HS tietovuoto Puolustusvoimien tiedustelusta

Erkin eilinen blogikirjoitus, edellinen käsitteli 15.12. Venäjän informaatiovaikuttamista.

Suomi ja EU:n puolustusyhteistyö
Turvallisuuspoliittisessa kirjoittelussa kohtaa usein väitteen, että Suomi, ja nimeltä mainiten presidentti Halonen ja minä ulkoministerinä olisimme vastustaneet Euroopan Unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön syventämistä yleensä ja erityisesti niin, että olisimme olleet vesittämässä Lissabonin sopimuksen 42. artiklassa olevaa, joskus harhaanjohtavasti turvatakuulausekkeeksi kutsuttua keskinäisen avunannon velvoitetta kannattamalla siihen liitettyä lausetta, jonka mukaan ”Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen”.

https://tuomioja.org/blogi/2017/12/suomi-ja-eun-puolustusyhteistyo/
 
Lumitöitä tehdessäni käytin taas mitä ilmeisemminkin myös muille tutun yliluutnantti Tarkiaisen "meediohetkimetodia".

Hui! Alitajunta pukkasi paskakokkareen lailla pintaan "Pietiläinen ja SDP".

Tiedustelulain käsittely alkaa Eduskunnassa tammikuussa. Mille kannalle onkaan kääntynyt syksyn mittaan EsDeePee, joka on lain käsittelyssä vaa'ankieliasemassa?

Tätä ei ole kukaan nähdäkseni pahemmin kysellyt viime aikoina.

Rinteen syksyiset ulostulot lupasivat hyvää Pääesikunnalle..Pietiläisen tarmokkuudesta huolimatta.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...edes-esitetty-eduskunnalle/6572710#gs.rWaX34U
 
off topic



En vieläkään ymmärrä. Oletan, että kysymys pohjautuu oletuksiin jota eivät vastaa tilannetta.

En ole minkään tässä ketjussa käsitellyn alan osaaja muussa mielessä kun siinä että käytän omassa elämässäni & yksityishenkilönä niitä samoja ajattelun skeemoja, skriptejä, metodeja jne joita tuon täällä täällä esiin.

Osa niistä ammentaa akateemisen maailman joistain vähemmän käytetyistä työkaluista. Olen kuitenkin muokannut niitä voimakkaasti - pääasiallisesti lisäyksin. Leikillisesti voisi sanoa, että mulla voi olla oma plug in -työkalujen varasto jotta saisin yksinkertaisista alkuperäistyökaluista helpolla ja nopeasti enemmän irti.

En ole akateemisesti koulutettu vaikka jokunen opintoviikko on joskus kauan sitten tehty. En kestänyt yliopiston "ei saa ajatella eikä nähdä vaivaa" -ilmapiiriä enkä sen "täällä on surkea opetus ja tutkimus mutta sitä ei saa sanoa ääneen" -meininkiä. Väsyin siihen että saadakseen hyvä arvosana piti antaa huono vastaus.

Mutta... Ei. Kukaan ei ole koskaan lähestynyt noiden ajatustyökalujen tai niiden käyttämisen suhteen. Itse olen ottanut joitain kertoja joihinkin suuntiin yhteyttä mutta... miten sen sanoisi... jos on käynyt niin harvinaisesti että joku on vastannut, niin vastauksessa on ollut kyse enemmänkin kyse kohteliaisuudesta kuin kiinnostuksesta.

Olen melko varma että yhden lempityökaluni alkuperäistä versiota on käytetty väärin koska tiettyjen jättimäisten virheiden yhteydessä olevissa hourailuissa on niin paljon siihen suuntaan meneviä vihjeitä.

Leikkimielisesti voisi verrata vaikka siihen, että Vaahteramäen Eemeli vuolee yksin verstaassa puu-ukkojaan. Ei ole alaa, ei kollegoja, kukaan ei ohjaa, opeta, puu-ukot eivä päädy mihinkään käyttöön... Eemelillä on henkilökohtainen syy vuoleskella yksinään. Muu maailma kulkee muualla eivätkä sitä Eemelin puu-ukot kiinnosta.

En kuitenkaan ole - onneksi - ketjun aihe, joten ei enempää minusta. Ajattelun apuvälineidenkin osalta... Alkaa olla aika turhautunut olo.

