Henkilökohtainen mukaan lähtevä varustus liikekannallepanotilanteessa

Ei ole sotilaskäsky, vaan yksittäisen virkamiehen sähköpostivastaus huolestuneen kansalaisen esittämään kysymykseen. Saamasi vastauksen lisäksi voisit liittää samaan yhteyteen myös alkuperäiset kysymyksesi, niin näiden vertaileminen voisi olla helpompaa.

Lisäksi erityisen kiinnostavia ovat saamasi vastauksen perusteet, koska näyttää nyt vahvasti siltä, että vastaus on rykäisty suoraan liikkeestä ilman etukäteisvalmistelua ja lähinnä maalaisjärjellisesti valistuneena hihaviitosena. Pienenä vinkkinä, että voisit vielä tarkentaa kysymystäsi pyytämällä jälkikäteen viitteet saamaasi vastaukseen, eli mihin normeihin, määräyksiin ja ohjeisiin sinulle annettu vastaus perustuu sekä mitkä ovat näiden diaarinumerot.

Nyt vähän täsmällisyyttä, koska kaikki Puolustusvoimien toiminta saa toimivaltansa laista, asetuksista ja hallinnon sisäisistä määräyksistä. Kansalaisena ja veronmaksajana sinun tulee muistaa, että se virkamies on sinulla töissä.

Tämä tässä. Yksittäisen virkamiehen vastaus. Perustamisesta löytyy parikin (ets) kirjaa ja sieltä ei löydy mitään listoja. Harjoituksissa ei edes sivulauseissa käsitellä otettavia varusteita, koska niillä ei ole käytännössä merkitystä isossa mittakaavassa. Pois lukien tietenkin otto-kalusto. Maalaisjärjellä mennään aika pitkälti monessa asiassa ihan käytännön tasolle asti. Jos kaveri on hyvä ampumaan pistoolilla, niin miksi kerätä ase pois ja lähettää kotiin? Tai jos kaveri on SM-tasoa SRA:ssa, niin miksi ei omaa 5.56:sta voisi käyttää siihen saakka kunnes ammukset loppuu?

Hyvin harvoja asioita on oikeasti hakattu kiveen. Tilanteet elää. Perustettavan yksikön päälliköllä toki on se viimeinen sana.
 
Jaettava varustus riippuu perustettavasta yksiköstä. KH:ssa on saatettu jakaa sitä materiaalia, jota harjoituksen johto on katsonut aiheelliseksi, ei siis välttämätä joukon SA materiaalin mukaista.

Meinaatkos että kun kerran joukko on kutsuttu kertaukseen, mitä tapahtuu normiressulle ehkä kerran 10v aikana, niin siellä EI harjoiteltaisi sitä SA-tehtävää vaan jotain ihan muuta? :)

No, vaikka lista oli vähän kieli poskessa heitetty, niin ajatuksen siemenenä siellä oli että tosiaan mahdollista on että pahimmillaan jakotavarasta ei saa kuin välttämättömimmän sotilasvarustuksen mallia päälyvaatteet, tetsariromut ja pyssy, loppu on sitten ekstraa ja jaetaan kärkiosastoista alkaen tehtävän mukaan - ja mahdollisesti viiveellä. Voi siis olla että toisen linjan yksiköille heruu ryhmäkohtaista varustusta juuri se minimi eikä yhtään enempää. Sinänsä siis suht edulliset perustarpeet kuten IFAK, kompassi, taskulamppu jne. kannattaa olla omasta takaa vaikka joka taistelijalla.
 
Palataas näihin muihin kuin tultasyökseviin varusesineisiin.

Mikä on nykyään sotavaltion kanta tai yleinen konsensus keinokuituisiin aluskerrastoihin tms. tekniseen vaatetukseen? Vuonna miekka ja kivi nuo (esim. Under Armourin paidat) oli meiltä pannassa, perusteluna syttymis- tai päällesulamisherkkyys. Mutta mitä oon sittemmin kattellut ylijäämäkauppojen hyllyjä niin siellä on samanlaiselta näyttäviä jopa suurvaltojen ylijäämänä.

