HS tietovuoto Puolustusvoimien tiedustelusta

Mitä tähän sanan- ja julkaisuvapauteen tulee, niin itse tulkitsen sen täysin absoluuttiseksi ja rajoittamattomaksi.

Kyllä, sinulla ja minulla on oikeus suoltaa vaikka mitä paskaa sylki suuhun tuo. Tai julkaista vaikka mitä törkyä tai salaista materiaalia.

Sanan- tai julkaisuvapaus ei kyllä tarkoita sitä että se tekisi sanotusta tai julkaisusta materiaalista itsestään laillista tai hyväksyttävää. Sitä varten on sitten olemassa oikeuslaitos, joka jälkikäteen punnitsee mitä hölmöilyitä on tullut tehtyä ja onko niistä syytä rangaista tai kuinka? Tietysti ennakkoharkinta julkaisijalta ja sanojalta olisi enemmän kun suotavaa, ettei oikeuteen saakka tarvitsisi mennä.

Käytännössä pidän kaikkea yksilöiden tai median sanan- tai julkaisuoikeuden rajoittamista etukäteen sensuurina. Jos joltain medialta tai yksilöltä rajoitetaan sanan- tai julkaisunvapautta etukäteen perustuen sen tai hänen tapaansa toimia, tai ideologiaan, tai poliittiseen kantaan, on se omasta mielestäni jyrkästi länsimaisten demokratia-arvojen vastaista.

Kyynisenä ja vittumaisena ihmisenä pidänkin huvittavana sitä, että samat tahot jotka ovat viime vuodet/kuukaudet/viikot pohdiskelleet avoimesti tiettyjen medioiden tai toimijoiden sanan- ja julkaisunvapauden rajaoittamista etukäteissensuurilla, julistautuvat tässä tilanteessa rajattoman ja peruuttamattoman sananvapauden kannattajiksi.
 
Kun Hesarin agenda päätoimittajan mukaan on taustoittaa tiedustelulakia, joka tulee Eduskuntaan keväällä, olisi aika luontevaa, että Supon asioita pyritään taustoittamaan. Sikäli kun ymmärrän tätä kansallista tiedustelua oikein, on meillä sotilastiedustelu (sis. VKK) sekä siviilitiedustelu, Supo. Näihin Hesarin olettaisin pureutuvan. Kolmas juttu Supon jälkeen voisi olla sitten kansainvälinen yhteistyö tiedustelun saralla.

Ja jos jatkojuttuihin on taas käytössä ykkösluokituksen papereita, niin voi olla ettei uni jostain syystä tule...

Aa.. Mä jo työkiireiden välissä luulin että Suponkin papereita olisi alkanut vuotamaan.
 
Jokaisen jolla on lapsia pitäisi ainakin miettiä asiaa siltä kannalta, että toimiva sotilastiedustelu säästää ihmishenkiä kriisissä. Toisinsanoen hesari juuri vaaransi kirjaimellisesti sotilaiden henkiä julkistaessaan tuollaisia tietoja. Punavihreät ovat luonnollisesti sitä mieltä, että mitään salaisuuksia ei saa olla mutta se ei vain ole realistista. Toisaalta, eivätpä ole itse laittamassa nahkaansa vaaralle altiiksi jos Suomeen joku meinaa hyökätä.

Päättivät heti leikitellä asioilla ennakkovaroituksen ja kynnysjärjestelmien ympärillä, pikkujuttu.
 
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...taa-peliin-demokratian-kalliit-arvot/UpajCAMw

Kauppalehden päätoimittajan juttu sisältää hyvää asiaa:

Muissa Pohjoismaissa on ollut käytäntönä, että sotilastiedustelusta julkaistaan perustietoja ja tarvittaessa muitakin raportteja. Mässäilyä ja tirkistelyä ei tarvita, mutta asiallinen vuosikertomus ei ole liikaa vaadittu.

Tikkakoski-tapaus osoittaa, että Suomen viranomaisilta vuotaa korkeimman salaustason papereita. Tämä on omiaan heikentämään tiedustelutoimintamme mainetta kumppaneidemme keskuudessa.

