Hawkien korvaajat

[Protheon_93]

Lähtisin siitä, että kalusto ajetaan tappiin osapuilleen samaan aikaan HX:n kanssa. Eli suunniteltu elinkaari voisi yltää noin vuoteen 2060, mutta jos tekohengittämällä saataisiin tarvittaessa vähän lisää, niin se olisi hyvä.

Näyttää nimittäin siltä, että HX saattaa olla Suomen viimeinen miehitetty hävittäjä. Tämä on jopa todennäköistä, jos valinta osuu F-35:een. HX:n elinkaareksi suunnitellaan 30 vuotta, mutta köyhä ja vanheneva Suomi tehnee F-35:n kanssa saman kuin monet Yhdysvaltain pienet liittolaiset tekivät F-16:n kanssa - venyttää elinkaarta. Kuudennen sukupolven konetyypeistä on osin povattu miehittämättömiä ja/tai valinnaisesti miehitettyjä, ja nyt puhutaan ehkä 20 vuoden päässä olevasta teknologiasta. 2060-70-80 aikaikkunassa miehittämättömillä lienee jo isohko rooli eikä harjoitushävittäjälle välttämättä ole enää käyttöä.

Eli jos Hawk-kalusto poistuu käytöstä 2036 esimerkiksi, niin sitten meidän tarve olisi noin 25 vuoden ajaksi hankkia harjoitushävittäjät. Ja Wikipediassa mainittiin, että Sveitsistä hankituilla käytetyillä Hawkeilla saatiin lentotunteja lisää 90000 tuntia, eli Ilmavoimien 15 vuoden tarpeen verran. Eli jos tuosta extrapoloidaan, että 25/15=1,67 90000*1,67 eli 150000 lentotuntia vaadittaisiin Hawkien korvaajilta, ja yhdellä harjoitushävittäjällä olisi 7500 lentotunnin elinikä, se tarkoittaisi noin 20 harjoitushävittäjän tarvetta.

 

[Protheon_93]

Ja eikös vielä HXn jälkeen ole tulossa lisää hävittäjäsukupolvia? USA on jo kehittelemässä omaa kuudetta sukupolvea, samaten Yhdistyneet Kuningaskunnat ovat. Tietääkseni jonkinlainen projekti on myös meneillään Saksan ja Ranskan yhteistyönä. Eli ilmeisesti vielä ainakin kuudes miehitetty hävittäjäsukupolvi on tuloillaan.

 

[Huhta]

Ja eikös vielä HXn jälkeen ole tulossa lisää hävittäjäsukupolvia? USA on jo kehittelemässä omaa kuudetta sukupolvea, samaten Yhdistyneet Kuningaskunnat ovat. Tietääkseni jonkinlainen projekti on myös meneillään Saksan ja Ranskan yhteistyönä. Eli ilmeisesti vielä ainakin kuudes miehitetty hävittäjäsukupolvi on tuloillaan.

Kuudes sukupolvi hyödyntää jo vahvasti miehittämättömyyttä. Kuudennen sukupolven koneita ennustetaan tällä hetkellä karkeasti 2030-2040 aikaikkunaan, vaikka viides sukupolvikin tuli käyttöön vasta vuonna 2005 F-22:n myötä. Samalla tahdilla seitsemäs sukupolvi on todellisuutta vuonna 2060 - tai sitten seitsemäs sukupolvi on ihan nurkan takana, jolloin saattaa kannattaa vitkutella HX:n kanssa vähän pidempään, jos suinkin mahdollista.