Minua kiinnostavat sinun työkalusi liittyen laaja-alaiseen vaikuttamiseen joka on tärkeä osa varsinkin Venäjän työkalupakkia.
Itse olen ruvennut ajattelemaan sen suuntaisesti että ei ole ehkä kannattavaa yrittää havaita ja estää meihin kohdistuvaa vaikuttamista vaan tunnistaa potentiaalisia vaikutuskanavia ja kohdistaa niihin omaa oikeanlaista vaikutusta oikeassa suhteessa.
 
Edelleen kaikkein mielenkiintoisin kysymys kuuluu: miksi laatumetia julkituli tällä tavoin? Mitä agendaa tällä ajetaan?

Yksi osaselitys: pahuus, alkeellinen brutaali pahuus.

Yksi vanha ja arvostettu pahuuden selittämisen malli kuuluu niin, että pahuudella on kolme ponnahduslautaa:

1. Ideologisuus, joka kääntyy väkivallaksi.
2. Oikeutuksestaan/reaalitodellisuudesta irronnut itsetunto.
3. Hypersensitiivisyys.


Jos väkivallaksi lasketaan myös se, että ihmisestä tai ihmisjoukosta tehdään tahallaan puolustautumiskyvytön häntä tai heitä kohtaan suunnattavalle toiminnalle, niin siinä tapauksessa yllytän teitä pohtimaan Hesarin, sen toimittajien ja laajemmin muunkin tärähtäneistön, moraalisäteilijöiden ja kaiken maailman triggeröityjien roolia suhteessa pahuuteen.

Niin... Ja rinnastakaa tuo ykkönen ns. "paremman väkivallan" väitteisiin. Rinnastakaa kaikkia noita uhrihierarkialähtöisiin perspektiiveihin.

Sudet tykkäävät naamioitua lampaiksi. Huonot paimenet koittavat aina saada itselleen hyvän paimenen sädekehän.

Pahuus, syvällinen, brutaali pahuus on toki vain osaselitys. Mutta se tekee ne pinnallisemmat selitykset helpommin löydettäviksi.
 
Jos palataan ketjun aiheeseen, niin pahimman savun hälvettyä muutaman asian kai voi päätellä.

Pravdan päälimmäinen motiivi on siis vastustaa valmisteilla olevaa tiedustelulakia. Vastuussa olevien toimittajien taustat selventävät kirjoitusten taustoja. Toinen on anarkistivasuri ja toinen entinen kommunistien pää-äänenkannattajan toimittelija. Hyötyjä on - ylläripylläri - tietysti Venäjä.

Mystinen asia lienee se, että mitä yhteistä näillä suomalaisilla rämekommunisteilla on nykyvenäjän fasistihallinnon kanssa? Veikkaisin rahan liikkuneen suunnassa itä-länsi. Kummallinen tapaus. Todella kummallinen.

Ei tämä niin kummallinen ole.

Itse jaan Venäjän myöntyilijät (johon tämä HS:n väki kuuluu) kahteen ryhmään:

Venäjän rakastajat ja Venäjää pelkäävät.

Venäjän rakastajat sattuvat vaan tykkäämään Venäjästä. Heitä vetää puoleensa jokin siellä, oli se sitten kieli, kulttuuri, mielenlaatu, maan suuri koko tai mikä hyvänsä. Sosialismista he tykkäsivät koska neukkula oli sosialistinen, nyt kun se ei enää sitä ole ei rakkaus Venäjää kohtaan ole mihinkään hävinnyt. Rakkauden siemen kylvettiin jo Tsaarin aikoihin ja Venäjä ruokkii sitä edelleen propagandallaan. Poliittisella kartalla tähän porukkaan kuuluvat vasemmistoliitto, osa demareista, osa vihreistä ja kepulaisista. Totuuden nimessä joka puolueessa oli kylmän sodan aikana näitä, ehkä vieläkin. Venäjän rakastajat suhtautuvat usein vihamielisesti eritoten Yhdysvaltoihin. Uutena porukkana Venäjän rakastajiin ovat liittyneet ne jotka kaipaavat autoritääristä johtajuutta ja jotka ihailevat Venäjän konservatiivisia arvoja. Poliittisella kartalla tähän kuuluvat osa persuista ja kepulaisista.

