Henkilökohtainen mukaan lähtevä varustus liikekannallepanotilanteessa

pstsika kirjoitti:
Vai onko nyt kyse ihan kateudesta? :D

Noo, sehän on tietty se perisynti suomalaisilla :angel:

Tietty jos tehtävänä on oikeasti kiväärimies tai spolli, niin toki tst-toimintaa edesauttavat varusteet kuten tähtäimet on hyvä juttu. Olettaen toki, että niitä saa jakovarusteisiin kiinni...

Mutta joissain selustatehtävissä keskittyminen lähinnä repuntäytteenä toimivan ylimääräisen asekaluston paikalle raahaamiseen on vähän huvittavaa, noin suoraan sanoen. Tulee vähän mieleen amerikkalaiset retkeilyfoorumit, missä monesti tunnutaan keskittyvän siihen mitä tuliaseita kantsii raahata metsään. Malttavatkohan ottaa mukaan myös lämmintä vaatetta ja yleisiä metsäelämän arkea helpottavia varusteita lainkaan sen arsenaalinsa ohesssa.. :D
 
Ne tuntemani reserviläisveljet, jotka omistavat pistoolin sekä taistelu- ja kenttävarustukseen kuuluvaa materiaalia ovat poikkeuksetta olleet sitä mieltä, että nuo kamat lähtisivät perustamispaikalle mukaan ja omaan käyttöön. Pitkien aseiden osalta on hajaääniä.
Riisuttamisella ja henkilökohtaisen varustuksen varastamisella perkissä saataisiin pahimmillaan avoin kapina aikaiseksi.

Esikunnan lihava majuri vaatii perkissä 30-100 mieheltä rinkat, jalkineet, maastopuvut ja pistoolit "muille jaettaviksi". Mitä tapahtuu jos käskyä ei noudateta?
Naapurissa viikkoa aiemmin perustettu SpolK tulee pamputtamaan aseistettua omaa väkeä? Majuri soittaa poliisille ja paikalle tulee nk+vk partio, jonka yhteispaino on alle 120 kiloa ja aseistus pistoolikaliiperista?
Kapinan päätteeksi niskuroivat reserviläiset saavat muistutuksen, varoituksen, poistumiskieltoa, yp:tä, arestia tai vankeutta?
Onpa kova pelote.

Varsinaisten vihollisuuksien alettua majuria heitetään käsikranaatilla kostoksi. Fiksua touhua... Henkilökohtaisen varustuksen varastaminen ei missään tapauksessa edistä joukon sotakelpoiseksi saattamista vaan kuten kimmo.j sanoi, se romahduttaa helposti motivaation ja moraalin.
 
pstsika kirjoitti:
Lunastuksen suorittaa tähän erikseen reserviläisistä muodostettu lautakunta. Lautakunta laatii neljänä kappaleena kutakin miestä kohden luettelon, missä ilmenee lunastetut varusteet.

Tuollaista lautakuntaa ei kuitenkaan ole mikään pakko perustaa. PV:n ohjeet lähtee siitä, että sellainen pitäisi olla mikäli sellainen on ilman suurempaa haittaa toiminalle perustettavissa.

Käytännössä hyvin toimivan lkp-porukan pitäisi pystyä varustamaan reserviläinen minuutissa. Jokainen voi sitten miettiä kuinka hyvin sopii samaan konseptiin sen lorpenin sukan hintojen pohtiminen ja se kuinka rakennuksesta pitäisi putkahtaa mies kerran minuutissa ulos?

pstsika kirjoitti:
Henkilön käyttöön luovutettu, lunastettu siviilivarustus merkitään reserviläisen henkilökohtaiseen varuslomakkeeseen, koska lunastettu siviilivarustus on puolustusvoimien omaisuutta.
Lunastettu ryhmäkohtainen materiaali jaetaan ohjeiden mukaan tarvitsijoille.
Ylimääräinen lunastettu materiaali, joka ei tule henkilökohtaiseen tai joukkokohtaiseen käyttöön, luovutetaan perustamiskeskukselle.

Siinä sitä on mustaa valkoisella. Jos Glocki ei tule tiskiltä takaisin niin sitten täytyy vain luottaa siihen, että näissä historian pyörteissä pystyy hoitamaan homman rynkyllä. Kuivataan silmät ja käyttäydytään miehekkäästi. Kannattaa ihan etukäteen miettiä mitä kuuluu omaan sodan ajan tehtävän varustukseen.