Samaan liittyen, onko muulla vaatetuskamalla (esim. taukotakit) jotain vaatimuksia vaikkapa justiinsa materiaalivalintojen suhteen? Ja päteekö edelleen sääntö, että omat releet eivät saa näkyä maastopuvun alta mm. siksi, kun voi näkyä majakkana ipuna-alueella?

Ja mitäs jos pelipaikoille tulee ns. hyvin varustautuneena - kannattaako, ja aiheuttaako se hankaluuksia perustamistehtävässä? Esim. mulla olis metsäkelpoista vaatetusta ja yksittäistaistelijan majoituskalustoa laavukankaista lähtien riittävästi parinkin rinkan täytteiksi (ja parikin rinkkaa) mutta mietin, että kannattaako isompaa tavarakasaaä raahata mukana kun junat on varmaan muutenkin täynnä verenhimoista soturia ja evakkoväkeä, ja jos jokainen tuttu ottaa vastaavasti kamaa mukaan niin noiden kaikkien selvittely PERKissä lienee PERKeleellinen homma. Käy vielä äkkiä niin, että ollaan raapustamassa kuitteja noista kamoista kun kasakka hohottaa jo Turun linnassa.

Sitten taas toisaalta, jos meille varttuneemmille ressukoille onkin sotavaltion puolesta jaettavaksi vain kokardi, kesämaastopuku mallia liian pieni ja talvihuopa mallia harso, niin vituttaisi aika ankarasti jos oisin jättänyt sarkapöksyt ja taukotakit kotiin. Vai onko tää vain semmoista mihin yleispätevää sääntöä ei ole, ja pitää vaan älytä esim. kertauksissa kysyä?
 
Itse asiassa vois olla toivottavaa, jos olisi julkista tietoa mikä on se vaatetuksellinen minimivarustus minkä PERKistä varmasti saa mukaansa jos 1) kuuluu 230 000 valitun joukkoon, tai 2) on seuraavaa kutsuerää. Jos semmoista tietoa on eikä se vaaranna kansallista turvallisuutta :rolleyes:.
 
Mikä on nykyään sotavaltion kanta tai yleinen konsensus keinokuituisiin aluskerrastoihin tms. tekniseen vaatetukseen? Vuonna miekka ja kivi nuo (esim. Under Armourin paidat) oli meiltä pannassa, perusteluna syttymis- tai päällesulamisherkkyys
Kyllä vieläkin suojelurata päivänä painotetaan että käytettäisiin intin vaatteita juuri tuon syttymis- ja sulamisherkkyyden takia
 
Itse asiassa vois olla toivottavaa, jos olisi julkista tietoa mikä on se vaatetuksellinen minimivarustus minkä PERKistä varmasti saa mukaansa jos 1) kuuluu 230 000 valitun joukkoon, tai 2) on seuraavaa kutsuerää. Jos semmoista tietoa on eikä se vaaranna kansallista turvallisuutta :rolleyes:.

Mitään varmaa tietoa ei minulla ole, mutta tuolle 1. ryhmälle pitäisi kaikki kyllä löytyä mitä tarvitaan. Jos kuuluu seuraavaan erään, ja rähinä on jo käynnissä, niin silloin raahaisin kyllä mukana enemmänkin varustusta jos kotoa löytyy.
Tuolla 1. ryhmällä voi olla niin kiire perustettaessa että omat kamat ovat vain tosiaan hidaste. Jos on tiukka aikataulu, niin ei lunasteta mitään, koska ei ole aikaa täytellä lappuja.

Etäisyysmittareita, pimeälaitteita jne. toki varmaan ei ole liikaa tuolla 1. ryhmälläkään.
 
Mistä tuo sääntö löytyy

Kyllä tuokin asia oli esillä joskus kivikaudella koulutuksessa. Omat varastot täydennetään tilaisuuden tullessa.
Jos joudun itse tuosta päättäämään niin käsky on ilman muuta selvä. Kaikki tarpeellinen otetaan käyttöön, muu evakuoidaan taaemmas, josta sitä voidaan jakaa toisaalle.
 