Ei kukaan tiedä vielä 40+ vuoden päässä olevia asioita varmuudella, mutta tälläkin hetkellä jossakin Jemenin, Afganistanin jne. yllä lentänee miehittämättömiä laitteita tiedustelemassa ja valmiina iskemään hääjuhlaan. On vaikea nähdä, että miehitettyjen painoarvoa ainakaan kasvatettaisiin. Kyllä suunta on selkeä, on ollut koko tämän vuosituhannen. Kysymys on vain kehityksen nopeudesta. Jos maailmalla ei ole jännitteitä, jos Yhdysvallat saa jatkaa maailmannapana, niin sittenhän voi olla, että F-35:llä lennetään hyvinkin jonnekin 2100-luvun alkupuoliskolle. Tai jos maailmassa on paljon jännitteitä ja laitteita kehitetään kiivaasti EU:ssa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Kiinassa, niin voipi olla, että Gripen ja SH lentävät Stenalle jo ennen tämän vuosisadan puoliväliä. Ja jos joku onnistuu synnyttämään oikeasti kykenevän tekoälyn, niin voi olla, että vaikka tilaisimme 2021 silloin erittäin suorituskykyiseltä näyttävän F-35:n, niin koneet olisivat täysin vanhentuneita jo ennen kuin toimitukset saataisiin päätökseen vuonna 2030.

Kuten todettua, kuudes sukupolvi tuskin on enää ihmisen lentämä samalla tavalla kuin neljäs sukupolvi.

There is consideration for manned, unmanned, and optionally manned platforms.[3]

In May 2015, Secretary of the Navy Ray Mabus stated that the F/A-XX should be unmanned.[9] The effort may produce a family of systems to replace the capabilities of the F/A-18E/F and EA-18G rather than a single airframe, and the Navy is now conducting an analysis of alternatives for their next-generation aircraft in partnership with the Air Force.[10] Greenert favors an optionally manned aircraft for a modular section that can either hold a pilot or more sensors.

F/A-XX program - Wikipedia

en.wikipedia.org

Tempest will be able to fly unmanned, and use swarming technology to control drones.

BAE Systems Tempest - Wikipedia

en.wikipedia.org

In January 2015, Northrop Grumman revealed it had stood up teams dedicated to developing a sixth-generation fighter and that it would compete for the next fighter. Individual teams were created to focus on the specific separate requirements for the Navy and Air Force. The company indicates it is looking at a supersonic tailless jet, something never created before due to complexity; it may also be optionally manned.[44]

Sixth-generation fighter - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Protheon_93]

Tässä luin, että Hawkien elinikä on uusimmissa malleissa kasvanut 6000 lentotunnista 10000 lentotuntiin. Jos muilla nykyaikaisilla harjoitushävittäjillä, joilla korvataan Hawkit, on myös tuo 10000 lentotunnin elinikä, tarkoittaisi tämä, että yksi tuleva harjoitushävittäjä kattaisi Ilmavoimien noin puolentoista vuoden tarpeet.

Jos ajattelemme niin, että Hawkien seuraaja on käytössä 2035 vuodesta alkaen sinne HX:n elinkaaren loppuun eli 2060, tämä tarkoittaisi 25 vuoden elinkaarta, eli 15 koneen hankinta tulisi kyseeseen. Jos taas sitten valitsemme järkevästi F-35:n ja käytämme sitä vuoteen 2070 niin kuin Yhdysvallat aikovat, tämä tarkoittaisi 35 vuoden elinkaarta eli 21 koneen hankintaa.

Ja jos Hawkien korvaajien määrä putoaa siis näin 30n tienoilta siihen noin 15-20 välille, voisi tällä pienemmällä määrällä ostaa vähän käyttökustannuksiltaan kalliimpia harjoitushävittäjiä kuten FA-50. 20 FA-50 olisi hinnaltaan 600 miljoonaa euroa, ja jyvittämällä hankinta usealle vuodelle, olisi se kustannettavissa. Ja saisimme samalla Hawkien korvaajaksi vähintään Gripen Dn tasoisen koneen.

