Heko-rykmentti

[kimmo.j]

Taisteluhekon ylivoimaisia etuja ovat paitsi sen kyky keskittää voimaa todella nopeasti ja sen suuri tulen teho monenlaisia maaleja vastaan.

Erityisolosuhde jonka perusteella meillä ei niitä taisteluhelikoptereita, on puhtaasti persaukisuus.
Lisäksi on hyvä muistaa, ettei tuollaista osaamista saa kadiksesta. Siksi pieni joukko taisteluhekoja 90-luvulla olisi aloittanut aselajin rakentamisen ja ehkä jossain vaiheessa olisi osaamista isompaan operointiin. Nyt ei ole.

 

[Rannari]

Rinteen esitys, silloin 1992, oli muuten MI-17 10kpl ja MI-24 10kpl. Olisi se halvemmaksi tullut kuin 20kpl NH90, ilman tulitukea

Tuota MI-17-osuutta voi ainakin kannattaa. MI-24:n osalta olen epäilevällä kannalla mutta mitäpä minä näistä ymmärrän.

 

[VLF]

Tuota MI-17-osuutta voi ainakin kannattaa. MI-24:n osalta olen epäilevällä kannalla mutta mitäpä minä näistä ymmärrän.

Sama vika itsellä. Ettei mun kanssa ainakaan kauhesti kannata väitellä siitä mikä kopteri olisi hyvä ja mikä ei. Mutta osaan sujuvasti referoida niitä jotka tietää näistä jotain.

Vähän torsoksi jäi tuo meidän hekopuoli kun ei NH:lle ole nyt niitä tulitukikoneita. Siinä mielessä ymmärrän hyvin sen pettymyksen mikä syntyi kun tst-hekot jäi hankkimatta.

 

[Rannari]

Sama vika itsellä. Ettei mun kanssa ainakaan kauhesti kannata väitellä siitä mikä kopteri olisi hyvä ja mikä ei. Mutta osaan sujuvasti referoida niitä jotka tietää näistä jotain.

Vähän torsoksi jäi tuo meidän hekopuoli kun ei NH:lle ole nyt niitä tulitukikoneita. Siinä mielessä ymmärrän hyvin sen pettymyksen mikä syntyi kun tst-hekot jäi hankkimatta.

Toisaalta jos ajatellaan että halutaan harjoitella niin NH90 taitaa olla sekä varustukseltaan että lento-ominaisuuksilta aika paljon lähempänä nykyaikaista läntistä tst-hekoa kuin MI-24. Tuossa suhteessa ei ole menetetty kuin hiukan aikaa jos vielä on kiihoketta edetä kohti tst-kopterien hankintaa tulevaisuudessa. En kylläkään usko että sitä enää olisi.

 

[Shadowmon]

...
Erityisolosuhde jonka perusteella meillä ei niitä taisteluhelikoptereita, on puhtaasti persaukisuus.
Lisäksi on hyvä muistaa, ettei tuollaista osaamista saa kadiksesta. Siksi pieni joukko taisteluhekoja 90-luvulla olisi aloittanut aselajin rakentamisen ja ehkä jossain vaiheessa olisi osaamista isompaan operointiin. Nyt ei ole.

Käytät termiä "persaukisuus", kuitenkin kun muistelee miten jenkit käyttivät Apacheja Kosovossa (eivät käyttäneet), ja niiden selviämiskykyyn liittyvät ongelmat, ihan heti en olisi rahojani laittamassa taisteluhelikoptereihin, vaikka puolustusbudjetti olisikin selvästi suurempi.

Taistelukoptereissa on kiistattomia hyviä puolia, mutta uskon että nämä tulevat liian suurten kustannusten kanssa, ja tulevaisuudessa varsinkin (ellei jo nyt), taisteluhelikopterit olisivat vihollisen vahvan IT:n ja modernimpien taistelukoptereiden suorituskykyä "korvaavien" järjestelmien takia kustannustehoton lisä.

