HS tietovuoto Puolustusvoimien tiedustelusta

Hämärästi muistan, annatko ystävällisesti kolmen pisteen vihjeen, jää muutoin ikävästi leijumaan.
Kenraaliluutnantti Kauko Pöyhönen.

Tästä liikkuu huhua, että "Hardcore True Patriotic Inner Circle" PV:ssä piti Pöyhöstä liian neuvostomyönteisenä ja siksi sattui onnettomuus. Tämä huhu on ns. yleistä tietoa, jo kuoleman aikaan esiin nostettua ja Jukka Riskalin Erittäin salainen -kirjassa julkaistua.
 
Viittä henkilöä epäillään rikoksesta Helsingin Sanomien viestikoekeskusjutussa – tutkinta loppusuoralla

Viittä henkilöä epäillään rikoksesta Helsingin Sanomien viestikoekeskusjutussa – tutkinta loppusuoralla​

Tutkinta valmistunee vuoden loppuun mennessä. Vain kahden epäillyn henkilöllisyys on vahvistunut julkisuudessa.
tietovuoto
19.10. 16:57
Tikkakosken sotilasalue.

Rikosepäily liittyy Helsingin Sanomien 16.12.2017 julkaisemaan juttuun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Simo Pitkänen / Yle
Jaa:

Jaa artikkeli Facebookissa21
Jaa artikkeli Twitterissä
Keskusrikospoliisi epäilee yhteensä viittä henkilöä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta niin kutsutussa viestikoekeskusjutussa. Poliisi ei ole aiemmin kertonut rikoksesta epäiltyjen määrää.
Tutkinta käynnistyi joulukuussa 2017 Helsingin Sanomien julkaistua jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Asian esitutkinta on nyt loppulausuntovaiheessa ja valmistuu tutkinnanjohtajan arvion mukaan tämän vuoden loppuun mennessä.
Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Kai Käkelä kertoo Ylelle, että kaikkia epäiltyjä epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Mäkelä ei ota kantaa siihen, kuinka moni epäillyistä on toimittajia.
Toistaiseksi julkisuuteen on saatu vahvistus kahden epäillyn henkilöllisyydestä. Salassa pidettävän tiedon vuotamisesta toimittajille on epäiltynä puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. Hän kiistää syyllistyneensä rikokseen.
Toinen epäillyksi vahvistettu henkilö on Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen. Hänet on merkitty jutun tutkinnan käynnistäneeseen artikkeliin toiseksi kirjoittajaksi.
Häneen kohdistuva rikosepäily tuli julki, kun Keskusrikospoliisi suoritti jutun julkaisua seuranneena päivänä joulukuussa 2017 hänen kotiinsa kotietsinnän ja takavarikoi häneltä muun muassa muistitikun. Korkein oikeus päätti joulukuussa 2019, että poliisi ei saa hyödyntää Halmiselta takavarikoitua aineistoa.
Halminen kiistää syyllistyneensä rikokseen asiassa.
Jutun toiseksi kirjoittajaksi on merkitty Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen. Hänen asemaansa tutkinnassa ei ole vahvistettu.
Pietiläinen ohjaa kommentointipyynnön asiassa Helsingin Sanomien vastaavalle päätoimittajalle Kaius Niemelle. Niemi puolestaan kehottaa kääntymään asiassa asianajaja Kai Kotirannan puoleen.
Halminen ei ole Kotirannan ainoa asiakas kyseisessä jutussa, mutta tarkkaa asiakkaidensa lukumäärää Kotiranta ei halua kertoa.
– Kaikki rikoksesta epäillyt kiistävät rikosepäilyn aiheettomana, Kotiranta sanoo.

Myös todistaja KKO:ssa​

Maanantaina korkein oikeus antoi valitusluvan rikosepäilyjen ulkopuolella olevalle Helsingin Sanomien toimittajalle. Kyseistä toimittajaa on kuultu esitutkinnassa todistajana. Toimittajan valituslupahakemuksessa on kyse siitä, onko toimittajan vastattava poliisin kysymyksiin esitutkinnassa.
Todistajan on lain mukaan kerrottava tietonsa totuudenmukaisesti. Laki sananvapauden käyttämisestä viestinnässä antaa kuitenkin julkaisijalle oikeuden lähdesuojaan ja siihen liittyvään anonyymiin ilmaisuun.
Maanantaina antamallaan valitusluvalla oikeus ottaa käsiteltäväksi sen, voidaanko toimittajan lähdesuoja murtaa laissa erikseen määritellyin perustein.
Kyseessä on jo kolmas korkeimpaan oikeuteen etenevä asia kyseisen esitutkinnan aikana.
 
Taitaa olla niin, että epäiltyjä on viisi, joista tässä vaiheessa kaksi on nimetty: ent. tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff ja toimittaja Laura Halminen.