Meinaatkos että kun kerran joukko on kutsuttu kertaukseen, mitä tapahtuu normiressulle ehkä kerran 10v aikana, niin siellä EI harjoiteltaisi sitä SA-tehtävää vaan jotain ihan muuta? :)
99% todennäköisyydellä joukko harjoittelee omaa 1. SA-tehtäväänsä, mutta harjoituksessa jaettu materiaali ei välttämättä ole juuri sitä, mitä joukolle on sijoitettu.
Jos kyseessä ei ole 1. käskytyserän joukko, niin sen varusteita ei ole joukko-osastossa varastoina, joten se todennäköisesti varustetaan sillä varustuksella mitä on helposti saatavana
230000 sijoitetulle reserviläiselle ei ole yhtä tiettyä jakoluetteloa, vaan materiaali jaetaan joukon ja sen tehtävän mukaan. Takalinjojen vartiokomppanian ja HAJP:n JK:n varusteissa on aika paljon eroa mies-, ryhmä- ja joukkuekohtaisessa materiaalissa. KH:ssa oman joukon SA-materiaalista saattaa saada jotain tietoa, ainakin jos kysyy.
 
Viimeksi muokattu:
Ikävää, jos aloituspostaus ei miellyttänyt laadullisesti. Sinulla on käyttämäni kysymys ja vastaus käytössäsi, ja ei muuta kuin etenet samaa reittiä kuin minä. Mil.fi ja sieltä kysy aluetoimistolta.
Sehän olisi kiehtovaa, jos kaikista aluetoimistoista ei tulisi samansisältöinen vastaus, joten valitse sieltä mieleisesi lafka ja anna palaa :).
Ota materiaali, minä otan omani, ja luovuetaan moderaattoreille tarkistettavaksi, ja he voivat todentaa lähteet, nimet ja sähköpostiosoitteet. Jos vastauksissa on eroavaisuuksia, käytetään modeja ylimpänä tuomarina.
Lähtökohtaisesti minulle nimittäin oli selvää, että kaikki eivät tuloksia usko, oli ne sitten mitä tahansa. En ota siitä mitään paineita.

En tainnut tarkoittaa aivan tuota. Oletan sinulla olleen tavoitteena hankkia vastaukseksi organisaation virallinen kanta tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. Koska et muistanut pyytää vastauksen perusteluksi viiteasiakirjoja (normit ja määräykset), ei saamaasi vastausta voida pitää lähtökohtaisesti muuna kuin yksittäisen virkamiehen mielipiteenä hänelle esitettyyn kysymykseen, mihin hän ei välttämättä ollut edes varautunut. Vastauksen mahdolliset perusteet jäävät tässä yhteydessä tuntemattomiksi.

Sen seurauksena tässä ketjussa on nyt taas tähän mennessä rupateltu jo yli 8 sivun verran pääsemättä puusta pitkälle.



Lopuksi heitän ketjuun vielä villin hypoteesin: voisiko mahdollisesti olla niin, että koko pistoolikysymystä ei ole erikseen yksittäisen esineen tarkkuudella edes osattu normittaa? Yksityishenkilöiden mukanaan tuoma pistooli on kuitenkin epäilemättä lähinnä marginaalinen ilmiö välineestä, mikä ei tyypillisesti kuulu sa-joukolle sidottuun sotavarustukseen eikä siten ole niin sanosti asian ytimessä. Sen olemassaolo tai olemattomuus ei myöskään vaikuta joukon varustetasoon ja suorituskykyyn. Täten pistooli voidaan tulkita meneväksi samaan sarjaan muiden yksittäistaistelijan mukanaan tuomien henkilökohtaisten esineiden, kuten puukon, tulentekovälineiden, hammasharjan ja pehmonallen kanssa.

