Hawkien korvaajat

[Pandahki]

F-414 on ulkomitoiltaan samanokoinen kuin F-404. Ties mistä syystä. Jos sen isomman saisi osaan koneita, voisi T-X:llä tehdä nopeutta vaativia tunnistuksia ja lisäksi kanniskella puukkoja ja puntareita ympäriinsä. Lento-ominaisuuksistahan en puhu vielä mitään

Tietääkö joku: onko alkuperäiseen Genuine Hornetiin asennettu F-414 voimalaitetta?

F414 pitäisi mahtua kyllä, mutta syy miksi niitä ei asenneta vanhoihin C/D Hornetteihin on nähtävillä SuperHornetin designissä. Siinä on suuremmat ilmanottoaukot ja isompi polttoaine-säiliö. Hornetin suurin ongelma on pieni käyttösäde, ja F414 asentaminen vain huonontaisi tätä, koska tehonlisäys perustuu osaksi suurempaan polttoaineen kulutukseen, ei pelkästään moottorin hyötysuhteen parantamiseen. Lisäksi moottorin kapasiteettia ei voisi hyödyntää täysimittaisesti ellei ilmanoton ongelmaa ratkaistasi, koska suuremman polttoainemäärän polttaminen vaatii suuremman määrän ilmaa.

T-Xään pitäisi tehdä samansuuntaiset muutokset että F414 käyttö onnistuisi, F404 käyttö perustuu nimenomaan alhaisempaan käyttökustannukseen olemassaolevien moottorien kierrätystä hyödyntämällä. Kevyt hävittäjä joka käyttää yhtä F414 voimanlähdettä on jo olemassa, sen nimi on JAS39 E/F Gripen.

 

[Mustaruuti]

F-414 on ulkomitoiltaan samanokoinen kuin F-404. Ties mistä syystä. Jos sen isomman saisi osaan koneita, voisi T-X:llä tehdä nopeutta vaativia tunnistuksia ja lisäksi kanniskella puukkoja ja puntareita ympäriinsä. Lento-ominaisuuksistahan en puhu vielä mitään

Tietääkö joku: onko alkuperäiseen Genuine Hornetiin asennettu F-414 voimalaitetta?

F414-mahtumiseen onkin jo vastattu perusteellisesti parin foorumilaisen toimesta.

Mutta sellainen kommentti, että ei sillä moottorin vaihdolla olisi hirveästi merkitystä. T-X kulkee nyt jo selkeää yliääninopeutta. Ongelma on, että löpö loppuu todennäköisesti aika nopeasti. Sama tulisi vielä nopeammin vastaan 414 kanssa.

Puukkoja ja puntareita taas kulkee ihan yhtä hyvin mukana 404 kanssa. T-X:ässä on rakenteelliset vahvuudet jonkinlaisen kuorman kantamista varten valmiina, mutta ei sitä silti pommitrukiksi ole tarkoitettu.

 

[apumekaanikko]

F414-mahtumiseen onkin jo vastattu perusteellisesti parin foorumilaisen toimesta.

Mutta sellainen kommentti, että ei sillä moottorin vaihdolla olisi hirveästi merkitystä. T-X kulkee nyt jo selkeää yliääninopeutta. Ongelma on, että löpö loppuu todennäköisesti aika nopeasti. Sama tulisi vielä nopeammin vastaan 414 kanssa.

Puukkoja ja puntareita taas kulkee ihan yhtä hyvin mukana 404 kanssa. T-X:ässä on rakenteelliset vahvuudet jonkinlaisen kuorman kantamista varten valmiina, mutta ei sitä silti pommitrukiksi ole tarkoitettu.

Ovathan moottori ja kone varmaan mitoitettu toisilleen sopivaksi. Arvailuni lähti liikkeelle siitä, että toisessa kevythävittäjässä eli Gripukassa on seuraava malli eli F414. Muistaakseni F414:n vaatimuksissa oli nimenomaan puolustushallinnon puolelta vaatimus, että samoihin pultteihin pitäis napsahtaa kuin F404; mitä sitten olivat ajatelleet, en tiedä, mutta konemallin (tässä Hornet) ilmanottoa kuitenkin voi kasvattaa, vrt. F16.

Pitkään valmistetun moottorimallin teho kasvaa tietysti myös luonnollista tietä kehittyvän tekniikan mukana. Etenkin kun ensiöturbiinin lämmönkesto paranee, voidaan kasvattaa puristussuhdetta ja se taas parantaa hyötysuhdetta. Se lienee optimiratkaisu ilmaa raskaammalle lentävälle keksinnölle, jonka olisi tarkoitus viedä painavia asioita kohtuullisen kauas.