Muut kolme ovat toimittajia, virkamiehiä ja/tai muita henkilöitä.
 
Taitaa olla niin, että epäiltyjä on viisi, joista tässä vaiheessa kaksi on nimetty: ent. tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff ja toimittaja Laura Halminen.

Muut kolme ovat toimittajia, virkamiehiä ja/tai muita henkilöitä.
Niinpä, ja voisi arvata että Halmisen hesari-kollega Tuomo Pietiläinen on niin ikään epäiltyjen viiden listalla, miksi ei olisi, vaikka ei olekaan vahvistettu.

Arvaisin siis että Alafuzoff, toimittajat Halminen ja Pietiläinen, sekä lisäksi vielä kaksi muuta.
 
Niinpä, ja voisi arvata että Halmisen hesari-kollega Tuomo Pietiläinen on niin ikään epäiltyjen viiden listalla, miksi ei olisi, vaikka ei olekaan vahvistettu.

Arvaisin siis että Alafuzoff, toimittajat Halminen ja Pietiläinen, sekä lisäksi vielä kaksi muuta.

Mites HS toimituksen johto? Toimittajahan voi kirjoittaa mitä tykkää, mutta jokuhan sen päätöksen julkaisemisesta on varmasti tehnyt.
 
Mites HS toimituksen johto? Toimittajahan voi kirjoittaa mitä tykkää, mutta jokuhan sen päätöksen julkaisemisesta on varmasti tehnyt.
Ihan totta. Päätoimittaja / toimituksen esimies voisi olla siis kolmas hesarilainen. Jäisi vielä yksi... Mielenkiintoista, toivottavasti PV:n puolella lopulta vain yksi epäilty...
 
Korkeimpaan oikeuteen on menossa juttu siitä, täytyykö Hesarin toimittajan vastata poliisin kysymyksiin esitutkinnassa. Näiden venkoilujen takia tod näk tässä on kestänyt niin kauan. Jos siis jokaisen todistajan kohdalla täytyy käydä kaikki oikeusasteet läpi ennen kuin suostuvat vastaamaan kysymyksiin. Aika epeleitä nämä ryssän kätyrit
 
Entäs Tarja ja Erkki?
Jos kuuluisivat epäiltyihin, niin tuskin kuuluisivat julkisesti epäiltyihin.

Molemmat ovat poliittisessa toiminnassaan ja lausunnoissaan huolehtineet enemmän Moskovan agendasta kuin Suomen tarpeista. Eiköhän molempien kohdalla poliittinen ura kerro mihin kumartavat ja ketä palvelevat. Mutta voidaanko todistaa kummankaan syyllistyneen rikoksiin jotka eivät ole vanhentuneet? Ja jos voidaan, niin olisiko se Suomen etu?
 
Aika turhaa hommaa nimetä tarjokkaita epäillyiksi. Todelliset ketkut ovat usein ennakkoon ajatellen niitä epätodennäköisiä.

Toivottavasti syyllinen löytyy jos kyseessä on oikea myyräntyö eikä esimerkiksi huolimattomuus. Seuraamuksensa pitää tietysti olla jälkimmäiselläkin nimikkeellä.
 
Jos kuuluisivat epäiltyihin, niin tuskin kuuluisivat julkisesti epäiltyihin.

Molemmat ovat poliittisessa toiminnassaan ja lausunnoissaan huolehtineet enemmän Moskovan agendasta kuin Suomen tarpeista. Eiköhän molempien kohdalla poliittinen ura kerro mihin kumartavat ja ketä palvelevat. Mutta voidaanko todistaa kummankaan syyllistyneen rikoksiin jotka eivät ole vanhentuneet? Ja jos voidaan, niin olisiko se Suomen etu?

Mahdollisesti juuri näin.

Entinen puolustusvoimien tiedustelulaitoksen päällikkö Alafusoff on julkisesti mainittu epäilyksenalaiseksi tietovuotoon. Mutta tuskinpa hänellä olisi ollut mitään motiivia jakaa hieman epärelevantteja ja vanhoja asiakirjoja lehdistölle. Toisaalta hänen asemassaan oleva henkilö ei antaisi korkeimman luokituksen tietoja ihan kenelle tahansa.
Mutta kuka voisi olla henkilö jota tiedustelulaitoksen päällikkö voisi informoida?
- käytännössä sellainen henkilö lienee vain ja ainoastaan Puolustysvoimien Ylipäällikkö.

Alafusoff sai sotilasuransa loppupuolella nostetta kuulumalla pres. halosen lähipiiriin.