Jotkut pessimistiset kirjoittelijat kirjoittavat siitä miten Suomen ilmavoimat voidaan lamauttaa sodan alkumetreillä. Tästä asiasta olen eri mieltä, mutta pelkään että mikäli Suomella olisi näitä kalliita taisteluhelikoptereita, näillä ei oikeasti tehtäisi sodassa (juuri) mitään.

 

[J0h1F]

Jotkut pessimistiset kirjoittelijat kirjoittavat siitä miten Suomen ilmavoimat voidaan lamauttaa sodan alkumetreillä. Tästä asiasta olen eri mieltä, mutta pelkään että mikäli Suomella olisi näitä kalliita taisteluhelikoptereita, näillä ei oikeasti tehtäisi sodassa (juuri) mitään.

On totta, että konventionaalisessa sodassa niiden käyttö rajautuisi lähinnä maahanlaskun tai maihinnousun/merikoukkauksen rajoittamiseen/tuhoamiseen tai vastaavaan vain oman ilmatorjunnan vaikutusalueella toimimiseen ja meritorjuntaan.

Kuitenkin jossain nopeassa Suomeen kohdistuvassa hyökkäyksessä ja sen torjunnassa ne olisivat omiaan nopean vasteensa vuoksi. Sopimussotilasmiehitetty ilmarynnäkköpataljoona/-tstos kykenisi jyräämään tänne iskevän vihollisen maahanlaskujoukon tai mekanisoidun kärjen tulivoimallaan, jostain "Imatran kansantasavallasta" tai vastaavasta pseudokapinallisjoukosta puhumattakaan.

TST-hekoissa olisi muuten hyvä olla joku ALARM-tyyppinen ARM, se olisi omiaan vihollisen ilmatorjunnan lamauttamiseen hekojen toiminta-alueella. Sääli, ettei SEAD-ohjuksia ole juurikaan kehitetty eteenpäin, ainoa tällä hetkellä tuotannossa oleva on brittien ALARM:ia vanhanaikaisempi AGM-88 HARM.

 

[Huhta]

On totta, että konventionaalisessa sodassa niiden käyttö rajautuisi lähinnä maahanlaskun tai maihinnousun/merikoukkauksen rajoittamiseen/tuhoamiseen tai vastaavaan vain oman ilmatorjunnan vaikutusalueella toimimiseen ja meritorjuntaan.

Kuitenkin jossain nopeassa Suomeen kohdistuvassa hyökkäyksessä ja sen torjunnassa ne olisivat omiaan nopean vasteensa vuoksi. Sopimussotilasmiehitetty ilmarynnäkköpataljoona/-tstos kykenisi jyräämään tänne iskevän vihollisen maahanlaskujoukon tai mekanisoidun kärjen tulivoimallaan, jostain "Imatran kansantasavallasta" tai vastaavasta pseudokapinallisjoukosta puhumattakaan.

TST-hekoissa olisi muuten hyvä olla joku ALARM-tyyppinen ARM, se olisi omiaan vihollisen ilmatorjunnan lamauttamiseen hekojen toiminta-alueella. Sääli, ettei SEAD-ohjuksia ole juurikaan kehitetty eteenpäin, ainoa tällä hetkellä tuotannossa oleva on brittien ALARM:ia vanhanaikaisempi AGM-88 HARM.

Minun on pakko kysyä, miten ilmarynnäkön torjuminen omalla ilmarynnäköllä käytännössä tapahtuu? Olen ymmärtänyt, että tuollaiset operaatiot vaativat käytännössä ilmatilan hallintaa. Se puolestaan voi olla kerrallaan vain yhdellä osapuolella, enkä oikein usko vallitsevan tilanteen muuttuvan dramaattisesti kummankaan osapuolen hyväksi tunnissa tai parissa, ts. jos hyökkääjä pystyy suorittamaan sellaisen operaation, puolustaja ei vastaavaan kykene, ja jos puolustaja kykenee sellaiseen operaatioon, hyökkääjä ei suorita omaa operaatiotaan alkujaankaan.

