HS tietovuoto Puolustusvoimien tiedustelusta

Onneksi Suomessa ei tuomita syylliseksi "tiedettyjä" vaan edellytetään näyttöä. Oletan että asiakirjoihin on vuosien varrella päässyt tutustumaan muutkin kuin Halonen ja Amiraali A.
Minulla ei tietenkään ole yksityiskohtaista tietoa juuri tästä kyseessä olevasta asiapapereiden säilytyksestä..mutta vastaavista kyllä on. Tosin jo tällä hetkellä vanhaa tietoa (mutta enpä usko että säännöt ja käytännöt olisivat juurikaan löysentyneet). Mutta tällaista yleistä tietoa voisin kertoa..

Kaikki joilla on riittävä turvaluokitus ja syy päästä ko. asiakirjojen tietosisältöön pääsevät toki tutustumaan myös huippusalaisiin asiakirjoihin.
- mutta kaikki tutustumiset (sekä yleensä jopa syy miksi niihin tutustuu) kirjataan diaarioon. (siis ainakin..kirjataan kuka luki tiedot, mistä syystä, koska tämä tapahtui ja voi olla muutakin)
- yleensä jo säilytystiloihin pääsyä valvotaan niin rakenteellisesti kuin fyysisesti sekä yleenä vielä kahdensuuntaisella varmennuksella.
- huippusalaisia tietoja ei saa kuljettaa pois asianomaisesta säilytystilasta. Puhumattakaan että niitä saisi kopioida, jakaa jne.
- lisäksi tätä tietosisältöön tutustumista valvotaan..usein monilla erilaisilla tavoilla (tarpeen mukaan).

On olemassa paikkoja sekä tietoja joihin kukaan muu ei pääse käsiksi kuin vain ja ainoastaan siihen oikeutetut..eivätkä hekään yksinään. Eikä tästä ole edes teoriassa mahdollista poiketa.
En osaa sanoa varmasti onko puolustusvoimien salaisimmatkaan tiedustelutiedot ihan näin tarkasti valvottuja..voi olla tai sitten ei ole.
- mutta siitä voidaan olla varmoja että säännöistä ja käytännöistä poikkeaminen ei voi tapahtua kuin vain ja ainoastaan kaikkein korkeimman tahon määräyksestä tai toimesta,
- eikä hekään voi tehdä sitä muuten kuin sääntöjä rikkomalla. Josta lisäksi jää aina pysyvät jäljet.

Eli näyttö löytyy ja tekijät tiedetään 100%:in varmuudella. Ja, tekijät ovat todellakin ns. "ravintokehtjun" huipulta.
- kysymys lienee vain siitä ovatko he syyllisiä..ja mikä (mitkä) on(ovat) se nimenomainen rikollinen teko joka aiheuttaa syyllisyyden.

Selvää on että sotilastiedustelun päälliköllä ja puolustusvoimien ylipäälliköllä on oikeus sekä riittävä turvallisuusluokitus kyseisten tietojen saamiseen/lukemiseen.
- sekään ei välttämättä ole rikos että ko. ylipäällikkö pyytää tutustumistaan varten kyseisiä asiakirjoja haltuunsa..(tai onko se rikos että joku vie ne ylipäällikölle luettavaksi, vastoin ohjeita?)
- entä sitten ko. asiakirjojen kopiointi ja tietosisällön siirtuminen valvonnan ulkopuolelle vastoin ohjeita? Siinä voidaan olla jo "heikoilla jäillä"?
- ja, jos pystytään näyttämään toteen että tietoja on annettu ulkopuolisille (keille kaikille?) niin alkaa olla jo todennäköistä että ollaan jo rikoksen puolella.
- jos sitten vielä saadaan näyttöä rikollisista motiiveista ja/tai jostain korvauksista tai vastavuoroisuudesta niin aina enemmän alkaa "tuoksahtaa" entistäkin enemmän.