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/suomalaisamiraali-saa-taas-kehuja-venaja-mielisilta/

Suomen Venäjä-tiedustelun entinen tähti

Näyttävän sotilasuran tehnyt Georgij Alafuzoff oli Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä vuodet 2007-2013. Tämän jälkeen hän johti EU:n sotilastiedustelua vuosina 2013-2015, yleten reservissä kontra-amiraaliksi.
Emigranttiperheen lapsena Alafuzoff (s. 1953) puhuu sujuvaa venäjää. Tiettävästi hän auttoi aikanaan kieliopinnoissa myös silloista ylipäällikköään, presidentti Tarja Halosta.
Alafuzoff on valmistunut Suomen Maanpuolustuskorkeakoulun lisäksi myös arvostetusta Venäjän yleisesikunta-akatemiasta loisteliain arvosanoin.

Toisekseen Alafusoff on ollut erittäin maltillinen kohdostamaan minkäänlaista arvostelua Venäjän sotilaalliseen toimintaan itsenäisiä naapurivaltioitaan kohtaan.
- käytännössä kritiikki kohdistuu lähes yksinomaan länsimaiden toimintaan.
- ymmärrettävästi näitä Alafusoff'in lausuntoja on referoitu näkyvästi myös Venäjällä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Georgij_Alafuzoff

Ukrainan kriisin aika 2014

Alafuzoff antoi Yleisradiolle haastattelun, jossa kertoi että Ukrainassa ei ollut Venäjän sotilaita tai kansalaisia, eivätkä Venäjän asevoimat olleet sekaantuneet konfliktiin. Venäjällä muun muassa Rossijskaja Gazetan toimittaja ylisti tämän jälkeen Alafuzoffin näkemystä. Brysselissä oltiin varmoja, että Yleisradiolle antamansa haastattelun aikoihin Alafuzoff tiesi, että Itä-Ukrainassa olivat liikkeellä samat Venäjän armeijan erikoisjoukot kuin paria viikkoa aiemmin Krimillä. Seurauksena EU:n korkea edustaja Catherine Ashton otti Alafuzoffin lausunnot tarkistettaviksi.[14]

Myöhemmin YLE:n huhtikuisesta haastattelusta kysyttäessä Alafuzoff on ollut kiusaantunut asiasta. "Olin rehellinen, kun annoin arvion silloin. Pyrimme tuolla hetkellä objektiiviseen analyysiin. Ja nyt näin jälkeenpäin ajateltuna olen saattanut olla väärässä", hän toteaa kysyttäessä venäläisistä joukoista Ukrainassa. "Miksi olisin hämännyt tai harhauttanut? Me pyrimme totuudenmukaisuuteen emmekä hämää tietoisesti julkisuuden kautta. Informaatiosodankäynti ei kuulu meille", Alafuzoff vakuuttaa. Hän jatkaa, että Ukrainan kriisin hoidossa on tehty lukuisia virheitä: "Ukraina on esimerkki siitä, miten poliittisia päätöksiä Euroopassa on voitu tehdä liian nopeasti ja vajavaisin tiedoin".[15]

Venäjä käytti Alafuzoffin vuonna 2014 antamia Ukraina-lausuntoja pitkään propagandansa tukena.[16]

Sinällään ei näissä ole mitään erityistä ihmettelemistä. Alafusoff on kommenteissaan täysin samoilla linjoilla halosen ja tuomiojan aikaisen Suomen ulkopoliittisen johdon kanssa.
- ei kenraalikaan muodosta poikkeusta vanhaan sanalaskuun "sen lauluja lautat kenen leipää syöt".
- ja se leipäkin saattaa olla monenlaisiana "murusina maailmalla"

Ilmeisesti Helsingin Sanomille vuodatettuja salaisia papereita käytettiin poliittisella tarkoituksella, heikentämään tekeillä olleen lain - sotilaallisen tiedonhankinnan - salassapitomääräyksiä.
- käytännössä tietyltä poliittiselta suunnalta haluttiin lisätä ulkopuolisten tiedonsaantioikeutta sotilastiedusteluun.
- tottakai tällaiset hankkeet kiinnostaa myös itäistä naapuria ja siellä on varmasti ohjeistettu "omia asiamiehiä" toimimaan oikealla tavalla.

Eli, Suomeksi sanottuna haluttiin aikaansaada lainsäädäntö jossa sotilaallisen tiedustelun informaatiosta löytyy tarvittaessa jonkinlainen kanava myös Venäjälle.
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170203

Nyt, kun varsinainen asia - siis kyseinen laki ~ on saatu laadittua niin pitäisi jollain konstilla lakaista myös tapahtumien jäljet mattojen alle..
- no, halonen vanhana demla-lakimiehenä varmaankin konsultoi kaikessa ystävällisyydessä nimittämiään korkeimman oikeuden tuomareita ja lainsäädäntöneuvoksia...

Eiköhän se siitä..
 