Yhtä lailla toimituksissa pitää käyttää harkintaa erittäin salaisia tietoja julkaistaessa. HS:n artikkelin heikoin kohta on se, että se ei tuo yleisölle esiin mitään niin merkittävää yhteiskunnallista tietoa, jotta erittäin salaisten tietojen retostelu olisi välttämätöntä.

Mikäli puolustusvoimat olisi syyllistynyt väärinkäytöksiin, aineiston julkaiseminen olisi ollut aivan perusteltua.

Toimituksissa pitää ymmärtää journalistin ohjeiden lisäksi rikosoikeudellinen vastuu. Vuoden 1995 rikoslaki on tässä kohtaa ankara. Se kriminalisoi yksiselitteisesti turvallisuussalaisuuden julkistamisen.

Sitten hieman diibadaabaa - onko muka "valtio valtiossa" jos valtion tärkeimpään tehtävään oleellisesti kuuluva toiminnaltaan salainen laitos tekee työtään? Mitkä valmiudet toimittajilla on arvioida salaustasovaatimuksia paremmin kuin viranomaiset? Iltalehti / Ainola osoitti että Tikkakosken VKL:stä voi kirjoittaa täysin asiallisesti jutun julkisten lähteiden perusteella. Tottakai Turkki, Unkari ja Puola pitää vetää tähän juttuun. Itse en muuten pidä Turkkia Euroopan osana, mutta se lienee tulkintakysymys.

Toimivassa demokratiassa ei voi olla ”valtioita valtiossa”, joita ei voisi kriittisesti arvioida tai joista ei voisi lainkaan uutisoida. Korkeimman salaustason leimaaminen on aina viranomaisen päätös, jota median tehtävä on arvioida kriittisesti.

Euroopassa on liikaa varoittavia esimerkkejä median toimintavapauksien rajoittamisesta. Näitä ovat räikeimmin Turkki, mutta myös Unkari ja Puola.

Sitten toimittaja huolii toimittajien pers'nahasta. Onko Suomessa iso ongelma, että ei uskalleta julkaista valtion salaisesta tiedosta saatuja epäkohtia rangaistuksen pelossa? En usko. Ja tottakai vuotajan löytäminen on tärkeää, mutta ei se vähennä piiruakaan Hesarin vastuuta asiassa.

Tietovuotogaten vaara suomalaiselle yhteiskunnalle on se, että mikäli toimittajat tuomitaan rikoksesta, se voi houkuttaa salaamaan tietoja aiempaa enemmän.

Tärkeintä on nyt löytää vuotaja. Media ei omasta päästään tässäkään tapauksessa tietoja keksinyt.
 
Jollain taholla on taholla on nyt kova tarve vetää puolustusvoimat otslkoihin. Ensin kaksoiskansalaisuus uutisointi ja nyt tämä.

Kun aina ulisen sitä, että info/hybridivaikuttamisen arvioinnin pitäisi lähteä toteutuvista seikoista ja edetä siitä takaisinlaskennan muodossa tekijöihin, motiiveihin, verkostoihin jne. niin tuo kaksoiskansalaisuuskeissi on hyvä esimerkki siitä, että miksi ulisen.

Keissi oli jättimäisen laaja. Siinä oli mukana tosi iso vaikuttajaverkosto. Sillä ei ollut mitään journalistista tai moraalista arvoa. Se ei käsitellyt mitään todellista epäkohtaa.

Keissi on mahdollista purkaa aika tarkasti toimijoineen, verkostoineen jne. mutta luultavasti sitä ei pysty purkamaan ihmisiä, yhteyksiä, rahaa tai viestiliikennettä seuraamalla. Tai ainakaan sellaisella purkamisella ei olisi mitään kustannustehokkuutta ja juridistekniset ongelmat ja rajoitteet olisivat jättimäisiä.

Sen sijaan toi kiljoona kertaa esittämäni seurauksista (ja myös todennäköisistä seurauksista) liikkeelle lähtevä takaisinlaskenta voi tuoda ihan hillittömän määrän tietoa.

Joku postasi tänne kommentoitavakseni reflektiivistä kontrollia menetelmänä esittelevän linkin. Sitä kommentoidessani toin esille yhden tärkeän syyn tässä(kin) esittämäni näkökohdan tueksi: reflektiivisen kontrollin työkalupakki on sellainen, että informaatiolla on toimijarooli. Se siis katkaisee varsin usein inhimillisten, taloudellisten, institutionaalisten... yhteyksien jatkumon. Niinpä sellaiset metodit eivät toimi, joissa ei voida metodologisella tasolla huomioida informaatiota (tai tilannetta tai prosessia tai...) toimijaroolissa.
 