Onhan noi lunastuslautakunnat tietenkin ihan hieno viikunanlehti- teiltä otetaan mutta teille korvataan- isänmaa kiittää! Kerrottakoon, että valveutuneemmat (ja nykyisin jo melko iäkkäät) ressut ovat pohtineet tätä problematiikkaa jo ainakin 20 vuotta. No ehkä sitä voisi tennissukissa ja valtion villasukissa sotia lorpenien sijaan sen sijaan esim. oman suojaliivin menettäminen voi ihan aikuisen oikeasti vähentää isukin kotiinpaluun mahdollisuuksia? Aikoinaan on reserviläisten parissa mietitty mm. mahdollisuutta liisata omia varusteitaan, mutta ehei se ei puolustusvoimia kiinnosta! Tärkeintä on yhtenäinen varustus ja ajatelkaa sitä esimerkin letkuspedeä - aivan varmasti vihollisen tarkka-ampuja tappaa sen ekana sota päivänä jos mies koikkelehtii vartiopaikalla M-91 maastopuvussa sinisten tekokuituhaalareiden sijasta?:lanssi:

No sota tahtoo olla kovaa hommaa. Kesällä 44 Kannakselle lähetettiin junalastillinen iäkkäämpiä reserviläisiä. Heti alkuun miehille pidettiin puhuttelu jossa kerrottiin, "että myös hermojen menettäminen on karkuruutta". Tämän jälkeen muutama vanhempi reserviläinen ampui itsensä...
 
Minä luulen kanssa, että tuo lunastuslomakkeiden täyttäminen on varsin mutkaton operaatio. Siinä tuskin käydään akkiloimaan onko päällä oleva Wolfskinin takki maksanut uutena 100 vai 200 euroa tai ovatko herran sukat maksaneet 35 euroa vai peräti 45 euroa. Älkää nyt viitsikö.

Väkisin hieman itikoiden ja helteen vaivaamaan mieleeni tunkeutuu hassuja mielleyhtymiä ja kuvitelmia.....vimpan päälle laittautunut reserviläinen marssii kolmen erilaisen a-aseen kanssa perustamispaikalle. Ensimmäinen nöyryytys on koettu jo puomilla, johon taksi on jättänyt. Siellä TAISTELIJALTA on raastettu ravakan näköisen sotilaspoliisiluutnantin toimesta kaikki aseet pois ja puukkokin on pakotettu pantavaksi reppuun. Taistelija kävellä pieksäytyy kohti Perkinä toimivaa Kaarihallia. Punainen ihonsa kielii hirmuisesta kiukusta ja hiki valuu valtoimenaan oikeaoppisesti poimustellun baskerin alta. Heti päästyään jakolinjan päähän taistelijalta raastetaan hänen taktinen Eberlock-reppu, se josta tarkkuuskivääri on jo riistetty, käsketään luovuttaa untuvamakuupussi ja retkikirves, luovutetuista a-aseista kirjoitetaan asianmukainen kuitti, päälläoleva varustus arvioidaan könttähinnoin tietyn sapluunan mukaan. Tässä vaiheessa hyvin varustautunut taistelija kokee elämänsä ensimmäisen paniikkikohtauksen ja alkaa itkeä. Hieman helpottaa, kun vastineeksi saa leipäkassin, viltin ja jakolinjan päästä tuupataan joku valaanrasvassa uitettu etäisesti rynnäkkökivääriä muistuttava kapine kehoituksin hangata se puhtaaksi varastotöhkästä. Kolme lipastakin solahtaa leipäkassiin.