 

[Teräsvilla]

Ansiokasta pohdintaa! Mutta kun ollaan jo aika pitkällä tulevaisuudessa niin pitää myös pohtia asioita niinkuin HX -hankkeessa. Hankintoja tehdään sen mukaan mitkä ovat haluttuun aikaikkunaan soveltuvat ratkaisut. Vaikka miehittämättömiä kritisoidaan, niin jossain muodossa ne varmasti ovat Suomellekin saavutettavissa 2040-50.

 

[J0h1F]

Ilmavoimathan yhäkin ylläpitää 31 modernisoidun Hawkin SA-lennostoa, jopa niinkin, että pitkäaikaisvarastoituja koneita on modernisoitu sitä varten (ja siis ilmeisesti jokainen ehjä hankittu Hawk on yhä varastoituna). Eli siis jokin arvo Hawkillekin lasketaan yhä sotakäytössä - ja tämä pitää varmaan ottaa huomioon myös korvaajaa etsittäessä.
Nykyinen modernisoitu konekanta - 8 Hawk 51:tä, 7 Hawk 51A:ta, 16 Hawk 66:ta - on aika värikäs kokonaisuus, mutta ilmeisesti 51(A) ja 66 ovat sitten niin samankaltaiset, että se ei juurikaan aiheuta ongelmia.

https://ilmavoimat.fi/documents/1951206/2016308/Finnish+Air+Force+Fact+Sheet+-+BAE+Systems+Hawk++(JAN+18).pdf

Hawkiahan on nähty harjoituksissa (ADEN-konetykkipodinsa lisäksi) AIM-9M:t siivissä viime aikoina (aiemmin oli myös R-60 Molnijat, mutta ne lienevät hapantuneet, kuten myös AIM-9J:t, joita Hawkissa oli käytössä), mutta myös vanhempaan aikaan brittiläisten (harjoitus)pommien ja ranskalaisen Matra Type 155 SNEB-rakettikasettien kanssa. Siipiinhän saa kumpaankin kaksi ripustinta ainakin Mk 66:ssa, ja tarvittaessa Alcanin 4010 -kaksoisripustimet, jolloin maksimikuorma on tykkipodi ja 8 ohjusta (tai 8 kappaletta pommeja). Kykyähän onkin mm. rhodesialaiset zimbabwelaiset lentäjät demonstroineet 8 pommin kuormillaan 2. Kongon sodassa omissa Hawk Mk 60:issään.
Tässä meikäläisiä koneita:

 

[Huhta]

Ilmavoimathan yhäkin ylläpitää 31 modernisoidun Hawkin SA-lennostoa, jopa niinkin, että pitkäaikaisvarastoituja koneita on modernisoitu sitä varten. Eli siis jokin arvo Hawkillekin lasketaan yhä sotakäytössä - ja tämä pitää varmaan ottaa huomioon myös korvaajaa etsittäessä.
Nykyinen modernisoitu konekanta - 8 Hawk 51:tä, 7 Hawk 51A:ta, 16 Hawk 66:ta - on aika värikäs kokonaisuus, mutta ilmeisesti 51(A) ja 66 ovat sitten niin samankaltaiset, että se ei juurikaan aiheuta ongelmia.

https://ilmavoimat.fi/documents/1951206/2016308/Finnish+Air+Force+Fact+Sheet+-+BAE+Systems+Hawk++(JAN+18).pdf

Hawkiahan on nähty harjoituksissa (ADEN-konetykkipodinsa lisäksi) AIM-9M:t siivissä viime aikoina (aiemmin oli myös R-60 Molnijat, mutta ne lienevät hapantuneet, kuten myös AIM-9J:t, joita Hawkissa oli käytössä), mutta myös vanhempaan aikaan brittiläisten (harjoitus)pommien ja ranskalaisen Matra Type 155 SNEB-rakettikasettien kanssa. Siipiinhän saa kumpaankin kaksi ripustinta ainakin Mk 66:ssa, ja tarvittaessa Alcanin 4010 -kaksoisripustimet, jolloin maksimikuorma on tykkipodi ja 8 ohjusta (tai 8 kappaletta pommeja). Kykyähän onkin mm. rhodesialaiset zimbabwelaiset lentäjät demonstroineet 8 pommin kuormillaan 2. Kongon sodassa omissa Hawk Mk 60:issään.
Tässä meikäläisiä koneita
Katso liite: 31297