Nämä ovat vaikeita juttuja poliisille...eikä ole mitään takeita edes tutkinnan loppuunsaattamisesta... Mikä tietää vaikka tässä kävisi samalla tavalla kuin aikoinaan ns. "Noppa-jutussa" jota tutkittiin legendaarisen komisario Sulo Aittoniemen johdolla. Hän kertoi että pääsi jo näkemään epäiltyjen tekijöiden "suuria varpaita verhon alta" ennenkuin tuli korkeimmalta taholta määräys tutkinnan lopettamisesta..
Komisario Aittoniemi tutki 1980-luvulla Noppa-juttuun liittynyttä poliitikkojen lahjontaa, ennen kuin hänet hyllytettiin tutkimuksista syksyllä 1984. Aittoniemi arveli hyllyttämisensä johtuneen ratkaisevasti siitä, että hän oli kesällä 1984 tehnyt Lahden poliisille virka-apupyynnön Noppa-jutun vuoksi etsintäkuulutetun Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan pidättämiseksi SDP:n puoluekokouksesta Lahdesta. Myös Keskustapuolueen entinen puheenjohtaja Johannes Virolainen oli kimpaantunut Aittoniemelle Keskustaan kohdistetusta tutkinnasta. Lopullisen määräyksen syrjäyttämisestään Aittoniemi epäili tulleen presidentti Mauno Koivistolta.[2] Eduskunnan oikeusasiamies Jorma S. Aalto antoi vuonna 1985 Aittoniemelle kahdesti vakavan huomautuksen Noppa-tutkinnassa tehdyistä virheistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Aittoniemi

Ehkä tällä kertaa on verhojen takaa näkyvissä varpaiden ohella muutain... Mutta seurataan tilannetta..
 
<snip>

Teoreettinen esimerkki: Supon työntekijä kertoo toimittajalle että Supo jakaa hallussaan olevaa tietoa suomalaisista yrittäjistä ja heidän innovaatioistaan pyynnöstä NSA:lle. Kyseinen työntekijä rikkoo epäilemättä suurta joukkoa lakipykäliä. Tämä lainrikkomus on epäilemättä toimittajalle selvä. Selvä myös on, että jutun julkaiseminen on "omiaan vahingoittamaan suomen suhteita ystävällismieliseen ulkovaltaan". Nämä ovat siis lain mukaan rikoksia itsessään.

Mediaa ei (ennen ei, nykyään mahdollisesti ei) haastettaisi oikeuteen vaikka he selkeästi jakoivat laitonta materiaalia ja vahingoittivat suomen ulkosuhteita.

Eli lyhyesti: Media on vastuussa julkaisemistaan asioista, ei omaamistaan tiedoista. Näin on ja pitää ollakkin.

Ja tiedoksi epäileville ali-ihmisille: Ainoa kurssi, jossa yliopistolla sain korkeimman arvosanan oli mediajuridiikka:).
Tässä keississä media ei paljastanut mitään rikollista, moraalista tai muutenkaan arveluttavaa, joka olisi oikeuttanut julkaisemaan salaista tietoa.

Toivottavasti jokainen asiaan sekaantunut toimittelija saisi elinkautisen... :mad:

edit: lisätty "asiaan sekaantunut" selvyyden vuoksi.
 
Minulla ei tietenkään ole yksityiskohtaista tietoa juuri tästä kyseessä olevasta asiapapereiden säilytyksestä..mutta vastaavista kyllä on. Tosin jo tällä hetkellä vanhaa tietoa (mutta enpä usko että säännöt ja käytännöt olisivat juurikaan löysentyneet). Mutta tällaista yleistä tietoa voisin kertoa..

Kaikki joilla on riittävä turvaluokitus ja syy päästä ko. asiakirjojen tietosisältöön pääsevät toki tutustumaan myös huippusalaisiin asiakirjoihin.
- mutta kaikki tutustumiset (sekä yleensä jopa syy miksi niihin tutustuu) kirjataan diaarioon. (siis ainakin..kirjataan kuka luki tiedot, mistä syystä, koska tämä tapahtui ja voi olla muutakin)
- yleensä jo säilytystiloihin pääsyä valvotaan niin rakenteellisesti kuin fyysisesti sekä yleenä vielä kahdensuuntaisella varmennuksella.
- huippusalaisia tietoja ei saa kuljettaa pois asianomaisesta säilytystilasta. Puhumattakaan että niitä saisi kopioida, jakaa jne.
- lisäksi tätä tietosisältöön tutustumista valvotaan..usein monilla erilaisilla tavoilla (tarpeen mukaan).

On olemassa paikkoja sekä tietoja joihin kukaan muu ei pääse käsiksi kuin vain ja ainoastaan siihen oikeutetut..eivätkä hekään yksinään. Eikä tästä ole edes teoriassa mahdollista poiketa.
En osaa sanoa varmasti onko puolustusvoimien salaisimmatkaan tiedustelutiedot ihan näin tarkasti valvottuja..voi olla tai sitten ei ole.
- mutta siitä voidaan olla varmoja että säännöistä ja käytännöistä poikkeaminen ei voi tapahtua kuin vain ja ainoastaan kaikkein korkeimman tahon määräyksestä tai toimesta,
- eikä hekään voi tehdä sitä muuten kuin sääntöjä rikkomalla. Josta lisäksi jää aina pysyvät jäljet.