Joukon madellessa ulos Taistelija kuulee kehoituksen hommautua eroon pikselipuvustaan, se erottuu vähän turhan räikeästi joukosta, joka on puettu luvalla sanoen hieman toisin. Tässä vaiheessa taistelija saa tietoonsa ensimmäisen tehtävänsä, joka on ei-niin-sotainenkaan vaan otto-autojen maalaaminen ja Taistelu-Valtrojen värjääminen asianmukaiseen kuntoon. Hirmuisesta paineruiskusta puhalletaan mil-kimmoa niin että vohina käy. Illalla mieli on jo parempi, kun klo 2300 saadaan teltat. Homeelle vain vähän tuoksahtava pj-teltta, mutta kamiinaa ei löydy mistään, ruokaa on saatu sentään jo illalla, mainiota pataljoonasoppaa ilman suolaa, joka on unohtunut kokonaan keittiöväeltä, joka on oikeasti saanut koulutuksensa panssarintorjuntaan. Ompa joukossa pari vanhempaa panssarimiestäkin, joka selittää paljon, muttei suinkaan kaikkea. Valokuvia ei saa ottaa eikä äidille soittaa, ei vaimolle eikä tyttöystävälle, ei kummallekaan. Nettiyhteys on seis, se on kaatunut jo männä viikolla verkkohyökkäilyn suistaessa kaiken luiskaan. Salaisuuksien verhoama Johtola sen sijaan nauttii epävirallisesta yhteydestään, pornoa katsotaan takan äärestä ja syödään maksamakkaravoileipiä ja juodaan kirnupiimää, kulautellaan mallasjuomia ja röyhtäillään ylemmyydentuntoisesti, kiroillaan typeriä reserviläisiä ja haukutaan pataljoonankomentaja, joka on parhaillaan suorittamassa tarkastusta. (saunomassa eräällä armeijan lunastamalla huvilalla, käyttöön on otettu pitäjän eläinlääkärin perhanan hyvä maasturi, amerikkalainen kunnon peli eikä mikään riisihöylä.

Tarvittaessa voin jatkaa tätä myönteisten mielikuvien syöttämistä tähänkin ketjuun. Huomaan sellaista ihmeellistä luulottelua "yksilönoikeuksista ja - arvosta" siinä vaiheessa, kun se Aluetoimiston kiva ev.lut, ei olekaan enää kiva vaan oikea hmmm, komentaja.
 
Reserviläinen saa esittää näkemyksensä lunastettavan omaisuuden arvosta. Siitä eteenpäin asia etenee kuten etenee, sotakin tulossa ja kaikkee.

baikalin inhorealismi lienee syytä käsitellä samalla vakavuudella kuin tiktaktiset toisen ääripään aavistelut vyörytysharjoittelun aloittamisesta siellä kaarihallin eteisessä.

Kaiken huokailun keskellä minulle riittäisi pitkälti henkilöstö joka jaksaa juosta, osaa ampua ja haluaa puolustaa kotimaataan.
 
Tuota veli baikalin pakinaa olisi voinut lukea enemmänkin. Siitä puuttuu vielä se aspekti paremmin kuvailtuna, jota voidaan kutsua "herranpeloksi" tms.

Puhetta maailmaan mahtuu, mutta siihen se pääsääntöisesti jää.
Muistelkaa mitä olette kuulleet koulussa/intissä/töissä pikkupiirien uhoiluna ja suhteuttakaa se siihen mitä sitten tapahtui. Niin, ei mitään.

Ihminen vain on laumaeläin ja kun lauma toimii johdettuna niin se pakottaa yksilön siihen samaan kuosiin.
Hyvä vai huono, en tiedä ja on oman filosofisen pähkäily- kautta kummasteluketjunsa aihe.

Pidän suorastaan suotavana, että reservisti hankkii materiaalia käyttöönsä ja vielä suotavampana sen käyttöön harjoittelua.
Vaan realismia odotan myös siinä suhteessa: Pilliin vihellettäessä vallitsee aivan eri pelisäännöt kuin nyt syvän rauhantilan aikana.
 
Yksilönoikeudet ja arvo on muutenkin yhteiskunnassa hieman eri asteikolla, kun puolustustilalakeja aletaan soveltamaan. Ihan pörssiyhtiötasolla.

Mahtaa siinä patruunatehtaan TJ ja hallitus olla ihmeissään, kun kuorkillinen sotilaita tulee valvomaan tuotantoa. Kudit lähtee PV:n varastoihin, eikä jenkkeihin urheiluampujille. Lisätyövoima kaikki kortistosta napattua materiaalia ja näille pitää pakkotyöstä maksaa sama palkkakin kuin muille.