Venäjää pelkäävät myöntyilijät taasen eivät erityisesti tykkää siitä mitä Venäjä on tai tekee, mutta heidän logiikkansa sanoo että voima on liian suuri vastustettavaksi, joten on parempi alistua. Heidän mielestään kun laitamme pään hiekkaan kuin strutsi, säästymme pahalta. Tämä porukka lähtökohtaisesti tykkää mm. demokratiasta ja sen sellaisesta mutta ovat aina valmiina joustamaan arvoistaan kunhan Moskovaa ei vahingossakaan ärsytetä. Tähän porukkaan kuuluu valtaosa kepulaisista ja osa persuista. Jäseniä on myös kaikissa muissakin puolueissa. Heitä voisi kutsua myös selkärangattomiksi.

Kumpaan näistä Hesarin väki kuuluu, en tiedä eikä ole oikeastaan väliksikään. Molemmat syövät meitä sisältä.
 
Ei tämä niin kummallinen ole.

Itse jaan Venäjän myöntyilijät (johon tämä HS:n väki kuuluu) kahteen ryhmään:

Venäjän rakastajat ja Venäjää pelkäävät.

Venäjän rakastajat sattuvat vaan tykkäämään Venäjästä. Heitä vetää puoleensa jokin siellä, oli se sitten kieli, kulttuuri, mielenlaatu, maan suuri koko tai mikä hyvänsä. Sosialismista he tykkäsivät koska neukkula oli sosialistinen, nyt kun se ei enää sitä ole ei rakkaus Venäjää kohtaan ole mihinkään hävinnyt. Rakkauden siemen kylvettiin jo Tsaarin aikoihin ja Venäjä ruokkii sitä edelleen propagandallaan. Poliittisella kartalla tähän porukkaan kuuluvat vasemmistoliitto, osa demareista, osa vihreistä ja kepulaisista. Totuuden nimessä joka puolueessa oli kylmän sodan aikana näitä, ehkä vieläkin. Venäjän rakastajat suhtautuvat usein vihamielisesti eritoten Yhdysvaltoihin. Uutena porukkana Venäjän rakastajiin ovat liittyneet ne jotka kaipaavat autoritääristä johtajuutta ja jotka ihailevat Venäjän konservatiivisia arvoja. Poliittisella kartalla tähän kuuluvat osa persuista ja kepulaisista.

Venäjää pelkäävät myöntyilijät taasen eivät erityisesti tykkää siitä mitä Venäjä on tai tekee, mutta heidän logiikkansa sanoo että voima on liian suuri vastustettavaksi, joten on parempi alistua. Heidän mielestään kun laitamme pään hiekkaan kuin strutsi, säästymme pahalta. Tämä porukka lähtökohtaisesti tykkää mm. demokratiasta ja sen sellaisesta mutta ovat aina valmiina joustamaan arvoistaan kunhan Moskovaa ei vahingossakaan ärsytetä. Tähän porukkaan kuuluu valtaosa kepulaisista ja osa persuista. Jäseniä on myös kaikissa muissakin puolueissa. Heitä voisi kutsua myös selkärangattomiksi.

Kumpaan näistä Hesarin väki kuuluu, en tiedä eikä ole oikeastaan väliksikään. Molemmat syövät meitä sisältä.

Venäjää pelkääviä löytyy erityisesti Kokoomuksesta ja RKP:stä joissa ollaan valmiita liittämään Suomi toiseen liittovaltioon jotta emme päätyisi Venäjän federaatioon.
 
Venäjää pelkääviä löytyy erityisesti Kokoomuksesta ja RKP:stä joissa ollaan valmiita liittämään Suomi toiseen liittovaltioon jotta emme päätyisi Venäjän federaatioon.

Tämä on ihan totta. Lukeudun itsekin tähän porukkaan jotka eivät missään nimessä halua osaksi vainolaisen imperiumia ja jotka ymmärtävät että meidän resursseilla on yksin tekemätön paikka edessä. Siksi kahdesta pahasta kannattaa valita se joka on enemmän vapauden puolella.
 