 

[J0h1F]

Minun on pakko kysyä, miten ilmarynnäkön torjuminen omalla ilmarynnäköllä käytännössä tapahtuu? Olen ymmärtänyt, että tuollaiset operaatiot vaativat käytännössä ilmatilan hallintaa. Se puolestaan voi olla kerrallaan vain yhdellä osapuolella, enkä oikein usko vallitsevan tilanteen muuttuvan dramaattisesti kummankaan osapuolen hyväksi tunnissa tai parissa, ts. jos hyökkääjä pystyy suorittamaan sellaisen operaation, puolustaja ei vastaavaan kykene, ja jos puolustaja kykenee sellaiseen operaatioon, hyökkääjä ei suorita omaa operaatiotaan alkujaankaan.

En varsinaisesti puhunut vihollisen ilmarynnäkköjoukosta, vaan lähinnä vain maahanlaskujoukosta (niillähän ei ole orgaanisena osana kuljetuskalusto, liikkuvat useimmiten lentokonekuljetteisesti, ilmarynnäkköjoukko taas koptereilla).
Suomen kohdallahan tilanne menee siten, että tänne on mahdollista suorittaa maahanlaskuoperaatio hävittäjätorjunnan estämällä, mutta samalla kalustolla ei välttämättä pystytä estämään matalalla lentäviä koptereita ainakaan samalla hävittäjiämme vastaan taistellessa. Esimerkiksi A2/AD -ohjuksilla varustetuin sotalaivoin tuettuna voisi Ahvenanmaalle toteuttaa maahanlaskun laskuvarjojoukoin, mutta samoilla ohjuksilla ei saataisi estettyä ilmarynnäkköjoukkoa saapumasta saarelle.

 

[Nhhk]

kuitenkin kun muistelee miten jenkit käyttivät Apacheja Kosovossa (eivät käyttäneet), .

Kauheasti ei kannata vetää yhtäläisyysmerkkejä johonkin kosovon operaatioon ja sotaan suomessa

 

[kimmo.j]

Käytät termiä "persaukisuus", kuitenkin kun muistelee miten jenkit käyttivät Apacheja Kosovossa (eivät käyttäneet), ja niiden selviämiskykyyn liittyvät ongelmat, ihan heti en olisi rahojani laittamassa taisteluhelikoptereihin, vaikka puolustusbudjetti olisikin selvästi suurempi.

Taistelukoptereissa on kiistattomia hyviä puolia, mutta uskon että nämä tulevat liian suurten kustannusten kanssa, ja tulevaisuudessa varsinkin (ellei jo nyt), taisteluhelikopterit olisivat vihollisen vahvan IT:n ja modernimpien taistelukoptereiden suorituskykyä "korvaavien" järjestelmien takia kustannustehoton lisä.

Jotkut pessimistiset kirjoittelijat kirjoittavat siitä miten Suomen ilmavoimat voidaan lamauttaa sodan alkumetreillä. Tästä asiasta olen eri mieltä, mutta pelkään että mikäli Suomella olisi näitä kalliita taisteluhelikoptereita, näillä ei oikeasti tehtäisi sodassa (juuri) mitään.

Olet oikeassa siinä, että US Army ei käyttänyt taisteluhelikoptereita Kosovossa ja jos muistan oikein, syyksi sanottiin juurikin ilmatorjunnan aiheuttamien tappioiden pelko.
Toisaalta niitä on käytetty ilmatorjunnan piirissä(Irak).

Tietenkin tst hekot kärsisivät tappioita sodassa Venäjää vastaan, mikäpä järjestelmä ei kärsisi.
Mikä sitten on tuo " modernimpien taistelukoptereiden suorituskykyä "korvaavien" järjestelmä" olisi? Ihme aseita ei ole ja tuskin tulee.