Katso liite: 31298

Onko sinulla käsitystä, milloin viimeinen R-60 ja AIM-9J on nähty Hawkin siivissä? Joskus 2000-luvun alussa? Ihan mielenkiinnosta kysyn, sillä nähtävästi Hornetien mukana tuli melko messevä määrä aseistusta ja vähän myöhemmin sitten vielä AIM-9X hieman vaatimattomammissa määrissä.

En kuitenkaan tiedä, voiko Hawkin sotakäytöstä vetää yhtäläisyyksiä korvaajaan. Hawk hankittiin alkujaan varsin erilaisessa toimintaympäristössä 1970-luvulla. Käytettävissä oleva resurssi toki hyödynnetään Suomen kaltaisessa maassa loppuun asti, mutta ei se välttämättä kerro kakkoslinjan hävittäjän järin suuresta taisteluarvosta.

 

[Protheon_93]

Ilmavoimathan yhäkin ylläpitää 31 modernisoidun Hawkin SA-lennostoa

Tuohan oli 26 konetta vielä 10 vuotta sitten, mutta pari uutta Hawkia tuli maahan ja sitten piti varastosta repiä tilalle seitsemän ikäloppua Hawkia tilalle korvaamaan ne.

 

[PSS]

Jo alkuperäiseen Mk 50 Hawkiin tulee siiven alle kaksi ripustinta. Aseet voi kiinnittää molempiin, mutta lisäpolttoainetankit vain sisempään.
Jos tykkipodi ei ole käytössä, on rungon alla vielä yksi ripustinpaikka. Minun aikanani Tiedustelulentolaivueessa siinä käytettiin kuvapönttöä, mutta jotenkin muistelin, että siihen voisi aseenkin ripustaa. Hämärä muistikuva on mallikuvasta, jossa oli niin rungon alla rakettikasetti, kuten siiven alla KAKSOISripustimissakin. Moisia en Hawkiin kyllä meillä nähnyt.

 

[Huhta]

Jo alkuperäiseen Mk 50 Hawkiin tulee siiven alle kaksi ripustinta. Aseet voi kiinnittää molempiin, mutta lisäpolttoainetankit vain sisempään.
Jos tykkipodi ei ole käytössä, on rungon alla vielä yksi ripustinpaikka. Minun aikanani Tiedustelulentolaivueessa siinä käytettiin kuvapönttöä, mutta jotenkin muistelin, että siihen voisi aseenkin ripustaa. Hämärä muistikuva on mallikuvasta, jossa oli niin rungon alla rakettikasetti, kuten siiven alla KAKSOISripustimissakin. Moisia en Hawkiin kyllä meillä nähnyt.

Royal Aeronautical Societyn sivuilta löytyvän PDF:n sivun 45 asekaaviossa (vuodelta 1981) ei mainita rungon alle asennettavaa rakettikasettia. Se ei toki tarkoita, etteikö sitä olisi saatettu testata, monia muita aseitahan Hawk kyllä kykenee rungon alla kantamaan.

https://www.aerosociety.com/Assets/Docs/Publications/The%20Journal%20of%20Aeronautical%20History/2013-01_HawkStory-Fraser-Mitchell.pdf

 

[Einomies1]

Ilmavoimathan yhäkin ylläpitää 31 modernisoidun Hawkin SA-lennostoa, jopa niinkin, että pitkäaikaisvarastoituja koneita on modernisoitu sitä varten (ja siis ilmeisesti jokainen ehjä hankittu Hawk on yhä varastoituna). Eli siis jokin arvo Hawkillekin lasketaan yhä sotakäytössä - ja tämä pitää varmaan ottaa huomioon myös korvaajaa etsittäessä.
Nykyinen modernisoitu konekanta - 8 Hawk 51:tä, 7 Hawk 51A:ta, 16 Hawk 66:ta - on aika värikäs kokonaisuus, mutta ilmeisesti 51(A) ja 66 ovat sitten niin samankaltaiset, että se ei juurikaan aiheuta ongelmia.