Siinä ei paljoa "mulla on oikeuksia"- huudot auta, kun minkkiturkkinen kotirouva haetaan westendistä neulomaan sukkia joukoille. Se G- sarjan mersu otetaan samalla pakolla pihasta maalattavaksi NATO olive drabilla. Kodin seinään tekee joukot reikiä KK- pesäkkeille ja tarkka- ampujille.

Samaten se perustamispaikalle suuntaava sotilas. Kuohitaan lähes kaikesta varustuksesta ja sanotaan vain "ur ass belongs to us now"...tollain NATO- yhteensopivalla kielellä.

Valtio ei päätä silittelemällä siirry sotamoodiin. Ehei, se on kovaa kyytiä niin sotilaille kuin siviileille.
 
Miettikääpä vähän tuota hyötysuhdetta. Se kama mitä reserviläisiltä löytyy on määrällisesti ja laadullisesti melko yhdentekevää. Kokonaisuuteen se ei juurikaan vaikuta jos koko SA-vahvuus polkaistaan riviin.
Mitkä taas ovat haitat jos porukkaa aletaan ihan konkreettisesti nöyryyttämään tai se kokee saaneensa epäoikeudenmukaista kohtelua jo perustamisvaiheessa?

Se, että johonkin on oikeus ei tarkoita, että sitä sovellettaisiin ehdottoman tiukasti kaikkeen eikä maalaisjärkeä saa käyttää.

Toisekseen. Jos joukolla tulee paska housuun jo oman esimiehen karjumisesta, niin sitä ei ole syytä kastaa kovin tiukassa paikassa. Alokkaiden tai yleisesti ottaen varusmiesten herrapelkoa ei voi suoraan rinnastaa reserviläisiin, jotka eivät tulekaan äidin sylistä.
 
Maalaisjärki...

Toki mikäli SA-sijoitus/tehtäväsi on esim. tiedustelija/tarkka-ampuja niin perkillä hierotaan tyytyväisenä käsiä yhteen kun saavut paikalle täydessä sotisovassa ja tarkkuuttamasi kiväärin kera. Mutta mitäs jos tulet em. varustuksessa ja tehtäväsi onkin jotain ihan muuta? Samalla ovenavauksella sisään sipsuttaa farkkuihin ja nahkatakkiin puettu hemmo, josta pitää varustaa tuo tarkk`ampuja. Olette kuin kirottuna vielä samaa kokoakin!
 
Ei mulla tässä ole henkilökohtaista uhkaa, koska sijoitus löytyy "toisesta" mekanisoidusta siihen hommaan mihin vm-aikainen koulutuskin on. Kun tuo sijoitus raukeaa niin uutta tuskin tulee.
 
Ihan hyvä että porukka hommaa varusteita itselleen. Ne voidaan sitten ottaa valtiolle ja jakaa niitä tarvitseville. Harvassa ovat ne ketkä oikeasti tarvitsevat luotiliiviä tai pistoolia. Parempi vaan, että kerätään pois. Eipähän satu haavereita. Ja mitä tulee siihen saadaanko ukko varustettua minuutissa, niin kauiten kestää jakaa se rk ja ottaa ylös sarjanumero.
 
muhvetti kirjoitti:
Ihan hyvä että porukka hommaa varusteita itselleen. Ne voidaan sitten ottaa valtiolle ja jakaa niitä tarvitseville. Harvassa ovat ne ketkä oikeasti tarvitsevat luotiliiviä tai pistoolia. Parempi vaan, että kerätään pois. Eipähän satu haavereita. Ja mitä tulee siihen saadaanko ukko varustettua minuutissa, niin kauiten kestää jakaa se rk ja ottaa ylös sarjanumero.

Toivottavasti tuo oli sarkasmia.

Tuon logiikan perusteella varmaan pitäisi pidättäytyä myös rynnäkkökiväärien ja sinkojen jakamisesta - "eipähän satu haavereita".
Kyseenalaistaako joku muu suojaliivin, kypärän tai sivuaseen merkityksen taistelevissa joukoissa?
 
Toisaalta tiettyjä artikkeleita voidaan kerätä kansalta tai yrityksiltä ihan yleisessä keräyksessä pois puolustustilalain aikana. Mitä ne sellaiset sitten olisivat?