Eli näyttö löytyy ja tekijät tiedetään 100%:in varmuudella. Ja, tekijät ovat todellakin ns. "ravintokehtjun" huipulta.
- kysymys lienee vain siitä ovatko he syyllisiä..ja mikä (mitkä) on(ovat) se nimenomainen rikollinen teko joka aiheuttaa syyllisyyden.

Selvää on että sotilastiedustelun päälliköllä ja puolustusvoimien ylipäälliköllä on oikeus sekä riittävä turvallisuusluokitus kyseisten tietojen saamiseen/lukemiseen.
- sekään ei välttämättä ole rikos että ko. ylipäällikkö pyytää tutustumistaan varten kyseisiä asiakirjoja haltuunsa..(tai onko se rikos että joku vie ne ylipäällikölle luettavaksi, vastoin ohjeita?)
- entä sitten ko. asiakirjojen kopiointi ja tietosisällön siirtuminen valvonnan ulkopuolelle vastoin ohjeita? Siinä voidaan olla jo "heikoilla jäillä"?
- ja, jos pystytään näyttämään toteen että tietoja on annettu ulkopuolisille (keille kaikille?) niin alkaa olla jo todennäköistä että ollaan jo rikoksen puolella.
- jos sitten vielä saadaan näyttöä rikollisista motiiveista ja/tai jostain korvauksista tai vastavuoroisuudesta niin aina enemmän alkaa "tuoksahtaa" entistäkin enemmän.

Nämä ovat vaikeita juttuja poliisille...eikä ole mitään takeita edes tutkinnan loppuunsaattamisesta... Mikä tietää vaikka tässä kävisi samalla tavalla kuin aikoinaan ns. "Noppa-jutussa" jota tutkittiin legendaarisen komisario Sulo Aittoniemen johdolla. Hän kertoi että pääsi jo näkemään epäiltyjen tekijöiden "suuria varpaita verhon alta" ennenkuin tuli korkeimmalta taholta määräys tutkinnan lopettamisesta..

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Aittoniemi

Ehkä tällä kertaa on verhojen takaa näkyvissä varpaiden ohella muutain... Mutta seurataan tilannetta..
Kerro ihmeessä vastaavista kokemuksistasi joihin viittaat:).

"On olemassa paikkoja sekä tietoja joihin kukaan muu ei pääse käsiksi kuin vain ja ainoastaan siihen oikeutetut..eivätkä hekään yksinään. Eikä tästä ole edes teoriassa mahdollista poiketa."

Huvikseni lainasin tämän yhden viisauden postauksestasi. Tätä juuri tarkoitin, kun aikanaan sanoin sinun olevan viihdyttävä. Eli siis on oikeasti tietoja, joihin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on siihen oikeus?!?! Älä nyt ihmeessä??? Kerro lisää tästä ihmeestä???

Ja pahoittelut kaikille muille palstalaisille tästä trolliruokinnastani. Se nyt sattuu huvittamaan minua vaikka se tavallaan turhaa onkin.
 
Tässä keississä media ei paljastanut mitään rikollista, moraalista tai muutenkaan arveluttavaa, joka olisi oikeuttanut julkaisemaan salaista tietoa.

Toivottavasti jokainen asiaan sekaantunut toimittelija saisi elinkautisen... :mad:

edit: lisätty "asiaan sekaantunut" selvyyden vuoksi.
Median tehtävä on puhua yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Ei vain silloin, kun kyseessä on rikos tai arvelluttava toiminta.

Suomen perustuslakia haluttiin muuttaa 2017. Tarkoituksena heikentää kansalaisten yksityisyydensuojaa ja vielä nopeutetussa järjestyksessä, mikä on todella poikkeuksellista.

Onko väärin medialta tuoda esiin organisaatioita, jotka eivät kerro itsestään mitään ja jotka salaavat kaiken toimintansa, mutta vaativat itselleen oikeuksia puuttua kansalaisten elämään?

Sano sinä minulle. Onko oikein, että suomessa saa olla organisaatioita, joista kukaan ei tiedä mitään, mutta joiden vaatimuksesta muutetaan perustuslakia ja joista kirjoittaminen johtaa vankeustuomioon?
 
