Lähtökohtaisesti tiloihin ei olettaisi olevan mitään asiaa kameran tai tallennusvälineiden kanssa.
Mihin tiloihin? Olisikin aina "tilat".
Salaiseksi luokiteltuja materiaaleja tehdään välillä ihan normaaleissa työpaikoissa ilman, että edes tiedetään materiaali luokiteltavan myöhemmin salaiseksi.
Ja 1 ja 2 luokan materiaalia käsitellään ja kuljetellaan milloin mihinkin.
Toki normaalisti pitää olla "tila" jossa salattavaa aineistoa käsitellään, tuotetaan tai muokataan.
Jos henkilön työajasta suurin osa on noiden asioiden käsittelyä, niin on mahdotonta estää mahdollisuutta tiedon kopiointiin tai jakamiseen. Mahdollisuutta toki vähennetään erilaisilla ratkaisuilla, mutta ilman koulutusta ja luottamusta mikään rakenteellinen tietoturva ei pidä.
Miten esim. estetään ettei jonkun salaiseksi luokitellun asiakirjan laatija laadi vuoden päästä Indokiinalaisessa motellissa samaa asiakirjaa kuin kirjoittaen sen huulipunalla vessan seinään? Pohjois-Korean tapaan ehkä onnistuisi. Eli likvidoidaan henkilöt sitä mukaa kun ovat keksineet/tuottaneet/käsitelleet jotakin tärkeää.
Suomessa on yleisesti ottaen hyvät systeemit salassa pidettävän tiedon pitämiseksi salaisena. Ei ole alettu täysin vainoharhaiselle linjalle, jossa suolistokin huuhdellaan ennen töistä kotiin pääsyä. Meillä on "rakenteelliset" systeemit estämään sellaisten henkilöiden pääsy materiaaliin, joilla ei ole siihen a) laillista tarvetta b) hyväksyntää. Ja vahinkojen syntymisen ehkäisyyn ja vahinkojen havaitsemiseen sekä niiden jälkihoitoon on ratkaisut. Silti kaikkein tärkeintä on henkilön luotettavuus ja koulutus, joihin meillä satsataan mielestäni hyvin.
Heikkoja lenkkejä tiedon käsittelyssä on mielestäni henkilöt. Ja niihin meillä satsataan. Mihinkään tärkeisiin tiloihin tai tietoon ei pääse ilman hyväksytysti suoritettua koulutusta ja henkilön tarkastamista (paitsi puolustusvoimissa, poliisissa, pelastuslaitoksella, eduskunnassa jne....).
Oman kokemukseni mukaan puolustusvoimissa ongelmana on koulutuksen puutetta ainakin vanhempien reserviläisten osalta. Poliisin ja etenkin pelastuslaitoksen työtehtävissä on välillä pakko päästä tiloihin ilman henkilön tsekkaamista ja/tai erillistä koulutusta.
Eduskunnassa ja valiokunnissa on töissä edustajia, jotka eivät pääsisi ilman edustajan tehtävää käsiksi mihinkään tärkeään aineistoon.
Myös poliittiset virkanimitykset ovat riski tietosuojan ja luotettavuuden kannalta. Jos pääsee oman puolueensa ansiosta johonkin messevään tehtävään, niin ei ole kovin kaukana ajatus keskustella työhön liittyvistä asioisa oman puolueen ihmisten kanssa.