Hornetin seuraaja saattaa maksaa puoli miljardia kappale

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
Mitenkähän mahtaa onnistua F-35:n huolto kuusen persiissä?
 

hessukessu

Kenraali
Lahjoittaja
Mitenkähän mahtaa onnistua F-35:n huolto kuusen persiissä?
Gripen NG:hen verrattuna varmasti hiton huonosti. Gripenhän on nimenomaan vartavasten suunniteltu helposti huollettavaksi (tai ainakin pikahuollettavaksi ja uudelleen aseistettavaksi), joten eiköhän se NG versiokin ole.
 

Samses

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Varalaskupaikkojen lukumäärään liittyvällä hymähdykselläni on perusteltu syy. Jos niistä halutaan toimia usemamman nousun ja laskun verran, toimintaan osallistuu melkoinen orkesteri. Koneitten lisäksi tarvitaan lentäjät ja mekaanikot sekä muu toimintaa koordinoiva henkilöstö kuten lennonjohto ja tutkat, varaosia, jumalattomasti keroseenia, ohjukset ja muut räjähteet, suojajoukot jne. jne. Ohessa erään harjoituksen edellyttämä henkilöstömäärä: http://yle.fi/uutiset/lennosto_harjoittelee_virttaalla/5655911

Sivistymätön arvaukseni on, että meillä hyvällä lykyllä olisi täydelliset varusteet kahta tällaista varalaskupaikkaa varten.

Tilanne muuttuu oleellisesti jos kaikki koneet ehditään hajasijoittamaan ympäri Suomea esimerkiksi kolmen koneen ryhmiin, tankattuina, ampumatarvikkeet sisällä ja valmiina nousemaan ilmaan. Silloinkin saattaisi olla lähtövaikeuksia, mutta oleellista on, että nämä koneet suorittaisivat silloin vain sen yhden ja yhden ainoan taistelulennon, jonka jälkeen leikki olisi ohi.

Mutta olisi se muutenkin!
Sodanajan ilmavoimien henkilöstövahvuus on jossain mainittu olevan useampia kymmeniä tuhansia ukkoja. Minun yhtä sivistymätön arvaukseni on, että sillä määrällä miehitetään ja suojataan aika paljon enemmän kuin 4 tai 5 tukikohtaa.

Ja kolmen koneen ryhmiä muuten ei käytetä. Koneparin jälkeen seuraava koko on 2 paria eli parvi.
 

Raveni

Ylipäällikkö
Sodanajan ilmavoimien henkilöstövahvuus on jossain mainittu olevan useampia kymmeniä tuhansia ukkoja. Minun yhtä sivistymätön arvaukseni on, että sillä määrällä miehitetään ja suojataan aika paljon enemmän kuin 4 tai 5 tukikohtaa.

Ja kolmen koneen ryhmiä muuten ei käytetä. Koneparin jälkeen seuraava koko on 2 paria eli parvi.
Muistelen nähneeni luvun 15000 jossain... Jonkinlaista osviittaa voisi varmaankin hakea noista naton arvioinneista. eikös niissä ole ollut luokkaa muutama sata miestä, neljää hornettia kohti... Sitä en tiedä pitääkö tuollaiset luvut sisällänsä vain miehistön joka tarvitaan siihen että koneet pysyvät ilmassa vai onko mukaan laskettu suojajoukkoja.
 

hessukessu

Kenraali
Lahjoittaja
Muistelen nähneeni luvun 15000 jossain... Jonkinlaista osviittaa voisi varmaankin hakea noista naton arvioinneista. eikös niissä ole ollut luokkaa muutama sata miestä, neljää hornettia kohti... Sitä en tiedä pitääkö tuollaiset luvut sisällänsä vain miehistön joka tarvitaan siihen että koneet pysyvät ilmassa vai onko mukaan laskettu suojajoukkoja.
Käsittääkseni ne henkilöstöt, jotka lasketaan Ilmavoimiin, ovat nimenomaisesti lentokoneisiin ja kenttien systeemeihin liittyviä joukkoja. Suojausjoukot ja osittain myös huoltokin tulee muualta, käsittääkseni paikallisjoukoilta. Kyllähän se paljon Ilmavoimien miehiä syö, kun pitää kasapäin hajautettuja tukikohtia ylläpitää ja olla siellä valmiudessa, ei niitä äijiä voi paikasta toiseen siirtää sen mukaan, minne Hornetti joka kerta laskeutuu, vaan kaikkialla pitää olla äijät valmiina.
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
Ei nyt ole lähdettä käsillä, mutta muistelen 230.000 miehen vahvuuden muodostuvan niin, että maavoimissa on n. 150.000 ukkoa, ilmavoimissa 40.000 ja merivoimissa 30.000. Ihmettelen suuresti, jos tuosta määrästä ei liikene lentotukikohtien suojaukseen tarvittavia osia
 