Jos nyt ottaa esim. Venajan (ryosto-kapitalismia ihan raaimmassa muodossaan) tai Kiinan (pelkastaan Shanghaissa saman verran miljardooreja kuin USAssa), niin onko se nyt ihan varmasti se marxilaisuus se ulkoinen uhka? Vai onko se vain jonkinlainen kulttuuriantropologinen jaanne, josta on helppo puhua, kun se on niin hyvin maaritelty?
Itse ymmärrän kyseisen aiheen suurin piirtein näin:

Sekä Venäjällä että Kiinassa on kommunistinen hallinto..hieman uudistettuna mutta perimmiltään väkivaltakoneiston avulla ylläpidettynä diktatuurina joka uudistuu vain ja ainosataa sisältä päin..Kummassakin maassa valtaa pitää sosialistisen/kommunistisen kasvatuksen, koulutuksen saaneet johtajat. Tämän lisäksi he ovat henkilökohtaisesti toimineet ja hankkineet oman osaamisensa puhtaasti kommunistisen hallintojärjestelmän piirissä.

Venäjällä ja Kiinassa on katkeralla tavalla koettu ettei vuosikymmenien aikana käytännön tasolla toteutettu sosialistinen talousjärjestelmä olekaan/toimi todellisessa elämässä sellaista mitä Marx ja Engels aikoinaan opettivat pelkästään teoreettiseen kansantaloustieteeseen pohjautuvana oppina.
https://www.marxists.org/suomi/marx-engels/1849/palkkatyo-ja-paaoma.htm

Sosialistisen hallinnon saaman taloudellisen tyrmäyksen jälkeen Venäjällä on palattu jonkinlaiseen vanhan Tsaarin ajan taloushallinnon sekä NL:n aikaisen valtionomisteisen järjestelmän sekoitukseen. Pääosiltaan Venäjän kansantalous jakautuu diktatuurihallinnon hyväksymiin ja korruption avulla hankitun suosion myötä taloutta/yrityksiä omistaviin/pyörittäviin oligarkeihin sekä suoraan valtiovallan omistuksessa ja hallinnassa olevaan taloussektoriin. Näiden lisäksi Venäjällä on myös suuri ja perinteinen omavaraistalous jolla on varsin ratkaiseva merkitys kansalaisten ruokahuollossa. Sanoisin että Venäjän sekava ja korruptoitunut talousjärjestelmä on nykyään suoranaista "ryöstötaloutta". Se ei ole kapitalismia - puhumattakaan avoimesta markkinataloudesta.

Kiinassa puolestaan ollaan edetty huomattavasti pidemmälle vapaan markkinatalouteen perustuvan tuotantotalouden suuntaan. Toki sielläkin toimii taustalla samanlaisia sekajärjestelmiä kuin Venäjällä. Kiinan talousta voisi kuvailla vaikkapa "hallinnon kontrolloimaksi markkinataloudeksi"..jossa on mukana diktatuurihallinnolle tyypillistä korruptiota.
 
Viimeksi muokattu:
Erkin eilinen blogikirjoitus, edellinen käsitteli 15.12. Venäjän informaatiovaikuttamista.

Suomi ja EU:n puolustusyhteistyö
Turvallisuuspoliittisessa kirjoittelussa kohtaa usein väitteen, että Suomi, ja nimeltä mainiten presidentti Halonen ja minä ulkoministerinä olisimme vastustaneet Euroopan Unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön syventämistä yleensä ja erityisesti niin, että olisimme olleet vesittämässä Lissabonin sopimuksen 42. artiklassa olevaa, joskus harhaanjohtavasti turvatakuulausekkeeksi kutsuttua keskinäisen avunannon velvoitetta kannattamalla siihen liitettyä lausetta, jonka mukaan ”Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen”.

https://tuomioja.org/blogi/2017/12/suomi-ja-eun-puolustusyhteistyo/

tuomioja kiertelee asiaa...kyseisen kohdan asian sekä sanamuotojeen veivaaminen ei mennyt hänen yllä kertomallaan tavalla. En viitsi lähteä kaivelemaan aihetta enempää..olen siitä toki kirjoittanut tännekin jo muutamia vuosia sitten. Uskoisin että tähän tuomiojan valheeseen tarttuu joku muukin ja tuo sen esille julkisuuteen.
 
1. Minua kiinnostavat sinun työkalusi...

2. Itse olen ruvennut ajattelemaan sen suuntaisesti että ei ole ehkä kannattavaa yrittää havaita ja estää meihin kohdistuvaa vaikuttamista vaan tunnistaa potentiaalisia vaikutuskanavia ja kohdistaa niihin omaa oikeanlaista vaikutusta oikeassa suhteessa.