Siinä mielessä olen samaa mieltä tuon tviitin kanssa, että tässä keississä on virheellisesti nostettu HS:n osuus asiassa kaikkein näkyvimmäksi. Totta kai roskalehti julkaisee salaisia asiakirjoja, jos niitä haltuunsa saa. Siitähän klikkihuorauksessa on nimenomaan kyse. Julkaiseehan seiskakin salaisuuksia Sannan saunalta, miksei Hesari samalla tavalla julkaisisi top secret -kamaa muilta aloilta?

Koko homman pihvi on edelleen se, kuka vuosi asiakirjat hesarille ja millä motiivilla. Tähän ei olla päästy julkisuudessa pureutumaan vielä ollenkaan. Hesari on tässä vain hyödyllisen idiootin asemassa - ei enempää eikä vähempää
Tutkinnan julkaisupään selvittelypään selvittely on nyt saatu valmiiksi. Vuotajan pää on yhä on yhä kesken ja siksi siitä ei puhuta - vielä.
 
Oh, te vapaan yhteiskunnan vastustajat:). En tunne armoa saati sääliä teitä kohtaan! Jos sopii, vastaan samalla myös @Lepukki viestiin.

1. Yritys on rangaistava. Tämä ei koske mediaa, jos kohta ei montaa muutakaan. Media ei voi "yrittää julkaista". Se joko julkaisee tai ei koska laillisuus on siinä vaiheessa sen itsensä päätettävissä. Mediaa ei olemassa olevan yhteiskuntamallin mukaan voi rankaista koska sen toimintaa ei lain mukaan voi etukäteen arvioida saati rajoittaa. Kaikki muu toiminta on ennakkosensuuria.

2. Mihin juttu kaatuu on se, että medialla on yleisesti hyväksytty yhteiskunnallinen tehtävä jonka katsotaan ohittavan rikoslain ja monta muutakin lakia. Tämä periaate tunnustetaan niin vahvaksi, että jopa suomessa se on kirjattu perustuslakiin ja mm. erikseen pakkokeinolakiin jne. Tämä periaate on itse asiassa vahvempi kuin mikään laki ja juontaa juurensa yhteiskuntaopista jonka pieni sivujuonne ovat lait.

@Lepukki kysyy, eikö julkaisijalla ole vastuuta julkaisustaan. Kyllä on. Ja siksi oikeutta voidaan hyvinkin käydä kysymyksestä turvallisuussalaisuuden julkaisemisesta (syyte on oikeasti järjetön, mutta siihen on omat syynsä joihin on jo viitattu julkisestikkin eikä niistä enempää tässä). Mutta vastuu julkaisusta ei ole sama asia kuin omata tietoa tai hankkia tietoa julkaisua varten. Vaikka laitontakin tietoa.

Teoreettinen esimerkki: Supon työntekijä kertoo toimittajalle että Supo jakaa hallussaan olevaa tietoa suomalaisista yrittäjistä ja heidän innovaatioistaan pyynnöstä NSA:lle. Kyseinen työntekijä rikkoo epäilemättä suurta joukkoa lakipykäliä. Tämä lainrikkomus on epäilemättä toimittajalle selvä. Selvä myös on, että jutun julkaiseminen on "omiaan vahingoittamaan suomen suhteita ystävällismieliseen ulkovaltaan". Nämä ovat siis lain mukaan rikoksia itsessään.

Mediaa ei (ennen ei, nykyään mahdollisesti ei) haastettaisi oikeuteen vaikka he selkeästi jakoivat laitonta materiaalia ja vahingoittivat suomen ulkosuhteita.

Eli lyhyesti: Media on vastuussa julkaisemistaan asioista, ei omaamistaan tiedoista. Näin on ja pitää ollakkin.

Ja tiedoksi epäileville ali-ihmisille: Ainoa kurssi, jossa yliopistolla sain korkeimman arvosanan oli mediajuridiikka:).
Tässähän ei Helsingin Sanomat oikeushenkilö ole syytettynä, vaan syytettynä on kolme luonnollista henkilöä. Turvaluokitellun materiaalin hallussapito oikeudettomasti on jo sinällään rikos. Jos Halmisen tietokoneelta löytyi turvaluokiteltua materiaalia sisältänyt valmiiksi kirjoitettu juttusarja, josta ensimmäinen osa on jo julkaistu, lienee syytä epäillä, että myös juttusarjan muita osia yritetään julkaista. Tästä tulee syyte turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä, joka on rangaistava teko siinä missä itse paljastaminenkin.
 