Lisäksi tulee muistaa, että nykyinen markkinoiden ase- ja sotilasvaruste-tarjonta nykyisessä muodossaan on vielä aika uusi ilmiö ja tavara myös näyttää käyvän kovasti kaupaksi. Tämän perusteella epäilemättä yksityishenkilöiltä voi nykyään löytyä kovasti laajemmalla skaalalla erilaista sotilaskäyttöön soveltuvaa kenttäkelpoista vaatetta ja varustetta kuin esimerkiksi vielä 80- ja 90-luvuilla, jolloin henkilön mukanaan tuomien varusteiden odotusarvona on ollut lähinnä puukko, villapaita ja kumisaappaat. Silloin ei esimerkiksi maastopukujakaan ihan joka valintatalon hyllyllä myyty.
 
Mikä on nykyään sotavaltion kanta tai yleinen konsensus keinokuituisiin aluskerrastoihin tms. tekniseen vaatetukseen? Vuonna miekka ja kivi nuo (esim. Under Armourin paidat) oli meiltä pannassa, perusteluna syttymis- tai päällesulamisherkkyys. Mutta mitä oon sittemmin kattellut ylijäämäkauppojen hyllyjä niin siellä on samanlaiselta näyttäviä jopa suurvaltojen ylijäämänä.

Tätä olen minäkin pohdistellut tässä viime aikoina. Nyt heti alkuun sanon, että tietenkin minunkin mielestäni paloturvalliset alusvaatteet ovat Parempi asia, mutta. Tuo paloturvallisten vaatteiden tärkeyshän on noussut otsikoihin paljolti kaikkien hiekkasotien takia jossa Jamal kärventää US-hyviksiä autohinsa IED-jekuilla, hirvittävän tulikuoleman vs. luoti/sirpale haavoittumisriski on vissiin näissä tappeluissa vähän eri kuin "oikeassa" sodassa. Eli jos maalaistyhmyydellä miettii, niin mekanisoiduilla ukoilla (ja muilla joiden kohdalla se tulikuolema on suht ajankohtainen huolenaihe) palosuojatut vaatteet on tosi arvokas juttu, mutta jalkautuneilla kiväärimiehillä sen alusvaatetuksen palonsietokyky ei varmaan ole läheskään yhtä tärkeä juttu koska huomattavasti todennäköisemmin haavoitut sirpaleesta tai luodista.
Lopetan vielä toistamalla itseäni, että tietenkin se palosuojattu on yleismaailmallisesti aina Parempi, mutta tilanteesta riippuen ei välttämättä niin välttämätön.

Ja mitäs jos pelipaikoille tulee ns. hyvin varustautuneena - kannattaako, ja aiheuttaako se hankaluuksia perustamistehtävässä? Esim. mulla olis metsäkelpoista vaatetusta ja yksittäistaistelijan majoituskalustoa laavukankaista lähtien riittävästi parinkin rinkan täytteiksi (ja parikin rinkkaa) mutta mietin, että kannattaako isompaa tavarakasaaä raahata mukana kun junat on varmaan muutenkin täynnä verenhimoista soturia ja evakkoväkeä, ja jos jokainen tuttu ottaa vastaavasti kamaa mukaan niin noiden kaikkien selvittely PERKissä lienee PERKeleellinen homma. Käy vielä äkkiä niin, että ollaan raapustamassa kuitteja noista kamoista kun kasakka hohottaa jo Turun linnassa.

Tämä on ihan mielenkiintoinen dilemma, mutta helpostihan siitä selviää jos olet perillä omista SA ryhmä/joukkuekavereista (ja tietenkin sitä ollaan, koska reservin kunniaa on tasaisin väliajoin nostatettava railakkaalla oksennus-putkahakuisella juopottelulla), kavereiden kanssa vaan sumplii hommat kuntoon ja jakaa varusteet porukan kesken jo ennen pillinvihellystä. Toki jos syystä X ei tunne ryhmä/joukkuetovereitaan niin tämä on mahdotonta. Tämmöinen SA-sijoituslähtöinen omatoiminen ressupuuhastelu voisi olla hyvinkin hedelmällistä, sitähän voisi piru vie parhaassa tilanteessa organisoida kokonaisen SA ryhmän tai joukkueen varusteet ja kaluston jo valmiiks ihan vimpan päälle. Voi pojat, siinä vasta olisi oikeasti aika tarkoituksenmukaista reserviläistoimintaa!
 