Ilmavoimien lamauttamisesta olen kanssasi samaa mieltä.

 

[Huhta]

Tietenkin tst hekot kärsisivät tappioita sodassa Venäjää vastaan, mikäpä järjestelmä ei kärsisi.
Mikä sitten on tuo " modernimpien taistelukoptereiden suorituskykyä "korvaavien" järjestelmä" olisi? Ihme aseita ei ole ja tuskin tulee.

Painotit aiemmin taisteluhelikopterien voiman todella nopeaa keskitettävyyttä ja suurta tulentehoa monenlaisia maaleja vastaan. Tältä pohjalta on helppo vastata: tykistö.

Tykistön vaikutuskyky kaukana olevia ja monenlaisia maaleja vastaan on parantunut huomattavasti sitten kylmän sodan päivien. On älykkäitä ammuksia, tarkkoja ammuksia ja pitkän kantaman ammuksia sekä näiden yhdistelmiä. Bonukset hakeutuvat itsenäisesti vihollisen panssarin kattoon. INS-/GPS-ohjautuvat kranaatit ja raketit mahdollistavat kirurgisen tarkan osuman kk-pesäkkeeseen pitkiltäkin etäisyyksiltä. Tykistön reagointinopeus on myös selvästi helikopteriaselajia parempi, niin kauan kuin ollaan kantamalla

Lisäksi tässä yhteydessä voi mainita maasta laukaistavien pst-ohjusten käyttömahdollisuuden. Spike NLOS on esimerkki tällaisesta aseesta.

Äärimmäistä keskitettävyyttä tykistö ei tietenkään tarjoa siten kuin taisteluhelikopteri, jos tarkoitetaan voiman siirtoa toiselle puolelle maata. Toisaalta, onko tarvekaan? Mikä olisi kopterien pääasiallinen käyttötarkoitus Suomessa? Lentää villisti ympäri maata torjuen maahanlaskut pk-seudulla ja Torniossa samana päivänä? Vaiko torjua vihollisen panssarikiilaa Kymenlaakson Kurskissa?

 

[Huhta]

TST-hekoissa olisi muuten hyvä olla joku ALARM-tyyppinen ARM, se olisi omiaan vihollisen ilmatorjunnan lamauttamiseen hekojen toiminta-alueella. Sääli, ettei SEAD-ohjuksia ole juurikaan kehitetty eteenpäin, ainoa tällä hetkellä tuotannossa oleva on brittien ALARM:ia vanhanaikaisempi AGM-88 HARM.

Tähän voisin vielä vastata, että itse asiassa HARM on viimeisimmässä versiossaan hyvinkin edistynyt. Huomattavasti enemmän kuin mikään Balkanilla käytetty tutkantuhoajaohjus. Sammutettua tutkaa vastaan osumisen mahdollistamiseksi ohjuksessa on INS-/GPS-suunnistus ja millimetrialueen aktiivihakupää. Lisäksi löytyy satelliitti-datalinkki, jotta ampuja tietäisi, osuiko ohjus. Parhaillaan kehitetään lisäksi pidempikantamaista versiota.

https://en.wikipedia.org/wiki/AGM-88_HARM#AGM-88E_AARGM

En varsinaisesti puhunut vihollisen ilmarynnäkköjoukosta, vaan lähinnä vain maahanlaskujoukosta (niillähän ei ole orgaanisena osana kuljetuskalusto, liikkuvat useimmiten lentokonekuljetteisesti, ilmarynnäkköjoukko taas koptereilla).
Suomen kohdallahan tilanne menee siten, että tänne on mahdollista suorittaa maahanlaskuoperaatio hävittäjätorjunnan estämällä, mutta samalla kalustolla ei välttämättä pystytä estämään matalalla lentäviä koptereita ainakaan samalla hävittäjiämme vastaan taistellessa. Esimerkiksi A2/AD -ohjuksilla varustetuin sotalaivoin tuettuna voisi Ahvenanmaalle toteuttaa maahanlaskun laskuvarjojoukoin, mutta samoilla ohjuksilla ei saataisi estettyä ilmarynnäkköjoukkoa saapumasta saarelle.

