Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Gripen NG:hen verrattuna varmasti hiton huonosti. Gripenhän on nimenomaan vartavasten suunniteltu helposti huollettavaksi (tai ainakin pikahuollettavaksi ja uudelleen aseistettavaksi), joten eiköhän se NG versiokin ole.Mitenkähän mahtaa onnistua F-35:n huolto kuusen persiissä?
Varalaskupaikkojen lukumäärään liittyvällä hymähdykselläni on perusteltu syy. Jos niistä halutaan toimia usemamman nousun ja laskun verran, toimintaan osallistuu melkoinen orkesteri. Koneitten lisäksi tarvitaan lentäjät ja mekaanikot sekä muu toimintaa koordinoiva henkilöstö kuten lennonjohto ja tutkat, varaosia, jumalattomasti keroseenia, ohjukset ja muut räjähteet, suojajoukot jne. jne. Ohessa erään harjoituksen edellyttämä henkilöstömäärä: http://yle.fi/uutiset/lennosto_harjoittelee_virttaalla/5655911
Sivistymätön arvaukseni on, että meillä hyvällä lykyllä olisi täydelliset varusteet kahta tällaista varalaskupaikkaa varten.
Tilanne muuttuu oleellisesti jos kaikki koneet ehditään hajasijoittamaan ympäri Suomea esimerkiksi kolmen koneen ryhmiin, tankattuina, ampumatarvikkeet sisällä ja valmiina nousemaan ilmaan. Silloinkin saattaisi olla lähtövaikeuksia, mutta oleellista on, että nämä koneet suorittaisivat silloin vain sen yhden ja yhden ainoan taistelulennon, jonka jälkeen leikki olisi ohi.
Mutta olisi se muutenkin!
Muistelen nähneeni luvun 15000 jossain... Jonkinlaista osviittaa voisi varmaankin hakea noista naton arvioinneista. eikös niissä ole ollut luokkaa muutama sata miestä, neljää hornettia kohti... Sitä en tiedä pitääkö tuollaiset luvut sisällänsä vain miehistön joka tarvitaan siihen että koneet pysyvät ilmassa vai onko mukaan laskettu suojajoukkoja.Sodanajan ilmavoimien henkilöstövahvuus on jossain mainittu olevan useampia kymmeniä tuhansia ukkoja. Minun yhtä sivistymätön arvaukseni on, että sillä määrällä miehitetään ja suojataan aika paljon enemmän kuin 4 tai 5 tukikohtaa.
Ja kolmen koneen ryhmiä muuten ei käytetä. Koneparin jälkeen seuraava koko on 2 paria eli parvi.
Käsittääkseni ne henkilöstöt, jotka lasketaan Ilmavoimiin, ovat nimenomaisesti lentokoneisiin ja kenttien systeemeihin liittyviä joukkoja. Suojausjoukot ja osittain myös huoltokin tulee muualta, käsittääkseni paikallisjoukoilta. Kyllähän se paljon Ilmavoimien miehiä syö, kun pitää kasapäin hajautettuja tukikohtia ylläpitää ja olla siellä valmiudessa, ei niitä äijiä voi paikasta toiseen siirtää sen mukaan, minne Hornetti joka kerta laskeutuu, vaan kaikkialla pitää olla äijät valmiina.Muistelen nähneeni luvun 15000 jossain... Jonkinlaista osviittaa voisi varmaankin hakea noista naton arvioinneista. eikös niissä ole ollut luokkaa muutama sata miestä, neljää hornettia kohti... Sitä en tiedä pitääkö tuollaiset luvut sisällänsä vain miehistön joka tarvitaan siihen että koneet pysyvät ilmassa vai onko mukaan laskettu suojajoukkoja.
Maavoimat kouluttavat myös ilmavoimien joukkoja jotka ovat osa ilmavoimien organisaatiota. Kuten esimerkiksi spolleja.
Gripen NG:hen verrattuna varmasti hiton huonosti. Gripenhän on nimenomaan vartavasten suunniteltu helposti huollettavaksi (tai ainakin pikahuollettavaksi ja uudelleen aseistettavaksi), joten eiköhän se NG versiokin ole.
No juu, mutta Gripen oikein erityisesti. Laskivatkin, että vaikka sen kyytiin mahtuva asekuorma on vain puolet Hornetin asekuormasta, se pystyy silti kuljettamaan selvästi suuremman asekuorman samassa ajassa kuin Hornet juurikin siksi, että tankkaus, kaikki tsekkaukset ja pikahuollot ovat pirusti nopeempia siinä kuin Hornetissa.Kaikki nykyaikaiset (ja länsimaisten koneiden tapauksessa tämä tarkoittaa kaikkia 70-luvulla tai myöhemmin suunniteltuja koneita) hävittäjät on suunniteltu helposti huollettaviksi. Toki siinäkin on aste-eroja, mutta käytännössä kaikki perustuvat modulaariseen rakenteeseen, jossa yksittäinen komponentti on helposti vaihdettavissa toimivaan.
