Vallan rakkikoira Harri Nykänen kirjassaan: Koko Sanoman johto vastusti Ahde-ahdistelujuttuani
Rikostoimittajan on taiteiltava itsekin työssään lakien ja sääntöjen harmaalla alueella saadakseen kovia paljastuksia. Harri Nykänen noudatti tätä tinkimättömästi 20-vuotisella urallaan Helsingin Sanomissa.
Skuuppeja sateli, mutta niistä nostettuja oikeusjuttuja setvineet esimiehet eivät Nykäsen päätä silitelleet, Nykänen kirjoittaa tänään julkaistussa muistelmakirjassaan "Likainen Harri – 20 vuotta Erkon renkinä". Nykänen avaa kirjassaan useita kertoja, kuinka toimituksen johto yritti hänen mukaansa jarruttaa ja pehmentää paljastusjuttuja valtaapitävistä, joilla oli likeiset välit mm. päätoimittajiin.
Rikoskirjailijanakin mainetta niittänyt Nykänen on palkittu kahdesti Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnolla vuoden parhaasta paljastuksesta. Ensimmäisen jutun julkaisuun tarvittiin Nykäsen mukaan kirje Sanoman pääomistaja Aatos Erkolle silloisen päätoimittaja Janne Virkkusen ylipuhumiseksi. Toinen juttu tiesi puolestaan Nykäselle lähtöä
....
Kenkää tynkäjutun täydentämisestä
Nykänen oli jo ennen uutisen julkaisua saannut pyynnön osallistua Nelosen Palaneen käry -ohjelman jaksoon, jossa puitiin toimittajien kokemuksia itsesensuurista ja sensuurista. Kun tynkäuutinen päätettiin julkaista, Nykänen lupasi osallistua ohjelmaan.
11.3.2001 näytetyssä ohjelmassa Nykänen paljasti, että jutun ahdistelijassa on kyse Ahteesta. Tämä riitti Sanomille irtisanomisperusteeksi, sillä Sanoman lakimies oli varoittanut Nykästä nimen julkaisemisesta.
Nykänen kutsuttiin heinäkuussa 2001 palaveriin päätoimittaja Virkkusen luo, ja hänelle annettiin vaihtoehdoiksi irtisanoutua itse tai tulla irtisanotuksi ilman korvauksia.
– Olin jo päätökseni tehnyt. Vaikka vuodet olivat olleet mahtavia ja Helsingin Sanomat hieno työnantaja, olin saanut tarpeekseni. Sain tingattua Virkkusen ehdottaman erorahan vuoden palkasta puolentoista vuoden palkaksi. Lehdellä oli ilmeisesti kiire päästä minusta eroon, sillä rahat olivat tililläni jo parin päivän päästä, Nykänen murjaisee kirjansa johdannossa.
Päätoimittajat Ahteen puolella viimeiseen asti
Mutta miten kävi Ahteelle? Potkut Veikkauksesta tulivat vielä ennen Nykäsen saamia potkuja, kun Veikkaus oli kuullut tapauksessa apulaisoikeuskansleri Pirkko K. Koskisen selvitystä.
Nykäsen mukaan uutista Ahteen ahdisteluista oli pantattu myös muissa medioissa.
– Iltalehden päätoimittaja Pekka Karhuvaara oli Ahteen ystävä ja vakiovieras Veikkauksen majoilla Lapissa. Ilta-Sanomien päätoimittaja Hannu Savola oli Ahteen perhetuttu. --- Ja ennen uutisen julkaisua Ahde oli alkanut oikeaoppisesti sytytellä vastavalkeita.
Nykäsen mukaan Ahde oli kutsunut Savolan vaimoineen päivälliselle, jossa sovittiin, ettei nimeä julkaista, ellei tapahdu sellaista, jonka jälkeen se on pakko julkaista.
Padot avasi Nykäsen esiintyminen Palaneen käry -ohjelmassa – Sanoman omistamalla tv-kanavalla. Jakso, jossa läksytettiin tapauksesta myös HS-päätoimittaja Janne Virkkusta, jäi kyseisen ohjelman viimeiseksi.
Ahdistelu-uutinen toi Nykäselle sen toisen Lumilapio-palkinnon maaliskuussa 2002, yhdessä toimittaja Vellamo Vehkakosken kanssa.
Päätoimittajia oli kestitty Nykäsen mukaan myös Lapin lumileirillä kesken pahimman kohun. Siksi Nykäsen mukaan Ahteen erottamisen jälkeenkin mm. Iltalehden Karhuvaara, Kauppalehden Lauri Helve, Suomen Kuvalehden Tapani Ruokanen sekä Keskisuomalaisen Erkki Laatikainen kauhistelivat Ahteen kohtaloa kolumneissaan.
Kansankaan silmissä Ahde ei näemmä ryvettynyt liiaksi, sillä hän palasi eduskuntaan jo vuonna 2003.
Ahde paljasti omissa, vuonna 2013 julkaistuissa muistelmissaan lisää suhteistaan Sanoma Osakeyhtiöön. Vasta tuolloin Nykäselle paljastui, että myös Sanomien toimitusjohtaja Hannu Syrjänen kuului Ahteen kaveripiiriin.
– Toimituksen johdot yhteydet tiesin jo juttua tehdessäni. Vasta jälkijunassa minulle selvisi, että uutista kirjoittaessani minua vastassa oli käytännössä koko oman yhtiöni johto.