Epäilen ilmatorjuntaohjusten kykyä sulkea ilmatila Suomen torjuntahävittäjiltä. Suhteellisen uusien läntisten ilmataisteluohjusten, ml. Suomenkin käyttämä AIM-120C7, kantamat liikkuvat 100 kilometrin paremmalla puolella lähennellen parhaimmillaan 200 kilometriä, ja jos hävittäjän on mahdollista tuhota jokin maali tuolta etäisyydeltä, niin se on hidas ja kömpelö kuljetuslentokone.

Eikä esitetyn skenaarion realistisuus nyt yleisestikään ihan vakuuta. Miten vihollinen pääsi ohittamaan merivoimat, ja jos vastaus on "yllätyksellä", miksei alusta/aluksia pystytä tuhoamaan? Mikään Pjotr Velikij tuskin siirtyy teleportaatiolla äkkiarvaamatta Maarianhaminan satama-altaaseen.

Teikäläisellä on kieltämättä pointti koptereiden käytölle yllätyshyökkäyksen tapahtuessa, ja jos ilmatila saadaan haltuun, niin voihan sinne saadakin tungettua helikopteriporukan väliin. Hävyttömän kalliita vain nuo kopukat ja aivan liikaa epävarmuustekijöitä käytön kannalta. Yksi ainoa vihollisen hävittäjäparvi, jonka ei pitänyt päästä paikalle, niin se oli sitten siinä.

 

[Sardaukar]

TST-hekoissa olisi muuten hyvä olla joku ALARM-tyyppinen ARM, se olisi omiaan vihollisen ilmatorjunnan lamauttamiseen hekojen toiminta-alueella. Sääli, ettei SEAD-ohjuksia ole juurikaan kehitetty eteenpäin, ainoa tällä hetkellä tuotannossa oleva on brittien ALARM:ia vanhanaikaisempi AGM-88 HARM.

Sanoisin kyllä, että AGM-88E eli AARGM ei kyllä ole miltään osin vanhanaikaisempi, kuin ALARM.

https://www.orbitalatk.com/defense-systems/defense-electronic-systems/aargm/

Israelilaiset taas käyttävät SEAD-toiminnassaan Delilah-AL-ohjusta, jolla on "loitering capability".

http://defense-update.com/20090614_delilah-loitering-missile.html

 

[Einomies1]

Tässä meille Heko-rykmenttiä, päivitetään 6 kpl kevythekoja malliin MD 530G aseistuksineen:

Siinä on erikoisjoukoille tukea hybridiuhkaa vastaan, muuta ei tarvita.

 

[crane]

Aseistetut MD-500 ois kyllä komeita

 

[Huhta]

Tässä meille Heko-rykmenttiä, päivitetään 6 kpl kevythekoja malliin MD 530G aseistuksineen:

Siinä on erikoisjoukoille tukea hybridiuhkaa vastaan, muuta ei tarvita.

Erikoisjoukkojen tukemisen kannalta on hyvä muistaa, että meillä on jo Minigunit NH90-kuljetushelikoptereihin. Ne lienevät ihan riittävät siinä tarkoituksessa.

Nuo pikkukopterit ovat söpöjä, mutta tuskin suomalaisia koptereita kannattaa päivittää. Rakenteessa ja avioniikassa sekä luultavasti myös moottorissa on eroja (aseistettu tarvinnee tehokkaamman moottorin). Ennemmin hankkii kokonaan uusia "Little Birdejä" ja pitää nykyiset koulutus- ja kuljetuskäytössä.