Viimeksi muokattu:
Median tehtävä on puhua yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Ei vain silloin, kun kyseessä on rikos tai arvelluttava toiminta.

Suomen perustuslakia haluttiin muuttaa 2017. Tarkoituksena heikentää kansalaisten yksityisyydensuojaa ja vielä nopeutetussa järjestyksessä, mikä on todella poikkeuksellista.

Onko väärin medialta tuoda esiin organisaatioita, jotka eivät kerro itsestään mitään ja jotka salaavat kaiken toimintansa, mutta vaativat itselleen oikeuksia puuttua kansalaisten elämään?

Sano sinä minulle. Onko oikein, että suomessa saa olla organisaatioita, joista kukaan ei tiedä mitään, mutta joiden vaatimuksesta muutetaan perustuslakia ja joista kirjoittaminen johtaa vankeustuomioon?
Miksi oli tarpeen julkaista taajuusalueet, joita Suomen signaalitiedustelu pystyy seuraamaan?
 
Tutkinnan julkaisupään selvittelypään selvittely on nyt saatu valmiiksi. Vuotajan pää on yhä on yhä kesken ja siksi siitä ei puhuta - vielä.
Juuri näin..

HS:n toimittajat pitivät hallussaan sellaista tietoa johon heillä ei lain mukaan kuuluisi olla.. Siin käytännössä voi verrata siihen jos olisivat pitäneet hallussaan luvatonta ampuma-asetta tai jotain muuta varastettua tavaraa jne.
Paitsi että kyseinen puolustusvoimien salainen asiakirja on koko yhteiskunnan turvallisuuden kannalta huomattavasti vaarallisempi asia kuin jokin tavanomainen rikoksella hankittu hyöty..
- siksi tästä teosta on laissa myös ankarammat sanktiot.. Todennäköisesti vankeutta on tulossa joka tapauksessa.ja hyvä niin.

Kun syyllistyy rikokseen seuraa rangaistus...ei sen enempää eikä vähempää..
 
Minulla ei tietenkään ole yksityiskohtaista tietoa juuri tästä kyseessä olevasta asiapapereiden säilytyksestä..mutta vastaavista kyllä on. Tosin jo tällä hetkellä vanhaa tietoa (mutta enpä usko että säännöt ja käytännöt olisivat juurikaan löysentyneet). Mutta tällaista yleistä tietoa voisin kertoa..

Kaikki joilla on riittävä turvaluokitus ja syy päästä ko. asiakirjojen tietosisältöön pääsevät toki tutustumaan myös huippusalaisiin asiakirjoihin.
- mutta kaikki tutustumiset (sekä yleensä jopa syy miksi niihin tutustuu) kirjataan diaarioon. (siis ainakin..kirjataan kuka luki tiedot, mistä syystä, koska tämä tapahtui ja voi olla muutakin)
- yleensä jo säilytystiloihin pääsyä valvotaan niin rakenteellisesti kuin fyysisesti sekä yleenä vielä kahdensuuntaisella varmennuksella.
- huippusalaisia tietoja ei saa kuljettaa pois asianomaisesta säilytystilasta. Puhumattakaan että niitä saisi kopioida, jakaa jne.
- lisäksi tätä tietosisältöön tutustumista valvotaan..usein monilla erilaisilla tavoilla (tarpeen mukaan).

On olemassa paikkoja sekä tietoja joihin kukaan muu ei pääse käsiksi kuin vain ja ainoastaan siihen oikeutetut..eivätkä hekään yksinään. Eikä tästä ole edes teoriassa mahdollista poiketa.
En osaa sanoa varmasti onko puolustusvoimien salaisimmatkaan tiedustelutiedot ihan näin tarkasti valvottuja..voi olla tai sitten ei ole.
- mutta siitä voidaan olla varmoja että säännöistä ja käytännöistä poikkeaminen ei voi tapahtua kuin vain ja ainoastaan kaikkein korkeimman tahon määräyksestä tai toimesta,
- eikä hekään voi tehdä sitä muuten kuin sääntöjä rikkomalla. Josta lisäksi jää aina pysyvät jäljet.

Eli näyttö löytyy ja tekijät tiedetään 100%:in varmuudella. Ja, tekijät ovat todellakin ns. "ravintokehtjun" huipulta.
- kysymys lienee vain siitä ovatko he syyllisiä..ja mikä (mitkä) on(ovat) se nimenomainen rikollinen teko joka aiheuttaa syyllisyyden.