 

[Mustaruuti]

Ovathan moottori ja kone varmaan mitoitettu toisilleen sopivaksi. Arvailuni lähti liikkeelle siitä, että toisessa kevythävittäjässä eli Gripukassa on seuraava malli eli F414. Muistaakseni F414:n vaatimuksissa oli nimenomaan puolustushallinnon puolelta vaatimus, että samoihin pultteihin pitäis napsahtaa kuin F404; mitä sitten olivat ajatelleet, en tiedä, mutta konemallin (tässä Hornet) ilmanottoa kuitenkin voi kasvattaa, vrt. F16.

Pitkään valmistetun moottorimallin teho kasvaa tietysti myös luonnollista tietä kehittyvän tekniikan mukana. Etenkin kun ensiöturbiinin lämmönkesto paranee, voidaan kasvattaa puristussuhdetta ja se taas parantaa hyötysuhdetta. Se lienee optimiratkaisu ilmaa raskaammalle lentävälle keksinnölle, jonka olisi tarkoitus viedä painavia asioita kohtuullisen kauas.

Jos wikipedian tiedot pitävät paikkansa, niin T-X on 3.250kg, Gripen on 8.000 kg tyhjäpainot. Suomen Hawkin tyhjäpaino on 3.600. Pienellä varauksella kannattaa suhtautua tuohon T-X:n painoon. Mutta antanee suuntaa.

Muoks. F404 paino on 1.000kg. Siitä voi sitten pohdiskella, mihin suuntaan ehkä luvut menee.

 

[apumekaanikko]

Jos wikipedian tiedot pitävät paikkansa, niin T-X on 3.250kg, Gripen on 8.000 kg tyhjäpainot. Suomen Hawkin tyhjäpaino on 3.600. Pienellä varauksella kannattaa suhtautua tuohon T-X:n painoon. Mutta antanee suuntaa.

Muoks. F404 paino on 1.000kg. Siitä voi sitten pohdiskella, mihin suuntaan ehkä luvut menee.

Enpäs tarkistanut, on se varmaan aika raketti jo F404:llä. Molempia myllyjä käytetään varsin laajasti, ja kumpaakin varmasti kehitetään. F414 muuten ei ole paljonkaan painavampi, vain luokkaa 1100 kg. Mistähän 414:n korkeampi puristussuhde (30 vs. 26) kertoo, joutuneeko isoveli ottamaan enemmän (kaupallisia) haasteita vastaan ;-)

 

[Gyllis1]

Enpäs tarkistanut, on se varmaan aika raketti jo F404:llä. Molempia myllyjä käytetään varsin laajasti, ja kumpaakin varmasti kehitetään. F414 muuten ei ole paljonkaan painavampi, vain luokkaa 1100 kg. Mistähän 414:n korkeampi puristussuhde (30 vs. 26) kertoo, joutuneeko isoveli ottamaan enemmän (kaupallisia) haasteita vastaan ;-)

Tuolle painolle ei ole mitään lähdettä. TX:n speksejä ei ole julkistettu.

 

[Mustaruuti]

T-50 tyhjäpaino on 6,470 kg (wikipedia).

T-X on mitä ilmeisimmin sitä kevyempi.

Hawkin moottorin paino on 800 kg. Pelkkä kone siis 2.800.

Voi olla, että T-X runko voisi olla esim. tuo 3250, ja siihen 1000kg moottori päälle = 4250. Tai sitten jotain muuta. Esim. vaikka 5000? Mutta suorituskykyinen peli se on silti joka tapauksessa.

ping @apumekaanikko @Gyllis1

 

[apumekaanikko]

T-50 tyhjäpaino on 6,470 kg (wikipedia).

T-X on mitä ilmeisimmin sitä kevyempi.

Hawkin moottorin paino on 800 kg. Pelkkä kone siis 2.800.

Voi olla, että T-X runko voisi olla esim. tuo 3250, ja siihen 1000kg moottori päälle = 4250. Tai sitten jotain muuta. Esim. vaikka 5000? Mutta suorituskykyinen peli se on silti joka tapauksessa.

ping @apumekaanikko @Gyllis1

Kevyt peli tämän mukaan:
Specifications
Structural
Crew: 2
Length: 46.42 ft (14.15 m)
Width: 32.81 ft (10.00 m)
Height: 13.12 ft (4.00 m)
Empty Weight: 7,165 lb (3,250 kg)
MTOW: 12,125 lb (5,500 kg)

Tyhjä paino sisältänee myös moottorin

Suurimpaan painoon kun laittaa petroolit ja yhden laihan luutnantin, niin mitähän tulentekovälineitä tuo jaksaisi kannella?