Ilmavoimien sodan ajan vahvuus: 38 000 sotilasta
Merivoimien sodan ajan vahvuus: 30 200 sotilasta
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288499906827.html
Tavoitetaso vuoteen 2015 mennessä:
Puolustusvoimien sodan ajan kokonaisvahvuus: 230 000 sotilasta
Pääesikunta ja sen alaiset laitokset: 6 300 sotilasta
Raja- ja merivartiolaitoksen sodan ajan vahvuus: 11 600 sotilasta
Maavoimien sodan ajan vahvuus: 145 100 sotilasta, joista:
- operatiivisia joukkoja: 60 000 sotilasta
- mistä alueellisia joukkoja: 25 100 sotilasta
- mistä paikallisjoukkoja: 60 000 sotilasta
Mitenkähän mahtaa onnistua F-35:n huolto kuusen persiissä?
Kyllähän tuossa taistelevien joukkojen määrä jää aika ohueksi... Tuossa kuintenkin huolto ja tuki yksiköt mukana.Alueellisia ja paikallisia joukkoja on kyllä liian vähän. En myöskään pidä mielekkäänä jakoa alueellisiin ja paikallisiin. Turhaa kikkailua.
Mitättömäksi. Paikallisjoukkoja 60000. Kun alueellista puolustusta oikeasti oli tarkoitus käyttää tämän maan puolustamiseen, paikallisjoukkoja oli 250000. Niin niitä pitäisi olla nykyäänkin jos koko maata todellakin aiotaan puolustaa ja luoda edes kohtuullista peloitetta viholliselle.Kyllähän tuossa taistelevien joukkojen määrä jää aika ohueksi... Tuossa kuintenkin huolto ja tuki yksiköt mukana.
Toisaalta valintoja täytyy suorittaa jos 2020-2025... Eli noin max viidentoista vuoden päästä... UCAV:t eivät vielä ole vaihtoehto ja kuudennesta ja osin viidennestäkään sukupolvesta monet koneet eivät liene käytössä.. Sitä vastoin meillä on koneisiin hankittuna USAF asejärjestelmät ja ohjukset jotka eivät happane samaan aikaan kuin koneet... Tämä ikävä kyllä taitaa karsia kaikki ei länsimaiset koneet pois ja jassmin takia myös suuren osan länsimaisiakin... Mikäli siis jassm halutaan säilyttää... Jenkit tuskin kovin auliisti antaa aseesta (jota käsittääkseni myyty ulkopuolelle vain pariin maahan) tietoja joilla sen saisi ympättyä johonkin muuhun kuin jenkki koneeseenHawkit ja Hornetit pysyvät taivaalla näillä näkymin tuonne 2030-luvun alkuun. Siihen mennessä maailma on muuttunut.
Hornetin korvaaja voi olla
- Nato-jäsenyys.
- Alueilmatorjuntajärjestelmä.
- Tiedustelusatelliitit ja pitkän kantaman ohjukset.
Jos lentokoneita hankitaan, silloinkin vaihtoehtoja on useita:
- AWACSit, signaalitiedustelukoneet ja kuljetuskoneet.
- Tusina miehitettyjä hävittäjiä ja tusinoittain tiedutelu- ja taistelulennokkeja.
- Japanin, Korean, Kiinan, Intian tms. 6. polven häivehävittäjiä.
Amerikkalaisilla on vittumainen kiristysmutteri käytössä. Jos et osta amilta, et saa siipispankkoihin amin aseita. Ruotsi ei voi myydä ko. aseita ilman amin lupaa. Se on sellainen jobbari se ami. Huvittaa ylimalkaan loilotus niin monista vaihtoehdoista, real-elämässä vaihtoehtoja voi olla tasan yksi. Viittaan tässä taas Hornet-kauppoihin, monesta syystä tuolloin käytiin melkoinen lumehankintamenettely läpi, jo varhaisessa vaiheessa tiedettiin, että vaihtoehtoja on vain yksi, jotta kirjoitukset saadaan käymään toteen. Samaa hajuahan tässä nytkin on ilmassa, eikä siinä mitään, niillä lauttatarpeilla mennään, mitkä ovat ajautuneet rantaan.