Viimeksi muokattu:
En tainnut tarkoittaa aivan tuota. Oletan sinulla olleen tavoitteena hankkia vastaukseksi organisaation virallinen kanta tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. Koska et muistanut pyytää vastauksen perusteluksi viiteasiakirjoja (normit ja määräykset), ei saamaasi vastausta voida pitää lähtökohtaisesti muuna kuin yksittäisen virkamiehen mielipiteenä hänelle esitettyyn kysymykseen, mihin hän ei välttämättä ollut edes varautunut. Vastauksen mahdolliset perusteet jäävät tässä yhteydessä tuntemattomiksi.
Sen seurauksena tässä ketjussa on nyt taas tähän mennessä rupateltu jo yli 8 sivun verran pääsemättä puusta pitkälle.
8 sivua jutustelua, pelkkää mutta kun minun mielestä minun 9mm pistooli on ihan samanlainen kuin sotavaruste Glock 17, niin kyllä minä saan omani ottaa mukaan. Yhdessäkään ei ole ollut mitään lakiin, asetukseen tai normiin pohjautuvaa faktaa takana, pelkkiä yksittäisten foorumilaisten mielipiteitä. Kommenteista ei selviä, onko kyseessä edes oikea reserviläinen.

Ressuille perustamisen yhteydessä jaettava pistooli on FN M80.
 
Mikä on nykyään sotavaltion kanta tai yleinen konsensus keinokuituisiin aluskerrastoihin tms. tekniseen vaatetukseen? Vuonna miekka ja kivi nuo (esim. Under Armourin paidat) oli meiltä pannassa, perusteluna syttymis- tai päällesulamisherkkyys. Mutta mitä oon sittemmin kattellut ylijäämäkauppojen hyllyjä niin siellä on samanlaiselta näyttäviä jopa suurvaltojen ylijäämänä.

Sotavaltion kannasta en tiedä, mutta amerikkalaiset kielsivät kategorisesti omat keinokuitualusasut ja välikerrastot vuoden 2004 tienoilla. Asiaan kiinnittivät huomiota Afganisnistanissa ja Irakissa palvelleet reserviläiset jotka toimivat kotimaassa palomiehinä.

Asiaa seurattiin muutama vuosi ja tultiin siihen tulokseen, että maastopuvun alla olevat keinokuituvaatteet eivät juurikaan vaikuta palovammojen vakavuuteen. Havainnot olivat sen suuntaisia, että jos liekit polttavat maastopuvun läpi on yksi hailee onko alla fleece vai villapaita koska vakavia vammoja tulee joka tapauksessa.

Tekokuidut on halpoja, kestäviä, pestäviä ja ennekaikkea yleisiä. Jos perkissä heitetään siltavartiokomppanian fleecet ja tekniset alusasut siviililaatikkoon sillä perusteella, että ne voivat joissain tilanteessa ehkä tuottaa vähän pahemman palovamman, kun napalmi on syönyt jo maastopuvusta läpi niin aika hataralla pohjalla mennään. Suomessa on ulkona kylmä ainakin yöllä noin 80% vuodesta, sen sijaan tilanne jossa polttovaikutus olisi loppumaisillaan maastopuvun polttamisen jälkeen ja oltaisiin väli- ja alusvaatetuksen suojausvaikutuksen varassa on melko epätodennäköinen.
 
Viimeksi muokattu:
En tainnut tarkoittaa aivan tuota. Oletan sinulla olleen tavoitteena hankkia vastaukseksi organisaation virallinen kanta tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. Koska et muistanut pyytää vastauksen perusteluksi viiteasiakirjoja (normit ja määräykset), ei saamaasi vastausta voida pitää lähtökohtaisesti muuna kuin yksittäisen virkamiehen mielipiteenä hänelle esitettyyn kysymykseen, mihin hän ei välttämättä ollut edes varautunut. Vastauksen mahdolliset perusteet jäävät tässä yhteydessä tuntemattomiksi.