Päättivät heti leikitellä asioilla ennakkovaroituksen ja kynnysjärjestelmien ympärillä, pikkujuttu.
Niimpä. Jotenkin ihmetyttää, että vuodettua tietoa vähätellään. Kuitenkaan oikein kellään ei ole kompetenssia sanoa, kuinka vaarallista julkaistu materiaali oikeasti on. Kaikki on spekulaatiota. Papereihin on leimat lyöty ja niiden mukaan täytyy mennä ja toimia. Omasta mielestä on turhaa lähteä spekuloimaan tässä tapauksessa sillä, onko leimat laitettu liian heppoisin perustein vai ei. Sillä ei ole merkitystä. Vaikka kyseessä olisi ollut marskin ryypyn resepti ja siinä tl1 luokitus niin niitä ei vaan julkaista.
 
Ex HS päätoimittaja Janne Virkkunen:
SUOMESSA kannattaa muistaa myös vuoden 1972 Zavidovo-vuoto: toimittaja Tor Högnäs kertoi presidentti Urho Kekkosen ja neuvostojohdon salaisista keskusteluista, jotka liittyivät Suomen EEC-politiikkaan. Högnäs joutui oikeuskanslerinviraston kuulusteluihin, mutta asiasta ei seurannut mitään. Oikeuskanslerinvirasto halusi selvittää, miten ja kenen toimesta muistio oli joutunut Högnäsin haltuun. Alkuperäinen juttu ilmestyi tukholmalaisessa Dagens Nyheterissä ja vaasalaisessa Vasabladetissa.
Janne Virkkunen valehtelee.. Vaikka varsinaisia päätekijöitä ei saatu tuomiolle ns. Zavidovo-vuotoa käsiteltiin oikeudessa ja siitä annettiin tuomioita.
Wiki: Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi 21. joulukuuta 1972 aloitettavaksi tutkimukset siitä, miten Zavidovo-muistio oli vuotanut julkisuuteen. Oikeuskanslerinvirasto ja keskusrikospoliisi kuulustelivat kaikkiaan 85 henkilöä ja kuulusteluista laadittiin 385-sivuinen tutkintapöytäkirja.[5] Tapaus johti Sorsanensimmäisen hallituksen ulkomaankauppaministerin, Jussi Linnamon (sdp.) eroon ja ylijohtaja Seppo Lindblomin (sdp.) ja presidentin kansliapäällikön Antero Jyrängin (sdp.) tuomitsemiseen sakkorangaistukseen. Jyrängin sakkorangaistus tuli siitä, että hän tunnusti kuulusteluissa antaneensa osan saamastaan muistiosta Yleisradion radiojohtajan Eino S. Revon nähtäväksi.
Sakot, viraltapanot ja poliittisen uran loppu jne. oli asianomaisille melko kova rangaistus. Varsinkin kun he olivat käytännössä syyttömiä sijaiskärsijöitä. Varsinainen rikollinen uhrasi puoluetoverinsa ja piilotteli 20 vuotta politiikan ulkopuolella, kunnes rikosnimikkeen "törkeä maanpetos" syyteoikeus/ragaistavuus vanheni.

[QUOTE]Wiki: Muun muassa Lipposta ja SDP:n silloista kansanedustajaa ja ulkoasiainvaliokunnan jäsentä Erkki Tuomiojaa kuulusteltiin tapauksessa todistajana. Sitä, miten Vasabladetin toimittaja Tor Högnäs oli tiedot saanut, ei saatu vuonna 1973 käydyssä oikeudenkäynnissä lopullisesti selvitettyä. Sittemmin, vuonna 1993 ilmestyneessä kirjassaan Kukkaisvallasta Kekkosvaltaan, Erkki Tuomioja tunnusti vuotaneensa tiedot Tor Högnäsille. Tuomioja ei kertonut sitä, miten hän sai Zavidovo-muistiot käsiinsä[/QUOTE]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Zavidovo-vuoto

Vaikka kyseistä rikollista ei saatu lain edessa tuomiolle niin rikos itsessään ei kuitenkaan vanhene.