https://ilmavoimat.fi/documents/1951206/2016308/Finnish+Air+Force+Fact+Sheet+-+BAE+Systems+Hawk++(JAN+18).pdf

Hawkiahan on nähty harjoituksissa (ADEN-konetykkipodinsa lisäksi) AIM-9M:t siivissä viime aikoina (aiemmin oli myös R-60 Molnijat, mutta ne lienevät hapantuneet, kuten myös AIM-9J:t, joita Hawkissa oli käytössä), mutta myös vanhempaan aikaan brittiläisten (harjoitus)pommien ja ranskalaisen Matra Type 155 SNEB-rakettikasettien kanssa. Siipiinhän saa kumpaankin kaksi ripustinta ainakin Mk 66:ssa, ja tarvittaessa Alcanin 4010 -kaksoisripustimet, jolloin maksimikuorma on tykkipodi ja 8 ohjusta (tai 8 kappaletta pommeja). Kykyähän onkin mm. rhodesialaiset zimbabwelaiset lentäjät demonstroineet 8 pommin kuormillaan 2. Kongon sodassa omissa Hawk Mk 60:issään.
Tässä meikäläisiä koneita:
Katso liite: 31297

Katso liite: 31298

Kysymys heräsi tuosta kuvasta että mahtaako Hawkilla olla jonkinlainen rooli maataistelukoneiden (SU-25) torjunnassa? A-10 on myös hitaasti lentävä tulitukikone, jossa ei ole tutkaa ja sitä on voitu käyttää simuloituna vastuksena. Miksi muuten Hawk lentäisi tuossa ohjuksella varustettuna eikä Hornet? Yleensä harjoituksissa on tietty tarkoitus ja A-10 on varsin harvinainen vieras täällä.

 

[Gyllis1]

Kysymys heräsi tuosta kuvasta että mahtaako Hawkilla olla jonkinlainen rooli maataistelukoneiden (SU-25) torjunnassa? A-10 on myös hitaasti lentävä tulitukikone, jossa ei ole tutkaa ja sitä on voitu käyttää simuloituna vastuksena. Miksi muuten Hawk lentäisi tuossa ohjuksella varustettuna eikä Hornet? Yleensä harjoituksissa on tietty tarkoitus ja A-10 on varsin harvinainen vieras täällä.

Suomessa Hornetien ja A-10:ien yhteislennoissa ei harjoitella maataistelutehtäviä, johon amerikkalaiskone on suunniteltu. A-10:t lentävät kuvioita, jotka muistuttavat niiden normaalia toimintaa. Ilmavoimien Hornetit ja Hawk-harjoitushävittäjät pääsevät käyttämään niitä harjoitusmaaleina.

– Suomalaiset saavat harjoitusta tämäntapaisten lentokoneiden torjunnassa, kun yleensä vastustajat ovat pidemmän kantaman hävittäjiä tai pommikoneita.

Yhdysvallat puolestaan harjoittelee A-10:n ydintehtävistä tai -uhkista poikkeavia tilanteita, kuten suojautumista hävittäjiä vastaan tai harhautuneen siviilikoneen tunnistamista ja pois käännyttämistä.

 

[Benelli]

Kysymys heräsi tuosta kuvasta että mahtaako Hawkilla olla jonkinlainen rooli maataistelukoneiden (SU-25) torjunnassa? A-10 on myös hitaasti lentävä tulitukikone, jossa ei ole tutkaa ja sitä on voitu käyttää simuloituna vastuksena. Miksi muuten Hawk lentäisi tuossa ohjuksella varustettuna eikä Hornet? Yleensä harjoituksissa on tietty tarkoitus ja A-10 on varsin harvinainen vieras täällä.