 

[Gyllis1]

Kevyt peli tämän mukaan:
Specifications
Structural
Crew: 2
Length: 46.42 ft (14.15 m)
Width: 32.81 ft (10.00 m)
Height: 13.12 ft (4.00 m)
Empty Weight: 7,165 lb (3,250 kg)
MTOW: 12,125 lb (5,500 kg)

Tyhjä paino sisältänee myös moottorin

Suurimpaan painoon kun laittaa petroolit ja yhden laihan luutnantin, niin mitähän tulentekovälineitä tuo jaksaisi kannella?

Edelleen, niitä speksejä ei ole ikinä julkistettu. Tuo on sen jonkun war factory-nimisen saitin hihavitosena heittämä luku joka nyt sitten kiertää faktana joka puolella netissä.

 

[Pandahki]

Kevyt peli tämän mukaan:
Specifications
Structural
Crew: 2
Length: 46.42 ft (14.15 m)
Width: 32.81 ft (10.00 m)
Height: 13.12 ft (4.00 m)
Empty Weight: 7,165 lb (3,250 kg)
MTOW: 12,125 lb (5,500 kg)

Tyhjä paino sisältänee myös moottorin

Suurimpaan painoon kun laittaa petroolit ja yhden laihan luutnantin, niin mitähän tulentekovälineitä tuo jaksaisi kannella?

Eipä paljon mitään, pari sidewinderiä. F404 kuluttaa täydellä kaasulla 4 tonnia löpöä. Kovin kummia taistelumanoovereja ei "puolen tunnin tankilla" tehdä, varsinkaan jos pitäisi jotain aseitakin kantaa.

 

[apumekaanikko]

Eipä paljon mitään, pari sidewinderiä. F404 kuluttaa täydellä kaasulla 4 tonnia löpöä. Kovin kummia taistelumanoovereja ei "puolen tunnin tankilla" tehdä, varsinkaan jos pitäisi jotain aseitakin kantaa.

Painolukemat ovat aika eksoottiset, varsinkin MTOW työntövoimaan verrattuna. Ehkä virhe.

Arvailua sen varalta, että suurta virhettä ei olekaan:
Olisko tavoiteltu pelkkää koulutuskäyttöä rakenteiden osalta ja moottoriksi valittu luotettavaksi tunnettu tuttu mylly, joka sattuu olemaan varsin tehokas kevyeen lasikuitukiituriin.

Tällä arvailulla voisi selittää myös koneen edullista hintaa. Lisäksi kone voi myös olla kova peli aggressor-roolissa.

Aseitahan USA:n ei tarvitse noihin ripustella, mutta pienemmät ilmavoimat saattaisivat senkin pahassa paikassa tehdä. Seurauksena rungon väsyminen ja lyhentynyt käyttöaika, vaan sehän on vakio sotatilanteessa muutenkin.

 

[fulcrum]

T-38 painaa noin sen 3.3 tonnia. Tuossa kuva missä ovat vierekkäin ja kyllä Boeing T-X on paljon isompi rassi. Voi se vähän kevyempi olla kuin T-50 mutta tuskin paljoa. Sen pitää kuitenkin olla pitkäikäinen kone eikä sitä nyt mistään höpöniumista ole tehty.

 

[Rannari]

T-38 painaa noin sen 3.3 tonnia. Tuossa kuva missä ovat vierekkäin ja kyllä Boeing T-X on paljon isompi rassi. Voi se vähän kevyempi olla kuin T-50 mutta tuskin paljoa. Sen pitää kuitenkin olla pitkäikäinen kone eikä sitä nyt mistään höpöniumista ole tehty.

50 vuotta pitäisi mennä heittämällä jos tavoittelee Talonin käyttöikää.

 

[PM]

Enpäs tarkistanut, on se varmaan aika raketti jo F404:llä. Molempia myllyjä käytetään varsin laajasti, ja kumpaakin varmasti kehitetään. F414 muuten ei ole paljonkaan painavampi, vain luokkaa 1100 kg. Mistähän 414:n korkeampi puristussuhde (30 vs. 26) kertoo, joutuneeko isoveli ottamaan enemmän (kaupallisia) haasteita vastaan ;-)

Termiä puristussuhde ei ole mielekästä käyttää kaasuturbiinille. Nuo lukemat "30 vs. 26" ovat painesuhteita.

Korkeampi painesuhde tulee tai mahdollistuu jo esimerkiksi paremmasta virtausteknisestä suunnittelusta. En tiedä tämän moottorin speksejä. Jos F404 ahtimen polytrooppihyötysuhde olisi esim. 0.71 ja F414:n 0.75, niin lämpötilat ahtimen jälkeen olisivat noin samoja noilla painesuhteilla.

 

[apumekaanikko]

Termiä puristussuhde ei ole mielekästä käyttää kaasuturbiinille. Nuo lukemat "30 vs. 26" ovat painesuhteita.