Syyteoikeuden vanhettua Tuomiojalle aukesi mahdollisuus palata politiikkaan. Hänen vanha ystävänsä Paavo Lipponen nousi demareiden johtoon ja myös pääministeriksi. Oli tullut aika palkita uskollinen ystävä, joten Tuomioja nimitettiin ministeriksi.
 
Viimeksi muokattu:
Kun aina ulisen sitä, että info/hybridivaikuttamisen arvioinnin pitäisi lähteä toteutuvista seikoista ja edetä siitä takaisinlaskennan muodossa tekijöihin, motiiveihin, verkostoihin jne. niin tuo kaksoiskansalaisuuskeissi on hyvä esimerkki siitä, että miksi ulisen.

Keissi oli jättimäisen laaja. Siinä oli mukana tosi iso vaikuttajaverkosto. Sillä ei ollut mitään journalistista tai moraalista arvoa. Se ei käsitellyt mitään todellista epäkohtaa.

Keissi on mahdollista purkaa aika tarkasti toimijoineen, verkostoineen jne. mutta luultavasti sitä ei pysty purkamaan ihmisiä, yhteyksiä, rahaa tai viestiliikennettä seuraamalla. Tai ainakaan sellaisella purkamisella ei olisi mitään kustannustehokkuutta ja juridistekniset ongelmat ja rajoitteet olisivat jättimäisiä.

Sen sijaan toi kiljoona kertaa esittämäni seurauksista (ja myös todennäköisistä seurauksista) liikkeelle lähtevä takaisinlaskenta voi tuoda ihan hillittömän määrän tietoa.

Joku postasi tänne kommentoitavakseni reflektiivistä kontrollia menetelmänä esittelevän linkin. Sitä kommentoidessani toin esille yhden tärkeän syyn tässä(kin) esittämäni näkökohdan tueksi: reflektiivisen kontrollin työkalupakki on sellainen, että informaatiolla on toimijarooli. Se siis katkaisee varsin usein inhimillisten, taloudellisten, institutionaalisten... yhteyksien jatkumon. Niinpä sellaiset metodit eivät toimi, joissa ei voida metodologisella tasolla huomioida informaatiota (tai tilannetta tai prosessia tai...) toimijaroolissa.


Minä postasin reflektiivisen kontrollin kertauksen koska se tuli tähän asti tapahtuneesta heti mieleen.
 
Laita nyt tännekin että voimme seurata twiittejäsi.

Olen siellä omalla nimellä, niin ehken en. :D Muutama tietävät täälläkin sen, mutta vaikka se nyt ei ole paha asia, niin...
 
Vaikka kyseessä olisi ollut marskin ryypyn resepti ja siinä tl1 luokitus niin niitä ei vaan julkaista.

Niin, siksikin koska:

A) Se saattaa olla jotakin koodikieltä, esim. jokin asia aktivoidaan Marskin ryypyn reseptin tietty sanamuoto lähettämällä (aika siistiä, eikö?)

ja...

B) JOS se on pelkkä Marskin ryypyn resepti niin sen julkaisemisesta ei ole mitään hyötyä.

Sama homma yrityssalaisuuksien kanssa, ei niitä leimata millään eikä ole suoranaista rikosoikeudellista vastuuta, mutta vain asiaan perehtyneet tietävät että minkälainen tieto voisi olla vaikkapa kilpailijoille hyödyllistä ja siksi päättävät missä niistä voi keskustella tai levittää materiaalia. Ei toimittajilla ole mitään kompetenssia arvioida irrallisten asioiden merkityksiä asianomaisia paremmin.
 
Sentään jostain olen samaa mieltä Riiheläisen kanssa.

https://yle.fi/uutiset/3-9983886


Suomi on ponnistellut täysin voimin vuosien ajan ollakseen turvallisuuspoliittisesti mielenkiintoinen ja luotettava kumppani länsimaille. Myös tätä pyrkimystä vuodon voi ajatella haittaavan. Sekä siviili- että sotilastiedustelu on tehnyt jonkinlaista tiedonvaihtoa länsimaiden vastaavien toimijoiden kanssa jo vuosikymmeniä. Se on kuitenkin varmaa, että mikään mikään maa ei vaaranna tietolähteitään, jos ajattelee Suomen olevan riski. Tosin tiedustelun maailmassa sauna palaa vuotojen takia jokaisella vuorollaan.