Sen seurauksena tässä ketjussa on nyt taas tähän mennessä rupateltu jo yli 8 sivun verran pääsemättä puusta pitkälle.



Lopuksi heitän ketjuun vielä villin hypoteesin: voisiko mahdollisesti olla niin, että koko pistoolikysymystä ei ole erikseen yksittäisen esineen tarkkuudella edes osattu normittaa? Yksityishenkilöiden mukanaan tuoma pistooli on kuitenkin epäilemättä lähinnä marginaalinen ilmiö välineestä, mikä ei tyypillisesti kuulu sa-joukolle sidottuun sotavarustukseen eikä siten ole niin sanosti asian ytimessä. Sen olemassaolo tai olemattomuus ei myöskään vaikuta joukon varustetasoon ja suorituskykyyn. Täten pistooli voidaan tulkita meneväksi samaan sarjaan muiden yksittäistaistelijan mukanaan tuomien henkilökohtaisten esineiden, kuten puukon, tulentekovälineiden, hammasharjan ja pehmonallen kanssa.

Lisäksi tulee muistaa, että nykyinen markkinoiden ase- ja sotilasvaruste-tarjonta nykyisessä muodossaan on vielä aika uusi ilmiö ja tavara myös näyttää käyvän kovasti kaupaksi. Tämän perusteella epäilemättä yksityishenkilöiltä voi nykyään löytyä kovasti laajemmalla skaalalla erilaista sotilaskäyttöön soveltuvaa kenttäkelpoista vaatetta ja varustetta kuin esimerkiksi vielä 80- ja 90-luvuilla, jolloin henkilön mukanaan tuomien varusteiden odotusarvona on ollut lähinnä puukko, villapaita ja kumisaappaat. Silloin ei esimerkiksi maastopukujakaan ihan joka valintatalon hyllyllä myyty.
Tämä vastaanotto on ollut täällä sen laatuista, että vain suora lupa tuoda lavallinen aseita mukanaan tyydyttää kaikkia.
Kaikki muu tunnutaan kuitenkin kyseenalaistetun, ei ehkä vaate- ja varustepuolta kuitenkaan. Nimettömällä keskustelupalstalla, se ei tietenkään ole mikään ihme. Ovatko nämä viiteasiakirjat, normit ja määräykset jotenkin todennettavissa täällä, ettei joku yksittäinen nillittäjä astu esiin ja ala itkeä, että …ei se voi olla PV 20395 asiakirja se ja se, koska…
Muutenhan ollaan taas alkupisteessä.

Ja jos kävisi ilmi, että kyseessä olisi yksittäisen kapiaisen mielipide, niin näyttäisi siltä, että useampi nimimerkki, joiden voi päätellä olevan kantahenkilökuntataustaisia, on kuitenkin vahvistanut tuollaisen kiellon tuoda Perkkiin mukaan käsiaseita todella olevan olemassa. Organisaatiohan mokaisi itsensä aivan täysin, jos todella on mahdollista, että näin merkittävässä ja toisaalta selvässä kysymyksessä, annettaisiin ristiriitaisia vastauksia.

Olen muodostanut sellaisen mielipiteen, ettei tätä yksittäisen reserviläisen voimanponnistelulle edes pysty ratkaisemaan. Alun perinhän kysymys lähti liikkeelle Puolustusministerille lähetettävistä kysymyksistä, tämä olisi syytä sisällyttää niihin.
PV:n pitäisi linjata asia julkisesti. Kuten viittaat viimeisessä kappaleessa, ja samaa mieltä olen, että tilanne on muuttunut 2000-luvulla. Näin ollen, kapteenit ja majurit töihin, tekemään mahdollisimman laaja ja perusteltu lista (toivon mukaan normit, viiteasiakirjat ja määräykset muistaen) ja kiikuttavat jollekin kissakaulalle. Kissakaula julkaisee, ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Logiikkahan sanoo, että onhan tätä asiaa pitänyt miettiä. Suomi täynnä ostettavaa armeijavermettä, aseet mukaan lukien. Jos tällaista listaa ja linjausta ei ole olemassa, valmiustoimenpiteisiin on jätetty pelkkää laiskuuttaan ison ja turhan härdellin aukko.
 