Mahdollisesti juuri näin.

Entinen puolustusvoimien tiedustelulaitoksen päällikkö Alafusoff on julkisesti mainittu epäilyksenalaiseksi tietovuotoon. Mutta tuskinpa hänellä olisi ollut mitään motiivia jakaa hieman epärelevantteja ja vanhoja asiakirjoja lehdistölle. Toisaalta hänen asemassaan oleva henkilö ei antaisi korkeimman luokituksen tietoja ihan kenelle tahansa.
Mutta kuka voisi olla henkilö jota tiedustelulaitoksen päällikkö voisi informoida?
- käytännössä sellainen henkilö lienee vain ja ainoastaan Puolustysvoimien Ylipäällikkö.

Alafusoff sai sotilasuransa loppupuolella nostetta kuulumalla pres. halosen lähipiiriin.

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/suomalaisamiraali-saa-taas-kehuja-venaja-mielisilta/


Toisekseen Alafusoff on ollut erittäin maltillinen kohdostamaan minkäänlaista arvostelua Venäjän sotilaalliseen toimintaan itsenäisiä naapurivaltioitaan kohtaan.
- käytännössä kritiikki kohdistuu lähes yksinomaan länsimaiden toimintaan.
- ymmärrettävästi näitä Alafusoff'in lausuntoja on referoitu näkyvästi myös Venäjällä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Georgij_Alafuzoff


Sinällään ei näissä ole mitään erityistä ihmettelemistä. Alafusoff on kommenteissaan täysin samoilla linjoilla halosen ja tuomiojan aikaisen Suomen ulkopoliittisen johdon kanssa.
- ei kenraalikaan muodosta poikkeusta vanhaan sanalaskuun "sen lauluja lautat kenen leipää syöt".
- ja se leipäkin saattaa olla monenlaisiana "murusina maailmalla"

Ilmeisesti Helsingin Sanomille vuodatettuja salaisia papereita käytettiin poliittisella tarkoituksella, heikentämään tekeillä olleen lain - sotilaallisen tiedonhankinnan - salassapitomääräyksiä.
- käytännössä tietyltä poliittiselta suunnalta haluttiin lisätä ulkopuolisten tiedonsaantioikeutta sotilastiedusteluun.
- tottakai tällaiset hankkeet kiinnostaa myös itäistä naapuria ja siellä on varmasti ohjeistettu "omia asiamiehiä" toimimaan oikealla tavalla.

Eli, Suomeksi sanottuna haluttiin aikaansaada lainsäädäntö jossa sotilaallisen tiedustelun informaatiosta löytyy tarvittaessa jonkinlainen kanava myös Venäjälle.
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170203

Nyt, kun varsinainen asia - siis kyseinen laki ~ on saatu laadittua niin pitäisi jollain konstilla lakaista myös tapahtumien jäljet mattojen alle..
- no, halonen vanhana demla-lakimiehenä varmaankin konsultoi kaikessa ystävällisyydessä nimittämiään korkeimman oikeuden tuomareita ja lainsäädäntöneuvoksia...

Eiköhän se siitä..

Johan6 on kirjoittanut erittäin hyvin ja esittää mielenkiintoisia ajatuksia, joita kannattaa pohtia kunnolla.

Lisäisin tuohon, että Halosen nimityspolitiikka on ollut monella tavalla Suomelle vahingollista. Se on tuottanut juuri sellaista yhteiskunnallista polarisoitumista ja reaalitodellisuudesta irtaantumista, jonka tuottaminen on osa Venäjän (ja aiemmin Neuvostoliiton) subversiivistä aktiivista tiedustelutoimintaa.

Halosen nimityksistä kyseenalaisimmat osuvat oikeuspolitiikan, väestöpolitiiikan ja turvallisuuden alueille. Läntiseen turvallisuusyhteisöön kuulumisen suhteen taas Halosen oma toiminta Tuomiojan ja muutaman muun vanhan Neuvostoliitto- ja Ita-Saksa-fanin kanssa on ollut haitallisinta.

Jopa Halosen presidenttiys sai lähtölaukauksen silloin kun Suomessa oli Moskovan inhoama mutta suomalaisten arvostama, Suomea turvallisuuspoliittisesti länteen siirtänyt SDP:n riveistä noussut pressa eli Ahtisaari. Moskova halusi eroon Ahtisaaresta ja tämän lähipiiristä (kuten Alpo Rusista) ja simsalabim... Tarja astui kehään.
 
Tarja käräjille yllätysvetona siis jos tämä on edistänyt tämän koijjarin uraa ! Sit samal voitas paskapyykki pestä vihdoin mikä muualla tehtiin jo kymmeniävuosia sitten. Ei meil tääl niit montaa ole enää hengissä varsinkaan työelämässä mukana.
 
Back
Top