1. Tässä on sellainen ongelma, että yleensä ihmisille maksetaan työstä palkkaa, palkkiota tai korvausta.

Multa kaikki halutaan aina ilmaiseksi ja mieluiten niin että ihan muut saavat kerätä ansion, urahyödyn, eläkekertymän, työelämässä olemisen yleiset edut jne.

Siksi miinoitan aina kaiken niin että noiden työkalujen hyödyntäminen ilman minua kääntyy - mahdollisesti hyvinkin tuhoisalla tavalla - käyttäjäänsä vastaan.

Miinoittamisen teen niin että jätän kertomatta muutaman sellaisen asian, joiden syvällinen tietäminen ja tajuaminen on noiden työkalujen käyttämisen onnistumiselle välttämätöntä.

Miinaan astumisen haitat ovat varkaiden ongelma - eivät minun. Jos ei halua tulla ammutuksi murtovarkaana, ei pidä käydä varkaissa.

Eli jos haluaa hyödyntää mun työkaluja, kannattaa tulla juttelemaan mun kanssa. Tähän mennessä kukaan ei ole koskaan tullut.

2. Olet osin väärässä.

Havaitseminen on välttämätöntä. Estäminen on välttämätöntä. Vaikutuskanavien tunnistaminen on välttämätöntä.

Siinä olet oikeassa, että vastavaikuttamisen pitää olla oikeanlaista. Lisäksi sen pitää olla oikein ajoitettua.

Oikeassa suhteessa... Mitä myöhemmin, sitä enemmän, mutta määrä ei saa olla niin iso, että se synnyttää suuren vastareaktion.

Noin pääasiassa nyt ollaan niin pahasti myöhässä että harva tajuaa sitä.
 
Sekä Venäjällä että Kiinassa on kommunistinen hallinto..hieman uudistettuna mutta perimmiltään väkivaltakoneiston avulla ylläpidettynä diktatuurina joka uudistuu vain ja ainosataa sisältä päin..

Molemmissa kansallismielisyys, etniset tekijät, koulutuksen käyttäminen poliittisen "kasvatuksen" välineenä, henkilöpalvontaa kohti suuntautuminen, opposition tukahduttamista oikeusjärjestelmän väärinkäytöksillä, niin että käytännössä kyse on yhdestä valtapuolueesta, sekataloussosialismia (vähän niin kuin sosialidemokratia)...

Hetkinen... Kansallis... sosialistinen... puolue... johtaja...

Jokin tässä nyt soittelee muistin hälytyskelloja. Kun vaan sais ajatuksen päästä kiinni, että mikä...?
 
Molemmissa kansallismielisyys, etniset tekijät, koulutuksen käyttäminen poliittisen "kasvatuksen" välineenä, henkilöpalvontaa kohti suuntautuminen, opposition tukahduttamista oikeusjärjestelmän väärinkäytöksillä, niin että käytännössä kyse on yhdestä valtapuolueesta, sekataloussosialismia (vähän niin kuin sosialidemokratia)...

Hetkinen... Kansallis... sosialistinen... puolue... johtaja...

Jokin tässä nyt soittelee muistin hälytyskelloja. Kun vaan sais ajatuksen päästä kiinni, että mikä...?

Lisäksi molemmissa ns. Länsimainen vapauskäsite on tuntematon arvo. Molemmissa valtioissa edes alkeellisen demokratian käsite on täysin outo ja kokemus siitä on aika tasan nolla sekuntia.

En edelleenkään usko, että Pravdan toimittajien ainoana motiivina olisi pelkkä pahuus, luonnevika, mielisairaus, huumehörhöily tms. Toivottavasti tutkinnassa päästään sen verran syvälle, että myös rahaliikenne kaivetaan esiin. Tämä siis aivan Occamin periaatteen mukaisena arvauksena.
 
Molemmissa kansallismielisyys, etniset tekijät, koulutuksen käyttäminen poliittisen "kasvatuksen" välineenä, henkilöpalvontaa kohti suuntautuminen, opposition tukahduttamista oikeusjärjestelmän väärinkäytöksillä, niin että käytännössä kyse on yhdestä valtapuolueesta, sekataloussosialismia (vähän niin kuin sosialidemokratia)...

Hetkinen... Kansallis... sosialistinen... puolue... johtaja...

Jokin tässä nyt soittelee muistin hälytyskelloja. Kun vaan sais ajatuksen päästä kiinni, että mikä...?