Benelli

Ylipäällikkö
Maavoimat kouluttavat myös ilmavoimien joukkoja jotka ovat osa ilmavoimien organisaatiota. Kuten esimerkiksi spolleja.
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
Maavoimat kouluttavat myös ilmavoimien joukkoja jotka ovat osa ilmavoimien organisaatiota. Kuten esimerkiksi spolleja.
Juu, ja pioneereja ja ilmatorjuntaa ja varmaan monenmoista muutakin porukkaa. Kyllä ilmavoimien pitäisi olla vähän joka suhteessa omavarainen kokonaisuus. Jos leikataan kokonaisvahvuudesta muutama tuhat ukkoa esikuntahommiin, niin kolmeen päätukikohtaan riittäisi vielä prikaatin verran ukkoja kuhunkin ja siihen päälle pataljoona jokikiseen viidestätoista varatukikohdasta.
 

Slammer

Kenraali
Gripen NG:hen verrattuna varmasti hiton huonosti. Gripenhän on nimenomaan vartavasten suunniteltu helposti huollettavaksi (tai ainakin pikahuollettavaksi ja uudelleen aseistettavaksi), joten eiköhän se NG versiokin ole.
Kaikki nykyaikaiset (ja länsimaisten koneiden tapauksessa tämä tarkoittaa kaikkia 70-luvulla tai myöhemmin suunniteltuja koneita) hävittäjät on suunniteltu helposti huollettaviksi. Toki siinäkin on aste-eroja, mutta käytännössä kaikki perustuvat modulaariseen rakenteeseen, jossa yksittäinen komponentti on helposti vaihdettavissa toimivaan.
 

Raveni

Ylipäällikkö
Ilmavoimien sodan ajan vahvuus: 38 000 sotilasta
Merivoimien sodan ajan vahvuus: 30 200 sotilasta

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288499906827.html

Tavoitetaso vuoteen 2015 mennessä:
Puolustusvoimien sodan ajan kokonaisvahvuus: 230 000 sotilasta
Pääesikunta ja sen alaiset laitokset: 6 300 sotilasta
Raja- ja merivartiolaitoksen sodan ajan vahvuus: 11 600 sotilasta
Maavoimien sodan ajan vahvuus: 145 100 sotilasta, joista:
  • operatiivisia joukkoja: 60 000 sotilasta
  • mistä alueellisia joukkoja: 25 100 sotilasta
  • mistä paikallisjoukkoja: 60 000 sotilasta
 

hessukessu

Kenraali
Lahjoittaja
Kaikki nykyaikaiset (ja länsimaisten koneiden tapauksessa tämä tarkoittaa kaikkia 70-luvulla tai myöhemmin suunniteltuja koneita) hävittäjät on suunniteltu helposti huollettaviksi. Toki siinäkin on aste-eroja, mutta käytännössä kaikki perustuvat modulaariseen rakenteeseen, jossa yksittäinen komponentti on helposti vaihdettavissa toimivaan.
No juu, mutta Gripen oikein erityisesti. Laskivatkin, että vaikka sen kyytiin mahtuva asekuorma on vain puolet Hornetin asekuormasta, se pystyy silti kuljettamaan selvästi suuremman asekuorman samassa ajassa kuin Hornet juurikin siksi, että tankkaus, kaikki tsekkaukset ja pikahuollot ovat pirusti nopeempia siinä kuin Hornetissa.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Ilmavoimien sodan ajan vahvuus: 38 000 sotilasta
Merivoimien sodan ajan vahvuus: 30 200 sotilasta

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288499906827.html

Tavoitetaso vuoteen 2015 mennessä:
Puolustusvoimien sodan ajan kokonaisvahvuus: 230 000 sotilasta
Pääesikunta ja sen alaiset laitokset: 6 300 sotilasta
Raja- ja merivartiolaitoksen sodan ajan vahvuus: 11 600 sotilasta
Maavoimien sodan ajan vahvuus: 145 100 sotilasta, joista:
  • operatiivisia joukkoja: 60 000 sotilasta
  • mistä alueellisia joukkoja: 25 100 sotilasta
  • mistä paikallisjoukkoja: 60 000 sotilasta

Alueellisia ja paikallisia joukkoja on kyllä liian vähän. En myöskään pidä mielekkäänä jakoa alueellisiin ja paikallisiin. Turhaa kikkailua.
 