Eiköhän se niin ole, että sotilaallinen turvallisuutemme on kytketty erilaisten yhteistyökuvioiden myötä hyvin syvälle lännen leiriin. Ainoastaan sotilasliiton jäsenyys puuttuu. Olisiko tietovuotajan motiivi tämän kuvion sotkeminen, valitun turvallisuuspoliittisen linjan vastustaminen ?
 
Itse en ole missään sometuksessa mukana, ajattelin että olet jo puolijulkkis tai sinulla on parodiatili, jota se voi toki silti olla. :sneaky:

Olen kyllä jo kävelevä parodia... :D YV ja annan jopa nimen. :D
 
Sentään jostain olen samaa mieltä Riiheläisen kanssa.

https://yle.fi/uutiset/3-9983886


Suomi on ponnistellut täysin voimin vuosien ajan ollakseen turvallisuuspoliittisesti mielenkiintoinen ja luotettava kumppani länsimaille. Myös tätä pyrkimystä vuodon voi ajatella haittaavan. Sekä siviili- että sotilastiedustelu on tehnyt jonkinlaista tiedonvaihtoa länsimaiden vastaavien toimijoiden kanssa jo vuosikymmeniä. Se on kuitenkin varmaa, että mikään mikään maa ei vaaranna tietolähteitään, jos ajattelee Suomen olevan riski. Tosin tiedustelun maailmassa sauna palaa vuotojen takia jokaisella vuorollaan.


Eiköhän se niin ole, että sotilaallinen turvallisuutemme on kytketty erilaisin yhteistyökuvioiden myötä hyvin syvälle lännen leiriin. Ainoastaan sotilasliiton jäsenyys puuttuu. Olisiko tietovuotajan motiivi tämän kuvion sotkeminen, valitun turvallisuuspoliittisen linjan vastustaminen ?

Tuntuisi uskottavalta. Jos Venäjä joskus hyökkäisi Suomeen perinteisellä "panssarilautta Pälkäneellä" -kuviolla, niin väitän että saisimme nopeasti tiedon joukkojen kokoamisesta joltakin taholta joka saa meitä parempaa satelliittidataa. Viikko enemmän aikaa mobilisointiin saattaa vaikka kääntää "tilaisuus tekee varkaan" -yrityksen pelkäksi "harmittomaksi valmiusharjoitukseksi" rajan tuolla puolen. Eihän edes yllätyshyökkäyksen perikuvana pidetty operaatio Weserübung ollut oikeasti yllätys, vaan Tanskan hallitus oli saanut hankkeesta vihiä ruotsalaistiedustelulta, mutta hallituksella ei ollut munaa antaa joukkojen taistella. Se oli silloin ja nykyisin liikkuu vielä enemmän dataa jota voimme saada, mutta omin voimin siitä on vain osa käytettävissä (tai ei mitään, jos vihervasemmistohenkiset saavat tahtonsa läpi).

Jos kuitenkin vuodamme kuin reikäjuusto niin kynnys tiedonantoon kasvaa, etenkin niissä invaasioita lievemmissä, mutta silti turvallisuudellemme tärkeissä asioissa.
 
Journoissakin löytyy ns. tolkun ihminen, "yllättävästi" pohjanmaalta:

https://www.pohjalainen.fi/mielipid...astaa-pelkästä-paljastamisen-ilosta-1.2485138

Kerran jo heittivät Otto Wille Kuusisen tästä maasta ulos. Sitten tulee näitä jannevirkkusia suoraan demarien runopiiristä: seuraavaksi miehitetään lehti subversiovoimilla.

Tässä entinen päätoimittaja, jonka tunnetuin sananvapauteen liittyvä teko teko on ollut antaa Kari Suomalaiselle potkut, hymistelee!