Korkeampi painesuhde tulee tai mahdollistuu jo esimerkiksi paremmasta virtausteknisestä suunnittelusta. En tiedä tämän moottorin speksejä. Jos F404 ahtimen polytrooppihyötysuhde olisi esim. 0.71 ja F414:n 0.75, niin lämpötilat ahtimen jälkeen olisivat noin samoja noilla painesuhteilla.

Loppulämpötilaa voi nostaa, kun turbiinin lämmönkestoa parannetaan.

Vierastan myös termiä tässä yhteydessä, vaikka sitä aika yleisesti käytetäänkin. Olen olettanut, että "puristussuhde" on redusoitu mittausarvoista.

 

[PM]

Loppulämpötilaa voi nostaa, kun turbiinin lämmönkestoa parannetaan.

Vierastan myös termiä tässä yhteydessä, vaikka sitä aika yleisesti käytetäänkin. Olen olettanut, että "puristussuhde" on redusoitu mittausarvoista.

Termiä puristussuhde (compression ratio) käytetään mäntämoottoreiden ja syrjäytystyyppisten kompressoreiden yhteydessä. Puristussuhteen määritelmä:
[Puristussuhde] = [puristuksen alkutilavuus] / [puristuksen lopputilavuus]
Ei tuollaisella termillä ole mitään käyttöä kaasuturbiinien yhteydessä.

 

[apumekaanikko]

Termiä puristussuhde (compression ratio) käytetään mäntämoottoreiden ja syrjäytystyyppisten kompressoreiden yhteydessä. Puristussuhteen määritelmä:
[Puristussuhde] = [puristuksen alkutilavuus] / [puristuksen lopputilavuus]
Ei tuollaisella termillä ole mitään käyttöä kaasuturbiinien yhteydessä.

Kiva kun kerroit. Luitko edellisen viestini? Ymmärsitkö?
Onhan se hyvä, että väännät varmuuden vuoksi rautalangasta asioita jotka kaikki täällä hyvin tietävät, mutta joku asiaa -70 -luvulla opiskellut on voinut unohtaa.

 

[PM]

Kiva kun kerroit. Luitko edellisen viestini? Ymmärsitkö?
Onhan se hyvä, että väännät varmuuden vuoksi rautalangasta asioita jotka kaikki täällä hyvin tietävät, mutta joku asiaa -70 -luvulla opiskellut on voinut unohtaa.

Nyt vaikuttaa kyllä, että joku asia mm. liittyen näihin termeihin on jäänyt teillä ymmärtämättä. Viestissänne oli kolme lausetta joista yksi oli oikein / tosi ja loput eivät niinkään.

Brayton prosessi voidaan piirtää p-v-tasoon (paine-ominaistilavuus). Tällöin saataisiin puristussuhdetta vastaava lukema (ao kuvassa): v1 / v2. Tuolla luvulla ei vaan ole mitään suoranaista käyttöä ja se on eri asia kuin painesuhde (p2/p1).

Varmuuden vuoksi vielä kevennyskuva:

 

[Protheon_93]

Kuinka pitkälle Hawkien korvaajilla on sitten tarkoitus lennellä? Jos korvaajat tulevat 2035-2040 välillä, niin olisiko 40 vuotta sopiva aika Hawkien korvaajille eliniäksi?

 

[Huhta]

Kuinka pitkälle Hawkien korvaajilla on sitten tarkoitus lennellä? Jos korvaajat tulevat 2035-2040 välillä, niin olisiko 40 vuotta sopiva aika Hawkien korvaajille eliniäksi?

Lähtisin siitä, että kalusto ajetaan tappiin osapuilleen samaan aikaan HX:n kanssa. Eli suunniteltu elinkaari voisi yltää noin vuoteen 2060, mutta jos tekohengittämällä saataisiin tarvittaessa vähän lisää, niin se olisi hyvä.

Näyttää nimittäin siltä, että HX saattaa olla Suomen viimeinen miehitetty hävittäjä. Tämä on jopa todennäköistä, jos valinta osuu F-35:een. HX:n elinkaareksi suunnitellaan 30 vuotta, mutta köyhä ja vanheneva Suomi tehnee F-35:n kanssa saman kuin monet Yhdysvaltain pienet liittolaiset tekivät F-16:n kanssa - venyttää elinkaarta. Kuudennen sukupolven konetyypeistä on osin povattu miehittämättömiä ja/tai valinnaisesti miehitettyjä, ja nyt puhutaan ehkä 20 vuoden päässä olevasta teknologiasta. 2060-70-80 aikaikkunassa miehittämättömillä lienee jo isohko rooli eikä harjoitushävittäjälle välttämättä ole enää käyttöä.