Palataas näihin muihin kuin tultasyökseviin varusesineisiin.

Mikä on nykyään sotavaltion kanta tai yleinen konsensus keinokuituisiin aluskerrastoihin tms. tekniseen vaatetukseen? Vuonna miekka ja kivi nuo (esim. Under Armourin paidat) oli meiltä pannassa, perusteluna syttymis- tai päällesulamisherkkyys. Mutta mitä oon sittemmin kattellut ylijäämäkauppojen hyllyjä niin siellä on samanlaiselta näyttäviä jopa suurvaltojen ylijäämänä.

Varmasti kaikille TCkolmosen parissa touhuaville tuttu kuva, mutta hyvä muikkari tulelta suojautumiseen: Kuva1.jpg Kädessä ollut nomex-hanska, käsivarressa keinokuitua, vammamekanismi IED.

Tällä hetkellä palomiehilläkin alusasuissa kuuminta hottia on merinovilla/smartwool. Tiedän kyllä, että 2000-luvun alussa pienen osan trendinä oli keinokuitualusasut. Ajatus oli, että puuvilla t-paidasta iholle jäävä kosteus aiheuttaa palovamman aikasemmin kuin muovialusasujen sulaminen (veden kiehumispiste 100 astetta vs. muovin joku 160 astetta). Ehtona siis, että vaate siirtää tehokkaasti kosteutta pois iholta.
Sotilaiden palovammat taitaa syntyä (pääasiassa) detonaatiokuumuuden yhteydessä (lue: äärimmäinen kuumuus äärimmäisen lyhyt aika). Oma mutu onkin, että keinokuidut ulkokerroksissa on vaaraksi, mutta kokonaan peitettynä palamattoman kuorikerkkoksen alla voisi toimiakkin (eli siis pv:n ohje omavarustus ei saa näkyä pv:n varustuksen alta olisi siis poikaa!).
 
Olen muodostanut sellaisen mielipiteen, ettei tätä yksittäisen reserviläisen voimanponnistelulle edes pysty ratkaisemaan. Alun perinhän kysymys lähti liikkeelle Puolustusministerille lähetettävistä kysymyksistä, tämä olisi syytä sisällyttää niihin.
PV:n pitäisi linjata asia julkisesti. Kuten viittaat viimeisessä kappaleessa, ja samaa mieltä olen, että tilanne on muuttunut 2000-luvulla. Näin ollen, kapteenit ja majurit töihin, tekemään mahdollisimman laaja ja perusteltu lista (toivon mukaan normit, viiteasiakirjat ja määräykset muistaen) ja kiikuttavat jollekin kissakaulalle. Kissakaula julkaisee, ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Logiikkahan sanoo, että onhan tätä asiaa pitänyt miettiä. Suomi täynnä ostettavaa armeijavermettä, aseet mukaan lukien. Jos tällaista listaa ja linjausta ei ole olemassa, valmiustoimenpiteisiin on jätetty pelkkää laiskuuttaan ison ja turhan härdellin aukko.

Itse en ole ollenkaan varma, että asiaa tarvitsee linjata julkisesti. Jos ja kun kysymys on "Saako liikekannallepanon tapahtuessa reserviläinen tuoda oman ampuma-aseen omaan käyttöönsä", mitä muuta vastaus voisi olla kuin "Ei saa"? Kiinnostaako tahoja, jotka kyseisen linjauksen voisivat tehdä, verrata hyötyjä ja haittoja eri tilanteissa, vai vain pohtia haittoja? Kuinka monen reserviläisen motivaatioon ylläpitää osaamistaan ja kenttäkelpoisuuttaan linjaamattomuus vaikuttaa? Kuinka todennäköinen liikekannallepano on linjausta laadittaessa ja mitä uhkaa vastaan?