Jos media alkaa tarpeettomasti varoa salaisten tietojen julkaisemista, mennään huonoille teille

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005494934.html
 
No ei jos voit liikkua huomaamatta tuolla alueella, mutta vesi itsessään ei sitä välttämättä tuhoa lainkaan.
Nyt ollaan siirtymässä SSD muisteihin jotka ovat periatteessa sitkeämpää tekoa kuin vanhat levyt.
Vasarointia on suositeltukin kovalevyjen käyttökelvottomaksi tekemiseen mutta valtiolliset toimijoilla on resursseja koota ne isollakin rahalla kasaan.
Itse syövyttäisin jollakin tai polttaisin kovassa kuumuudessa ja sitten heittäisin mereen.
Tiedän tapauksen, jossa asuntopalon (kaikki meni) jäljiltä kovalevyltä pystyttiin pelastamaan 90% tiedostoista. Että rikkihappo taitaa olla se varmin tapa hävittää jotain. Tai Ruotsinlaivalta mereen heittäminen.
 
Kerran jo heittivät Otto Wille Kuusisen tästä maasta ulos. Sitten tulee näitä jannevirkkusia suoraan demarien runopiiristä: seuraavaksi miehitetään lehti subversiovoimilla.

Tässä entinen päätoimittaja, jonka tunnetuin sananvapauteen liittyvä teko teko on ollut antaa Kari Suomalaiselle potkut, hymistelee!

Jos media alkaa tarpeettomasti varoa salaisten tietojen julkaisemista, mennään huonoille teille

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005494934.html

Jos aletaan tarpeettomasti vältellä rikoksentekoa... :sneaky:

Näkisin että on erittäin poikkeuksellista, jos Suomessa on pakkorako julkistaa jotakin hyvin salaista turvallisuustietoa. Virkkunen puhuu siihen malliin kuin se olisi ihan normaali toimintatapa valtionsalaisuuksien kohdalla.

En sotkisi keskenään vaikka yritys'salaisuuksien' kaivelua ja arvuuttelua ja kansallista turvallisuutta. Ensimmäisten urkkiminen tippuu hyvinkin usein toimittajien rooliin, vaikkapa sote-asiassa. Sitäkö nämä nyt meinaavat kun väittävät silmät pyöreänä että ykkösluokan kaman julkaisu ei olisi laitonta, jos ei ole virkamies...
 
Antakaa anteeksi, en millään ehdi kahlata läpi koko vitjaa.

Tämän pöhinän ensihetkistä olen pohtinut seuraavia seikkoja:

Hs on ollut perinteisesti Naton ja transatlanttisen suhteen ämyri. Miksi juuri tämä ämyri läksi tällaiseen? Miksi Hs tässä roolissa otti oikeudekseen tehdä näin?

Kuka vuoteli ja mitä? Olivatko lappuset jakokamaa esim. valiokuntiin? Vai vuoteliko joku vakoilukorsusta käsin tms. ? Ja jos, niin onko tuskallisen vaikeaa selvittää se? Jos on, niin panee miettimään syntyjä syviä.

Hs-konserni ei ole ihan pikkuhilun tarpeessa tehnyt tätä operaatiota. Kyllä tämän täytyy olla ihan harkittu ja masinoitu veto, joka sopii johonkin agendaan. Kukin miettii sitten omilla edellytyksillään, onko kyseessä vasemmisto-oikeisto - akseleilta löytyvä syy vai joku pirun rivo operaatio, jonka sylttytehtaat eivät ole tällä kertaa Kremlissä?

Olen -melko- varma, että tämä show ei tule avautumaan meille kansalaisille kokonaan eikä koskaan. Pahimmillaan joku saa sen -alpo nyrösen- roolin osakseen ja esirippu laskeutuu.....

Miksi siis Nato-transatlantti-ideologian ja -ismin pääpasuuna teki näin? Miksi se katsoi oikeudekseen toimia tällä tavoin, mitä se tavoittelee?
 
Asiakirjojen turvaluokitukselle on ihan oikeita syitäkin, mutta joskus syynä on laiskuus, ei viitsitä pohtia oikeaa turvaluokitustasoa vaan määritetään se aina salaiseksi, joskus tietoa salataan oman aseman pönkittämiseksi ja ja joskus henkiön egoa kutkuttaa se että oma muistio on "salainen"

Seurauksena sitten on että käyttöohjeita, teknisiä speksejä ja joskus ihan myyntiesiteitä on "salattu". VKL salaa aineistoa jonka svedut ja jenkit laittavat internet-sivuilleen.

Sama käsitys, ikävä kyllä.
 
Back
Top