Selvää on että sotilastiedustelun päälliköllä ja puolustusvoimien ylipäälliköllä on oikeus sekä riittävä turvallisuusluokitus kyseisten tietojen saamiseen/lukemiseen.
- sekään ei välttämättä ole rikos että ko. ylipäällikkö pyytää tutustumistaan varten kyseisiä asiakirjoja haltuunsa..(tai onko se rikos että joku vie ne ylipäällikölle luettavaksi, vastoin ohjeita?)
- entä sitten ko. asiakirjojen kopiointi ja tietosisällön siirtuminen valvonnan ulkopuolelle vastoin ohjeita? Siinä voidaan olla jo "heikoilla jäillä"?
- ja, jos pystytään näyttämään toteen että tietoja on annettu ulkopuolisille (keille kaikille?) niin alkaa olla jo todennäköistä että ollaan jo rikoksen puolella.
- jos sitten vielä saadaan näyttöä rikollisista motiiveista ja/tai jostain korvauksista tai vastavuoroisuudesta niin aina enemmän alkaa "tuoksahtaa" entistäkin enemmän.

Nämä ovat vaikeita juttuja poliisille...eikä ole mitään takeita edes tutkinnan loppuunsaattamisesta... Mikä tietää vaikka tässä kävisi samalla tavalla kuin aikoinaan ns. "Noppa-jutussa" jota tutkittiin legendaarisen komisario Sulo Aittoniemen johdolla. Hän kertoi että pääsi jo näkemään epäiltyjen tekijöiden "suuria varpaita verhon alta" ennenkuin tuli korkeimmalta taholta määräys tutkinnan lopettamisesta..

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Aittoniemi

Ehkä tällä kertaa on verhojen takaa näkyvissä varpaiden ohella muutain... Mutta seurataan tilannetta..
Miettikääpä hetki, miksi Alafuzoffin nimi vuodettiin tutkinnan sisältä pääepäiltynä mediaan? Hänen tiedetään olevan vastuussa vuodosta, mutta rikosoikeudellista vastuuta ei ehkä pystytä todistamaan ja näin ollen tuomiota ei saada. Oli kuitenkin tärkeää estää häntä tekemästä enempää vahinkoa ja siksi julkisuuden kautta ”polttaa” tämä tietolähde. Kukaan Alafuzoffin Krimin miehityksen aikaisia kommentteja seurannut tuskin oli yllättynyt, että hänen nimensä tuli esiin tässä tietovuotokeississä. Tiedä sitten, mitä vipuvartta naapurilla häneen on, mutta ainakin se on nyt ohi, koska häntä ei enää päästetä salaisten tietojen äärelle.
 
Kaikki Halosen toiminta mistä tiedän mitään on aina palvellut enemmän Moskovan ulko-, turvallisuus-, ja valtapoliittisia intressejä kuin Suomea ja suomalaisia.

Erityisen voimakkaasti tämä näkyy mielestäni näissä:
- Oikeuspolitiikka
- Ulkopolitiikka
- Nimitykset
- Turvallisuuspolitiikka - etenkin länsiyhteyksien heikentämisen muodossa.
- Ahtisaaren sivuun kampeaminen.

Jos Halonen olisi KGB:n palveluksessa, niin hän olisi hoitanut Venäjän intressien ajamisen täydellisesti. Siinä tapauksessa pitäisi tietenkin kiinnittää huikeasti huomiota myös Halosen nimittämien henkilöiden ajamiin agendoihin, heidän tekemiinsä nimityksiin ja heidän rakentamiinsa verkostoihin.

Myös Demlan roolia pitäisi tuolloin toki tarkastella suurennuslasin ja mikroskoopin lisäksi laajakulmalla.

Yleensäkin Moskovan tavoitteita pintaan spinnaaviin juristeihin pitäisi kiinnittää huomattavan paljon enemmän kriittistä huomiota kuin tähän asti on tehty. Ja korostan sitä, etten tarkoita pelkästään moskovamielisyyttä avoimesti osoittavia vaan myös esim. tekoisänmaallisia toimijoita jotka sinivalkoisen naamion suojasta spinnaavat asiaa kuin asiaa siihen suuntaan kuin Moskovan tavoitteet olisivat muka Suomen ja suomalaisten etu, USA kaikessa paha, opportunismi hyvä jne.
Pihatonttu pisti tässä kaiken nippuun yhdessä viestissä, OMG.