GPS- laitteet, optiikka, tietyt kriteerit täyttävät aseet, soveltuvat viestivälineet, maastokelpoiset vaatteet jne...drop off point vaikka lähin kunnantalo. :a-cool:
 
Jos veljet tvälups ja mosuri arvioivat realistisesti omasta näkökulmastaan niin kuinka todennäköisenä itse pidätte sitä että perkille saapuvalta ressulta aletaan esimerkiksi omaan toimintakykyyn vaikuttavia vaatteita ja varusteita viemään? Nyt siis ei puhuta siitä kelle ne menisivät.

Meinaan jos tilanne todellakin on noin paha, niin ettekö itsekin jättäisi ne sporttikerrastot alta pois ja pyssykät kotiin? Itse olen koposen linjoilla asiassa siinä mielessä että jos jotain paikalle tuomastani varustuksesta lähtee kälppimään niin menköön kunhan tilalle tulee suurinpiirtein vastaava. Nimittäin oletettuun tehtäväänhän niitä kiluja sinne tuodaan eikä raahata omaa valmiusvarastoa mukana.




pstsika kirjoitti:
muhvetti kirjoitti:
Ihan hyvä että porukka hommaa varusteita itselleen. Ne voidaan sitten ottaa valtiolle ja jakaa niitä tarvitseville. Harvassa ovat ne ketkä oikeasti tarvitsevat luotiliiviä tai pistoolia. Parempi vaan, että kerätään pois. Eipähän satu haavereita. Ja mitä tulee siihen saadaanko ukko varustettua minuutissa, niin kauiten kestää jakaa se rk ja ottaa ylös sarjanumero.

Toivottavasti tuo oli sarkasmia.

Tuon logiikan perusteella varmaan pitäisi pidättäytyä myös rynnäkkökiväärien ja sinkojen jakamisesta - "eipähän satu haavereita".
Kyseenalaistaako joku muu suojaliivin, kypärän tai sivuaseen merkityksen taistelevissa joukoissa?

Sarkasmintunnistimeni hälyttää... :D
 
setämies kirjoitti:
Meinaan jos tilanne todellakin on noin paha, niin ettekö itsekin jättäisi ne sporttikerrastot alta pois ja pyssykät kotiin? Itse olen koposen linjoilla asiassa siinä mielessä että jos jotain paikalle tuomastani varustuksesta lähtee kälppimään niin menköön kunhan tilalle tulee suurinpiirtein vastaava. Nimittäin oletettuun tehtäväänhän niitä kiluja sinne tuodaan eikä raahata omaa valmiusvarastoa mukana.

Jos se oikeasti menee noin, niin ei mulla sitten ole mitään perkkiin vietävää. En anna varusteitani ilmaiseksi valtiolle, koska hävityn sodan jälkeen niille todennäköisesti löytyy omaa käyttöä. Jos siis on henki tallella siinä kohtaa.
Rinkkaa ja muita juttuja voi olla aika vaikea tulla kotoa noutamaan, kun ne eivät ole missään kirjoissa ja kansissa. Aseiden osalta tilanne on toinen. Nekin tosin siirtyvät viimeistään siinä vaiheessa hajautettuun varastointiin, kun alkaa kuulumaan edes huhuja SA-joukkojen perustamisesta. Kaikkea varkaat eivät siis kuitenkaan vie.

Kaikkein parhaimmalta ratkaisulta kuulostaa se, että kävelisi pelkän henkkarin kanssa alasti perustamispaikalle ja rk:n saatuaan alkaisi runkkaamaan ja puhumaan aseelle. Vapautuspaperit saatuaan voisi palata kotiin ja ottaa kylmän oluen ja naureskella miten ovela ratkaisu kyseessä olikaan.

Jos vapautuspaperien saaminen ei tuolla tavoin onnistu, niin seuraavaksi voi kokeilla taantumista lapsen tasolle ja laiminlyödä kaikki tehtävät sekä keskittyä käpysotaan ja olla poikkeuksellisen "vahinkoaltis". Kyllä ne vapautuspaperit kuitenkin saa jossain vaiheessa...
 
Vapautuspaperit saa kyllä, mutta pääseekö niistä nauttimaan kotioloihin onkin ihan toinen juttu...
 
