Rautpohjan valimon työntekijät harrastaa tykkijuttuja. He ovat valaneet kaksi pientä kanuunaa ja esiintyvät näytöksissä silloin tällöin. Heiltä ehkä saisi lisätietoa.
Rautpohjan tykkikerho | Jyväskylä
Rautpohjan tykkikerho, Jyväskylä. 454 tykkäystä · 1 puhuu tästä. Rautpohjan tykkikerho on Valmet Rautpohjassa vuonna 1998 perustettu sotahistoriallinen harrastekerho
www.facebook.com
kaislajääkäri
Eversti
Mulla on jossain kotikirjaston uumenissa kirjakin jonka monivärinen kuvataulu kertoo lataamisen monet vaiheet. Postaan kuvan jos löydän opuksen. Mutta siis aika tuntuu ihan mahdolliselta. Ei pidä ajatella takaaladattavia nykytykkejä lukkolaitteineen. Pitkä aika meni edellisen laukauksen ruutijäämien jynssäämiseen pois putkesta. Ruuti ei nykyäänkään pala ilman ettei palavia ruutijyviä jää putkeen. Aikaisemmin vähän maun mukaan koostetussa sekä huonosti sekoitettussa ruutimassassa varmasti paljon enemmän.
Valmetin Rautpohjan valimon työntekijät harrastaa tykkijuttuja. He ovat valaneet kaksi pientä kanuunaa ja esiintyvät näytöksissä silloin tällöin. Heiltä ehkä saisi lisätietoa.
Rautpohjan tykkikerho | Jyväskylä
Rautpohjan tykkikerho, Jyväskylä. 454 tykkäystä · 1 puhuu tästä. Rautpohjan tykkikerho on Valmet Rautpohjassa vuonna 1998 perustettu sotahistoriallinen harrastekerho
Tuon aikaisesta tykkien jynssäämisestä jopa meikäläisellä oli jonkinlainen käsitys.
Koska ikä on tuonut nöyryyttä ja opettanut etteivät asiat kysymättä tai selvittämättä valkene, heittäydyn nyt ihan tietämättömäksi (mikä ei vaadi ponnistuksia):
Johtuiko tuo tykkien jynssääminen siitä, että putkeen kertyneet ruutijämät "pienensivät kaliiperia" ja näin ollen aiheuttivat vaaran tykin halkeamisesta (kulumisesta puhumattakaan), vaiko siitä, että putkeen jäi kyteviä jäämiä, jotka voisivat aiheuttaa putkiräjähdyksen uudestaan ladattaessa? Tai sitten syy on jokin muu, jota en maallikkona osaa edes ajatella...
Viimeksi muokattu:
kaislajääkäri
Eversti
Lainaan jälleen itseäni (tai pikemminkin artikkelia)...
Olisi tosiaankin mielenkiintoista tietää tuosta hevosen valikoimisesta. Monissa tapauksissa sotaan lähti talon isäntä, poika tai vävy. Em. tapauksissa luulisi ymmärretyn, että hevosen ominaisuuksilla oli tiettyä "henkivakuutukseen" liittyvää merkitystä. Palkollisillekin ilmeisesti jouduttiin maksamaan rahallinen korvaus uhrautumisestaan, joten niissäkään tapauksissa ikäkulun luuskan hyväksyminen taistelupariksi ei tunnu todennäköiseltä.
Uskoisin, että jos valinnanvaraa yleensä oli, valituksi ei tullut välttämättä talon paras työhevonen, mutta kuitenkin sellainen jonka kanssa uskottiin olevan mahdollisuuksia selvitä hengissä. Sotaväkikään tuskin hyväksyi täysin kelvottomia elikoita.
arix
Respected Leader
Oman ymmärrykseni mukaan taisi olla vähän sekä että, putki kasteltiin ja sitten kuivattiin, lopuksi kaavittiin pohjalta edellisen laukauksen jäänteet ennen uutta ruutipussia ja ammusta.
fulcrum
Greatest Leader
Olen itse lukenut että kevyt kenttätykistö ampui nopeammin kuin musketöörit. Tulinopeuden suhteesta olen nähnyt mm. sellaisia nyrkkisääntöjä että samassa ajassa missä muskettimies ampuu kuusi laukausta, kevyt kenttätykki ampuu 8. Toki tämä Gribeauval-ajalta jolloin tykit olivat monella tavoin jo kehittyneet, ruudit tasalaatuisempia jne.
Mulle on jäänyt peruskoulun historiantunnilta opettajan antama yleiskuvaus 30-vuotisen sodan tulinopeuksista. Ruotsalaisilla musketööreillä oli kuulemma ylivoimainen tulivoima kehittyneiden aseidensa vuoksi, sillä vastustajan tulinopeus oli noin 4 laukausta tunnissa. Taisipa tuossa olla liioittelua, mutta hitaitahan nuo vanhat suustaladattavat oli.
tankki-tapsa
Eversti
Kuusi minuuttiakin tuntuu jäätävän pitkältä ajalta kun tykkiä operoi kuitenkin useampi ukko. Horatio Nelsonhan painotti tuota tulinopeutta ja miehistöjä treenautettiin ahkerasti. Tuloksena oli muistaakseni tupla tulinopeus espanjalaisiin verrattuna ja loppu onkin sitten historiaa..
JR49
Respected Leader
Aikaisemmin mainittu auktoriteetti J.O Hannula kirjoittaa, että hyvänä saavutuksena pidettiin neljää laukausta tunnissa, mutta tällaista menoa saattoi jatkua enintään kaksi tuntia, jonka jälkeen putki oli jäähdytettävä. Ei mainitse tarkemmin minkälainen tykki, muuta kuin, että toteaa kaluston olleen kirjavaa.
Jaottelu; raskas kenttätykistö, 6 naulan kenttätykki ja jalkaväkitykki kartesheilla, Kustaalla eli meikäläisillä. Joku miinakomppaniakin oli piiritystaisteluihin.
Jaottelu; raskas kenttätykistö, 6 naulan kenttätykki ja jalkaväkitykki kartesheilla, Kustaalla eli meikäläisillä. Joku miinakomppaniakin oli piiritystaisteluihin.
kaislajääkäri
Eversti
Laitetaan tulevan (6.11.) Hakkapeliittain päivän kunniaksi linkki Youtubeen (ei ole minun tilini):
Kävin muutama vuosi sitten Tallinnassa niissä muurin alaisiin käytäviin rakennetussa museossa, jossa jokainen pätkä edusti yhtä historian aikakautta. Ja sitten 1600-luvun kohdalla tämä kajahti soimaan. Juttelin siinä sitten oppaan kanssa, että tämähän on "suomalainen" marssilaulu, mutta noihin aikoihinhan me olimmekin samaa valtiota, Ruotsia. Ja eiköhän tuo melodiakin ole tuontitavaraa "saksanmaalta". Mutta helkutin hyvin sopii tilanteeseen ja ajankuvaan.