No antiteesi olisi että jäävät maamaaleiksi maahan kun rykot lähestyvät kotikentää. Yksin tuskin pärjäisivät mutta ilmatila jossa on muita koneita ja IT:tä on eri asia.

 

[Einomies1]

Suomessa Hornetien ja A-10:ien yhteislennoissa ei harjoitella maataistelutehtäviä, johon amerikkalaiskone on suunniteltu. A-10:t lentävät kuvioita, jotka muistuttavat niiden normaalia toimintaa. Ilmavoimien Hornetit ja Hawk-harjoitushävittäjät pääsevät käyttämään niitä harjoitusmaaleina.

– Suomalaiset saavat harjoitusta tämäntapaisten lentokoneiden torjunnassa, kun yleensä vastustajat ovat pidemmän kantaman hävittäjiä tai pommikoneita.

Yhdysvallat puolestaan harjoittelee A-10:n ydintehtävistä tai -uhkista poikkeavia tilanteita, kuten suojautumista hävittäjiä vastaan tai harhautuneen siviilikoneen tunnistamista ja pois käännyttämistä.

Näin epäilinkin.

 

[Protheon_93]

Katsoin tuosta kun mainitsin jo aiemmin USAn käyttävän F-35:ttä vuoteen 2070. USAn nuorimmat F-35:t tullaan valmistamaan 2035. Ja valintamme osuessa F-35:n kohdalle, meidän nuorimmat yksilöt, ellei taivas putoa ja tehdä lisähankintoja 2030-luvulla, varmaan siinä 2029-2030, niin me voisimme varmaankin venyttää oman F-35:n käytön vuoteen 2065. Eli tarve olisi 30 vuoden harjoitushävittäjätoimimman tarpeisiin.

Ja TA-50n minimielinikä on 8300 lentotuntia, eli meidän 6000 tuntia/vuosi käytöllä tarvitsisimme 22 TA-50:tä mikä maksaisi noin puoli miljardia euroa, ja jaettuna vaikka viidelle vuodelle maksettavaksi, se olisi noin sata milliä per vuosi, jonka pystyisi varmaankin hankintabudjetista kattamaan.

 

[Rannari]

Katsoin tuosta kun mainitsin jo aiemmin USAn käyttävän F-35:ttä vuoteen 2070. USAn nuorimmat F-35:t tullaan valmistamaan 2035. Ja valintamme osuessa F-35:n kohdalle, meidän nuorimmat yksilöt, ellei taivas putoa ja tehdä lisähankintoja 2030-luvulla, varmaan siinä 2029-2030, niin me voisimme varmaankin venyttää oman F-35:n käytön vuoteen 2065. Eli tarve olisi 30 vuoden harjoitushävittäjätoimimman tarpeisiin.

Ja TA-50n minimielinikä on 8300 lentotuntia, eli meidän 6000 tuntia/vuosi käytöllä tarvitsisimme 22 TA-50:tä mikä maksaisi noin puoli miljardia euroa, ja jaettuna vaikka viidelle vuodelle maksettavaksi, se olisi noin sata milliä per vuosi, jonka pystyisi varmaankin hankintabudjetista kattamaan.

Puoli miljardia on aivan jäätävä summa vuosille joina Maavoimien likimain kaikki kalusto pitäisi uusia.

 

[Protheon_93]

Puoli miljardia on aivan jäätävä summa vuosille joina Maavoimien likimain kaikki kalusto pitäisi uusia.

Jos taas tyydyttäisiin T-50-malliin, josta puuttuu tutka, yms... niin hinnasta putoaisi sata miljoonaa.