Raveni

Ylipäällikkö
Alueellisia ja paikallisia joukkoja on kyllä liian vähän. En myöskään pidä mielekkäänä jakoa alueellisiin ja paikallisiin. Turhaa kikkailua.
Kyllähän tuossa taistelevien joukkojen määrä jää aika ohueksi... Tuossa kuintenkin huolto ja tuki yksiköt mukana.
 

hessukessu

Kenraali
Lahjoittaja
Kyllähän tuossa taistelevien joukkojen määrä jää aika ohueksi... Tuossa kuintenkin huolto ja tuki yksiköt mukana.
Mitättömäksi. Paikallisjoukkoja 60000. Kun alueellista puolustusta oikeasti oli tarkoitus käyttää tämän maan puolustamiseen, paikallisjoukkoja oli 250000. Niin niitä pitäisi olla nykyäänkin jos koko maata todellakin aiotaan puolustaa ja luoda edes kohtuullista peloitetta viholliselle.
 

Raveni

Ylipäällikkö
Selviöhän on että ei noilla joukoilla kokomaata puolusteta... Voisin melkein väittää että maa yhteyden Ruotsiin saa laskea suorilta käsin pois ja menetetyksi. Samoin moni itäsuomalainen kylä ja kaupunki jää viholliselle käytännössä ilman taistelua... Määrät eivät sinänsä olle huonoja mutta tarkoittaa sitä että tappioita on entistä vaikeampi korvata ja oma kuluminen heikentää suoritusta ja tehoa... Olisi reilua sanoa ääneen että kokomaata yritetään puolustaa mutta suuriakin alueita menetään hyvinkin nopeasti vihollisen haltuun.. Taistelut jos sellaisia tullaan käymään, käydään Suomen alueella... Tähän "uusi" kuluttava taistelutapakin viittaa... Valitettavasti taistelut kuluttavat myös omia joukkoja ja jos meillä ei ole korvaavaa voimaa niin kuluminen kiihtyy... Tempo ja aloite siirtyy viholliselle. Mitä tulee aiheeseen niin sama kaava pätee ilmavoimiinkin... Alueellista ylivoimaa on kulumisen ja entuudestaan alivoimasen määrän vuoksi vaikea saavuttaa joka tarkoittaa kasvaneita omia tappioita... Meillä täytyy kuitenkin olla viholliseen nähden positiivisemmat pudotusprosentit... Muutoin meillä on vain turha ja kallis asejärjestelmä.
 
Hawkit ja Hornetit pysyvät taivaalla näillä näkymin tuonne 2030-luvun alkuun. Siihen mennessä maailma on muuttunut.

Hornetin korvaaja voi olla
- Nato-jäsenyys.
- Alueilmatorjuntajärjestelmä.
- Tiedustelusatelliitit ja pitkän kantaman ohjukset.

Jos lentokoneita hankitaan, silloinkin vaihtoehtoja on useita:
- AWACSit, signaalitiedustelukoneet ja kuljetuskoneet.
- Tusina miehitettyjä hävittäjiä ja tusinoittain tiedutelu- ja taistelulennokkeja.
- Japanin, Korean, Kiinan, Intian tms. 6. polven häivehävittäjiä.
 

Raveni

Ylipäällikkö
Hawkit ja Hornetit pysyvät taivaalla näillä näkymin tuonne 2030-luvun alkuun. Siihen mennessä maailma on muuttunut.

Hornetin korvaaja voi olla
- Nato-jäsenyys.
- Alueilmatorjuntajärjestelmä.
- Tiedustelusatelliitit ja pitkän kantaman ohjukset.