Putler on ominut aika monta juttua Aatun kikkakirjasta.
 
Lisäksi molemmissa ns. Länsimainen vapauskäsite on tuntematon arvo. Molemmissa valtioissa edes alkeellisen demokratian käsite on täysin outo ja kokemus siitä on aika tasan nolla sekuntia.

En edelleenkään usko, että Pravdan toimittajien ainoana motiivina olisi pelkkä pahuus, luonnevika, mielisairaus, huumehörhöily tms. Toivottavasti tutkinnassa päästään sen verran syvälle, että myös rahaliikenne kaivetaan esiin. Tämä siis aivan Occamin periaatteen mukaisena arvauksena.

Putin'in hallinnon/Venäjän sotaa lietsovien motiivien selvittämiseen ei tarvita kovin ihmeellisiä tutkimuksia.. Neuvostoliiton romahduksen myötä katosi Venäjän johtamalta imperiumilta reilusti puolet väestöstä, pinta-alasta kolmannes sekä 2/3 talouden talouden kokonaisvoluumista. Nämä itsenäistyivät ja irtaantuivat SEV-kokonaisuudesta.
Jäljelle jääneen Venäjän vahingoksi, tuotannollisesti ja teknisesti parhain osa "itäblokin" teollisuudesta sijaitsi Itä-Euroopan sosialistimaissa, Ukrainassa, Baltiassa jne. Tällä oli tuhoisa vaikutus myös Venäjälle jääneelle teollisuudelle sillä monet venäläistehtaiden tuotannossa tarvittavista koneista ja laitteista valmistettiin juuri näissä satelliiteissa. Puhumattakaan muusta alihankinnasta jne.

Näitä valtioita Putin havittelee nyt takaisin omaan komentoonsa. Eikä hän tietenkään kaihtaisi sotaakaan omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Sodallahan ne saatiin aikaisemminkin (II-maailmansodan ja Stalinin aikaan) Venäjän vallan alaisiksi. Venäjälle tuli ikävä takaisku siinä että kyseiset, Neuvostoliitosta irtaantuneet maat tajusivat tilanteen ja liittyivät heti kun se tuli mahdolliseksi NATO:n jäseniksi.
 
1. Tässä on sellainen ongelma, että yleensä ihmisille maksetaan työstä palkkaa, palkkiota tai korvausta.

Multa kaikki halutaan aina ilmaiseksi ja mieluiten niin että ihan muut saavat kerätä ansion, urahyödyn, eläkekertymän, työelämässä olemisen yleiset edut jne.

Siksi miinoitan aina kaiken niin että noiden työkalujen hyödyntäminen ilman minua kääntyy - mahdollisesti hyvinkin tuhoisalla tavalla - käyttäjäänsä vastaan.

Miinoittamisen teen niin että jätän kertomatta muutaman sellaisen asian, joiden syvällinen tietäminen ja tajuaminen on noiden työkalujen käyttämisen onnistumiselle välttämätöntä.

Miinaan astumisen haitat ovat varkaiden ongelma - eivät minun. Jos ei halua tulla ammutuksi murtovarkaana, ei pidä käydä varkaissa.

Eli jos haluaa hyödyntää mun työkaluja, kannattaa tulla juttelemaan mun kanssa. Tähän mennessä kukaan ei ole koskaan tullut.

2. Olet osin väärässä.

Havaitseminen on välttämätöntä. Estäminen on välttämätöntä. Vaikutuskanavien tunnistaminen on välttämätöntä.

Siinä olet oikeassa, että vastavaikuttamisen pitää olla oikeanlaista. Lisäksi sen pitää olla oikein ajoitettua.

Oikeassa suhteessa... Mitä myöhemmin, sitä enemmän, mutta määrä ei saa olla niin iso, että se synnyttää suuren vastareaktion.

Noin pääasiassa nyt ollaan niin pahasti myöhässä että harva tajuaa sitä.

Voisin tietää ihmisiä jotka voisivat tullakin juttelemaan mutta varmaan pitäisi olla sitten heti näyttää jotain valmista ja ferifioitavaa materiaalia.