Mulle yks toimittaja sanoi ihan vakavissaan, että "Halonen oli presidentti, joka onnistui luomaan Suomelle täydelliset suhteet Venäjään ja Putiniin".

Jätin sanomatta että "päinvastoin".
 
Mitä ihmettä Kaius yrittää väittää. Että ei muka ollut tarkoitus julkaista lisää salaista aineistoa. Se nimenomaan luvattiin ensimmäisessä artikkelissa.Mutta mitään ei kuulunut vaikka kauhulla odotettiin seuraavia paljastuksia.

Kaipa päätoimittaja suojelee niitä joiden rikosnimike on turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritys.
No nyt ei ole kuin yks kymysys, johon kaipaan vastausta: PV / silloinen puolustusministeri Niinistö olisivat halutessaan voineet estää Pietiläisen jutun ja niiden jatkojuttujen julkaisun Hesarissa ja Pietiläinen oli telekuuntelussa ym.

Pressa Niinistökin tiesi PV:n ylipäällikkönä, että tällaista on tulossa.

Miksi eivät sitä estäneet ko juttua, vaan vallan antoivat Hesarin paljastaa näitä kieltämättä turvallisuussalaisuuksia - jotka lopulta olivat aika yhdentekeviä?🤔
 
Onko väärin medialta tuoda esiin organisaatioita, jotka eivät kerro itsestään mitään ja jotka salaavat kaiken toimintansa, mutta vaativat itselleen oikeuksia puuttua kansalaisten elämään?
Tuohan on täysin järjetöntä heittoa...

HS ei tuonut esille organisaatiota...eikä kysymys ole oikeudesta puuttua kansalaisten elämään..

Suomen puolustusvoimat tarvitsee perustellusti oikeuden hallita itsenäisesti salaisia sotilastiedustelutietoja. Sekä itse hankkimiaan että myös liittolaisilta saatua, Suomen maanpuolustuksen kannalta, luottamuksellista tietoa mahdollisen vihollisen toimista, suunnitelmista jne.

Ja toisekseen sotilastiedustelulla pitää olla mahdollisuus sekä keinot puuttua ulkomaalaisten tai muiden maanpuolustusta vaarantavien henkilöiden seurantaan.
- tässä ei ole kysymys "kansalaisten" elämään puuttumisesta, vaan yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavan/uhkaavan toiminnan estämisestä.

Loppuviimeksi kysymys on vain Suomen maanpuolustuksen varustautumisesta Venäjän roistovaltion rikolliseen toimintaan.. Ja siitä ettei salaisia tietoja vuodeta/vuodateta kyseisille roistoille..
 
Median tehtävä on puhua yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Ei vain silloin, kun kyseessä on rikos tai arvelluttava toiminta.

Suomen perustuslakia haluttiin muuttaa 2017. Tarkoituksena heikentää kansalaisten yksityisyydensuojaa ja vielä nopeutetussa järjestyksessä, mikä on todella poikkeuksellista.

Onko väärin medialta tuoda esiin organisaatioita, jotka eivät kerro itsestään mitään ja jotka salaavat kaiken toimintansa, mutta vaativat itselleen oikeuksia puuttua kansalaisten elämään?

Sano sinä minulle. Onko oikein, että suomessa saa olla organisaatioita, joista kukaan ei tiedä mitään, mutta joiden vaatimuksesta muutetaan perustuslakia ja joista kirjoittaminen johtaa vankeustuomioon?
"Joista kirjoittaminen johtaa vankeustuomioon". Äh, älä jaksa. Kyse ei ole siitä, vaan siitä mihin sallitun raja vedetään. Pietiläinen ja Halminen olisivat saaneet kirjoittaa ihan mitä huvittaa, laillisuuden rajoissa, jotka he itse ja Niemi tasan tarkkaan tiesivät.

Laillisuus ylitettiin, raippa lävähti ja Niemi ulisee lopun uraansa.
 
"Joista kirjoittaminen johtaa vankeustuomioon". Äh, älä jaksa. Kyse ei ole siitä, vaan siitä mihin sallitun raja vedetään. Pietiläinen ja Halminen olisivat saaneet kirjoittaa ihan mitä huvittaa, laillisuuden rajoissa, jotka he itse ja Niemi tasan tarkkaan tiesivät.