Jos lentokoneita hankitaan, silloinkin vaihtoehtoja on useita:
- AWACSit, signaalitiedustelukoneet ja kuljetuskoneet.
- Tusina miehitettyjä hävittäjiä ja tusinoittain tiedutelu- ja taistelulennokkeja.
- Japanin, Korean, Kiinan, Intian tms. 6. polven häivehävittäjiä.
Toisaalta valintoja täytyy suorittaa jos 2020-2025... Eli noin max viidentoista vuoden päästä... UCAV:t eivät vielä ole vaihtoehto ja kuudennesta ja osin viidennestäkään sukupolvesta monet koneet eivät liene käytössä.. Sitä vastoin meillä on koneisiin hankittuna USAF asejärjestelmät ja ohjukset jotka eivät happane samaan aikaan kuin koneet... Tämä ikävä kyllä taitaa karsia kaikki ei länsimaiset koneet pois ja jassmin takia myös suuren osan länsimaisiakin... Mikäli siis jassm halutaan säilyttää... Jenkit tuskin kovin auliisti antaa aseesta (jota käsittääkseni myyty ulkopuolelle vain pariin maahan) tietoja joilla sen saisi ympättyä johonkin muuhun kuin jenkki koneeseen
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Minusta näyttää siltä, että Hornet-katras pitää ajaa siunattuun tappiin. Viivyttää hankintaa kylmästi. Ryhtyä ajamaan sisään vaihe vaiheelta maltillista määrää ruotsalaista tst-konetta, varastoida kriittisimmät Hornet-varaosat luolastoon, koipussittaa osa....ja mennä kotva rinnan siten, että kotimaassa on luokkaa 30 uutta ja pahnoilla laivue vähiten ajettuja Hornetteja ja tasaisen vauhdin taulukolla nyhtää sisään ruotsalaistehtaasta uutta. Heittäen tuolla tavoin voidaan pitää koko ajan säällinen määrä koneita ja hankinta saadaan rytmitettyä 10 vuotta pitemmälle aikajanalle kuin muutoin olisi. Eli venyttää peittoa alkupäästä....väliltä...ja loppupäästä. Maksaa varmasti osien haaliminen ja kannibalisointi jne. mutta pikkurahaa verrattuna siihen verraten, että kiinnitämme 12 vuoden hankintarahat yhtä kyytiä Ilmavoimien hankintoihin.

Jos budjetin rakennetta ei saada kuntoon, niin voidaan muutoinkin lopettaa jo tänään klo 1400 vahvistettua Nato-aikaa koko haaveilu yhtään mistään tuon luokan hankinnoista.

Lähtökohtaisesti olen ruotsalaisvaihtoehdon kannalla, monestakin syystä, ja mikä välttää sveduille, pitää välttää meillekin, juttu on näin. Jos taas poliittinen matelu vaatii tekemään hankinnan Usasta tai mistä tietää, vaikka Venäjältä, niin se on toinen juttu, en viitsi asiaa edes miettiä sen enempää. Heitin tuon Venään tuohon vähän piruuttaan, mistä tuotakaan tietää, kun mennään vuosia eteenpäin, tilanteet voivat muuttua.

Amerikkalaisilla on vittumainen kiristysmutteri käytössä. Jos et osta amilta, et saa siipispankkoihin amin aseita. Ruotsi ei voi myydä ko. aseita ilman amin lupaa. Se on sellainen jobbari se ami. Huvittaa ylimalkaan loilotus niin monista vaihtoehdoista, real-elämässä vaihtoehtoja voi olla tasan yksi. Viittaan tässä taas Hornet-kauppoihin, monesta syystä tuolloin käytiin melkoinen lumehankintamenettely läpi, jo varhaisessa vaiheessa tiedettiin, että vaihtoehtoja on vain yksi, jotta kirjoitukset saadaan käymään toteen. Samaa hajuahan tässä nytkin on ilmassa, eikä siinä mitään, niillä lauttatarpeilla mennään, mitkä ovat ajautuneet rantaan.
 

elso

Kenraali
Amerikkalaisilla on vittumainen kiristysmutteri käytössä. Jos et osta amilta, et saa siipispankkoihin amin aseita. Ruotsi ei voi myydä ko. aseita ilman amin lupaa. Se on sellainen jobbari se ami. Huvittaa ylimalkaan loilotus niin monista vaihtoehdoista, real-elämässä vaihtoehtoja voi olla tasan yksi. Viittaan tässä taas Hornet-kauppoihin, monesta syystä tuolloin käytiin melkoinen lumehankintamenettely läpi, jo varhaisessa vaiheessa tiedettiin, että vaihtoehtoja on vain yksi, jotta kirjoitukset saadaan käymään toteen. Samaa hajuahan tässä nytkin on ilmassa, eikä siinä mitään, niillä lauttatarpeilla mennään, mitkä ovat ajautuneet rantaan.
Minä en usko pätkän vertaa mihinkään USA:n "kiristysmutteriin" mitä tulee mahdollisen NG-hankinnan ohjuksiin. Syy on yksinkertaisesti se, että vaihtoehtoja on olemassa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Meteor_(missile) (amraamin korvaaja)
http://en.wikipedia.org/wiki/IRIS-T (Sidewinderin korvaaja)
http://en.wikipedia.org/wiki/KEPD_350 (JASSMin korvaaja)

ym, ym, ym...

Jos ei Raytheonille ja kumppaneille raha kelpaa, niin olkoot ilman.

Edit: Ja toisekseen, vaikka Gripen hankittaisiinkin, siitä sataisi erinäisille amerikkalaisvalmistajille (mm. moottorit, ohjukset) ihan mukavasti rahaa, joten en näe miksi haluaisivat varta vasten pelata itsensä näistä hankinnoista ulos.
 
Viimeksi muokattu:
Top