En ole havaitsemista ja estämistä vastaan mutta kuten vesi niin vaikuttaminen löytää aina reittinsä.
Ehdottamani suhteutettu ja ennakoiva neutralointiin tähtäävä vastavaikuttaminen ei ole niin reaktiivista kuin toisen perässä juokseminen.
Näinhän jo toimitaankin mutta mielestäni emme ole riittävästi indentifioineet kaikkia potentiaalisia prosesseja ja vaikutuskanavia, niiden tunnistamisessa sinä olet mielestäni oikeilla jäljillä.
 
Tämä on ihan totta. Lukeudun itsekin tähän porukkaan jotka eivät missään nimessä halua osaksi vainolaisen imperiumia ja jotka ymmärtävät että meidän resursseilla on yksin tekemätön paikka edessä. Siksi kahdesta pahasta kannattaa valita se joka on enemmän vapauden puolella.

Kuolemaa pahempaa tuskin pystyy kumpikaan tarjoamaan mutta vapautta ei kumpikaan, eikö ole kunniakkaampaa ajaa oman isänmaan asiaa loppuun asti tuli se sitten koska ja miten tahansa.
 
Kuolemaa pahempaa tuskin pystyy kumpikaan tarjoamaan mutta vapautta ei kumpikaan, eikö ole kunniakkaampaa ajaa oman isänmaan asiaa loppuun asti tuli se sitten koska ja miten tahansa.
On se ehkä kunniakkaampaa mutta pragmaattisempaa se ei ole ja EU:sta voidaan erota myös kun tilanne on vähemmän vaarallinen.
 
Putin'in hallinnon/Venäjän sotaa lietsovien motiivien selvittämiseen ei tarvita kovin ihmeellisiä tutkimuksia.. Neuvostoliiton romahduksen myötä katosi Venäjän johtamalta imperiumilta reilusti puolet väestöstä, pinta-alasta kolmannes sekä 2/3 talouden talouden kokonaisvoluumista. Nämä itsenäistyivät ja irtaantuivat SEV-kokonaisuudesta.
Jäljelle jääneen Venäjän vahingoksi, tuotannollisesti ja teknisesti parhain osa "itäblokin" teollisuudesta sijaitsi Itä-Euroopan sosialistimaissa, Ukrainassa, Baltiassa jne. Tällä oli tuhoisa vaikutus myös Venäjälle jääneelle teollisuudelle sillä monet venäläistehtaiden tuotannossa tarvittavista koneista ja laitteista valmistettiin juuri näissä satelliiteissa. Puhumattakaan muusta alihankinnasta jne.

Näitä valtioita Putin havittelee nyt takaisin omaan komentoonsa. Eikä hän tietenkään kaihtaisi sotaakaan omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Sodallahan ne saatiin aikaisemminkin (II-maailmansodan ja Stalinin aikaan) Venäjän vallan alaisiksi. Venäjälle tuli ikävä takaisku siinä että kyseiset, Neuvostoliitosta irtaantuneet maat tajusivat tilanteen ja liittyivät heti kun se tuli mahdolliseksi NATO:n jäseniksi.

Juuri näin ja esittämäsi asiat ovat jokaiselle yli kaksi aivosolua peräkkäin omaaville nisäkkäille itsestään selviä. Suurin syy vaikkapa Ukrainan valloitusretkeen sillä Kremlin mielisairaalla kääpiöllä oli tietysti itä-Ukrainassa olevat strategisesti tärkeät asetehtaat ja maaaperässä olevat - yllättäen - aseteollisuudelle elintärkeät metallit.

Mutta edelleen kummastuttaa Pravdan toimittajien motiivit. Occamin mukaan syitä ovat raha, seksi, jokin muu (huume)riippuvuus tai sitten ehkä viimeisenä luonnevika/mielisairaus. Edelleen Occamin mukaan seksin voinee karsia pois. Lähtökohtaisesti pidän kaikkia Pravdan toimittajia (edesmennyttä Ilkka Malmbergia ottamatta lukuun) luonnevikaisina, mutta tämä ei selittäne tätä hyvin organisoitua informaatioiskua. Se toinen toimittaja on käsittääkseni pyörinyt aika tiiviisti näissä tiedostavan väen huumepiireissä, eli sieltä voisi yhtymäkohdan motiiviin löytää, Sekin pelkistyy rahaan. Huumevelkojen perintä kun on aika karua hommaa.