Haavemaailmassani PV määrittelisi reserviläisille pistoolin käyttöoikeuteen tarvittavat tasokokeet ja tarjoaisi niihin vuosittain suoritusmahdollisuuden. Eihän kiväärin omistaminenkaan tee miehestä kiväärimiestä...
 
eli siis pv:n ohje omavarustus ei saa näkyä pv:n varustuksen alta olisi siis poikaa!
Tällä periaatteella vm palvelusta suorittaessa toimittiin(paitsi suojeluradalla eli ei paljon vastaa tuohon mutta avauiduin kumminkin:D). Merinovilla taas on aivan mahtavaa tavaraa itsellä parit sukat ja pipo käytössä:)
 
Itse en ole ollenkaan varma, että asiaa tarvitsee linjata julkisesti. Jos ja kun kysymys on "Saako liikekannallepanon tapahtuessa reserviläinen tuoda oman ampuma-aseen omaan käyttöönsä", mitä muuta vastaus voisi olla kuin "Ei saa"? Kiinnostaako tahoja, jotka kyseisen linjauksen voisivat tehdä, verrata hyötyjä ja haittoja eri tilanteissa, vai vain pohtia haittoja? Kuinka monen reserviläisen motivaatioon ylläpitää osaamistaan ja kenttäkelpoisuuttaan linjaamattomuus vaikuttaa? Kuinka todennäköinen liikekannallepano on linjausta laadittaessa ja mitä uhkaa vastaan?

Haavemaailmassani PV määrittelisi reserviläisille pistoolin käyttöoikeuteen tarvittavat tasokokeet ja tarjoaisi niihin vuosittain suoritusmahdollisuuden. Eihän kiväärin omistaminenkaan tee miehestä kiväärimiestä...
Ketjun aloitusviesti on aluetoimistossa työskentelevän esiupseeritason kapiaisen viestistä. Siinä on aseista selkeästi sanottu, eikä se tunnu monelle kelpaavan. Siitä voidaan päätellä, että LKP:ssa moni toisi oman aseensa mukanaan.
Linjaamalla julkisesti mitä haluaa ja mitä ei, pv varmistaisi, että ne aseet kanssa jäävät sinne pöytälaatikoihin, ainakin suurimmalla osalla. Linjaus koskisi muitakin kuin aseita, tyyliin woodland-kuvioinen turkkilainen tetsari on ok tms. tavalla.
Olen samaa mieltä, että kieltämällä omat aseet on menty haitat etukenossa. Kieltämättä, täällä moni tuntuu osaavan käsitellä aseita, mutta osaava vähemmistö jäisi paitsioon sen tumpelon enemmistön kanssa. Jätkät ampuis itseään jalkaan tai kaveriaan ropaamalla sitä suvun Parabellumia, jolla on viimeksi ampunut kaksi vuotta sitten. Tässä olen muuten äskettäin vaihtanut mielipidettäni, asiaa tarkemmin funtsittuani.
Tai, koska aloitusviestin perustelut herättävät epäluuloja, pv:n kannattaisi kertoa, mitä aseita ja kaliibereja se ensisijassa hyväksyy reserviläisellä.
Tasokoe on ajatuksena loistava. Samallahan voisi kuin lunastaaa itselleen oikeuden tuoda oma LKp:ssä.

Mutta sen verran tämä on mennyt taisteluksi tuulimyllyjä vastaan, että jokainen voi suhtautua aloitusviestiin aivan miten lystää. Kysyin, kirjasin ylös vastauksen ja se olkoon siinä. Nyt tiedän itse, mitä ottaisin mukaan ja mitä en, ja mitä hankkisin kaupasta jos ennättäisin. Muut toimikoot yhtä lailla valitsemansa näkemyksen nojalla.
 
Back
Top