Sen sijaan en ole ihan varma, mitä noista pikkukoptereista saataisiin irti? Toimintamatka ei ole kovin hyvä, panssarointi loistaa poissaolollaan, sensorivarustus on heikko ja aseistus on kevyehkö. Ainoa hyvä puoli on alhaiset kustannukset.

Parilla Hellfire-ohjuksella varustettuna ja reserviläismiehistöllä operoituna Little Bird olisi kylläkin mahtava MP.Netin Haisunäätä-osaston kehittämä ratkaisu alhaisten kustannusten pst-kopteriksi!

 

[Shadowmon]

... Tykistön vaikutuskyky kaukana olevia ja monenlaisia maaleja vastaan on parantunut huomattavasti sitten kylmän sodan päivien. On älykkäitä ammuksia, tarkkoja ammuksia ja pitkän kantaman ammuksia sekä näiden yhdistelmiä. Bonukset hakeutuvat itsenäisesti vihollisen panssarin kattoon. INS-/GPS-ohjautuvat kranaatit ja raketit mahdollistavat kirurgisen tarkan osuman kk-pesäkkeeseen pitkiltäkin etäisyyksiltä. Tykistön reagointinopeus on myös selvästi helikopteriaselajia parempi, niin kauan kuin ollaan kantamalla

Lisäksi tässä yhteydessä voi mainita maasta laukaistavien pst-ohjusten käyttömahdollisuuden. Spike NLOS on esimerkki tällaisesta aseesta.

Äärimmäistä keskitettävyyttä tykistö ei tietenkään tarjoa siten kuin taisteluhelikopteri, jos tarkoitetaan voiman siirtoa toiselle puolelle maata. Toisaalta, onko tarvekaan? Mikä olisi kopterien pääasiallinen käyttötarkoitus Suomessa? Lentää villisti ympäri maata torjuen maahanlaskut pk-seudulla ja Torniossa samana päivänä? Vaiko torjua vihollisen panssarikiilaa Kymenlaakson Kurskissa?

Tällaista maalailin itsekin. Lisäksi lähitulevaisuudessa koptereiden roolia voisi siirtyä myös lennokeille. Jos taas ajatelleen, että koptereiden rooli olisi lähinnä tarjota nopea reagointikyky "vihreitä miehiä" vastaan, ilmavoimien ilmasta maahan -kyvyn voisi kuvitella olevan tärkeässä asemassa toimittaa tulivoimaa nopeasti sinne missä tarvitaan (halvempi, parempi ratkaisu?). Taisteluhelikopterit vaikuttavat minusta olevan vähän väistyvää teknologiaa.

Kauheasti ei kannata vetää yhtäläisyysmerkkejä johonkin kosovon operaatioon ja sotaan suomessa

Jostain sitä kuitenkin on mallia haisteltava. Onhan nytkin otettu mallia Ukrainasta ja Georgiasta, vaikka näistäkään "kauheasti ei kannata vetää yhtäläisyysmerkkejä".

 

[kimmo.j]

Painotit aiemmin taisteluhelikopterien voiman todella nopeaa keskitettävyyttä ja suurta tulentehoa monenlaisia maaleja vastaan. Tältä pohjalta on helppo vastata: tykistö.

Tykistön vaikutuskyky kaukana olevia ja monenlaisia maaleja vastaan on parantunut huomattavasti sitten kylmän sodan päivien. On älykkäitä ammuksia, tarkkoja ammuksia ja pitkän kantaman ammuksia sekä näiden yhdistelmiä. Bonukset hakeutuvat itsenäisesti vihollisen panssarin kattoon. INS-/GPS-ohjautuvat kranaatit ja raketit mahdollistavat kirurgisen tarkan osuman kk-pesäkkeeseen pitkiltäkin etäisyyksiltä. Tykistön reagointinopeus on myös selvästi helikopteriaselajia parempi, niin kauan kuin ollaan kantamalla

Lisäksi tässä yhteydessä voi mainita maasta laukaistavien pst-ohjusten käyttömahdollisuuden. Spike NLOS on esimerkki tällaisesta aseesta.