Laillisuus ylitettiin, raippa lävähti ja Niemi ulisee lopun uraansa.
"Saaneet kirjoittaa ihan mitä huvittaa laillisuuden rajoissa"
"raippa lävähti"

Olet ilmeisesti tietoinen tuomiosta? Minä en ole. Ja veikkaan että ei ole moni muukaan vielä moneen vuoteen kun sitä "sallitun rajaa" joka ilmeisesti on sinulle selkeä vedetään mahdollisesti EIT:tä myöten.

Mutta mitäpä tästä sen enempää. Sinä tiedät, että lakeja on rikottu ja vain tiukkaa tuomiota odotetaan.
 
Tässähän ei Helsingin Sanomat oikeushenkilö ole syytettynä, vaan syytettynä on kolme luonnollista henkilöä. Turvaluokitellun materiaalin hallussapito oikeudettomasti on jo sinällään rikos. Jos Halmisen tietokoneelta löytyi turvaluokiteltua materiaalia sisältänyt valmiiksi kirjoitettu juttusarja, josta ensimmäinen osa on jo julkaistu, lienee syytä epäillä, että myös juttusarjan muita osia yritetään julkaista. Tästä tulee syyte turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä, joka on rangaistava teko siinä missä itse paljastaminenkin.
Jos sinun (ja syyttäjän) tulkinta on oikea, se tarkoittaa käytännössä sitä, että yksikään toimittaja tai ihminen suomessa ei koskaan voi kirjoittaa mitään mistään asiasta, jonka kukaan virkamies on missään määritellyt salaiseksi. Minkä lisäksi jokainen ihminen, joka vahingossakaan saa haltuunsa tekstiä, jonka virkamies on määritellyt salaiseksi, on rikollinen automaattisesti vain sen perusteella että hän sai sellaisen tiedon.

Henkilökohtaisesti en välitä moisesta yhteiskuntamallista, mutta minä olenkin hiukan tyhmä.
 
HSgaten pääfocus siirtyy nyt itse tietovuotajaan.

- poliisi on tutkinut erillisessä esitutkinnassa sitä, miten turvaluokiteltu aineisto päätyi Helsingin Sanomien toimittajien haltuun.
- poliisi epäilee Alafuzoffia rikoksesta esitutkinnassa – "Olen mielestäni syytön."
- kyseessä siis huippusalaiseksi luokitellun sotilastiedusteluaineiston vuotaminen toimittajille.
- tietovuodon on mahdollistanut se, että sotilastiedustelussa on toiminut johtotasolla ihminen, joka levittää salaista tietoa maailmalle.
- miettikää jos Putinin hallinnon myyrä on kylvänyt PV/EU sotilastiedustelutietoa 10 vuoden ajan, niin mitä tuhoa saatu aikaan.
- luotettavuus muiden maiden tiedusteluelimien silmissä.
- uskaltaako tutkiva journalismi koskea jatkossa punaleima materiaaliin eteen tulevissa tietovuodoissa.

Todella vakava paikka, että sotilastiedustelun päällikkönä on voinut toimia 10 vuotta myyrä.
- PV tiedustelupäällikkönä 2007-2013.
- EU sotilastiedustelunpäällikkö 2013-2016.

"Alafuzoff sanoo myös, että ei ole olemassa todisteita siitä, että Ukrainassa olisi tällä hetkellä venäläisiä taistelujoukkoja."
 
Kaius Niemen, Vasara-Lauran ja kumppaneiden mielestä suuren yleisön oli välttämätöntä tietää mm. Viestikoekeskuksen lentävälle järjestelmälle asetettavat tekniset vaatimukset. Järjestelmän seurattavat taajuusalueet mega- ja gigahertseinä ym. Elintärkeitä tietoja kun halutaan valistaa kansalaisia tiedustelulainsäädännön valmistelusta. :unsure:
 
Ihmeellistä vinkumista. Nyt kylvätte sitä mitä ootte niittäny. Sananvapauden kaventamista. Vehkoo, lokka, mäkelä, tynkkynen.

Olen vahingoniloinen kun sananvapauden kaventamista oikealla asialla puolusteleva toimittelijakunta saa nyt tuta kunnolla kun nyt he joutuvat pöydän toiseen päätyyn ja nyt heidän sananvapauttaan kavennetaan.

Kaiken sen paskan mitä meidän tyhjäntoimittelijakunta on sanonut sanan vastuista Räsäsen, Tynkkysen, jne... tapausten yhteydessä, nautin suunnattomasti että nyt meidän tyhjäntoimittelijoilta viedään myös sananvapautta pois.
 
Back
Top