Kun asiaa katselee aivan toisesta näkökulmasta, eli ryssäpropagandan määrästä, sen yleistymisestä ja sen kiihtyvää kietoutumista etenkin verkkokeskustelun eri tasoille, on oma johtopäätökseni aika surullinen. Otetaan hlökohtainen esimerkki viimeiseltä 10 vuodelta. Yksi oma harrastukseni on sijoittaminen. Suomenkielisillä sijoituspalstoilla paljastuu neuvostoelukoita, jotka ovat saattaneet luoda virtuaalista profiiliaan vuosikausia. Sitten jokin tekijä nostaa sen neuvostoelukan esiin. Näitä kimmokkeita ovat olleet vaikkapa Brexit. hollantilaisten murhaaminen lentokoneessa tai Trumpin valinta. Arvioisin ihan hihavakiolla neuvostoelukoiden määräksi suomenkielisillä verkkosivuilla olevan >1000. Ja tähän arvioon tulee lisätä se, että oma verkkoseuraamiseni perustuu vain harrastuksiini. Käytännössä siis urheilu, maanpuolustus, metsästys. kalastus sekä tekniikka ja historia. Eli luultavimimmin esittämäni arvio on alakantissa.

Ei tarvinne olla Einsteinin jälkeläinen ymmärtääkseen sen, että kyseinen trolliarmeija ei millään voi toimia ilman ruplia. On täysin mahdotonta, että tuhannet neuvostoelukat sopertaisivat paskaansa täysin virheetöntä suomen kieltä käyttäen päivästä toiseen, välillä selvästi vuoroa vaihtaen ja 24/7 ilman korvausta.

Ettei vain Pravdan paskanaamatoimittajien jäljiltä ruplien hajua löytyisi? En ihmettelisi asiaa yhtään. Ettei vaan yksi länsimaiden historian suurimmista neroista, eli Cicero, olisi taas kerran oikeassa? Qui bono? Tai tarkemmin: cui prodest?

Edit: Toivoisin todella olevani tässä asiassa väärässä.
 
Viimeksi muokattu:
Neuvostoliiton romahduksen myötä katosi Venäjän johtamalta imperiumilta reilusti puolet väestöstä, pinta-alasta kolmannes sekä 2/3 talouden talouden kokonaisvoluumista. Nämä itsenäistyivät ja irtaantuivat SEV-kokonaisuudesta.
Jäljelle jääneen Venäjän vahingoksi, tuotannollisesti ja teknisesti parhain osa "itäblokin" teollisuudesta sijaitsi Itä-Euroopan sosialistimaissa, Ukrainassa, Baltiassa jne. Tällä oli tuhoisa vaikutus myös Venäjälle jääneelle teollisuudelle

Jain ihmettelemaan tuota 2/3 volyymista, mutta ehka se ei ole kovinkaan kaukana totuudesta:
pudotusta kun oli
56% (from 1988 to 1996).
- Ja sitten tuli viela ulkoisena vaikutuksena se 1998 tuohon paalle. Keskusjohtoisen systeemin dynamiikka loppui 1979, mutta silla(kin) kertaa oljynhinta pelasti - mutta vain hetkeksi.

There were three main reasons for this drop. The first was the distorted structure of the Russian economy. Since it had been destroyed by the planning system, the output of military goods and certain low quality products was too high. The second reason for the sharp decline was the low competitiveness of most sectors of the Russian economy; strong competition from imported goods
- talla kierroksellahan on varmistettu, etta tuonnin korvaaminen toteutuu
- mita se tekee tulevaisuuden kasvupotentiaalille... who cares??
- ja primitiivi-Keynesilaisyytta harrastetaan isojen varustelutilausten merkeissa

During the transition period, the Russian economy had reached its low point, and there was nowhere to go but up. Therefore, in 1997, after eight years of continuous decrease that had seen Russian economic output cut in half, there was a brief period of recovery.

This first recovery of the Russian post-planning era was fully disrupted in November 1998. First, the world crisis, which began at the end of 1997 in Southeast Asia, caused foreign capital outflows from all emerging markets, and Russia was no exception. Second, as the world economy slowed and global demand for crude oil lessened, oil prices declined to USD 10–11 per barrel (much less than was required to fulfill the Russian budget). In 1998, the total output of the Russian economy fell back to levels of the early 1960s
- tuonninkorvausstrategia kun vain puolustaa valuuttavarantoa
- niin nyt on kieli keskella suuta, eli riittaako vientituloja minkaanlaisen uudistusbudjetin pohjaksi?
 
Back
Top