Tuollaiset vaihtoehdot ovat minun tapauksessani estettävissä ihan niinkin yksinkertaisesti, että henkilökohtaista varustustani ei varasteta.
Ryhmämateriaalia minulla ei edes ole ja jos Puolustusvoimat kokee tarvitsevansa etuvetoista vanhaa henkilöautoa niin tervetuloa hakemaan. Voin antaa varastosta mustaa ja vihreää spraymaalia kaupantekijäisiksi jos vievät myös talvirenkaanraadot mukanaan.
Myös vuokrakämpän ikkunat ja seinät saa rei'ittää vapaasti sekä sängyn ja viinat viedä johonkin esikuntaan herroille. Niitä en tarvitse mihinkään tuossa tilanteessa. Sotimisvarusteet ovat aikapaljon tärkeämpiä.
Tyttöystävän sosialisoiminen yhteiseen käyttöön tai "jaettavaksi niille, jotka tarvitsevat" olisi myös melko demotivoivajuttu tässä hypoteettisessa tapauksessa. Perustamiskeskuksista tosin löytyy varmaan sellaisiakin tyyppejä, jotka sitä yrittäisivät silloin kun isäntä on sotimassa ja papat ja kruununraakit kotirintamalla.
 
Tvälups kirjoitti:
Vapautuspaperit saa kyllä, mutta pääseekö niistä nauttimaan kotioloihin onkin ihan toinen juttu...

Niinpä. Onhan se ainakin hyvä testi noin ylipäätänsä armeijan toiminnalle, että kaatuuko komentoketju ja luhistuuko joukkojen moraali jo ensimmäiseen taisteluun teknisten sukkien omistuksesta koulun jumppasalissa harmaassa vaiheessa. Hurmahenkiset tuhertavat itkua menetyn übertaktisen varustevuoren perään ja suunnittelevat tulevia fragging-operaatioita ja toisaalla PERKin hermonsa menettänyt päällystö riistää ressuilta kokonaisuuden kannalta sinänsä vähäpätöistä tavaraa kuolemanrangaistuksen uhalla.

Luottamus Suomem pulustukseen ja talvi sodan hekneen on kova.
 
vm78 kirjoitti:
Niinpä. Onhan se ainakin hyvä testi noin ylipäätänsä armeijan toiminnalle, että kaatuuko komentoketju ja luhistuuko joukkojen moraali jo ensimmäiseen taisteluun teknisten sukkien omistuksesta koulun jumppasalissa harmaassa vaiheessa. Hurmahenkiset tuhertavat itkua menetyn übertaktisen varustevuoren perään ja suunnittelevat tulevia fragging-operaatioita ja toisaalla PERKin hermonsa menettänyt päällystö riistää ressuilta kokonaisuuden kannalta sinänsä vähäpätöistä tavaraa kuolemanrangaistuksen uhalla.

Luottamus Suomem pulustukseen ja talvi sodan hekneen on kova.

Jep. Max. 2 viikon rykäisy ja 20-30 vuotiaista suomalaismiehistä on tapettu puolet. Sen jälkeen sota loppuu ja hallitus tottelee kun Troikka sanoo "niele".
Todennäköisimmin tämä täydellinen alistuminen tapahtuu kyllä jo siinä vaiheessa, kun rajapuomi murtuu T-80 telojen alle tai eka ohjus osuu Helsinkiin. Tämä kansakunta tai poliittinen johto hallituspuolueista riippumatta ei tule kestämään yhtäkään "oikeaa sotaa".
Liikekannallepanon aikana tulee jo isot tappiot, kun osa porukasta tappelee omien varusteidensa puolesta ja osa taas saadakseen muiden kamat itselleen... Todella valoisat lähtökohdat. :D
 
Ehkä siellä perkissä on vähän eri asiat keskeisiä kuin että hlökohtaista materiaalia ryhdyttäisiin uudelleenjakamaan. Ja se kuvitteellinen perkin majuri tuskin on mukana sen jälkeen kun joukko on jo muualla.

Jos se tarkka-ampumakurssin käynyt, tarkka-ampujakiväärin omaava ei ole maanpuolustusharrastuksestaan huolimatta saanut itseään sijoitetuksi harrastustaan vastaavaan toimeen, voi syitä olla moninaisia.
 
Back
Top