 

[Huhta]

Jatkan tänne:

Jos meillä olisi D-Hornetista olemassa häirintäversio niin sitten ehkä voisi ajatella että ne pidettäisiin vielä rivissä varaosavaraston ja leikkaa-liimaa-huoltojen avulla tekohengittäen uudenkin kaluston rinnalla, samaan tapaan kuin jenkit pitivät Prowlerit kauan sen jälkeen kun alkuperäinen kone oli muuttunut museotavaraksi. Häirintäkoneiden erillishankinta, niin mainiota kuin se olisikin, on valitettavasti utopiaa.

F/A-18DEW? Mielenkiintoinen vaihtoehtotodellisuus, mutta kun Hornetin alkuperäisiin tehtäviin kuului yksinomaan hävittäjätorjunta, niin ei ollut realismia silloin. MLU2:n yhteydessä taas ei oikein ollut enää järkeä, kun koneilla on rajallisesti elinkaarta ja kun uusien järjestelmien asentaminen "lentävään tietokoneeseen" saattaisi osoittautua haastavaksi.


Vaan entäpä ELSO-Hawk? Aikanaan oli häirintäsäiliöitä tiedustelulentojen suojaamiseksi, mutta kenties Hawkista voisi rakentaa ihan oikeankin ELSO-koneen?

Hawkit ovat teknisesti yksinkertaisia, kaksipaikkaisia eikä niillä ole suurta taisteluarvoa hävittäjätorjunnassa tai rynnäköinnissä. Ilmavoimat on jo kertonut olevan mahdollista pidentää elinkaarta 5-10 vuotta Hawkin elinkaarta nyt suunnitellusta 2030-luvusta. Tietysti Hawk on hidas vaikkapa Growleriin verrattuna, mutta niin oli myös Prowler. Omassa ilmatilassa toimittaessa polttoainekapasiteetin/kantokyvyn puute olisi vähemmän kriittistä.

Tehtäväkuvana näkisin omasta ilmatilasta käsin tapahtuvan vihollisen tutkajärjestelmien paikantamisen ja stand-off -häirinnän uhkaavia pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä vastaan sekä kaukovaikutusaseiden tueksi. Tarvetta kovin järeälle itsepuolustuskyvylle ei siis olisi, maksimissaan harhamaaliheittimille, jotka nekin saa nykyään kätevästi vaikkapa ripustimen kylkeen.

Koneisiin arvatenkin tarvittaisiin jonkinlainen tutkasäteilyä haisteleva järjestelmä sekä muiden ELSO-Hawkien kanssa verkottumisen mahdollistava datalinkki tutkien paikantamiseksi. Nämä saisi varmaankin mahdutettua koneen runkoon. Ulkoisiin ripustimiin saisi kohtuullisen määrän hyökkäyksellistä ELSO:a, viisi ripustinta kestävät kukin 1000 paunan pommin, vaikka tokikaan maksimilentoonlähtöpainoa ei voi ylittää.

Häirintäsäiliöistä NGJ olisi mitä ilmeisimmin liian iso ja kenties liian raskaskin. Jotakin kevyempiä häirintäsäiliöitä varmaan voisi kuitenkin ajatella käytettävän, etenkin itse oman energiansa tuottavia. Hawkin moottorissa kun tuskin on ihan hirveästi kapasiteettia sähkön tuottoon nykyisellään.

Ollaanko tässä nyt ihan hakoteillä?https://maanpuolustus.net/threads/hawkien-korvaajat.5980/post-723482

 

[PSS]

Jatkan tänne:



F/A-18DEW? Mielenkiintoinen vaihtoehtotodellisuus, mutta kun Hornetin alkuperäisiin tehtäviin kuului yksinomaan hävittäjätorjunta, niin ei ollut realismia silloin. MLU2:n yhteydessä taas ei oikein ollut enää järkeä, kun koneilla on rajallisesti elinkaarta ja kun uusien järjestelmien asentaminen "lentävään tietokoneeseen" saattaisi osoittautua haastavaksi.