Äärimmäistä keskitettävyyttä tykistö ei tietenkään tarjoa siten kuin taisteluhelikopteri, jos tarkoitetaan voiman siirtoa toiselle puolelle maata. Toisaalta, onko tarvekaan? Mikä olisi kopterien pääasiallinen käyttötarkoitus Suomessa? Lentää villisti ympäri maata torjuen maahanlaskut pk-seudulla ja Torniossa samana päivänä? Vaiko torjua vihollisen panssarikiilaa Kymenlaakson Kurskissa?

Modernilla tykistöllä voidaan vaikuttaa ympyrään jonka säde on 40km. Siirtyminen on kopteriin verrattuna hidasta, riippumatta tykistä.
Kopteri siirtyy aivan eri vauhdilla. On hyvä huomata, etteivät tykistö ja kopterit eivät voi korvata toisiaan.

Tykistöllä voi tietysti vaikuttaa monenlaisia maaleja vastaan, mutta se vaatii tulenjohdon, sama koskee Spike NLOS:sia.

Kopterit voitaisiin siirtää nopeasti vahventamaan sinne missä tarvetta on, oli se sitten vihollisen maahanlasku, panssarikiila Kymenlaaksossa, tai vastahyökkäys Viipuriin.

 

[Creidiki]

Modernilla tykistöllä voidaan vaikuttaa ympyrään jonka säde on 40km. Siirtyminen on kopteriin verrattuna hidasta, riippumatta tykistä.

Kahta eri aselajia on vaikea verrata toisiinsa, mutta:

Nykyaikaisen kopterin lento vs huoltotunnit ovat 60/40 ja platalla makaava kopteri nousee säksättämään aikaisintaan 45 min kuluttua käskystä, siinäkin tapauksessa että pilotti istuu kopterissa 24/7. Suurvalta-armeijat kompensoivat tätä hankkimalla koptereita ja pilotteja niin että ilmassa on aina vispilöitä valmiina.

Loppu onkin NH-90 rykmentin suhteen peruskoulumatikkaa. Täydellisessä maailmassa saamme pikatilanteessa saamme ilmaan 12 kopteria (tämänhetkisten tietojen mukaan pikemminkin 10), min 45 minuutin vasteajalla. 12 kopteria kuljettaa maksimissaan 240 jääkäriä.

240 jääkäriä hyppää 6 sisun lavalle "noppeesti" ja jos laskemme marssinopeudeksi 60 km/h ehtii letka ajaa 50 km ennenkuin ensimmäinenkään kopteri on ilmassa.

Eli jos otamme käteen harpin ja piirrämme 50 km ympyrän jokaisen varuskunnan ympärille ja väritämme ympyrän mustaksi niin löydämme ne alueet Suomessa jossa HEKO rykmentin vaste on nopeampi kuin sisulla huristeleva kumpparijääkäri. Saman voi laajentaa tykistöön tai RsKrh:n

 

[c.o.]

Tykistön ja kumpparijääkäreiden huono puoli on se, että ne eivät kykene taistelemaan liikkeessä olevaa vihollista vastaan. Ensin viholliset ja niiden urat pitää paikantaa ja sitten ennakkoida kehityssuuntia ja sitten reagoida tilanteeseen omalla liikkeellä. Varsinaisessa lopputuloksena syntyvässä taistelussa on toivottavasti mukana jalkaväkeä ja tietysti tykistöä, mutta itsessään ne eivät kykene taistelua luomaan.

Minusta hekoja kustannustehokkaampi ratkaisu olisi mekanisoitu tiedustelu, mutta olisihan hekot loistavia olla olemassa varsinkin kun ottaa huomioon maaston ja maantieteen. Toisaalta jos hekot olisivatkin tarkoitettu ensisijaisesti tiedusteluun...