Vaan entäpä ELSO-Hawk? Aikanaan oli häirintäsäiliöitä tiedustelulentojen suojaamiseksi, mutta kenties Hawkista voisi rakentaa ihan oikeankin ELSO-koneen?

Hawkit ovat teknisesti yksinkertaisia, kaksipaikkaisia eikä niillä ole suurta taisteluarvoa hävittäjätorjunnassa tai rynnäköinnissä. Ilmavoimat on jo kertonut olevan mahdollista pidentää elinkaarta 5-10 vuotta Hawkin elinkaarta nyt suunnitellusta 2030-luvusta. Tietysti Hawk on hidas vaikkapa Growleriin verrattuna, mutta niin oli myös Prowler. Omassa ilmatilassa toimittaessa polttoainekapasiteetin/kantokyvyn puute olisi vähemmän kriittistä.

Tehtäväkuvana näkisin omasta ilmatilasta käsin tapahtuvan vihollisen tutkajärjestelmien paikantamisen ja stand-off -häirinnän uhkaavia pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä vastaan sekä kaukovaikutusaseiden tueksi. Tarvetta kovin järeälle itsepuolustuskyvylle ei siis olisi, maksimissaan harhamaaliheittimille, jotka nekin saa nykyään kätevästi vaikkapa ripustimen kylkeen.

Koneisiin arvatenkin tarvittaisiin jonkinlainen tutkasäteilyä haisteleva järjestelmä sekä muiden ELSO-Hawkien kanssa verkottumisen mahdollistava datalinkki tutkien paikantamiseksi. Nämä saisi varmaankin mahdutettua koneen runkoon. Ulkoisiin ripustimiin saisi kohtuullisen määrän hyökkäyksellistä ELSO:a, viisi ripustinta kestävät kukin 1000 paunan pommin, vaikka tokikaan maksimilentoonlähtöpainoa ei voi ylittää.

Häirintäsäiliöistä NGJ olisi mitä ilmeisimmin liian iso ja kenties liian raskaskin. Jotakin kevyempiä häirintäsäiliöitä varmaan voisi kuitenkin ajatella käytettävän, etenkin itse oman energiansa tuottavia. Hawkin moottorissa kun tuskin on ihan hirveästi kapasiteettia sähkön tuottoon nykyisellään.

Ollaanko tässä nyt ihan hakoteillä?https://maanpuolustus.net/threads/hawkien-korvaajat.5980/post-723482

Niissä hävittäjäversio-Hawkeissa on nuo tutkasäteilyn paljastuneet. Kuinkahan niiden opettaminen menisi?

 

[Huhta]

Niissä hävittäjäversio-Hawkeissa on nuo tutkasäteilyn paljastuneet. Kuinkahan niiden opettaminen menisi?

Tutkasäteilyn paljastimet eli RWR? CMANO:ssa RWR on mallinnettu Suomen Hawkiin, mutta olen aina pitänyt sitä virheenä. Tarkoitatko hävittäjäversioilla nykyään Suomessa käytössä olevia Hawkeja (Mk 51, 51A, 66) vai 100- ja 200-sarjalaisia Hawkeja maailmalla? Maailmalla Hawkeihin asennetut RWR-järjestelmät tuskin pystyvät järin tarkkaan säteilylähteiden paikantamiseen, nehän ovat tyypillisesti osa omasuojaa.



ELSO-koneeseen tarvittaneen hieman järeämpi ratkaisu. Tarkemmin sanottuna en ole ihan varma, onnistuisiko järkevä kiinteä asennus Hawkiin vai pitäisikö osia järjestelmästä sijoittaa säiliöihin ulommissa siipiripustimissa kannettaviksi. Growlerissa on ALQ-218, jonka osia majailee siivenkärjissä. Se olisi epäilemättä hyvä, mutta kiinteä asennus saattaisi olla helpommin sanottu kuin tehty. Kenties markkinoilta löytyisi kevyempiäkin ratkaisuja riittävällä havainnointikyvyllä?